Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kulttuurilla, taiteella ja luovalla toiminnalla on tutkitusti lukuisia myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Tutkimuksen perusteella tiedetään kuitenkin, että erityisesti juuri ne ihmiset, jotka näistä vaikutuksista hyötyisivät, eivät monista syistä johtuen löydä kulttuurin pariin.
Puheeksioton malli tarjoaa käytännönläheisen työkalun, jonka avulla saadaan tietoa ja motivoidaan asiakasta tukemaan omaa hyvinvointiaan myös kulttuurin, taiteen ja luovan toiminnan keinoin. Tämä monipuolistaa käsitystä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja voi tarjota uusia mahdollisuuksia asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseen ja tukemiseen sekä koetun hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemuksen lisääntymiseen.
Kysy keskustelun alussa, sopiiko asiakkaalle keskustella luovuudesta, kulttuuritoiminnasta ja taiteesta. Luvan saatuasi, lähesty teemaa myönteisesti, asiakasta kuunnellen ja hänen tarpeensa huomioiden. Huomaa keskustelussa henkilön arjessa jo tapahtuva luova toiminta ja pyri herättämään motivaatiota sen lisäämiseksi tai uuden kokeilemiseksi.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kulttuurihyvinvointi on sosiaali- ja terveysalalla heikommin tunnettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aihe kuin esimerkiksi liikkuminen ja ravitsemus. Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan kulttuurin, taiteen ja luovan toiminnan mahdollisuuksia edistää hyvinvointia ja hoitaa ihmisen terveyttä läpi elämän.
Kulttuurihyvinvoinnin näkökulman vahvistamiseen sote-ammattilaisten työssä tarvitaan ymmärrystä kulttuurin hyvinvointivaikutuksista sekä toimintamalleja ja työvälineitä puheeksiottoon ja palveluohjaukseen. Kehittämistoimenpiteitä kulttuurihyvinvoinnin integroimiseksi luontevaksi osaksi hyte-työtä on käynnissä eri hyvinvointialueilla, joten on syntynyt tarve kansalliselle mallille.
Asiakkaalla voi olla tarve lisätä omaa koettua hyvinvointiaan, löytää mielekästä ja merkityksellistä tekemistä arkeensa, luoda uusia sosiaalisia suhteita tai saada ajatukset hetkeksi pois omasta kuormittavasta tilanteesta tai sairaudesta. Sote-palveluilla ei voida vastata kaikkiin hyvinvoinnin haasteisiin. Tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä sekä ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia tukevaa työotetta sekä ohjausta monipuolisesti eri palveluihin, joilla hyvinvointia voidaan tukea.
Kulttuurihyvinvoinnin puheeksiotto voi tuntua vaikealta ilman konkreettista mallia, sillä se ei ole vielä täysin vakiinnuttanut paikkaansa osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palettia. Malli tukee erityisesti ammattilaista työssään, ja se toimii alueellisten hytepalvelutarjottimien tukena kartoitettaessa asiakkaalle sopivaa toimintaa ja palveluita.
Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa vuonna 2024 toteutettu kokeilu osoitti, että kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli soveltuu sekä neuvonta- ja ohjaustyöhön että intensiivisemmän tuen yksilö- tai ryhmämuotoiseen työskentelyyn. Sitä voidaan hyödyntää hyvin monenlaisissa palveluissa eri ikäisten asiakkaiden kanssa.
Malli tuo esiin asiakkaan voimavarat ja antaa välineitä hyvinvoinnin tukemiseen myös silloin, kun toimintakyky on väliaikaisesti tai pysyvästi heikentynyt.
Kokeiluun osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka työskentelevät haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien kanssa, jotka voivat erityisesti hyötyä hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavasta toiminnasta, kuten
- vasta maahan muuttaneet asiakkaat, jotka ovat saaneet oleskeluluvan esimerkiksi kansainvälisen suojelun perusteella
- pitkäaikaistyöttömät asiakkaat
- ikääntyneet asiakkaat
- mielenterveys- ja päihdekuntoutujat.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Mallin avulla pyritään lisäämään luovuuden, kulttuuritoiminnan ja taiteen puheeksi ottamista monipuolisissa asiakaskohtaamisissa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja auttamaan ammattilaisia asiakas- ja palveluohjauksessa. Motivoivaan ja vahvuuslähtöiseen lähestymistapaan perustuvan mallin avulla pyritään herättämään asiakkaan ymmärrystä siitä, että luovuus, kulttuuritoiminta ja taide voivat lisätä hänen hyvinvointiaan muiden hyvinvointiin vaikuttavien elintapojen, kuten liikkumisen, päihteettömyyden sekä hyvän ravitsemuksen ja unen lisäksi. Samalla pyritään kasvattamaan asiakkaan motivaatiota ja keinovalikoimaa oman hyvinvoinnin lisäämiseksi myös uusin, vähemmän tunnteuin tavoin.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Valtakunnallisesti on tunnistettu tarve mittaamisen ja seurannan kehittämiselle sekä mallin kirjauskäytäntöjen kehittämiselle muun muassa kehittämällä "Kulttuurihyvinvoinnin neuvonta ja ohjaus" OAB61-koodi, joka tukee ohjauksen antamista ja sen kirjaamista asiakas- ja potilastietojärjestelmiin. Seurantaan vaikuttaa myös palvelu- tai elintapaohjausprosessin kesto, ja voidaanko mallin vaikutuksia seurata yhdessä asiakkaan kanssa vai käytetäänkö mallia yksittäisissä asiakaskohtaamisissa, jolloin asiakkaan toiminnan muutoksen havainnointia ei pystytä toteuttamaan.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Näin voit ottaa kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton mallin käyttöön asiakastyössä:
- Perehdy kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malliin
- Tutustu alueellasi tarjottaviin kulttuurin, taiteen ja luovuuden toimintaan ja palveluihin
- Hyödynnä puheeksioton korttia palveluohjauksessa
- Kirjaa ohjaus ja neuvonta asiakas- ja hoitotietoihin esimerkiksi osana palvelutarpeen arviota.
- Käyttöönotto vaatii ammattilaiselta aluksi perehtymistä ja aloitteellisuutta, mutta on sen jälkeen helposti sovellettavissa erilaisissa asiakastilanteissa. Esihenkilön tuki on tärkeä käyttöönotossa. Käyttöönottoa tukee se, että liikkumisen mini-intervention mallin pohjalta laaditut kysymykset ja logiikka ovat valmiiksi monelle sote-ammattilaiselle tuttuja.
- Mallin käyttöönoton tueksi on tuotettu painettavia ja tulostettavia ohjekortteja sekä juliste.
