Esidiabetesta sairastavien hoitopolun kehittäminen suun terveydenhuollon palveluissa, Sujuvat palvelut -valmennus, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Suomessa arvioidaan olevan noin puoli miljoonaa diabetesta sairastavaa henkilöä, joista suurin osa sairastaa 2 tyypin diabetesta. Vuosittain noin 20 000 suomalaista henkilöä saa uuden diabetesdiagnoosin. Maailmalla diabetesta sairastavia arvioidaan olevan jopa 463 miljoonaa. Kymenlaaksossa diabeteksen eri muodot ja vaiheet olivat käyntisyynä 5,1% avosairaanhoidon lääkärivastaanotoilla ja luku on yksi maamme korkeimmista ja alueellamme sairastetaan diabetesta maan keskiarvoa enemmän. Kymenlaakson alueella on arviolta noin 30 000 diabetesriskissä olevaa henkilöä, eli noin 18% väestöstä ja joka vuosi noin 2300 asukasta sairastuu 2.tyypin diabetekseen.

2 tyypin diabetes ei puhkea yllättäen, vaan sitä edeltää jopa vuosia kestävä insuliiniresistenssi. Esidiabeteksesta voidaan puhua silloin, kun henkilöllä on heikentynyt glukoosinsieto (impaired glucose tolerance, IGT), tai suurentunut glukoosin paastoarvo (impaired fasting glucose, IFG). Esidiabetesta ja diabetesriskiä seulotaan Suomessa terveydenhuollon palveluissa käyttämällä validoituja riskitestejä, joissa mittaamalla potilaan ikää, BMI-lukua, vyötärönympärystä ja elämäntapaan liittyviä muuttujia voidaan arvioida hänen riskiään sairastua 2 tyypin diabetekseen.

Diabeteksen ja hampaiden kiinnityskudossairauden eli parodontiitin välinen yhteys on tutkimusten mukaan kaksisuuntainen: veren suuri glukoosipitoisuus suurentaa henkilön riskiä sairastua parodontiittiin ja huono diabeteksen hoitotasapaino kasvattaa riskiä entisestään. Hoitamaton parodontiitti voi vaikuttaa heikentävästi diabetesta sairastavan veren glukoositasapainoon ja parodontiittipotilailla on korkeampi riski sairastua esidiabetekseen ja diabetekseen.

2 tyypin diabetes on merkittävä globaali terveysuhka, jonka kaksisuuntainen vaikutus hampaiden kiinnityskudossairauteen parodontiittiin on merkittävä. Hoitamalla potilaan kiinnityskudossairautta voidaan vaikuttaa positiivisesti veren glukoositasapainoon, joskin pitkäaikaisvaikutuksista ei ole riittävästi tutkimustietoa. Havaitsemalla esidiabetes voidaan kannustaa potilaita elämäntapamuutokseen, joka on tehokkain tapa ehkäistä 2 tyypin diabeteksen puhkeamista.

HOITOSUOSITUKSET:

Kansainvälinen diabetesliitto ja European Federation of Periodontology ovat julkaisseet yhteiset raportin ja ohjeistuksen koskien diabeteksen ja parodontiitin kaksisuuntaista yhteyttä. Sen mukaan jokaiselle diabeteksen eri asteita sairastavalle potilaalle tulisi tarjota tietoa suun terveyden kaksisuuntaisesta vaikutuksesta yleisterveyteen osana sairauden hoitoa ja siitä, että kiinnityskudossairauksien hoidolla voi olla positiivinen vaikutus veren glukoositasapainoon. Potilaalta tulisi aina diabetes- tai esidiabetesdiagnoosin yhteydessä varmistaa, onko hänellä diagnosoitu parodontiitti tai onko hänellä siihen viittaavia oireita ja onko suun sairauksia hoidettu asianmukaisesti ja potilaita tulee kannustaa hampaiden huolelliseen omahoitoon.

Suun terveydenhuollon palveluissa tulisi varmistua potilaan diabetesstatuksesta ja jokaiselle diabeteksen eri vaiheita sairastavalle tulisi suorittaa huolellinen parodontologinen tutkimus ja kiinnityskudossairaudet tulisi hoitaa viiveettä. Diabeteksen eri vaiheita sairastavien potilaiden suun terveyttä tulee seurata säännöllisesti ja panostaa ennaltaehkäisevään hoitoon. Suomalaiset käypähoitosuositukset eivät ota kantaa esidiabetesta sairastavien potilaiden suun hoitoon. Diabetesta sairastavat potilaat tulisi käypä hoito -suositusten mukaan ohjata säännölliseen hammashoitoon. Parodontiitin hoitaminen on tärkeää, koska sillä voidaan parantaa diabeteksen hoitotasapainoa.