Kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli
Mallin tavoitteena on auttaa ammattilaista ottamaan luovuus, kulttuuritoiminta ja taide puheeksi monipuolisissa asiakaskohtaamisissa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Toimintamallin nimi
Mallin tavoitteena on auttaa ammattilaista ottamaan luovuus, kulttuuritoiminta ja taide puheeksi monipuolisissa asiakaskohtaamisissa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Mallin tavoitteena on auttaa ammattilaista ottamaan luovuus, kulttuuritoiminta ja taide puheeksi monipuolisissa asiakaskohtaamisissa, herättää asiakkaan motivaatiota oman hyvinvoinnin ja terveyden lisäämiseksi sekä tukea palveluohjauksessa.
Mallia kehittäminen on käynnistetty vuonna 2023 osana Kestävän kasvun-hankkeen (RRP) Monialaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kehittämistä Helsingissä. Vuonna 2024 kehittäminen laajennettiin koskemaan useampaa hyvinvointialuetta (Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa sekä Satakunta) osana Kulttuurihyvinvointi hyvinvointialueilla -kehittämisryhmän toimintaa. Malli on pilotointivaiheessa.
Mallin periaatteet:
-
Mini-interventiomalli koostuu kolmesta kysymyksestä, joita voi tarvittaessa täydentää lisäkysymyksillä.
-
Mini-interventiota voi hyödyntää itsenäisenä puheeksioton mallina tai sen sisältöä voi käyttää osana olemassa olevia puheeksioton tapoja ja malleja. Kysymyspatteristoa voi hyödyntää sekä puheeksioton että prosessinomaisen elintapaohjauksen tukena.
-
Malli perustuu motivoivaan ja vahvuuskeskeiseen ohjaukseen. Sen tärkein periaate on, että kulttuuria, taidetta ja luovuutta lähestytään myönteisesti ja asiakaslähtöisesti -> asiakkaan ääni kuuluviin.
-
Keskustelussa selvitetään asiakkaan arjessa jo tapahtuvaa kulttuurista aktiivisuutta, kiinnostusta ja harrastuneisuutta eri taiteen lajeihin ja itselle ominaisia tai mielekkäitä luovan ilmaisun tapoja sekä pyritään herättämään motivaatiota niiden käytön lisäämiseen arjessa ja rohkaistaan uusien tapojen käyttöönottoon ja elämysten kokeilemiseen.
Mallin toteutus:
Kysy keskustelun alussa, sopiiko asiakkaalle keskustella luovuudesta, kulttuuritoiminnasta ja taiteesta. Luvan saatuasi, lähesty teemaa myönteisesti, asiakasta kuunnellen ja hänen tarpeensa huomioiden. Huomaa keskustelussa henkilön arjessa jo tapahtuva luova toiminta ja pyri herättämään motivaatiota sen lisäämiseksi tai uuden kokeilemiseksi.
Kysymys 1. Millaista luovuutta, kulttuuritoimintaa ja taidetta sinun elämässäsi on nyt tai on ollut aikaisemmin?
-
Kuunteletko musiikkia, teetkö käsitöitä tai luetko kirjoja? Katseletko elokuvia, rakenteletko jotain tai teetkö puutöitä? Käytkö konserteissa, keikoilla, teatterissa tai museoissa? Piirrätkö, tanssitko, kirjoitatko tai otatko luontokuvia kännykällä? Osallistutko urheilutapahtumiin? Teetkö ristikoita tai käytkö pakohuoneissa?
-
Kulttuurin harrastaminen on kaikkea tätä ja muuta merkityksellistä tekemistä arjessa. Mitkä ovat itsellesi merkityksellisiä ja mielihyvää tuottavia asioita?
Kysymys 2. Mitä ajatuksia/ tunteita/ tuntemuksia luovuus, kulttuuritoiminta ja taide sinussa herättää?
-
Tunnistatko niitä pieniä hetkiä arjessa, joissa pysähtyminen taiteen tai luovuuden äärelle on tuonut mielihyvää tai rauhoittanut kiireen keskellä? Tuoko esimerkiksi musiikki sinulle lohtua, kun olet surullinen tai laitatko ilon hetkinä lempibiisisi soimaan ja tanssit? Auttaako käsitöiden tekeminen pysähtymään hetkeen? Saavatko elokuvat sinut nauramaan?
-
Onko jokin asia, pelko tai tunne joka estää tai hidastaa sinua toteuttamaan luovuuttasi?
- Miettikää yhdessä mitä seuraavista tapahtuu, kun teet, osallistut tai koet kulttuuri- ja taidetoimintaa:
- aistisi aktivoituvat
- käytät mielikuvitustasi
- koet tunteita
- havaitset, ajattelet ja muistat
- olet vuorovaikutuksessa muiden kanssa
- liikut ja käytät kehoasi.
Kysymys 3. Jos haluaisit lisätä luovuutta, kulttuuritoimintaa ja taidetta elämääsi, mitä se olisi? Jos haluaisit kokeilla jotain uutta, mitä se olisi?
-
Mikä auttaisi sinua toteuttamaan kokeilusi?
-
Miten, missä ja milloin toteuttaisit kokeilusi?
Mikäli asiakas on kiinnostunut kulttuuri- ja taidetoiminnasta voi hänet ohjata paikkakunnalla järjestettäviin ohjattuihin kulttuuri- ja taidetoimintoihin tai sopia että hän kokeilee lisätä arkeensa omaehtoisesta luovasta toimintaa tai käy esimerkiksi kirjastossa, museossa tai teatterissa.
Jos keskustelun perusteella henkilö ei vaikuta olevan vielä valmis kokeilemaan luovuuden, kulttuuritoiminnan tai taiteen lisäämistä arkeen, voit kiittää keskustelusta ja palata asiaan myöhemmissä tapaamisissa. Jo kahden ensimmäisen kysymyksen avulla teema on otettu puheeksi ja asiakas on tullut kuulluksi. On mahdollista, että muutosprosessi on silti saanut hiljalleen alkunsa ja luovan toiminnan lisäämisen pohdinta tulee ajankohtaiseksi myöhemmin.
Kulttuurihyvinvointi on sosiaali- ja terveysalalla heikommin tunnettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aihe kuin esimerkiksi liikkuminen ja ravitsemus.
Kulttuurihyvinvoinnin näkökulman vahvistamiseen sote-ammattilaisten työssä tarvitaan ymmärrystä kulttuurin hyvinvointivaikutuksista sekä toimintamalleja ja työvälineitä puheeksiottoon ja palveluohjaukseen.
Kehittämistoimenpiteitä kulttuurihyvinvoinnin integroimiseksi luontevaksi osaksi hyte-työtä on käynnissä eri hyvinvointialueilla -> tarve kansalliselle mallille.
Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan kulttuurin, taiteen ja luovan toiminnan mahdollisuuksia edistää hyvinvointia ja hoitaa ihmisen terveyttä läpi elämän.
Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa vuonna 2024 toteutettu kokeilu osoitti, että kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli soveltuu sekä neuvonta- ja ohjaustyöhön että intensiivisemmän tuen yksilö- tai ryhmämuotoiseen työskentelyyn. Sitä voidaan hyödyntää hyvin monenlaisissa palveluissa eri ikäisten asiakkaiden kanssa.
Malli tuo esiin asiakkaan voimavarat ja antaa välineitä hyvinvoinnin tukemiseen myös silloin, kun toimintakyky on väliaikaisesti tai pysyvästi heikentynyt.
Kokeiluun osallistui haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia asiakkaita, jotka hyötyvät erityisesti hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavasta toiminnasta. Mallin kokeiluun osallistui mm.
- alkuvaiheen kotoutujia, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun tai perhesiteen perusteella
- henkilöitä, joiden kohdalla on syntynyt epäily ihmiskaupasta ja jotka ovat ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä
- työttömiä työnhakijoita
-
kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevia henkilöitä, jotka ovat joko kuntouttavassa työtoiminnassa tai vammaisten henkilöiden työtoiminnassa
-
päihdepoliklinikan asiakkaita (ml.korvaushoito ja perheterapia)
-
mielialahäiriöpoliklinikan intensiivisen avohoidon potilaita
-
ikääntyneiden palvelukeskusten asiakkaita
-
Seniori-infon asiakkaita.
Näin voit ottaa kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton mallin käyttöön asiakastyössä:
- Perehdy kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malliin
- Tutustu alueellasi tarjottaviin kulttuurin, taiteen ja luovuuden toimintaan ja palveluihin
- Hyödynnä puheeksioton korttia palveluohjauksessa
- Kirjaa ohjaus ja neuvonta asiakas- ja hoitotietoihin esimerkiksi osana palvelutarpeen arviota
- Käyttöönotto vaatii ammattilaiselta aluksi perehtymistä ja aloitteellisuutta, mutta on sen jälkeen helposti sovellettavissa erilaisissa asiakastilanteissa. Esihenkilön tuki on tärkeä käyttöönotossa. Käyttöönottoa tukee se, että liikkumisen mini-intervention mallin pohjalta laaditut kysymykset ja logiikka ovat valmiiksi monelle sote-ammattilaiselle tuttuja.
• Kokeilu osoitti, että kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli soveltuu sekä neuvonta- ja ohjaustyöhön että intensiivisemmän tuen yksilö- tai ryhmämuotoiseen työskentelyyn. Sitä voidaan hyödyntää hyvin monenlaisissa palveluissa eri ikäisten asiakkaiden kanssa. Malli on kevyt ottaa käyttöön ja sen voi kytkeä osaksi asiakastyötä monin eri tavoin. Malli tukee ammattilaista ottamaan asiakkaan hyvinvoinnin nykyistä laajemmin puheeksi
• Kokeiluun osallistui haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia asiakkaita, jotka hyötyvät erityisesti hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavasta toiminnasta. Malli tuo esiin asiakkaan voimavarat ja antaa välineitä hyvinvoinnin tukemiseen myös silloin, kun toimintakyky on väliaikaisesti tai pysyvästi heikentynyt.
• Käyttöönotto vaatii ammattilaiselta aluksi perehtymistä ja aloitteellisuutta, mutta on sen jälkeen helposti sovellettavissa erilaisissa asiakastilanteissa. Esihenkilön tuki on tärkeä käyttöönotossa.
Kansikuva
