Esteetön ja saavutettava tilaisuus
Esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden järjestämisessä huomioidaan osallistujien fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset toimintakyvyn rajoitteet. Fyysisen ympäristön esteettömyys ja viestintätapojen saavutettavuus edistävät osallistujien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden järjestämisessä huomioidaan osallistujien fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset toimintakyvyn rajoitteet. Fyysisen ympäristön esteettömyys ja viestintätapojen saavutettavuus edistävät osallistujien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.
Toimintamallin kuvaus
Esteetön ja saavutettava tilaisuus edistää osallisuutta ja yhdenvertaisuutta ja se luo mahdollisuuden moniääniseen ja demokraattiseen vuoropuheluun.
Esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden järjestäminen menestyksekkäästi vaatii asiantuntemusta, kokemusta ja tarkkaa suunnittelua. Varsinkin järjestettäessä ensimmäisiä kertoja esteetöntä ja saavutettavaa tilaisuutta, suunnitteluun on hyvä osallistaa tilaisuuden kohderyhmän edustajia.
Tilaisuuden suunnittelussa on huomioitava osa-alueet:
- Tilaisuuden kohderyhmän eli osallistujien tunnistaminen ja heidän mahdollisten erityistarpeiden huomioiminen.
- Tilaisuuden esteettömyys ja saavutettavuus voidaan arvioida sen mukaan kenelle tilaisuus on suunnattu. Tilaisuus voi olla tarkoitettu tietylle, ennestään tunnetulle kohderyhmälle tai se voi olla kaikille avoin tilaisuus.
- Odotetuilta osallistujilta voi olla syytä kysyä etukäteen heidän esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvistä erityistarpeistaan.
- Tämän voi tehdä esimerkiksi tilaisuuden ilmoittautumislomakkeella tai nimeämällä yhteyshenkilö, jolle kertoa ja kysyä asiasta.
- Tämän voi tehdä esimerkiksi tilaisuuden ilmoittautumislomakkeella tai nimeämällä yhteyshenkilö, jolle kertoa ja kysyä asiasta.
- Odotetuilta osallistujilta voi olla syytä kysyä etukäteen heidän esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvistä erityistarpeistaan.
- Tilaisuuden esteettömyys ja saavutettavuus voidaan arvioida sen mukaan kenelle tilaisuus on suunnattu. Tilaisuus voi olla tarkoitettu tietylle, ennestään tunnetulle kohderyhmälle tai se voi olla kaikille avoin tilaisuus.
- Tilaisuuden järjestämispaikan esteettömyyden tarkistaminen ja tarvittaessa vaadittavien erityisjärjestelyjen suunnittelu ja toteutus.
- Tässä on muistettava kaikki tilaisuudessa käytettävät tilat kuten saapumisalue parkkipaikkoineen, tilaisuuden pitopaikka, väliaikaan ja tarjoiluun liittyvät tilat ja WC-tilat.
- Järjestäjien tai osallistujaryhmän asiantuntijan on hyvä kulkea ennen tilaisuutta läpi osallistujien reitit, jotta mahdolliset esteet ja ongelmat huomattaisiin etukäteen.
- Erityisesti on kiinnitettävä huomiota osallistujien tilantarpeeseen kuten esimerkiksi siihen, miten isolla sähköpyörätuolilla pääsee liikkumaan tilasta toiseen.
- On tarkastettava, että paikassa on osallistujille ymmärrettävät opasteet.
- Samoin järjestämispaikan teknisten apuvälineiden toimivuus, mukaan lukien audiovisuaaliset laitteet, on tarkistettava etukäteen.
- On huomioitava myös osallistujien mahdollisten avustajien ja opaskoirien mukanaolo.
- Tilaisuuden viestinnän saavutettavuuden varmistaminen. Tilaisuuden viestinnän jokaisessa vaiheessa on erikseen mietittävä parhaat keinot, joilla kohderyhmälle viestitään.
- Jo tilaisuuden järjestämisestä kerrottaessa huomioidaan kohderyhmän erityistarpeet ja viestitään niiden mukaisin keinoin.
- Verkkosivuja ja mobiilisovelluksia käyttäessä noudatetaan saavutettavuusdirektiiviä.
- Verkkosivuja ja mobiilisovelluksia käyttäessä noudatetaan saavutettavuusdirektiiviä.
- Itse tilaisuudessa varmistetaan osallistujien yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua tilaisuuden eri osioihin ja olla vuorovaikutuksessa muiden osallistujien kanssa. Tämä on erityisen tärkeää kun tilaisuus järjestetään osittain tai kokonaan ns. etätilaisuutena verkon välityksellä.
- Käytettävät viestintätavat ja viestinnän apuvälineet suunnitellaan etukäteen. Tämä kannattaa tehdä yhdessä sellaisten osallistujien kanssa, joilla on viestintään liittyviä haasteita.
- Tilaisuuden kulkua suunniteltaessa on huomioitava, että sen viestintää voi olla syytä toteuttaa käyttäen useaa tapaa samanaikaisesti.
- Lisäksi on varauduttava esimerkiksi siihen, että tilaisuuden esitysmateriaaleja on lähetettävä etukäteen viittomakielten tulkeille.
- Itse tilaisuudessa on kerrottava tai yhdessä sovittava selkeät viestintäkäytännöt. Tämä varmistaa sen, että kaikilla osallistujilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua myös keskusteluun ja ryhmätöiden tekemiseen.
- Tilaisuudesta tehdyt tallenteet ja muut dokumentit on toimitettava osallistujille saavutettavassa muodossa.
- Dokumentteihin on mahdollisesti liitettävä esimerkiksi ääni, tekstitys tai kuvailutulkkaus.
- Dokumentteihin on mahdollisesti liitettävä esimerkiksi ääni, tekstitys tai kuvailutulkkaus.
- Jo tilaisuuden järjestämisestä kerrottaessa huomioidaan kohderyhmän erityistarpeet ja viestitään niiden mukaisin keinoin.
- Tilaisuuden järjestäjän on varauduttava siihen, että tilaisuudessa on riittävästi henkilöstöä valmiina tarvittaessa opastamaan ja avustamaan osallistujia. Esimerkiksi työpajatyöskentelyssä ja digitaalisia työskentelyalustoja käytettäessä osallistuja voi tarvita ohjausta ja lisätukea saadakseen kirjattua sanomansa.
Suomessa vuonna 2016 voimaan tulleen YK:n vammaissopimuksen tarkoitus on taata vammaisille henkilöille täysimääräiset ja yhdenvertaiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Yksi sopimuksen keskeisistä yleisperiaatteista on esteettömyys ja saavutettavuus. Vammaisille henkilöille on varmistettava yhdenvertainen pääsy fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään sekä muihin järjestelyihin ja palveluihin. Esteettömyyden ja saavutettavuuden esteet on tunnistettava ja poistettava sekä kaupunki- että maaseutualueilla.
Saavutettavuus on esteettömyyttä digitaalisessa ympäristössä. EU:n saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lainsäädäntö vaativat, että digitaaliset palvelut ovat saavutettavia. Suomessa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astui voimaan 2019 ja se velvoittaa viranomaisten lisäksi julkisoikeudelliset laitokset sekä osan järjestöistä ja yksityisestä sektorista tekemään verkkosivustaan ja mobiilisovelluksistaan saavutettavuusvaatimusten mukaisia.
Finlex: Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 27/2016
Esteettömän ja saavuttavan tilaisuuden suunnittelussa huomioidaan alusta alkaen kohderyhmän, eli tilaisuuteen osallistujien mahdolliset erityistarpeet. Toimintamallin käyttäjä eli tilaisuuden järjestäjä voi ottaa kohderyhmän edustajia mukaan tilaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen. Kohderyhmältä voidaan pyytää vinkkejä ja ohjeita erilaisiin kohtaamistilanteisiin ja viestinnällisiin yksityiskohtiin.
Erilaisten, muun muassa vammaisten esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden järjestämisestä koskevien koulutusten ja info-tilaisuuksien lisäksi asiakasymmärrystä on kerrytetty aiemmin järjestetyissä tilaisuuksissa. Järjestäjän omat havainnot esimerkiksi toiminnallisten menetelmien käytön soveltumisesta osallistujille sekä osallistujilta kerätty palaute auttavat kehittämään tilaisuuksia entistäkin esteettömimmiksi ja saavutettavimmiksi.
Esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden järjestämisen perustana on aito halu osallistaa kaikki tilaisuuden osallistujat tasapuolisesti yhteiseen toimintaan ja vuoropuheluun.
Onnistunut tilaisuus perustuu osallistujien erityistarpeiden tuntemukseen, tarpeeksi tarkkaan suunnitteluun sekä mahdollisuuteen saada tarvittaessa asiantuntija-apua. Tilaisuuden järjestäjän tulee olla aidosti kiinnostunut monipuolisen vuoropuhelun mahdollistamisesta sekä olla valmis poistamaan osallistumisen esteitä ja käyttämään erilaisia viestinnällisiä keinoja. Esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden suunnittelu ja järjestäminen vaatii aikaa, asiantuntemusta ja kokemusta. Tilaisuuden järjestämisen tullessa rutiiniksi, suunnittelu vie yhä vähemmän aikaa ja henkilöresursseja.
Esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden järjestämisen kulut vaihtelevat riippuen tilaisuuden tapahtumapaikasta ja sen teknisistä apuvälineistä sekä käytetyistä erilaisista viestintätavoista. Esteettömien tilojen ollessa yhä yleisempiä, järjestäjä joutuu enää harvoin maksamaan erikseen esimerkiksi induktiosilmukasta. Sen sijaan saavutettavat sähköiset työskentelyalustat sekä tulkkaukset ja tekstitykset voivat olla tilaisuuden järjestäjälle suhteellisen iso menoerä.
Esteettömyys ja saavutettavuus, ja siten osallistavuus on hyvä pitää mukana kaikessa toiminnan suunnitteluissa niin, että siitä tulee osa normaalia toimintaa.
Esteettömien ja saavutettavien tilaisuuksien sisältö ja toimivuus parantuvat jokaisen järjestetyn tilaisuuden myötä. Osallistujat antavat tilaisuuksista palautetta ja järjestäjät saavat oppimiskokemuksia. Tilaisuuden tavoitteet asettavat haasteita tilaisuuden toimivuudelle ja muovaavat sen toteutuksen muotoja. Järjestäjän omat arviot ja se, miten onnistuneiksi osallistujat kokevat tilaisuudet lisäävät järjestäjän asiantuntemusta ja yhteistä innovatiivisuutta yhä paremmin toimivien ja osallistavien tilaisuuksien järjestämiseksi. Esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden järjestämisen tullessa osaksi tavanomaista käytäntöä, tilaisuuksissa rohjetaan kokeilla aivan uudenlaisiakin ratkaisuja osallisuuden vahvistamiseksi.