Esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden järjestämisessä huomioidaan osallistujien fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset toimintakyvyn rajoitteet.  Fyysisen ympäristön esteettömyys ja viestintätapojen saavutettavuus edistävät osallistujien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. 

Toimintaympäristö

Suomessa vuonna 2016 voimaan tulleen YK:n vammaissopimuksen tarkoitus on taata vammaisille henkilöille täysimääräiset ja yhdenvertaiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Yksi sopimuksen keskeisistä yleisperiaatteista on esteettömyys ja saavutettavuus. Vammaisille henkilöille on varmistettava yhdenvertainen pääsy fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään sekä muihin järjestelyihin ja palveluihin. Esteettömyyden ja saavutettavuuden esteet on tunnistettava ja poistettava sekä kaupunki- että maaseutualueilla.

Saavutettavuus on esteettömyyttä digitaalisessa ympäristössä. EU:n saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lainsäädäntö vaativat, että digitaaliset palvelut ovat saavutettavia. Suomessa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astui voimaan 2019 ja se velvoittaa viranomaisten lisäksi julkisoikeudelliset laitokset sekä osan järjestöistä ja yksityisestä sektorista tekemään verkkosivustaan ja mobiilisovelluksistaan saavutettavuusvaatimusten mukaisia. 

Finlex: Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 27/2016

EUR-Lex: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta

Valtiovarainministeriö : Saavutettavuus

Aluehallintovirasto: Digipalvelulain vaatimukset

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Erilaisten tilaisuuksien järjestäjillä on vastuu huomioida niiden osallistujakunta ja huolehtia siitä, että tilaisuudet ovat osallistujille esteettömiä ja saavutettavia. 

Järjestöillä on vaihtelevat tiedot ja muut resurssit järjestää esteettömiä ja saavutettavia tilaisuuksia vaikka sellainen olisi tavoitteena. Järjestöjenkin tulee pyrkiä käytettävissään olevin resurssein tekemään tilaisuuksistaan mahdollisimman esteettömiä ja saavutettavia. Tässä on tapahtunut edistystä ja usein järjestelyissä on huomioitu osallistujien tarpeet ja tilaisuuksien luonne on muuttunut entistä paremmin kaikki ihmiset osallistavaksi.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Esteetön ja saavutettava tilaisuus on osallistava tilaisuus. Siinä lähtökohdiltaan hyvinkin heterogeeninen osallistujajoukko pystyy yhdenvertaisesti ilmoittautumaan tilaisuuteen ja seuraamaan sen kulkua ja ennen kaikkea olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa käyttäen puheenvuoroja, antaen kommentteja ja osallistuen ryhmätöihin. Osallistujilla on erilaisista toimintakyvyn rajoitteistaan huolimatta yhtäläinen mahdollisuus saavuttaa viestinällinen ja yhteisöllinen yhdenvertaisuus. Lisäksi mahdollisuudet tasapuoliseen osallistumiseen ja osallisuuteen luovat mahdollisuuden moniääniseen ja demokraattiseen kehittämistyöhön ja päätöksentekoon. Tilaisuuksien esteettömyydellä ja saavutettavuudella on siis merkitystä siihen, miten tasa-arvoisia yhteiskunnan jäseniä erilaiset ihmiset ovat. 

Esteetön ja saavutettava tilaisuus voi osallistujien lisäksi olla onnistunut myös sen järjestäjän näkökulmasta. Kun järjestäjä pyrkii ottamaan huomioon osallistujien erilaiset tarpeet, se on osallistujalle positiivinen kokemus ja tämä pyrkii antamaan oman panoksensa tilaisuuden onnistumiseksi. Se, miten hyvin osallistuja asiantuntemuksineen on mukana tilaisuuden sisällön tuottamisessa ja kehittämisessä, vaikuttaa tilaisuudelle mahdollisesti asetettujen tavoitteiden täyttymiseen. Kaikkien osapuolten kokemus onnistuneesta tilaisuudesta voi myös parantaa tulevien tilaisuuksien laatua.

Samalla kun tilaisuuden osallistujat saavat uusia kokemuksia vaikkapa saavutettavasta viestinnästä, tilaisuuden järjestäjän organisaatioon kertyy ammattitaitoa siitä, miten kohdata ihmiset, joilla on esimerkiksi viestintään liittyviä toimintakyvyn rajoitteita. Erilaisten viestintätapojen ja muiden erityisjärjestelyjen arkipäiväistäminen lähentää ihmisiä ja luo edellytyksiä aktiiviseen osallistumiseen. Tilaisuudet, joissa kaikilla osallistujilla on mahdollisuus vuorovaikutukseen lisäävät monimuotoisuuden ymmärtämistä ja erilaisuuden hyväksymistä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Esteettömän ja saavuttavan tilaisuuden suunnittelussa huomioidaan alusta alkaen kohderyhmän, eli tilaisuuteen osallistujien mahdolliset erityistarpeet. Toimintamallin käyttäjä eli tilaisuuden järjestäjä voi ottaa kohderyhmän edustajia mukaan tilaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen. Kohderyhmältä voidaan pyytää vinkkejä ja ohjeita erilaisiin kohtaamistilanteisiin ja viestinnällisiin yksityiskohtiin. 

Erilaisten, muun muassa vammaisten esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden järjestämisestä koskevien koulutusten ja info-tilaisuuksien lisäksi asiakasymmärrystä on kerrytetty aiemmin järjestetyissä tilaisuuksissa. Järjestäjän omat havainnot esimerkiksi toiminnallisten menetelmien käytön soveltumisesta osallistujille sekä osallistujilta kerätty palaute auttavat kehittämään tilaisuuksia entistäkin esteettömimmiksi ja saavutettavimmiksi. 

Ratkaisun perusidea

Esteetön ja saavutettava tilaisuus edistää osallisuutta ja yhdenvertaisuutta ja se luo mahdollisuuden moniääniseen ja demokraattiseen vuoropuheluun. 

Esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden järjestäminen menestyksekkäästi vaatii asiantuntemusta, kokemusta ja tarkkaa suunnittelua. Varsinkin järjestettäessä ensimmäisiä kertoja esteetöntä ja saavutettavaa tilaisuutta, suunnitteluun on hyvä osallistaa tilaisuuden kohderyhmän edustajia.

Tilaisuuden suunnittelussa on huomioitava osa-alueet:

  • Tilaisuuden kohderyhmän eli osallistujien tunnistaminen ja heidän mahdollisten erityistarpeiden huomioiminen.
     

    • Tilaisuuden esteettömyys ja saavutettavuus voidaan arvioida sen mukaan kenelle tilaisuus on suunnattu. Tilaisuus voi olla  tarkoitettu tietylle, ennestään tunnetulle kohderyhmälle tai se voi olla kaikille avoin tilaisuus.

      • ​Odotetuilta osallistujilta voi olla syytä kysyä etukäteen heidän esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvistä erityistarpeistaan.

        • Tämän voi tehdä esimerkiksi tilaisuuden ilmoittautumislomakkeella tai nimeämällä yhteyshenkilö, jolle kertoa ja kysyä asiasta.
           
  • Tilaisuuden järjestämispaikan esteettömyyden tarkistaminen ja tarvittaessa vaadittavien erityisjärjestelyjen suunnittelu ja toteutus. 
    • Tässä on muistettava kaikki tilaisuudessa käytettävät tilat kuten saapumisalue parkkipaikkoineen, tilaisuuden pitopaikka, väliaikaan ja tarjoiluun liittyvät tilat ja WC-tilat. 
    • Järjestäjien tai osallistujaryhmän asiantuntijan on hyvä kulkea ennen tilaisuutta läpi osallistujien reitit, jotta mahdolliset esteet ja ongelmat huomattaisiin etukäteen. 
    • Erityisesti on kiinnitettävä huomiota osallistujien tilantarpeeseen kuten esimerkiksi siihen, miten isolla sähköpyörätuolilla pääsee liikkumaan tilasta toiseen.
    • On tarkastettava, että paikassa on osallistujille ymmärrettävät opasteet.
       
  • Samoin järjestämispaikan teknisten apuvälineiden toimivuus, mukaan lukien audiovisuaaliset laitteet, on tarkistettava etukäteen.
     
  • On huomioitava myös osallistujien mahdollisten avustajien ja opaskoirien mukanaolo.
     
  • Tilaisuuden viestinnän saavutettavuuden varmistaminen. Tilaisuuden viestinnän jokaisessa vaiheessa on erikseen mietittävä parhaat keinot, joilla kohderyhmälle viestitään.
     

    • Jo tilaisuuden järjestämisestä kerrottaessa huomioidaan kohderyhmän erityistarpeet ja viestitään niiden mukaisin keinoin.

      • Verkkosivuja ja mobiilisovelluksia käyttäessä noudatetaan saavutettavuusdirektiiviä. 
         
    • Itse tilaisuudessa varmistetaan osallistujien yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua tilaisuuden eri osioihin ja olla vuorovaikutuksessa muiden osallistujien kanssa. Tämä on erityisen tärkeää kun tilaisuus järjestetään osittain tai kokonaan ns. etätilaisuutena verkon välityksellä.  
      • Käytettävät viestintätavat ja viestinnän apuvälineet suunnitellaan etukäteen. Tämä kannattaa tehdä yhdessä sellaisten osallistujien kanssa, joilla on viestintään liittyviä haasteita.
      • Tilaisuuden kulkua suunniteltaessa on huomioitava, että sen viestintää voi olla syytä toteuttaa käyttäen useaa tapaa samanaikaisesti.
      • Lisäksi on varauduttava esimerkiksi siihen, että tilaisuuden esitysmateriaaleja on lähetettävä etukäteen viittomakielten tulkeille.
      • Itse tilaisuudessa on kerrottava tai yhdessä sovittava selkeät viestintäkäytännöt.  Tämä varmistaa sen, että kaikilla osallistujilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua myös keskusteluun ja ryhmätöiden tekemiseen.
         
    • Tilaisuudesta tehdyt tallenteet ja muut dokumentit on toimitettava osallistujille saavutettavassa muodossa.
      • Dokumentteihin on mahdollisesti liitettävä esimerkiksi ääni, tekstitys tai kuvailutulkkaus. 
         
  • Tilaisuuden järjestäjän on varauduttava siihen, että tilaisuudessa on riittävästi henkilöstöä valmiina tarvittaessa opastamaan ja avustamaan osallistujia. Esimerkiksi työpajatyöskentelyssä ja digitaalisia työskentelyalustoja käytettäessä osallistuja voi tarvita ohjausta ja lisätukea saadakseen kirjattua sanomansa.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden järjestämisen perustana on aito halu osallistaa kaikki tilaisuuden osallistujat tasapuolisesti yhteiseen toimintaan ja vuoropuheluun. 

Onnistunut tilaisuus perustuu osallistujien erityistarpeiden tuntemukseen, tarpeeksi tarkkaan suunnitteluun sekä mahdollisuuteen saada tarvittaessa asiantuntija-apua. Tilaisuuden järjestäjän tulee olla aidosti kiinnostunut monipuolisen vuoropuhelun mahdollistamisesta sekä olla valmis poistamaan osallistumisen esteitä ja käyttämään erilaisia viestinnällisiä keinoja.  Esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden suunnittelu ja järjestäminen vaatii aikaa, asiantuntemusta ja kokemusta. Tilaisuuden järjestämisen tullessa rutiiniksi, suunnittelu vie yhä vähemmän aikaa ja henkilöresursseja. 

Esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden järjestämisen kulut vaihtelevat riippuen tilaisuuden tapahtumapaikasta ja sen teknisistä apuvälineistä sekä käytetyistä erilaisista viestintätavoista. Esteettömien tilojen ollessa yhä yleisempiä, järjestäjä joutuu enää harvoin maksamaan erikseen esimerkiksi induktiosilmukasta. Sen sijaan saavutettavat sähköiset työskentelyalustat sekä tulkkaukset ja tekstitykset voivat olla tilaisuuden järjestäjälle suhteellisen iso menoerä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen vaatii

  • Tahtotilan esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden järjestämiseen 
  • Monimuotoisen osallistumisen tärkeyden ymmärtämistä
  • Järjestävän organisaation ja sen henkilöstön ammattitaitoa
  • Tilaisuuden kohderyhmien hyvää tuntemusta ja osallistujien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten esteiden tunnistamista
  • Tarkkaa suunnittelua ja yksityiskohtien huomioonottamista
  • Valmiuden käyttää suunnittelussa asiantuntija-apua, jota voi tarjota myös tilaisuuden kohderyhmä 
  • Uusien ja vaihtoehtoisten viestintätapojen käyttämistä
  • Tavallista enemmän henkilöstöä hoitamaan yllättäviä esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevia ongelmia sekä auttamaan osallistujia viestinnällisissä tai muissa tilaisuuteen osallistumiseen liittyvissä haasteissa
  • Aikaisempien tilaisuuksien osallistujapalautteiden hyödyntämistä

Vaikka tilaisuus olisi suunniteltu hyvin asiantuntevasti ja huolella, kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan. Kun organisaatio pyrkii parhaimpaansa, niin esteettömän ja saavutettavan tilaisuuksien järjestämistä ei kannata pelätä tai vältellä. Aina ei aivan kaikkea voida ottaa huomioon. 

 

Ohjeita ja vinkkejä

Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE tarjoaa tietoa, koulutusta, neuvontaa ja konsultointia esteettömyydestä ja saavutettavuudesta:

Esteettömyyskeskus ESKE

Saavutettavan julkaisemisen ja kirjallisuuden asiantuntijakeskus Celian sivulta löytyy ohjeita ja vinkkejä verkkosivujen saavutettavuuteen:

Celia

Liitteet
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Esteettömyys ja saavutettavuus, ja siten osallistavuus on hyvä pitää mukana kaikessa toiminnan suunnitteluissa niin, että siitä tulee osa normaalia toimintaa. 

Esteettömien ja saavutettavien tilaisuuksien sisältö ja toimivuus parantuvat jokaisen järjestetyn tilaisuuden myötä.  Osallistujat antavat tilaisuuksista palautetta ja järjestäjät saavat oppimiskokemuksia. Tilaisuuden tavoitteet asettavat haasteita tilaisuuden toimivuudelle ja muovaavat sen toteutuksen muotoja. Järjestäjän omat arviot ja se, miten onnistuneiksi osallistujat kokevat tilaisuudet lisäävät järjestäjän asiantuntemusta ja yhteistä innovatiivisuutta yhä paremmin toimivien ja osallistavien tilaisuuksien järjestämiseksi. Esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden järjestämisen tullessa osaksi tavanomaista käytäntöä, tilaisuuksissa rohjetaan kokeilla aivan uudenlaisiakin ratkaisuja osallisuuden vahvistamiseksi.