| Innokylä

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue eli Pohde on maantieteellisesti laaja-alue. Pohteeseen kuuluu 30 kuntaa ja 416 437 asukasta ja se työllistää yli 18 000 henkilöä. Alueella toimii yli 7000 järjestöä ja yhdistystä sekä yli 50 seurakuntaa ja muita uskonnollisia yhteisöjä. Edellä mainitut tekijät on hyvä ottaa huomioon, että ymmärtää kehittämistyön toimintaympäristön mahdollisuudet, laajuuden ja moninaiset toimintamallit.

Väestörakenne ja sen kehitys vaikuttavat olennaisesti kehittämistyöhön. Pohteen hyvinvointialueen väestö ikääntyy ja Kansallisen terveysindeksin (THL) mukaan Pohde on sairastavuus- ja työkyvyttömyysindeksiltään Suomen kolmanneksi heikoimmassa asemassa. Jo nyt nähtävät terveyshaasteet ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä huomioitavia tekijöitä, jotka on hyvä huomioida toimintamallien laadinnassa sekä palvelutarjottimen sisältöjä, saavutettavuutta, asukaslähtöisyyttä ja viestintää suunniteltaessa.

Alueelliseen hyte-palvelukonseptin kehittämiseen vaikuttaa kansallinen ohjaus ja kehittämistyö. Kesäkuussa 2023 julkaistu THL:n palvelukonsepti* ohjaa alueellista kehittämistyötä niin sisällöllisesti kuin myös teknisten vaatimusten osalta. THL palvelukonseptissa korostuu asukkaiden itsenäinen ja omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen. Palvelutarjottimen ja palvelukonseptin avulla mm. liikunnan, luonnon ja kulttuurin terveyttä edistävät vaikutukset saavat lisää näkyvyyttä ja tulevat helpommin löydettäviksi. Palvelutarjottimen sisältö tulee nousemaan pitkälti Palvelutietovarannosta. Alueellisena ohjenuorana kehittämiselle toimii RRP2 hankesuunnitelma, Pohteen hyvinvointisuunnitelma ja Pohteen hyvinvointikertomus**.

Hankkeessa edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä palvelukonseptin ja siihen liittyvän osaamisen kehittämisen avulla. Pohteen hankestrategian painopisteiksi on nostettu muun muassa yksilö- ja ihmislähtöisyys ("Ihmistä varten"), terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ennaltaehkäisy sekä digitalisaation hyödyntäminen.

Näiden painopisteiden toteutumista voidaan edistää kehittämällä ja käyttöönottamalla hyvinvoinnin edistämisen monialaisten (sote, kulttuuri, liikunta ja luonto) palvelujen kansallisesti ja alueellisesti integroidut, yhtenäiset toimintamallit ja digitaaliset palvelut. Digitaalisella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimelta löytyy helposti hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut sekä elintapaohjauksen palvelut. Palvelutarjotin tukee Pohteen hyvinvointialueen asukkaita sekä ammattilaisia jokapäiväisessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

*Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi -hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin määrittelyä (THL 2023) https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULHTPK

** Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointikertomus https://pohde.fi/wp-content/uploads/2023/08/Pohjois-Pohjanmaan-hyvinvointikertomus_Valtuusto-hyvaksynyt-12.6.2023_Final.pdf

Hyvinvointialueen on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointialueella on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin (L612/2021 7. §). Elintapaohjauksen kokonaiskoordinaatiovastuu on hyvinvointialueella. Elintapaohjauksella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia väestön elämänlaatuun ja terveyteen. Yhtenäisillä toimintatavoilla tarjoamme asukkaille tasa-arvoisesti tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Ammattilaisilla on selkeät materiaalit antaa elintapaohjausta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hankkeessa edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä palvelukonseptin ja siihen liittyvän osaamisen kehittämisen avulla. Pohteen hankestrategian painopisteiksi on nostettu muun muassa yksilö- ja ihmislähtöisyys ("Ihmistä varten"), terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ennaltaehkäisy sekä digitalisaation hyödyntäminen.
Digitaalinen sote-keskus käynnistyi vuoden 2023 aikana ja laajenee koko alueelle. Yhdenvertaisen saatavuuden kannalta elintapaohjausta tarjotaan digitaalisen sote-keskuksen kautta.
Elintapaohjaukseen liittyvien hoitoketjujen osalta Pohteella on kuvattuna lihavuuden hoitoketju (https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/shp01159#s3), jonka päivitystyö aloitettiin marraskuussa 2024.
Pohteella ei ole olemassa yhtenäistä elintapaohjauksen toimintamallia.Uudessa organisaatiossa elintapaohjauksen käytänteet vaihtelevat. Tavoitteena on saada yhtenäiset käytännöt vaikuttavaan elintapaohjaukseen kohdennettuna työikäiselle väestölle. Hankkeessa luodaan yhtenäinen etäelintapaohjannan toimintamalli, jota pilotoidaan 12kunnan alueella digitaalisessa sotekeskuksessa Pohteella. Tarkoituksena on tämän jälkeen levittää toimintamalli koskemaan koko Pohdetta niiltä osin, kuin se todetaan vaikuttavaksi.
Kuntien liikuntaneuvonnan osalta tilanne vaihtelee alueella ja liikuntaneuvontaa annetaan tällä hetkellä 15/30 kunnista. Kaikissa kunnissa ei ole matalan kynnyksen liikunnan ohjausta terveytensä kannalta liian vähän liikkuville.
Yksi hyvinvointialueiden hyte-kertoimista on ”elintapaneuvonta tyypin 2 diabetesriskissä oleville” ja siitä saatava rahoitus määräytyy DM II riskissä olevien asukkaiden tunnistamiseen ja tarjottuun elintapaohjaukseen. Toimintamallilla pyritään vastaamaan tähän. Toimintamallissa huomioidaan lisäksi hyte kerroin alkoholin puheeksioton ja mini-intervention toteutumisesta.

Hyte kertoimen sisällyttäminen toimintamalliin

pohjois-pohjanmaan alueen liikuntaneuvonnan tilanne

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asukas: Asukkaan tarvitsevat palvelut saavutettavaksi, jotta se motivoi ja madaltaa kynnystä oman hyvinvoinnin edistämiseen. Jotta saadaan tasavertaiset ja saavutettavat hyte-palvelut kaikille Pohteen asukkaille, tarvitaan yhtenäinen elintapaohjauksen toimintamalli. Pohteen alueella on meneillään useita elintapaohjauksen hankkeita, joiden kohderyhmä vaihtelee. Työikäisille suunnattua elintapaohjauksen toimintaa ei ole kehitteillä ja tämä pilotti ja toimintamalli kohdentuu kyseiselle 18-65-vuotiaiden kohderyhmälle.
Ammattilainen: Alueen ammattilaiset saavat yhtenäisen toimintamallin hyödyntäen siinä monialaista asiakas- ja palveluohjausta. Selkeä ja kaikkien tiedossa oleva vaikuttava elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan toimintamalli, jossa on sovittu vastuut ja mm. yhtenäiset kirjaamisen, tilastoinnin ja arvioinnin periaatteet. Osaamisen vahvistaminen elintapojen puheeksiotossa ja prosessinomaisessa ohjauksessa. Yhdyspintatyö hyvinvointialueen ja kuntien ammattilaisten kesken
Kuntien ja kolmannen sektorin näkökulmasta saadaan yhteistyötä tiivistettyä ja monialaiset palvelut paremmin käytöön.
Organisaation näkökulmasta painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäiseviin palveluihin hankkeen jälkeen olemassa olevia resursseja hyödyntäen ja niitä kohdentaen vaikuttaviin toimenpiteisiin. Terveempien elintapojen kautta tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuden ja sairastuneiden omahoitoon sitoutumisen kautta sote-palvelutarpeen aleneminen.

•Pohteella ei ole muodostunut yhtenäistä elintapaohjauksen mallia eikä kuvattua toimintamallia, jonka vuoksi käytössä on kirjavat käytänteet ja menetelmät. Hyvinvointialueella työikäisille suunnattu ohjaus kertaluonteista.

•Ennaltaehkäisevä elintapaohjauksen toteuttaminen heikkoa; ohjaus painottuu pääasiassa jo diagnoosin saaneisiin.

•Pohteella on kuvattuna ppshp:n aikuisten lihavuuden alueellinen hoitoketju, lihavuuden leikkaushoitoa edeltävää 6kk elintapaohjausta ei kyetä tarjoamaan systemaattisesti pth:ssa yksilö/ryhmänohjauksena

•Lihavuuden lääkehoidon aloituksen rinnalle vaadittavaa elintapapohjausta ei kyetä tarjoamaan prosessinomaisena

•Liikuntaneuvonnan osalta tilanne vaihtelee alueella ja liikuntaneuvontaa annetaan tällä hetkellä 15/30 kunnista. Kirjaaminen potilastietojärjestelmään on mahdollista 8/30 kunnassa, tähän liittyen hankkeen aikana valmistellaan kirjaamisen yhdyspintasopimusta ja tarkoituksena on mahdollista kirjaaminen kaikille liikuntaneuvonnan kunnille potilastietojärjestelmä Eskon käyttöönoton myötä. Kaikissa kunnissa ei ole matalan kynnyksen liikunnan ohjausta terveytensä kannalta liian vähän liikkuville.

•Hyvinvointialueiden hyte-kertoimista yksi on ”elintapaneuvonta tyypin 2 diabetesriskissä oleville” ja siitä saatava rahoitus määräytyy DM II riskissä olevien asukkaiden tunnistamisen, diagnosoinnin ja tarjotun elintapaohjauksen toteutumisesta.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Etäelintapaohjauksen toimintamallin suunnittelu aloitettiin v 2023, jolloin hyvinvointialueen toimialueiden johtajille esitettiin pyyntö nimetä yksiköistään edustajia elintapaohjauksen käytäntöjen yhtenäistämisen työpajoihin, lisäksi työpajaan pyydettiin pilottikuntien liikuntaneuvojia ja hyvinvoinnin edistämisestä vastaavia henkilöitä, v 2024 syksyllä jatkuneisiin työpajoihin pyydettiin mukaan kaikkien 30 alueen kunnan liikuntaneuvonnan edustajia. Tavoitteena oli saada organisaation jokaiselta sote-palveluiden palvelualueelta ja niiden sisällä toimivilta toimialueilta edustajia työpajoihin. Työpajoihin niiden alkaessa ei saatu edustajia jokaiselta toimialueelta. Etäelintapaohjauksen pilotille nimettiin ohjausryhmä syksyllä 2023. Kokoontumisiin ja yhteiseen työpajaan osallistui vaihteleva määrä nimettyjä edustajia. Ohjausryhmän kokoonpanu vaihtui osittain syksyllä 2024 hyvinvointi alueen organisaatiomuutosten vuoksi. Yhteiskehittämisessä on ollut mukana alueellinen liikuntajärjestö Popli, liikuntaneuvontaverkoston avulla saatiin muodostettua yhtenäiset kriteerit liikuntaneuvontaan ohjattavista asiakkaista asiakassegmentoinnin tueksi.

Tavoiteltu muutos

Saada aikaan yksilötason terveyttä ja hyvinvointia edistäviä pysyviä elintapamuutoksia.
Kokonaisvaltaisesti toteutettu elintapaohjaus hyödyttää erityisesti niitä, jotka ovat sairastuneet, tai joilla on kohonnut riski sairastua kansantauteihin kuten diabetekseen, verenpainetautiin, sydän- ja verisuonisairauksiin ja muistisairauksiin.
Elintapaohjauksen kustannusvaikuttavuus on korkea verrattuna elintapasairauksien hoitoon. Ennaltaehkäisyn avulla voimme merkittävästi vähentää kalliita hoitotoimenpiteitä ja komplikaatioita.

Elintapaohjauksen toimintamallin avulla pyritään

• Parantamaan ennaltaehkäisevien palvelujen saatavuutta.

• Siirtämään painopiste korjaavasta työstä myös ennaltaehkäisyyn.

• Tunnistamaan riskiryhmän asiakkaat varhaisessa vaiheessa ja ohjata varhaisen tuen palveluihin.

• Tuomaan uusia, helposti saavutettavia ratkaisuja palveluiden tarpeeseen, sote-työntekijöiden työkaluksi ja lisäämään lääkkeettömien hoitomuotojen käyttöä sote-palveluissa

• Tarjoamaan asiakkaille oikeaa hoitoa oikeaan aikaan oikealla tasolla --> maksutonta elintapaohjausta yhteistyössä kuntien liikuntatoimen, kulttuuripalveluiden ja järjestöjen kanssa

Pilotin tavoitteet:

•Tarjota tutkimusnäyttöön nojaavaa elintapaohjausta, jolla voidaan ennaltaehkäistä kansansairauksiin sairastumista ja hoitaa jo sairastuneita

•Parantaa käypä hoito suosituksen mukaisen lihavuuden hoidon ja elintapaohjauksen saatavuutta etämenetelmin.

•Vahvistaa kokemuksen kautta näkemys siitä, millaisilla vaikuttavaksi tutkituilla digitaalisilla menetelmillä ja ohjausinterventioilla on vaikutusta elintapojen muutokseen käytännön työympäristössä (painonhallinta, ravitsemus, liikkuminen, uni)

•Kuvata ja tehdä tunnetuksi työikäisten etäelintapaohjauksen menetelmät ja toimintamalli, joka voidaan ottaa osaksi Pohteen palvelutuotantoa

Muutoksen mittaaminen

kts. liitteet Pilotin arviointi ja mittarointi kuvattu taulukkoon.

Pilotin arviointi ja mittarointi osa1

Pilotin arvointi ja mittarointi osa2

elintapaohjauksen seurantamittarit

Toteutussuunnitelma

Luodaan hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteiskehittämiselle vankat rakenteet sekä positiivinen kehittämisen ilmapiiri, jotta toimintamalli saadaan osaksi palvelutuotantoa pilotoinnin jälkeen. Kehittämisen pohjaksi laaditaan tarkka tilanneanalyysi olemassa olevista elintapaohjauksen toiminnoista Pohjois-pohjanmaalla. Toimintamalli rakennetaan aluetasoiseksi ja yhdenmukaistetaan elintapaohjauksen toimintamallit eri ikäryhmille eri hankkeiden toimijoiden yhteistyöllä tulevien vuosien aikana

Kohderyhmänä ovat työikäiset pre-diabeetikot ja kansantauti asiakkaat Tavoitteena on, että kohderyhmän asiakkaat tunnistetaan terveydenhuollon kontakteissa aiempaa paremmin ja elintavat otetaan heidän kanssaan systemaattisesti puheeksi. Matalan riskin ennaltaehkäisyn asikkaat voidaan ohjata kuntien liikuntaneuvontaan tai muiden toimijoiden tarjoamiin terveellisiä elintapoja tukeviin palveluihin ja toimintoihin. Vuonna 2025 asiakasohjauksessa hyödynnetään Reittis kohti hyvinvointia verkkosivustoa

Elintapaohjaukseen muodostetaan Pohteen tasoinen prosessinomainen toimintatapa yhdessä monialaisen työryhmän kanssa ohjausryhmän ohjauksessa. Kuntien liikuntaneuvonta sisältyy toimintamalliin kiinteästi ja on osa elintapaohjauksen kokonaisuutta. Kokonaisuuteen linkitetään kuntien sekä kolmannen sektorin matalan kynnyksen palvelut. Digitaalisia valmennuksia, vaikuttavaksi tutkittua Onnikka mobiilisovellusta ja omahoitopolkuja hyödynnetään osana kokonaisuutta.

Osana toimintamallia rakennetaan elintapaohjauksen ammattilaisen käsikirja, jonka tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä ja lisätä osaamista sekä juurruttaa yhdenmukaista elintapaohjauksen toimintamallia ja kirjaamisen käytäntöä. Elintapaohjauksen suunnittelija yhdessä pilotin etäelintapaohjaajien kanssa kouluttaa henkilöstöä käsikirjan käyttöön jalkautuen työyksiköihin v 2025. Käsikirja kokoaa yhteen ajankohtaisen tiedon organisaation elintapaohjaukseen liittyvistä ohjeista, linjauksista ja hyvistä käytännöistä ammattilaisen työn tueksi. Elintapaohjauksen yhdyspintatyön näkökulmasta ammattilaisen käyttöön tarkoitettu käsikirja haluttaisiin saada suunnitteilla olevaan extraverkkoon, jonne hyvinvointialueen ulkopuolisilla toimijoilla olisi myös pääsyoikeus. Käsikirja sisältää useita linkityksiä alueelliselle hyvinvoinnin edistämisen palvelutarjottimelle tukien sen tunnettavuutta ja käyttöönottoa ammattilaisen työn tukena.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan ammattilaiset sekä toiminnan suunnittelijat ja resurssien mahdollistajat. Kohderyhmälle on pidetty työpaja etäelintapaohjauksne toimintamallin suunnittelusta ja ennen pilottia tehtiin kysely hyvinvointialueen ammattilaisille elintapaohjauksen nykytilasta ja tarpeista.

Asiakaskohderyhmänä pilotissa ovat 18-65 -vuotiaat Digitaalisen sotekeskukseen tällä hetkellä kuuluvat 12 kunnan asukkaat. Pilotti laajenee Digitaalisen sotekeskuksen laajenemisen myötä Ouluun 25.3.2024. Asiakkaille toteutettiin elintapaohjaukseen liittyen kysely syksyllä 2024, lisäksi on hyödynnetty v 2022 tehtyä Minun arkeni ja elämäni kyselyn tuloksia.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Vuoden 2025 aikana elintapaohjauksen toimintamalliin sisällytetään kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton ja mini-intervention malli seuraavan toimintamallin tuloksien pohjalta https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/kulttuurihyvinvoinnin-puheeksioton-malli

Ideointi

Työpajojen keskeisiä huomioita:

Elintapaohjauksen jalkauttaminen vaatii johdon tukea ja resursseja.
Asiakkaat kaipaavat konkreettisia työkaluja ja helposti omaksuttavaa tietoa.
Motivaation ylläpitäminen on keskeistä – tärkeää panostaa pitkäjänteiseen tukeen ja seurantaan. Tämä kuitenkin resurssin kannalta haastavaa
Digitaalisuus mahdollistaa laajemman tavoittavuuden, mutta sen tulee olla helppokäyttöistä ja tukea yksilöllistä muutosprosessia.
Digipalveluiden ulkopuolelle jääville tulee kehittää toimintamallista sovellettu muoto

Idean valinta

Asiakkaat kaipaavat konkreettisia työkaluja ja helposti omaksuttavaa tietoa. Samaan aikaan kehitetetään hyvinvoinnin edistämisen tueksi Reittis-kohti hyvinvointia verkkosivustoa, joten tänne voidaan koota asiakkaille itse ja omahoidon tukimateriaaleja

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kohderyhmänä ovat työikäiset pre-diabeetikot ja kansantauteja sairastavat. Tavoitteena on, että kohderyhmän asiakkaat tunnistetaan terveydenhuollon kontakteissa aiempaa paremmin ja elintavat otetaan heidän kanssaan säännönmukaisesti puheeksi. Asiakkaat ohjataan sopivalle hoitopolulle heidän motivaationsa ja hoidon oikea-aikaisuuden perusteella.

Elintapaohjaukseen muodostetaan Pohjois-Pohjanmaan yhtenäinen prosessinomainen toimintatapa, joka pilotin jälkeen voidaan juurruttaa työikäisten palvelutuotannon toiminnaksi. Kuntien liikuntaneuvonta sisältyy toimintamalliin kiinteästi ja on osa elintapaohjauksen kokonaisuutta. Kokonaisuuteen linkitetään kuntien sekä kolmannen sektorin matalan kynnyksen palvelut. Digitaalisia valmennuksia ja omahoitopolkuja hyödynnetään osana kokonaisuutta. Reittis kohti hyvnvointia verkkosivusto kehitetään samanaikaisesti, jonne kootaan terveellisiä elintapoja tukevat ja elintapaohjausta koskevat palvelut ja toiminnot asiakkaiden itsenäiseen käyttöön ja ammatilaisten työn tueksi.

Ammattilaiset tunnistavat elintapaohjauksesta tai liikkumisen lisäämisestä hyötyvän asiakkaan omaolon terveystarkastuksen perusteella. Liikkumisen puheeksitossa hyödynnetään liikkumisen edistämisen mini-interventota. Liikuntaneuvontaan lähettäminen ja siitä saatava palaute tapahtuu yhteisesti sovitulla tavalla. Kehittämisessä edistetään myös liikuntaneuvojien rajattuja oikeuksia potilastietojärjestelmän käyttöön

Pohde hyvinvointia elintavoilla asiakkaan polku

pohde_hyvinvointia_elintavoilla_A5_FINAL (1).pdf m (1).pdf (115.6 KB)

Riskiluokitukseen pohjautuvaja asiakassegmentointi

Pohde puheeksioton kortti ammattilaisille, sisältäen hyte kertoimet alkoholin ja DM-II riskin osalta

Puheeksioton kortti 19.2 PDF (1).pdf (134.78 KB)

Pohde hyvinvointia elintavoilla ammattilaisen polku

kuva (23).png (457.94 KB)

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyvinvointialueen organisaatiomuutokset, ohjausryhmän ja henkilöstön vaihtuvuus ovat vaikuttaneet alkuperäiseen juurruttamissuunnitelmaan. Juurtumisen varmistamiseksi palvelualuejohdon ohjauksella on nimetty asiantuntijoita, jotka koulutetaan syksyllä 2024 lyhytterapeuttiseen menetelmäohjaukseen ja elintapaohjauksen toimintamalliin. Olemassa olevia resursseja hyödynnätään tehokkaasti ja kohdennetaan vaikuttavaan työhön.

Vuonna 2025 Pohteen tavoitteena on kansansairauksien riskissä olevien ja jo sairastuneiden omahoidon tukeminen elintapaohjauksen toimintamallilla. Tämä sisältää elintapasairauksien riskitekijöiden tunnistamisen, puheeksioton koulutukset sekä Reittis -kohti hyvinvointia -verkkosivuston käyttöönoton. Tämä muodostaa perustan toimintamallin juurruttamiselle ja ammattilaisten osaamisen kasvattamiselle.

Kehittämistyö toteutetaan yhteistyössä käytännön toimijoiden kanssa. RRP-hanketuki mahdollistaa toimintamallin pilotoinnin, lyhytterapeuttisen menetelmäkoulutuksen sekä asiantuntijoiden perehdytyksen ja vieriopetuksen. Lyhytterapeuttista menetelmäkoulutusta tarjotaan myös kuntien liikuntaneuvojille, Pohteen ravitsemusterapeuteille sekä perhe- ja sosiaalipalveluiden terveydenhoitajille. Puheeksioton koulutuksia ja elintapaosaamisen vahvistamista järjestetään yhteistyössä Vahva Arki- ja ODL Liikuttava sote -hankkeiden kanssa.

Pilotoinnin jälkeen kehitetystä toimintatavasta vastaa Terveyden ja sairaanhoidon palvelualue asiantuntijoineen. Kehittämistyöllä on laaja tuki hyvinvointialueen Hyte-yksiköstä ja Terveyden ja sairaanhoidon palvelualueelta. Johdon tuki on keskeinen toimintatapojen muutoksessa ja ennaltaehkäisevään työhön siirtymisessä. Koska elintapaohjausta tarjotaan yli sotekeskusrajojen, henkilöstöltä vaaditaan uudenlaista toimintakulttuurin omaksumista.

Toimintamallin laajentaminen

Pilotointi toteutetaan 13 kunnassa, ja helmikuussa 2025 toimintamalli laajenee koko Pohteen alueelle digitaalisen sotekeskuksen myötä. Nimetyt elintapaohjaajat aloittavat perehtymisen helmikuussa 2025 pilotin etäelintapaohjaajien avulla. Tammikuussa 2025 Onnikan tilalle otetaan käyttöön syksyllä 2024 kehitetty Terveyskylän Omapolku-palveluiden hyvinvointia elintavoilla -digihoitopolku. Etäelintapaohjaajat testaavat palvelua tammikuussa uusilla ohjausasiakkailla. Ryhmä- ja yksilöohjausmallien sisältöjä päivitetään asiakaspalautteen ja uuden digihoitopolun myötä.

Terveyden ja sairaanhoidon palvelutuotannosta on nimetty seitsemän elintapaohjaajaa, jotka toimivat tehtävässä yhden päivän viikossa. Heidän tehtäviinsä kuuluvat:

Omaolo-terveystarkastusten työjonojen käsittely
Asiakassegmentointi
Ensiarviokäynnit
Hyvinvointia elintavoilla -digihoitopolun aloitus ja viestintä
Ryhmäohjaus ja tarpeenmukaiset yksilöohjaukset
Lihavuuden lääkehoidon ja lihavuusleikkauksen elintapaohjaus
Vastinparitoiminta kuntien liikuntaneuvojien kanssa
Reittis-verkkosivuston hyödyntäminen monialaisessa palveluohjauksessa

Vastinparitoimintaa kehitetään kevään aikana yhteistyössä liikuntaneuvojien, elintapaohjaajien, ravitsemusterapeuttien ja fysioterapeuttien kanssa. Digipalveluiden ulkopuolelle jäävän elintapaohjauksen kehittäminen jatkuu Terveyden ja sairaanhoidon palvelualueella. Tavoitteena on soveltaa nykyistä yksilöohjausmallia ja keskittää ryhmäohjaus etäpalveluna.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Keskeiset vaatimukset:

Resurssit:
- Riittävä henkilöstöresurssi elintapaohjaajien ja muiden ammattilaisten käyttöön.
- Aikaa ja tukea kouluttautumiseen, erityisesti lyhytterapeuttisiin menetelmiin ja digitaalisiin palveluihin.
- Jatkuva johdon tuki ja rahoitus toimintamallin ylläpitämiseksi.
Osaaminen ja koulutus:
- Puheeksioton koulutukset ja elintapaohjauksen sisällöllinen vahvistaminen ovat olennaisia, jotta ammattilaiset osaavat tunnistaa asiakkaiden tarpeet ja tukea muutosta.
- Monialaisen yhteistyön ja vastinparitoiminnan kehittäminen vaatii yhteisiä koulutuksia ja käytäntöjä, jotta eri ammattiryhmät voivat hyödyntää toimintamallia tehokkaasti.
- Digitaalisten työkalujen käytön osaaminen on välttämätöntä, jotta ne tukevat aidosti asiakastyötä eivätkä kuormita ammattilaisia.
Toimintakulttuurin muutos:
- Elintapaohjauksen merkityksen tunnistaminen osana hoitoketjua on keskeistä, jotta se nähdään ennaltaehkäisevänä ja vaikuttavana työkaluna.
- Asenteiden ja käytännön työn kehittäminen siten, että elintapaohjaus ei jää irralliseksi vaan nivoutuu osaksi asiakkaan muuta hoitoa ja seurantaa.
  
  Toimintamalli on joustava ja sitä voidaan soveltaa erilaisiin asiakasryhmiin ja ympäristöihin.
- Eri kohderyhmät:
  - Sovellettavissa sekä kansansairauksien riskiryhmille että jo sairastuneille.
  - Mahdollisuus räätälöidä ohjaus lapsiperheille, työikäisille ja ikääntyville huomioiden kohderyhmän suositukset.
  - Toimii sekä yksilöllisessä että ryhmäohjauksessa.
- Eri toimintaympäristöt:
  - Voidaan hyödyntää sekä perinteisissä vastaanottopalveluissa että etäpalveluina.
  - Sopii niin perusterveydenhuoltoon kuin erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi lihavuuden lääkehoidon ja kirurgisen hoidon tueksi.
  - Yhteistyö kuntien liikuntapalveluiden, järjestöjen ja sosiaalipalveluiden kanssa mahdollistaa laajemman vaikuttavuuden. Kuntien liikuntaneuvonnan kehittäminen yhteneväiseksi olisi arvokasta, jotta mysö matalan riskin asiakkaat saisivat yhdenvertaista palvelua hyvinvointialueen sisällä. Kuntien liikuntaneuvonnan sisältö ja ohjausosaaminen vaihtelevat suuresti.
    
    Sudenkuopat ja vältettävät haasteet:
  - Henkilöstöresurssien riittämättömyys → Tarve tunnistaa realistiset työkuormat ja priorisoida vaikuttavimmat toimenpiteet.
  - Koulutuksen puute ja epäselvät roolit → Jokaiselle ammattilaiselle tulee määrittää selkeä rooli elintapaohjauksessa ja varmistaa tarvittava koulutus.
  - Digitaalisten työkalujen käyttöönotto ilman riittävää tukea → Uusien järjestelmien käyttöönottoon tarvitaan riittävästi perehdytystä ja käyttäjätukea.
  - Elintapaohjauksen jääminen irralliseksi → Toimintamallin integroiminen osaksi muuta asiakastyötä ja palveluketjuja on tärkeää.
  - Johdon sitoutumisen puute → Strateginen tuki ja pitkäjänteinen rahoitus varmistavat mallin jatkuvuuden.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Alustavaa koontia pilotin vaikutuksista koostettiin ohjausryhmälle joulukuussa 2024, jossa hyödynnettiin pilotin mittaritietoja, joita siihen saakka oli ehtinyt kertyä seuranta exeliin ja saatu ryhmiltä kerätystä webropol palautteesta. Tässä tehtiin pientä vertailua Onnikan käyttäjien ja ilman Onnikkaa edenneiden osalta. Huomio täytyy kuitenkin kiinnittää siihen että ilman Onnikkaa edenneiden otanta oli pieni samoin kuin kokonaisotanta muutoikin. Yhteensä mukana 122 asiakasta:
- Ryhmäohjauksessa: 75
- Yksilöohjauksessa: 47
Loppukontrollit toteutettu:
- 14 ryhmäohjauksessa olleelle
- 13 yksilöasiakkaalle
Psykologiset vaikutukset
Elämänlaadun parantuminen ryhmäpalautteissa: 78%
Psykologinen joustavuus koettu hyödylliseksi: 89%
Kyvykkyydentunne lisääntynyt: 94%
Armollisuus itseä kohtaan kasvanut: 89%
Kyvykkyys tehdä hyvinvointia tukevia tekoja lisääntynyt: 94%
Käyttäytymisen muutokset
Kasvisten käyttö lisääntyi: 61%
Lautasmallin käyttö yleistyi: 48%
Säännöllinen ateriarytmi vakiintui: 78%
Liikkumisen lisääminen: 28%
Fyysinen kunto koheni: 28%
Onnikan vaikutukset
95/100 rekisteröitynyttä Onnikan käyttäjää
Onnikan käyttäjillä:
- BMI laski huomattavasti enemmän
- Pitkäsokeri laski
- Triglyseridit laskeneet
- Verenpaineessa ei merkittäviä muutoksia
Ilman Onnikkaa edenneillä:
- Psykologinen joustavuus jopa laski
- Painonhallinta haastavampaa (taustalla myös ahmintahäiriöitä)
Asiakaskokemukset
Palvelun suosittelu: 9,3/10
Asiakaspalautteita:
- ”Todella paljon hyvää tietoa ja erilaisella tavalla tuodaan esille. Ei saarnata ravitsemustietoa ja ylipainon vaarallisuudesta, vaan ohjataan ihminen itse tekemään valintoja itselle hyvällä tavalla.”
- ”Uusi näkökulma asiaan järisytti ajatusmaailmaa. Tää ei oo syö vähemmän, liiku enemmän -paskaa, vaan mielen kiemurat liittyy vahvasti.”
Pilotin vaikutuksista asiakkaiden elintapamuutoksiin kootaan lopullinen esitys johtoryhmälle huhtikuussa 2025, jolloin suurin osa pilotin asiakkaiden loppukontrolleista on toteutunut
Asiakastyön tehostuminen: Uusi toimintamalli on mahdollistanut asiakaslähtöisemmän ja ennaltaehkäisevän otteen elintapaohjaukseen.
Ammattilaisten osaamisen vahvistuminen: Lyhytterapeuttisten menetelmien koulutus ja elintapaohjauksen rakenteellinen kehittäminen ovat parantaneet ammattilaisten valmiuksia motivoida ja tukea asiakkaita. Tämä on vähentänyt yksittäisiin käynteihin perustuvaa työtä ja lisännyt pitkäjänteistä elintapamuutosten tukemista.
Monialaisen yhteistyön kehittyminen: Vastinparitoiminta kuntien liikuntaneuvojien, ravitsemusterapeuttien ja fysioterapeuttien kanssa on käynnistynyt, mikä edistää yhtenäisempää palveluketjua ja vähentää päällekkäistä työtä eri toimijoiden välillä.
Digitaalisten palveluiden laajempi hyödyntäminen: Hyvinvointia elintavoilla -digihoitopolun ja Reittis-verkkosivuston käyttöönotto tuovat uusia tapoja tavoittaa ja sitouttaa asiakkaita, erityisesti niitä, joilla on haasteita etäisyyksien vuoksi vastaanottokäynneille sotekeskuksiin

Yllättävät ja odottamattomat muutokset:

Ammattilaisten työnkuvan muutos: Uuden toimintamallin käyttöönotto on edellyttänyt perinteisten työnkuvien uudelleentarkastelua. Erityisesti etäohjauksen ja digitaalisten työkalujen rooli on korostunut ja vaatii ammattilaisilta teknisten ongelmien sietokykyä
Kulttuurinen muutos organisaatiossa: Toimintamallin juurruttaminen on edellyttänyt ja edellyttää edelleen uudenlaista ajattelua elintapaohjauksen merkityksestä ja vaikuttavuudesta, mikä on vaatinut johdon vahvaa tukea ja rakenteellisia muutoksia. Työskentely yli sotekeskusrajojen vaatii ammattilaista uudenlaista ajattelutapaa järjestää asiakkaiden hoitoa.
Kasvava kysyntä elintapaohjaukselle: Kehitetty malli on kohdentunut työikäisille ja pilotin aikana tunnistettiin tarve ikääntyneiden yhdenmukaisen elintapaohjauksen kehittämiselle ja tarjoamiselle. Tämä on tuonut esiin tarpeen lisäresursseille ja työnkuvien joustavammalle järjestelylle.

Etäelintapaohjauksen toimintamalli. Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4,I2)

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva