Etelä-Karjalan alueen työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimalli - Rinnallakulkijapalvelu
Työikäinen työtön ja asiakas saa itselleen työkykykoordinaattorin, joka auttaa asiakasta hänen työ- ja toimintakyvyn tuen palvelupolulla. Palvelulla helpotetaan asiakkaan ymmärrystä tarjolla olevista palveluista ja niiden saavutettavuutta.
Oivalla ja ymmärrä
Hallitus toteuttaa laajan kokonaisuuden uudistuksia työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä. Uudistukset kohdistuvat mm. yksinkertaistamalla sosiaaliturvajärjestelmää, helpottamalla työllistymistä ja työvoimapalveluiden uudistamisen jatkamisella. Työllistymisen tukeminen vaatii hyvinvointialueiden, kuntien ja Kelan tekemää yhteistyötä. Näin asiakkaalle voidaan taata tarpeelliset palvelut, tuet ja niihin liittyvät velvoitteet mahdollisuuksien mukaan samasta lähipalvelupisteestä. Hallitusohjelmassa korostuu hyvinvoinnin edistäminen työssä sekä työkyvyttömyyden ja sairauksien ennaltaehkäisyn merkitys. Työhön hakeutumisen esteitä pyritään vähentämään ja turvaamaan myös perustellun osa-aikatyön tasapainoisia työehtoja.
Hallitusohjelmassa korostuu myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ennaltaehkäisy, digitaalisten palveluiden kehittäminen ja käyttö, palveluiden ketjutus ja palveluohjaus. Hoitoon ja palveluihin pääsyä pyritään parantamaan ja palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuutta pyritään parantamaan perustason palveluihin painottamalla ja vahvistamalla perustason ja erityistason palveluiden välissä olevia välimuotoisia palveluita. Palveluiden porrastuksella palvelut kohdentuvat oikein ja oikea-aikaisesti. Tämä vaatii selkeää porrasteista kokonaisrakennetta, joka muodostuu ennaltaehkäisevistä ja terveyttä ja hyvinvointia edistävistä palveluista, perustason palveluista sekä erityistason palveluista.
THL suosittaa työkyvyn ja työllistymisen tuen toimintamallien käyttöönottoa hyvinvointialueella. Suositus pitää sisällään työkyvyn tuen huomioimisen hyvinvointialueen strategiatyössä ja sopimaan hyvinvointialueen ja sidosryhmien kesken sopivia yhteistyörakenteita ja resursseja. THL suosittaa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluiden johtamista yhtenäisenä kokonaisuutena. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus edellyttää verkostojen ja kumppanuuksien hallintaa sekä yhteistä tavoitetta. Palveluiden yhteensovittamisen onnistuminen edellyttää ammattilaisten osaamisen vahvistamista sekä johdolta verkostojohtamisen kyvykkyyttä. THL suosittaa myös työikäisten osallisuuden ja kuulluksi tulemisen vahvistamista palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin sekä osallisuuden ja osallisuuden toteutumisen varmistamista.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategiakärjistä ”Prosessit ja sujuvuus” ja ”Palvelujen porrastus” ovat keskeisiä kärkiä henkilöstöön panostamisen lisäksi. Työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimalli” on otettu Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategisen painopisteen erillisohjelmaksi vuosille 2023–2025. Palvelupolkujen ja -prosessien kehittämisen lähtökohtana ja keinoina käytetään erityisesti seuraavia näkökulmia:
- integroidut sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatilliset palvelupolut;
- palveluhäiriöiden (ns. häiriökysynnän) systemaattinen tunnistaminen ja vähentäminen;
- perustason ja ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen sekä
- asiakkaiden ja potilaiden aktiivinen osallistaminen.
Työ- ja elinkeinopalveluista, mm. työnhakijoiden työnhausta ja työllistymisestä, vastaa Te-palvelut aina vuoden -24 loppuun, jonka jälkeen työllisyyden palveluiden järjestämisvastuu siirtyy TE2024-uudistuksen myötä kunnille. Etelä-Karjalan työllisyysalueen järjestämissuunnitelmassa työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimalli ja hyvinvointialueen yhdyspintatyö on mainittuna seuraavasti:
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämisen kannalta olennaista on hyvä yhteistyö Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kanssa myös laajemmin kuin työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun osalta. Etelä-Karjalan hyvinvointialue kehittää tällä hetkellä työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimäistä palvelumallia. Työllisyyden edistämisen ja hyvinvointialueen yhdyspinnat on tunnistettu ja valmistelua tehdään yhdessä. Hyvinvointialueen työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallilla pyritään myös ennaltaehkäisyyn ja entistä lyhyempiin palvelupolkuihin.
Kuntaliiton ja Hyvil:n yhdyspintaprojektista on annettu ja päivitetty suositus hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyön strategisesta johtamisesta. Yhdyspintojen kehittäminen vaatii aktiivista panostamista niin yleisiin kuin yhdyspintakohtaisiinkin yhteistyörakenteisiin. Lisäksi yhteistyössä tulee varmistaa, että siinä ovat mukana myös ne henkilöt, joilla on mandaatti viedä asioita eteenpäin omassa organisaatiossaan. TE2024-uudistuksen myötä kuntien roolina on toimia työllisyys- ja elinvoimaekosysteemien kokoajana ja johtajana. Työllisyyden ekosysteemissä tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kuten koulutusorganisaatiot, yksityinen ja kolmas sektori ja hyvinvointialueet sekä kuntien omien palveluiden välillä luoden paikallisesti yhteisiä tavoitteita ja sitoutuen yhteistyöhön. Kaikkien panos hyödyttää lopulta kuntien elinvoimaa.
Kunnat rahoittavat osan työttömyyden perusteella maksetusta työmarkkinatuesta. Kunta maksaa työmarkkinatuesta sitä suuremman osuuden, mitä pidempään henkilö on ollut työttömänä. Kunnan rahoitusosuus 300–499 päivää työmarkkinatukea saaneista on 50 % ja kun työmarkkinatukea on maksettu henkilölle työttömyyden perusteella 1000 päivää ja yli, nousee kunnan rahoitusosuus aina 70 % asti. TE2024 -uudistuksen myötä kuntien rahoitusvastuu tulee laajenemaan ja kunta maksaa työttömyyden perusteella työttömyysetuutta saaneen henkilön kunnan rahoitusosuuden jo 101 työttömyyspäivän jälkeen alkaen 10 %: sta yli 500 työttömyyspäivän 50 %: n rahoitusvastuuseen (TE2024 - Kuntalaskutusuudistus/Jukka Veijalainen 7.6.2023).
Uusi laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä tulee voimaan 1.1.2025, jossa nykyistä TYP-lakia muutetaan asiakaskriteerien, organisoinnin ja toimipisteistä säätämisen sekä nuorten monialaisen tuen osalta. Uuden TYP-lain, Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä, myötä monialaisen tuen yhteistoimintamallin asiakkuus perustuu työttömän tosiasialliseen palvelutarpeeseen eikä merkitystä ole enää asiakkaan työmarkkinatuella, työttömyyden kestolla tai henkilön iällä. Tämä muutos uhkaa lisätä Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelun (TYP) asiakasvirtaa suuremmaksi tuoden painetta TYP:n toimintaan.
Työtä – Etelä-Karjalan osatyökykyisten työkykyohjelman 2020–2022 toimenpidekokonaisuus 1 – työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sote-keskusta, tavoitteena oli tunnistaa sosiaali- ja terveyskeskuksessa työttömien asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeet, rakentaa asiakkaiden tarpeisiin vastaava työkyvyn tuen palvelukokonaisuus, varmistaa yksilölliset palvelupolut ja palveluiden saanti ja vahvistaa ammattilaisten työkyvyn tuen osaamista.
Työtä – Etelä-Karjalan osatyökykyisten työkykyohjelman 2020–2022 -hankkeen aikana rakennettiin yhteiskehittämisen työpajoissa kokemusasiantuntijoiden ja eri organisaatioiden ammattilaisten ja toimijoiden kanssa Etelä-Karjalan alueen työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumalli, jonka jalkauttamista ja käyttöönottoa lähdettiin tekemään vuoden 2023 alusta Yhteinen tulevaisuus – Tulevaisuuden sosiaali- ja terveysasema Etelä-Karjalassa-hankkeessa.
Työkyvyn tuki sotekeskukseen on osana Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveysaseman rakentamisessa vahvistamassa ja varmistamassa perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden yhteentoimivuutta, toiminnan oikea-aikaisuutta, jatkuvuutta ja saatavuutta. Toimenpiteinä em. tavoitteisiin pääsemiseksi on ollut luoda moniammatillinen työkyvyn tuen tiimi ja asiakasvastaavamalli osaksi sote-keskusta Työkykyohjelman ja Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmien yhteensovituksella. Käyttöönotettava moniammatillinen työkyvyn tuen tiimi toimii osana asiakasohjausta sekä moniammatillista sote-keskus tiimiä. Lisäksi vahvistetaan ammattilaisten osaamista työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisessa sekä yhteensovitetaan palvelumalli osaksi Te-palvelujen, sosiaalihuollon ja Kelan kuntoutuspalvelujen asiakasohjausta
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa toimintamallin mukaan asukkaat saavat asiakasohjauksen kautta asian vireille ja tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla. Asiakastarpeisiin vastataan moniammatillisilla palveluilla, joissa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon eri ammattilaiset toimivat toistensa vahvoina kumppaneina hyödyntäen työnjakoa ja sovittuja konsultaatiokäytäntöjä. Ennaltaehkäisy on osa kaikkia palveluita, joita sotekeskuskokonaisuus tarjoaa fyysisillä walk-in-palveluilla, sähköisillä palveluilla sekä liikkuvilla palveluilla.
Työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallia on yhteiskehitetty vuodesta 2021 lähtien niin Työkykyohjelmassa kuin Yhteinen tulevaisuus - Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa –hankkeessakin. Yhteiskehittämiseen on osallistunut kokemusasiantuntijoita sekä eri oman organisaation että ulkopuolisten organisaatioiden toimijoita. Ammattilaisten edustajia on ollut mukana mm. sosiaalipalveluista (aikuissosiaalityö), vammaispalveluista, kuntoutustutkimuspoliklinikalta, kuntoutuspalveluista, Työvoiman palvelukeskuksesta, Etelä-Karjalan kunnista, Laptuote-säätiöltä, Kelasta, Te-palveluista sekä avoterveydenhuollosta työttömien terveystarkastuksen osalta.
Itse työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumalli on pääosin kehitetty Työtä – Etelä-Karjalan osatyökykyisten työkykyohjelman 2020–2022 aikana. Yhteinen tulevaisuus – Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa hankkeen aikana keskityttiin lähes valmiiksi yhteiskehitetyn työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemi-/palvelumallin jalkauttamiseen ja omistajuuden sopimiseen johdon osalta. Tätä kehittämistyötä pyrittiin tekemään palvelumuotoilun yhteiskehittämisen verkostotyöpajoissa, jotka olivat suunnattu sotehankkeen aikana päätöksentekijätasoille. Työpajat pidettiin, mutta ne eivät johdon kutsujen osalta toteutuneet suunnitellusti ja sen vuoksi kehittämistyötä jatkettiin johdon teemahaastatteluilla jakamalla päätöksentekijätasoja eri toimialueilta yhteen pienemmiksi ryhmiksi. Oman organisaation ulkopuolisia haastatteluja tehtiin yksilöhaastatteluina ja niitä jatkettiin aina työpajojen kehittämistyön ohessa. Haastattelut osoittautuivatkin toimivimmiksi menetelmiksi johdon osallistumisen osalta kuin varsinaiset työpajat ja yhteiskehittämisen ensisijainen tavoite palvelumallin omistajuuden ja organisaatioon sijoittumisen sopimisesta saatiin täytettyä.
Työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimalli ja työkyvyn tuen palvelut varsinkin työkyvynarvioinnin osalta ovat puhtaasti sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota, joten kehittämistehtävä omistajuuden ja sijoittumisen osalta oli eri toimialueiden johdon yhteinen. Sote-hankkeen aikana tehtiin työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimallin rinnallakulkijapalvelun käyttöönoton ehdotus Etelä-Karjalan hyvinvointialueen Arjen tuen ja toimintakyvyn palveluiden ja Terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluiden toimialueen johtoryhmille ja esiteltiin malli niissä johtoryhmissä.
Hankkeiden tavoitteena oli työnkyvyn tuen näkökulmasta vahvistaa työ- ja toimintakyvyn tuen palveluita sote-keskuksessa sekä edistää Etelä-Karjalan työllistymisen tuen monialaista ja yhtenäistä ekosysteemimallin rakentumista. Oleellisin muutos on, että työikäinen työtön ja asiakas saa itselleen rinnallakulkijan eli työkykykoordinaattorin, joka auttaa asiakasta hänen työ- ja toimintakyvyn tuen palvelupolulla. Tällä pyritään myös helpottamaan asiakkaan ymmärrystä tarjolla olevista palveluista ja niiden saavutettavuutta.
Etelä-Karjalan työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimallin ja rinnallakulkijapalvelun käyttöönoton kokeilulla tavoitellaan:
- Perustason ja ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen sote-keskuksessa
- Palveluiden oikea-aikaisuus, porrastus, sujuvuus asiakkaan näkökulmasta
- Asiakasvastaavuus ts. ”rinnallakulkijuus” ja asiakkaan aktiivinen osallistaminen
- Asiakasohjauksen parantaminen ja näin häiriökysynnän vähentäminen
- Työttömien terveystarkastuksien sujuvoittaminen
- TYM-lain tuomiin uusiin palveluvaateisiin valmistautuminen
- Työkyvyn tuen palveluiden ja niihin liittyen työkykyarviointien mahdollistaminen matalalla kynnyksellä myös niille asiakkaille, joilla ei ole monialaisten työ- ja toimintakyvyn tuen palveluiden
Vaikutusten ja vaikuttavuuden mittarit ja mittauspisteet tarkentuvat myöhemmin.
Työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimallin rinnallakulkijapalvelun kohderyhmänä ovat työikäiset työttömät sekä osatyökykyiset eteläkarjalaiset. Lisäksi palvelumalli palvelee työterveys- ja opiskelijaterveydenhuollon (YTHS) palveluiden ulkopuolella olevia (esim. yrittäjät, opinnoista poissaolevat opiskelijat) sekä muista syistä työelämän ulkopuolella olevia (esim. kotihoidon tuella olevat, kotiäidit/koti-isät, syrjäytyneet) ihmisiä.
Työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumalli on pääosin kehitetty Työtä – Etelä-Karjalan osatyökykyisten työkykyohjelman 2020–2022 aikana. Vuoden 2022 aikana järjestettyihin yhteiskehittämisen verkostotyöpajoihin osallistui lukuisien eri ammattilaisten lisäksi kokemusasiantuntijoita. Yhteiskehittämisessä lähdettiin liikkeelle asiakkaasta ja asiakkaan tarpeesta ja näkemyksistä työkyvyn tuen palvelukokonaisuuteen ja palvelujärjestelmään liittyvistä huomioista ja palvelukokonaisuuden kehittämiseen kytkeytyvistä teemoista ja kysymyksistä. Lisäksi asiakkaita on haastateltu palvelun käytöstä ja saatavuudesta mm. työttömien terveystarkastuksiin liittyvien nykytilaselvitysten tekemistä varten.