Etäelintapaohjauksen toimintamalli. Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4,I2)
Kehittää Pohjois-Pohjanmaalle (Pohteelle) yhtenäinen elintapaohjauksen toimintamalli. Toimintamallia pilotoidaan 1-12/2024 etäelitapaohjauksena Pohteen digitaalisessa sote-keskuksessa 12 kunnan alueella. PIlotti laajenee Ouluun 1.4.2024.
Toimintamallin nimi
Kehittää Pohjois-Pohjanmaalle (Pohteelle) yhtenäinen elintapaohjauksen toimintamalli. Toimintamallia pilotoidaan 1-12/2024 etäelitapaohjauksena Pohteen digitaalisessa sote-keskuksessa 12 kunnan alueella. PIlotti laajenee Ouluun 1.4.2024.
Kohderyhmänä ovat työikäiset pre-diabeetikot ja kansantauteja sairastavat.. Tavoitteena on, että kohderyhmän asiakkaat tunnistetaan terveydenhuollon kontakteissa aiempaa paremmin ja elintavat otetaan heidän kanssaan säännönmukaisesti puheeksi. Asiakkaat ohjataan sopivalle hoitopolulle heidän motivaationsa ja hoidon oikea-aikaisuuden perusteella.
Elintapaohjaukseen muodostetaan Pohjois-Pohjanmaan yhtenäinen prosessinomainen toimintatapa, joka pilotin jälkeen voidaan juurruttaa työikäisten palvelutuotannon toiminnaksi. Kuntien liikuntaneuvonta sisältyy toimintamalliin kiinteästi ja on osa elintapaohjauksen kokonaisuutta. Kokonaisuuteen linkitetään kuntien sekä kolmannen sektorin matalan kynnyksen palvelut. Digitaalisia valmennuksia ja omahoitopolkuja hyödynnetään osana kokonaisuutta. Reittis kohti hyvnvointia verkkosivusto kehitetään samanaikaisesti, jonne kootaan terveellisiä elintapoja tukevat ja elintapaohjausta koskevat palvelut ja toiminnot asiakkaiden itsenäiseen käyttöön ja ammatilaisten työn tueksi.
Ammattilaiset tunnistavat elintapaohjauksesta tai liikkumisen lisäämisestä hyötyvän asiakkaan omaolon terveystarkastuksen perusteella. Liikkumisen puheeksitossa hyödynnetään liikkumisen edistämisen mini-interventota. Liikuntaneuvontaan lähettäminen ja siitä saatava palaute tapahtuu yhteisesti sovitulla tavalla. Kehittämisessä edistetään myös liikuntaneuvojien rajattuja oikeuksia potilastietojärjestelmän käyttöön
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue eli Pohde on maantieteellisesti laaja-alue. Pohteeseen kuuluu 30 kuntaa ja 416 437 asukasta ja se työllistää yli 18 000 henkilöä. Alueella toimii yli 7000 järjestöä ja yhdistystä sekä yli 50 seurakuntaa ja muita uskonnollisia yhteisöjä. Edellä mainitut tekijät on hyvä ottaa huomioon, että ymmärtää kehittämistyön toimintaympäristön mahdollisuudet, laajuuden ja moninaiset toimintamallit.
Väestörakenne ja sen kehitys vaikuttavat olennaisesti kehittämistyöhön. Pohteen hyvinvointialueen väestö ikääntyy ja Kansallisen terveysindeksin (THL) mukaan Pohde on sairastavuus- ja työkyvyttömyysindeksiltään Suomen kolmanneksi heikoimmassa asemassa. Jo nyt nähtävät terveyshaasteet ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä huomioitavia tekijöitä, jotka on hyvä huomioida toimintamallien laadinnassa sekä palvelutarjottimen sisältöjä, saavutettavuutta, asukaslähtöisyyttä ja viestintää suunniteltaessa.
Alueelliseen hyte-palvelukonseptin kehittämiseen vaikuttaa kansallinen ohjaus ja kehittämistyö. Kesäkuussa 2023 julkaistu THL:n palvelukonsepti* ohjaa alueellista kehittämistyötä niin sisällöllisesti kuin myös teknisten vaatimusten osalta. THL palvelukonseptissa korostuu asukkaiden itsenäinen ja omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen. Palvelutarjottimen ja palvelukonseptin avulla mm. liikunnan, luonnon ja kulttuurin terveyttä edistävät vaikutukset saavat lisää näkyvyyttä ja tulevat helpommin löydettäviksi. Palvelutarjottimen sisältö tulee nousemaan pitkälti Palvelutietovarannosta. Alueellisena ohjenuorana kehittämiselle toimii RRP2 hankesuunnitelma, Pohteen hyvinvointisuunnitelma ja Pohteen hyvinvointikertomus**.
Hankkeessa edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista sekä omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä palvelukonseptin ja siihen liittyvän osaamisen kehittämisen avulla. Pohteen hankestrategian painopisteiksi on nostettu muun muassa yksilö- ja ihmislähtöisyys ("Ihmistä varten"), terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ennaltaehkäisy sekä digitalisaation hyödyntäminen.
Näiden painopisteiden toteutumista voidaan edistää kehittämällä ja käyttöönottamalla hyvinvoinnin edistämisen monialaisten (sote, kulttuuri, liikunta ja luonto) palvelujen kansallisesti ja alueellisesti integroidut, yhtenäiset toimintamallit ja digitaaliset palvelut. Digitaalisella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjottimelta löytyy helposti hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut sekä elintapaohjauksen palvelut. Palvelutarjotin tukee Pohteen hyvinvointialueen asukkaita sekä ammattilaisia jokapäiväisessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
*Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi -hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin määrittelyä (THL 2023) https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULHTPK
** Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointikertomus https://pohde.fi/wp-content/uploads/2023/08/Pohjois-Pohjanmaan-hyvinvointikertomus_Valtuusto-hyvaksynyt-12.6.2023_Final.pdf
Hyvinvointialueen on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointialueella on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin (L612/2021 7. §). Elintapaohjauksen kokonaiskoordinaatiovastuu on hyvinvointialueella. Elintapaohjauksella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia väestön elämänlaatuun ja terveyteen. Yhtenäisillä toimintatavoilla tarjoamme asukkaille tasa-arvoisesti tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Ammattilaisilla on selkeät materiaalit antaa elintapaohjausta.
Kohderyhmänä ovat elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan ammattilaiset sekä toiminnan suunnittelijat ja resurssien mahdollistajat. Kohderyhmälle on pidetty työpaja etäelintapaohjauksne toimintamallin suunnittelusta ja ennen pilottia tehtiin kysely hyvinvointialueen ammattilaisille elintapaohjauksen nykytilasta ja tarpeista.
Asiakaskohderyhmänä pilotissa ovat 18-65 -vuotiaat Digitaalisen sotekeskukseen tällä hetkellä kuuluvat 12 kunnan asukkaat. Pilotti laajenee Digitaalisen sotekeskuksen laajenemisen myötä Ouluun 25.3.2024. Asiakkaille toteutettiin elintapaohjaukseen liittyen kysely syksyllä 2024, lisäksi on hyödynnetty v 2022 tehtyä Minun arkeni ja elämäni kyselyn tuloksia.
Tehtävät, joiden avulla toimintamallia juurrutetaan ja käytäntöön viemisen vaatimat resurssit:
- Hyvinvointialueen organisaatiomuutokset ja ohjausryhmän sekä henkilöstön vaihtuvuus on vaikuttanut alkuperiseen juurruttamisen suunnitelmaan. Juurtumista on varmistettu siten, että palvelualuejohdon ohjauksella on nimetty syksyllä 2024 asiantuntijoita, jotka koulutetaan lyhytterapeuttiseen mentelmä ohjaukseen ja toimintamalliin; käytetään olemassa olevia resursseja ja kohdennetaan niitä vaikuttavaan työhön.
- Kehittämistyö tehdään yhdessä käytännön toimijoiden kanssa.
- RRP-hanketuki mahdollistaa toimintamallin pilotoinnin, lyhytterapeuttisen menetelmä koulutuksen sekä nimettyjen asiantuntijoiden perehdytyksen ja vieriopetuksen. Lyhytterapeuttista menetelmä koulutusta tarjotaan myös kuntien liikuntaneuvojille, Pohteen ravitsemusterapeuteille sekä Perhe ja sosiaalipalveluiden terveydenhoitajille. Puheeksioton koulutuksia sekä osaamisen vahvistamista elintapojen teemoihin järjestetään ja tarjotaan yhteistyössä Vahva Arki- hankkeen sekä ODL Liikuttava sote hankkeen kanssa.
- Pilotoinnin jälkeen vastuutahona kehitettävästä toimintatavasta on rakenteissa oleva Terveyden ja sairaanhoidon palvelualue ja sen asiantuntijat yhdessä
- Kehittämistyölle on haettu ja saatu laaja tuki hyvinvointialueen Hyte yksiköstä sekä Terveyden ja sairaanhoidon palvelualueelta.
- Johdon tuki toimintatapojen muuttamiseen ja painopisteen siirtämiseen ennaltaehkäisevään suuntaan.
Toimintamallin laajentaminen:
- Pilotointi tapahtuu 13 kunnassa. Tämän jälkeen toimintamalli laajenee tammikuussa 2025 koko pohteen alueelle digitaalisen sotekeskuksen myötä ja nimetyt asiantuntijat aloittavat perehtymisen toimintaan ja asiakasohjauksiin helmikuussa 2025 pilotin etäelintapaohjaajien avulla. Tammikuussa 2025 painonhallintasovellus Onnikan tilalle käyttöönotetaan syksyllä 2024 Terveyskylän omapolku palveluihin kehitetty hyvinvointia elintavoilla digihoitopolku. Etäelintapaohjaajat testaavat tammikuun aikana tämän käyttöä uusien alkavien ohjauksien asiakkailla.