Kulttuurilla, taiteella ja luovalla toiminnalla on tutkitusti lukuisia myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Tutkimuksen perusteella tiedetään kuitenkin, että erityisesti juuri ne ihmiset, jotka näistä vaikutuksista hyötyisivät, eivät monista syistä johtuen löydä kulttuurin pariin.
Puheeksioton malli tarjoaa käytännönläheisen työkalun, jonka avulla saadaan tietoa ja motivoidaan asiakasta tukemaan omaa hyvinvointiaan myös kulttuurin, taiteen ja luovan toiminnan keinoin. Tämä monipuolistaa käsitystä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja voi tarjota uusia mahdollisuuksia asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseen ja tukemiseen sekä koetun hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemuksen lisääntymiseen.
Tiivistelmä
Mallin tavoitteena on auttaa ammattilaista ottamaan luovuus, kulttuuritoiminta ja taide puheeksi monipuolisissa asiakaskohtaamisissa, herättää asiakkaan motivaatiota oman hyvinvoinnin ja terveyden lisäämiseksi sekä tukea palveluohjauksessa.
Mallia kehittäminen on käynnistetty vuonna 2023 osana Kestävän kasvun-hankkeen (RRP) Monialaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kehittämistä Helsingissä. Vuonna 2024 kehittäminen laajennettiin koskemaan useampaa hyvinvointialuetta (Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa sekä Satakunta) osana Kulttuurihyvinvointi hyvinvointialueilla -kehittämisryhmän toimintaa. Malli on pilotointivaiheessa.
Mallin periaatteet:
-
Mini-interventiomalli koostuu kolmesta kysymyksestä, joita voi tarvittaessa täydentää lisäkysymyksillä.
-
Mini-interventiota voi hyödyntää itsenäisenä puheeksioton mallina tai sen sisältöä voi käyttää osana olemassa olevia puheeksioton tapoja ja malleja. Kysymyspatteristoa voi hyödyntää sekä puheeksioton että prosessinomaisen elintapaohjauksen tukena.
-
Malli perustuu motivoivaan ja vahvuuskeskeiseen ohjaukseen. Sen tärkein periaate on, että kulttuuria, taidetta ja luovuutta lähestytään myönteisesti ja asiakaslähtöisesti -> asiakkaan ääni kuuluviin.
-
Keskustelussa selvitetään asiakkaan arjessa jo tapahtuvaa kulttuurista aktiivisuutta, kiinnostusta ja harrastuneisuutta eri taiteen lajeihin ja itselle ominaisia tai mielekkäitä luovan ilmaisun tapoja sekä pyritään herättämään motivaatiota niiden käytön lisäämiseen arjessa ja rohkaistaan uusien tapojen käyttöönottoon ja elämysten kokeilemiseen.
Mallin toteutus:
Kysy keskustelun alussa, sopiiko asiakkaalle keskustella luovuudesta, kulttuuritoiminnasta ja taiteesta. Luvan saatuasi, lähesty teemaa myönteisesti, asiakasta kuunnellen ja hänen tarpeensa huomioiden. Huomaa keskustelussa henkilön arjessa jo tapahtuva luova toiminta ja pyri herättämään motivaatiota sen lisäämiseksi tai uuden kokeilemiseksi.
Kysymys 1. Millaista luovuutta, kulttuuritoimintaa ja taidetta sinun elämässäsi on nyt tai on ollut aikaisemmin?
-
Kuunteletko musiikkia, teetkö käsitöitä tai luetko kirjoja? Katseletko elokuvia, rakenteletko jotain tai teetkö puutöitä? Käytkö konserteissa, keikoilla, teatterissa tai museoissa? Piirrätkö, tanssitko, kirjoitatko tai otatko luontokuvia kännykällä? Osallistutko urheilutapahtumiin? Teetkö ristikoita tai käytkö pakohuoneissa?
-
Kulttuurin harrastaminen on kaikkea tätä ja muuta merkityksellistä tekemistä arjessa. Mitkä ovat itsellesi merkityksellisiä ja mielihyvää tuottavia asioita?
Kysymys 2. Mitä ajatuksia/ tunteita/ tuntemuksia luovuus, kulttuuritoiminta ja taide sinussa herättää?
-
Tunnistatko niitä pieniä hetkiä arjessa, joissa pysähtyminen taiteen tai luovuuden äärelle on tuonut mielihyvää tai rauhoittanut kiireen keskellä? Tuoko esimerkiksi musiikki sinulle lohtua, kun olet surullinen tai laitatko ilon hetkinä lempibiisisi soimaan ja tanssit? Auttaako käsitöiden tekeminen pysähtymään hetkeen? Saavatko elokuvat sinut nauramaan?
-
Onko jokin asia, pelko tai tunne joka estää tai hidastaa sinua toteuttamaan luovuuttasi?
- Miettikää yhdessä mitä seuraavista tapahtuu, kun teet, osallistut tai koet kulttuuri- ja taidetoimintaa:
- aistisi aktivoituvat
- käytät mielikuvitustasi
- koet tunteita
- havaitset, ajattelet ja muistat
- olet vuorovaikutuksessa muiden kanssa
- liikut ja käytät kehoasi.
Kysymys 3. Jos haluaisit lisätä luovuutta, kulttuuritoimintaa ja taidetta elämääsi, mitä se olisi? Jos haluaisit kokeilla jotain uutta, mitä se olisi?
-
Mikä auttaisi sinua toteuttamaan kokeilusi?
-
Miten, missä ja milloin toteuttaisit kokeilusi?
Mikäli asiakas on kiinnostunut kulttuuri- ja taidetoiminnasta voi hänet ohjata paikkakunnalla järjestettäviin ohjattuihin kulttuuri- ja taidetoimintoihin tai sopia että hän kokeilee lisätä arkeensa omaehtoisesta luovasta toimintaa tai käy esimerkiksi kirjastossa, museossa tai teatterissa.
Jos keskustelun perusteella henkilö ei vaikuta olevan vielä valmis kokeilemaan luovuuden, kulttuuritoiminnan tai taiteen lisäämistä arkeen, voit kiittää keskustelusta ja palata asiaan myöhemmissä tapaamisissa. Jo kahden ensimmäisen kysymyksen avulla teema on otettu puheeksi ja asiakas on tullut kuulluksi. On mahdollista, että muutosprosessi on silti saanut hiljalleen alkunsa ja luovan toiminnan lisäämisen pohdinta tulee ajankohtaiseksi myöhemmin.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Kulttuurihyvinvointi on sosiaali- ja terveysalalla heikommin tunnettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aihe kuin esimerkiksi liikkuminen ja ravitsemus.
Kulttuurihyvinvoinnin näkökulman vahvistamiseen sote-ammattilaisten työssä tarvitaan ymmärrystä kulttuurin hyvinvointivaikutuksista sekä toimintamalleja ja työvälineitä puheeksiottoon ja palveluohjaukseen.
Kehittämistoimenpiteitä kulttuurihyvinvoinnin integroimiseksi luontevaksi osaksi hyte-työtä on käynnissä eri hyvinvointialueilla -> tarve kansalliselle mallille.
Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan kulttuurin, taiteen ja luovan toiminnan mahdollisuuksia edistää hyvinvointia ja hoitaa ihmisen terveyttä läpi elämän.
Asiakkaalla voi olla tarve lisätä omaa koettua hyvinvointiaan, löytää mielekästä ja merkityksellistä tekemistä arkeensa, luoda uusia sosiaalisia suhteita tai saada ajatukset hetkeksi pois omasta kuormittavasta tilanteesta tai sairaudesta. Sote-palveluilla ei voida vastata kaikkiin hyvinvoinnin haasteisiin. Tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä sekä ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia tukevaa työotetta sekä ohjausta monipuolisesti eri palveluihin, joilla hyvinvointia voidaan tukea.
Kulttuurihyvinvoinnin puheeksiotto voi tuntua vaikealta ilman konkreettista mallia, sillä se ei ole vielä täysin vakiinnuttanut paikkaansa osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palettia. Malli tukee erityisesti ammattilaista työssään, ja se toimii alueellisten hytepalvelutarjottimien tukena kartoitettaessa asiakkaalle sopivaa toimintaa ja palveluita.
Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa vuonna 2024 toteutettu kokeilu osoitti, että kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli soveltuu sekä neuvonta- ja ohjaustyöhön että intensiivisemmän tuen yksilö- tai ryhmämuotoiseen työskentelyyn. Sitä voidaan hyödyntää hyvin monenlaisissa palveluissa eri ikäisten asiakkaiden kanssa.
Malli tuo esiin asiakkaan voimavarat ja antaa välineitä hyvinvoinnin tukemiseen myös silloin, kun toimintakyky on väliaikaisesti tai pysyvästi heikentynyt.
Kokeiluun osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka työskentelevät haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien kanssa, jotka voivat erityisesti hyötyä hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavasta toiminnasta, kuten
- vasta maahan muuttaneet asiakkaat, jotka ovat saaneet oleskeluluvan esimerkiksi kansainvälisen suojelun perusteella
- pitkäaikaistyöttömät asiakkaat
- ikääntyneet asiakkaat
- mielenterveys- ja päihdekuntoutujat
Mallin avulla pyritään lisäämään luovuuden, kulttuuritoiminnan ja taiteen puheeksi ottamista monipuolisissa asiakaskohtaamisissa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja auttamaan ammattilaisia asiakas- ja palveluohjauksessa. Motivoivaan ja vahvuuslähtöiseen lähestymistapaan perustuvan mallin avulla pyritään herättämään asiakkaan ymmärrystä siitä, että luovuus, kulttuuritoiminta ja taide voivat lisätä hänen hyvinvointiaan muiden hyvinvointiin vaikuttavien elintapojen, kuten liikkumisen, päihteettömyyden sekä hyvän ravitsemuksen ja unen lisäksi. Samalla pyritään kasvattamaan asiakkaan motivaatiota ja keinovalikoimaa oman hyvinvoinnin lisäämiseksi myös uusin, vähemmän tunnteuin tavoin.
Valtakunnallisesti on tunnistettu tarve mittaamisen ja seurannan kehittämiselle sekä mallin kirjauskäytäntöjen kehittämiselle, muun muassa kehittämällä kulttuurihyvinvoinnin OAB-koodi, joka tukisi ohjauksen antamista ja sen kirjaamista asiakas- ja potilastietojärjestelmiin. Seurantaan vaikuttaa myös palvelu- tai elintapaohjausprosessin kesto, ja voidaanko mallin vaikutuksia seurata yhdessä asiakkaan kanssa vai käytetäänkö mallia yksittäisissä asiakaskohtaamisissa, jolloin asiakkaan toiminnan muutoksen havainnointia ei pystytä toteuttamaan.
Näin voit ottaa kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton mallin käyttöön asiakastyössä:
- Perehdy kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malliin
- Tutustu alueellasi tarjottaviin kulttuurin, taiteen ja luovuuden toimintaan ja palveluihin
- Hyödynnä puheeksioton korttia palveluohjauksessa
- Kirjaa ohjaus ja neuvonta asiakas- ja hoitotietoihin esimerkiksi osana palvelutarpeen arviota
- Käyttöönotto vaatii ammattilaiselta aluksi perehtymistä ja aloitteellisuutta, mutta on sen jälkeen helposti sovellettavissa erilaisissa asiakastilanteissa. Esihenkilön tuki on tärkeä käyttöönotossa. Käyttöönottoa tukee se, että liikkumisen mini-intervention mallin pohjalta laaditut kysymykset ja logiikka ovat valmiiksi monelle sote-ammattilaiselle tuttuja.
Mallin tavoitteena on auttaa ammattilaista ottamaan luovuus, kulttuuritoiminta ja taide puheeksi monipuolisissa asiakaskohtaamisissa, herättää asiakkaan motivaatiota oman hyvinvoinnin ja terveyden lisäämiseksi sekä tukea palveluohjauksessa.
Mallia kehittäminen on käynnistetty vuonna 2023 osana Kestävän kasvun-hankkeen (RRP) Monialaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kehittämistä Helsingissä. Vuonna 2024 kehittäminen laajennettiin koskemaan useampaa hyvinvointialuetta (Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa sekä Satakunta) osana Kulttuurihyvinvointi hyvinvointialueilla -kehittämisryhmän toimintaa. Malli on pilotointivaiheessa.
Mallin periaatteet:
-
Mini-interventiomalli koostuu kolmesta kysymyksestä, joita voi tarvittaessa täydentää lisäkysymyksillä.
-
Mini-interventiota voi hyödyntää itsenäisenä puheeksioton mallina tai sen sisältöä voi käyttää osana olemassa olevia puheeksioton tapoja ja malleja. Kysymyspatteristoa voi hyödyntää sekä puheeksioton että prosessinomaisen elintapaohjauksen tukena.
-
Malli perustuu motivoivaan ja vahvuuskeskeiseen ohjaukseen. Sen tärkein periaate on, että kulttuuria, taidetta ja luovuutta lähestytään myönteisesti ja asiakaslähtöisesti -> asiakkaan ääni kuuluviin.
-
Keskustelussa selvitetään asiakkaan arjessa jo tapahtuvaa kulttuurista aktiivisuutta, kiinnostusta ja harrastuneisuutta eri taiteen lajeihin ja itselle ominaisia tai mielekkäitä luovan ilmaisun tapoja sekä pyritään herättämään motivaatiota niiden käytön lisäämiseen arjessa ja rohkaistaan uusien tapojen käyttöönottoon ja elämysten kokeilemiseen.
Mallin toteutus:
Kysy keskustelun alussa, sopiiko asiakkaalle keskustella luovuudesta, kulttuuritoiminnasta ja taiteesta. Luvan saatuasi, lähesty teemaa myönteisesti, asiakasta kuunnellen ja hänen tarpeensa huomioiden. Huomaa keskustelussa henkilön arjessa jo tapahtuva luova toiminta ja pyri herättämään motivaatiota sen lisäämiseksi tai uuden kokeilemiseksi.
Kysymys 1. Millaista luovuutta, kulttuuritoimintaa ja taidetta sinun elämässäsi on nyt tai on ollut aikaisemmin?
-
Kuunteletko musiikkia, teetkö käsitöitä tai luetko kirjoja? Katseletko elokuvia, rakenteletko jotain tai teetkö puutöitä? Käytkö konserteissa, keikoilla, teatterissa tai museoissa? Piirrätkö, tanssitko, kirjoitatko tai otatko luontokuvia kännykällä? Osallistutko urheilutapahtumiin? Teetkö ristikoita tai käytkö pakohuoneissa?
-
Kulttuurin harrastaminen on kaikkea tätä ja muuta merkityksellistä tekemistä arjessa. Mitkä ovat itsellesi merkityksellisiä ja mielihyvää tuottavia asioita?
Kysymys 2. Mitä ajatuksia/ tunteita/ tuntemuksia luovuus, kulttuuritoiminta ja taide sinussa herättää?
-
Tunnistatko niitä pieniä hetkiä arjessa, joissa pysähtyminen taiteen tai luovuuden äärelle on tuonut mielihyvää tai rauhoittanut kiireen keskellä? Tuoko esimerkiksi musiikki sinulle lohtua, kun olet surullinen tai laitatko ilon hetkinä lempibiisisi soimaan ja tanssit? Auttaako käsitöiden tekeminen pysähtymään hetkeen? Saavatko elokuvat sinut nauramaan?
-
Onko jokin asia, pelko tai tunne joka estää tai hidastaa sinua toteuttamaan luovuuttasi?
- Miettikää yhdessä mitä seuraavista tapahtuu, kun teet, osallistut tai koet kulttuuri- ja taidetoimintaa:
- aistisi aktivoituvat
- käytät mielikuvitustasi
- koet tunteita
- havaitset, ajattelet ja muistat
- olet vuorovaikutuksessa muiden kanssa
- liikut ja käytät kehoasi.
Kysymys 3. Jos haluaisit lisätä luovuutta, kulttuuritoimintaa ja taidetta elämääsi, mitä se olisi? Jos haluaisit kokeilla jotain uutta, mitä se olisi?
-
Mikä auttaisi sinua toteuttamaan kokeilusi?
-
Miten, missä ja milloin toteuttaisit kokeilusi?
Mikäli asiakas on kiinnostunut kulttuuri- ja taidetoiminnasta voi hänet ohjata paikkakunnalla järjestettäviin ohjattuihin kulttuuri- ja taidetoimintoihin tai sopia että hän kokeilee lisätä arkeensa omaehtoisesta luovasta toimintaa tai käy esimerkiksi kirjastossa, museossa tai teatterissa.
Jos keskustelun perusteella henkilö ei vaikuta olevan vielä valmis kokeilemaan luovuuden, kulttuuritoiminnan tai taiteen lisäämistä arkeen, voit kiittää keskustelusta ja palata asiaan myöhemmissä tapaamisissa. Jo kahden ensimmäisen kysymyksen avulla teema on otettu puheeksi ja asiakas on tullut kuulluksi. On mahdollista, että muutosprosessi on silti saanut hiljalleen alkunsa ja luovan toiminnan lisäämisen pohdinta tulee ajankohtaiseksi myöhemmin.
• Kokeilu osoitti, että kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli soveltuu sekä neuvonta- ja ohjaustyöhön että intensiivisemmän tuen yksilö- tai ryhmämuotoiseen työskentelyyn. Sitä voidaan hyödyntää hyvin monenlaisissa palveluissa eri ikäisten asiakkaiden kanssa. Malli on kevyt ottaa käyttöön ja sen voi kytkeä osaksi asiakastyötä monin eri tavoin. Malli tukee ammattilaista ottamaan asiakkaan hyvinvoinnin nykyistä laajemmin puheeksi
• Kokeiluun osallistui haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia asiakkaita, jotka hyötyvät erityisesti hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavasta toiminnasta. Malli tuo esiin asiakkaan voimavarat ja antaa välineitä hyvinvoinnin tukemiseen myös silloin, kun toimintakyky on väliaikaisesti tai pysyvästi heikentynyt.
• Käyttöönotto vaatii ammattilaiselta aluksi perehtymistä ja aloitteellisuutta, mutta on sen jälkeen helposti sovellettavissa erilaisissa asiakastilanteissa. Esihenkilön tuki on tärkeä käyttöönotossa.
Mitkä ovat toimintamallin käyttöönoton edut:
- Mallin kehittämisestä vastasi poikkialainen, valtakunnallinen kulttuurihyvinvoinnin työryhmä Helsingin kaupungin johdolla.
- Malli on konkreettinen työkalu käytännön työhön, jolla kulttuuri, taide ja luova toiminta voidaan ottaa puheeksi asiakas-, palvelu- ja elintapaohjauksessa ja näin lisätä ja hoksauttaa asikkaalle uusia keinoja oman hyvinvoinnin tukemiseen.
- Mallia voidaan käyttää Kaikukortin tukena sekä kulttuurilähetteen ja -reseptin tukena asiakkaan tarpeita ja voimavaroja kartoitettaessa.
- Mallin pilotointivaiheessa Helsingin kaupungissa saatiin erittäin hyviä tuloksia monenlaisten asiakasryhmien kanssa. Malli voi tuoda esiin ihmisen omat kyvyt ja kiinnostuksen kohteet ja parhaimmillan jopa syventää asiakassuhdetta ja ymmärrystä asiakkaan elämäntilanteesta. Se tuo esiin ja voi auttaa vahvistamaan voimavaroja kuormittavassa elämäntilanteessa. Malli sai kiitosta etenkin laaja-alaisesta kulttuurin määrittelystä.
- Toimintamallia on helppo levittää.
- Malli on helppokäyttöinen eikä vaadi paljoa aikaa tai koulutusta.
- Soveltuu myös osaksi digitaalisia palveluita.
- Tuo esille arjen kulttuuria eli sanoittaa uudelleen tai monipuolistaa kulttuurin, taiteen ja luovuuden käsitettä.
- Tehostaa ravitsemuksen, kulttuuri- ja taidetoiminnan sekä kuntoutuksen käyttöä hyvinvoinnin tukemisessa lisäämällä moniammatillista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon, ravitsemuksen, liikunnan ja kulttuurin ammattihenkilöstön välillä.
- Tuo laatua palveluun, kun työkalu on joka paikassa yhtenäinen.
- Tuo tunnettuutta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille kulttuurihyvinvoinnista.
- Konkretisoi kulttuurihyvinvoinnin termiä ja ilmiötä -> tietoisuus kulttuurin hyvinvointivaikutuksista lisääntyy.
Miten toimintamalli on sovellettavissa:
- Malli auttaa siirtämään painopistettä sote-palveluissa ennaltaehkäisevään toimintaan, toimii työkaluna ennaltaehkäisevässä työssä ja tuo taiteen ja kulttuurin vahvemmin ja rohkeasti osaksi ennaltaehkäisevään työtä sekä asiakas-, palvelu- ja elintapaohjausta.
- Malli tukee kestävän kasvun hankkeissa hyvinvointialueille kehitettyjen hyte-palvelutarjottimien käyttöä, kun myös kulttuuriin, taiteeseen ja luovuuteen liittyvät tarpeet ja toiveet tulevat esille osana palveluohjausta. Hyte-palvelutarjottimelta voidaan lähteä yhdessä asiakkaan kanssa etsimään hänelle sopivaa toimintaa.
- Mallissa on voimavaralähtöinen, iloa, innostusta ja kyvykkyyksiä tukeva, kannustava tulokulma. Se sopii käytettäväksi kaikenikäisten kanssa ja soveltuu myös maahan muuttaneille. Se toimii myös ryhmässä keskustelujen herättäjänä ja ryhmäläisten tutustumisena toisiinsa.
- Kyseessä on uusi ja innovatiivinen toimintamalli, joka on otettu ilolla ja innostuksella vastaan. Mallissa on sovellettu kekseliäällä tavalla liikunnan mini-interventiomallia, joka on jo monelle sote-ammattilaiselle tuttu. Tämä vahvistaa mallin käyttöönottoa. Lisäksi mallin kehittäminen on ollut resurssitehokasta, kun on voitu hyödyntää jo olemassa olevaa mallia, kuitenkin sovittamalla se täysin uuteen sisältöön eli kulttuurihyvinvointiin.