Esteetön ja saavutettava tilaisuus
Esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden järjestämisessä huomioidaan osallistujien fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset toimintakyvyn rajoitteet. Fyysisen ympäristön esteettömyys ja viestintätapojen saavutettavuus edistävät osallistujien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.
Suomessa vuonna 2016 voimaan tulleen YK:n vammaissopimuksen tarkoitus on taata vammaisille henkilöille täysimääräiset ja yhdenvertaiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Yksi sopimuksen keskeisistä yleisperiaatteista on esteettömyys ja saavutettavuus. Vammaisille henkilöille on varmistettava yhdenvertainen pääsy fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään sekä muihin järjestelyihin ja palveluihin. Esteettömyyden ja saavutettavuuden esteet on tunnistettava ja poistettava sekä kaupunki- että maaseutualueilla.
Saavutettavuus on esteettömyyttä digitaalisessa ympäristössä. EU:n saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lainsäädäntö vaativat, että digitaaliset palvelut ovat saavutettavia. Suomessa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astui voimaan 2019 ja se velvoittaa viranomaisten lisäksi julkisoikeudelliset laitokset sekä osan järjestöistä ja yksityisestä sektorista tekemään verkkosivustaan ja mobiilisovelluksistaan saavutettavuusvaatimusten mukaisia.
Finlex: Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 27/2016
Erilaisten tilaisuuksien järjestäjillä on vastuu huomioida niiden osallistujakunta ja huolehtia siitä, että tilaisuudet ovat osallistujille esteettömiä ja saavutettavia.
Järjestöillä on vaihtelevat tiedot ja muut resurssit järjestää esteettömiä ja saavutettavia tilaisuuksia vaikka sellainen olisi tavoitteena. Järjestöjenkin tulee pyrkiä käytettävissään olevin resurssein tekemään tilaisuuksistaan mahdollisimman esteettömiä ja saavutettavia. Tässä on tapahtunut edistystä ja usein järjestelyissä on huomioitu osallistujien tarpeet ja tilaisuuksien luonne on muuttunut entistä paremmin kaikki ihmiset osallistavaksi.
Esteettömän ja saavuttavan tilaisuuden suunnittelussa huomioidaan alusta alkaen kohderyhmän, eli tilaisuuteen osallistujien mahdolliset erityistarpeet. Toimintamallin käyttäjä eli tilaisuuden järjestäjä voi ottaa kohderyhmän edustajia mukaan tilaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen. Kohderyhmältä voidaan pyytää vinkkejä ja ohjeita erilaisiin kohtaamistilanteisiin ja viestinnällisiin yksityiskohtiin.
Erilaisten, muun muassa vammaisten esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden järjestämisestä koskevien koulutusten ja info-tilaisuuksien lisäksi asiakasymmärrystä on kerrytetty aiemmin järjestetyissä tilaisuuksissa. Järjestäjän omat havainnot esimerkiksi toiminnallisten menetelmien käytön soveltumisesta osallistujille sekä osallistujilta kerätty palaute auttavat kehittämään tilaisuuksia entistäkin esteettömimmiksi ja saavutettavimmiksi.