Etelä-Karjalan alueen työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimalli - Rinnallakulkijapalvelu

Työikäinen työtön ja asiakas saa itselleen työkykykoordinaattorin, joka auttaa asiakasta hänen työ- ja toimintakyvyn tuen palvelupolulla. Palvelulla helpotetaan asiakkaan ymmärrystä tarjolla olevista palveluista ja niiden saavutettavuutta. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Etelä-Karjalan alueen työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimalli - Rinnallakulkijapalvelu
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Työikäinen työtön ja asiakas saa itselleen työkykykoordinaattorin, joka auttaa asiakasta hänen työ- ja toimintakyvyn tuen palvelupolulla. Palvelulla helpotetaan asiakkaan ymmärrystä tarjolla olevista palveluista ja niiden saavutettavuutta. 

Toteutuspaikka
Etelä-Karjalan hyvinvointialue, laajan palveluvalikoiman sotekeskuksissa Lappeenrannassa ja Imatralla
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Pirjo Toivanen

Luotu

05.04.2023

Viimeksi muokattu

11.12.2023

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Toimintamallissa työikäinen työtön ja asiakas saa itselleen rinnallakulkijan, työkykykoordinaattorin, joka auttaa asiakasta hänen työ- ja toimintakyvyn tuen palvelupolulla. Tällä pyritään myös helpottamaan asiakkaan ymmärrystä tarjolla olevista palveluista ja niiden saavutettavuutta. Rinnallakulkijapalvelun tavoitteena on tarjota tukea varhaisessa työ- ja toimintakyvyn tuen tarpeen vaiheessa ennen kuin ongelmat ehtivät vaikeutua tai kroonistua. 

Toimintaympäristö **

Hallitus toteuttaa laajan kokonaisuuden uudistuksia työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä. Uudistukset kohdistuvat mm. yksinkertaistamalla sosiaaliturvajärjestelmää, helpottamalla työllistymistä ja työvoimapalveluiden uudistamisen jatkamisella. Työllistymisen tukeminen vaatii hyvinvointialueiden, kuntien ja Kelan tekemää yhteistyötä. Näin asiakkaalle voidaan taata tarpeelliset palvelut, tuet ja niihin liittyvät velvoitteet mahdollisuuksien mukaan samasta lähipalvelupisteestä. Hallitusohjelmassa korostuu hyvinvoinnin edistäminen työssä sekä työkyvyttömyyden ja sairauksien ennaltaehkäisyn merkitys. Työhön hakeutumisen esteitä pyritään vähentämään ja turvaamaan myös perustellun osa-aikatyön tasapainoisia työehtoja.

Hallitusohjelmassa korostuu myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ennaltaehkäisy, digitaalisten palveluiden kehittäminen ja käyttö, palveluiden ketjutus ja palveluohjaus. Hoitoon ja palveluihin pääsyä pyritään parantamaan ja palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuutta pyritään parantamaan perustason palveluihin painottamalla ja vahvistamalla perustason ja erityistason palveluiden välissä olevia välimuotoisia palveluita. Palveluiden porrastuksella palvelut kohdentuvat oikein ja oikea-aikaisesti. Tämä vaatii selkeää porrasteista kokonaisrakennetta, joka muodostuu ennaltaehkäisevistä ja terveyttä ja hyvinvointia edistävistä palveluista, perustason palveluista sekä erityistason palveluista. 

THL suosittaa työkyvyn ja työllistymisen tuen toimintamallien käyttöönottoa hyvinvointialueella. Suositus pitää sisällään työkyvyn tuen huomioimisen hyvinvointialueen strategiatyössä ja sopimaan hyvinvointialueen ja sidosryhmien kesken sopivia yhteistyörakenteita ja resursseja. THL suosittaa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluiden johtamista yhtenäisenä kokonaisuutena. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus edellyttää verkostojen ja kumppanuuksien hallintaa sekä yhteistä tavoitetta. Palveluiden yhteensovittamisen onnistuminen edellyttää ammattilaisten osaamisen vahvistamista sekä johdolta verkostojohtamisen kyvykkyyttä. THL suosittaa myös työikäisten osallisuuden ja kuulluksi tulemisen vahvistamista palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin sekä osallisuuden ja osallisuuden toteutumisen varmistamista.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategiakärjistä ”Prosessit ja sujuvuus” ja ”Palvelujen porrastus” ovat keskeisiä kärkiä henkilöstöön panostamisen lisäksi. Työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimalli” on otettu Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategisen painopisteen erillisohjelmaksi vuosille 2023–2025. Palvelupolkujen ja -prosessien kehittämisen lähtökohtana ja keinoina käytetään erityisesti seuraavia näkökulmia:

  • integroidut sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatilliset palvelupolut;
  • palveluhäiriöiden (ns. häiriökysynnän) systemaattinen tunnistaminen ja vähentäminen;
  • perustason ja ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen sekä
  • asiakkaiden ja potilaiden aktiivinen osallistaminen.

Työ- ja elinkeinopalveluista, mm. työnhakijoiden työnhausta ja työllistymisestä, vastaa Te-palvelut aina vuoden -24 loppuun, jonka jälkeen työllisyyden palveluiden järjestämisvastuu siirtyy TE2024-uudistuksen myötä kunnille. Etelä-Karjalan työllisyysalueen järjestämissuunnitelmassa työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimalli ja hyvinvointialueen yhdyspintatyö on mainittuna seuraavasti:

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämisen kannalta olennaista on hyvä yhteistyö Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kanssa myös laajemmin kuin työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun osalta. Etelä-Karjalan hyvinvointialue kehittää tällä hetkellä työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimäistä palvelumallia. Työllisyyden edistämisen ja hyvinvointialueen yhdyspinnat on tunnistettu ja valmistelua tehdään yhdessä. Hyvinvointialueen työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallilla pyritään myös ennaltaehkäisyyn ja entistä lyhyempiin palvelupolkuihin. 

Kuntaliiton ja Hyvil:n yhdyspintaprojektista on annettu ja päivitetty suositus hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyön strategisesta johtamisesta. Yhdyspintojen kehittäminen vaatii aktiivista panostamista niin yleisiin kuin yhdyspintakohtaisiinkin yhteistyörakenteisiin. Lisäksi yhteistyössä tulee varmistaa, että siinä ovat mukana myös ne henkilöt, joilla on mandaatti viedä asioita eteenpäin omassa organisaatiossaan. TE2024-uudistuksen myötä kuntien roolina on toimia työllisyys- ja elinvoimaekosysteemien kokoajana ja johtajana. Työllisyyden ekosysteemissä tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kuten koulutusorganisaatiot, yksityinen ja kolmas sektori ja hyvinvointialueet sekä kuntien omien palveluiden välillä luoden paikallisesti yhteisiä tavoitteita ja sitoutuen yhteistyöhön. Kaikkien panos hyödyttää lopulta kuntien elinvoimaa.

Kunnat rahoittavat osan työttömyyden perusteella maksetusta työmarkkinatuesta. Kunta maksaa työmarkkinatuesta sitä suuremman osuuden, mitä pidempään henkilö on ollut työttömänä. Kunnan rahoitusosuus 300–499 päivää työmarkkinatukea saaneista on 50 % ja kun työmarkkinatukea on maksettu henkilölle työttömyyden perusteella 1000 päivää ja yli, nousee kunnan rahoitusosuus aina 70 % asti. TE2024 -uudistuksen myötä kuntien rahoitusvastuu tulee laajenemaan ja kunta maksaa työttömyyden perusteella työttömyysetuutta saaneen henkilön kunnan rahoitusosuuden jo 101 työttömyyspäivän jälkeen alkaen 10 %: sta yli 500 työttömyyspäivän 50 %: n rahoitusvastuuseen (TE2024 - Kuntalaskutusuudistus/Jukka Veijalainen 7.6.2023).

Uusi laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä tulee voimaan 1.1.2025, jossa nykyistä TYP-lakia muutetaan asiakaskriteerien, organisoinnin ja toimipisteistä säätämisen sekä nuorten monialaisen tuen osalta. Uuden TYP-lain, Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä, myötä monialaisen tuen yhteistoimintamallin asiakkuus perustuu työttömän tosiasialliseen palvelutarpeeseen eikä merkitystä ole enää asiakkaan työmarkkinatuella, työttömyyden kestolla tai henkilön iällä. Tämä muutos uhkaa lisätä Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelun (TYP) asiakasvirtaa suuremmaksi tuoden painetta TYP:n toimintaan.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimallin rinnallakulkijapalvelun kohderyhmänä ovat työikäiset työttömät sekä osatyökykyiset eteläkarjalaiset. Lisäksi palvelumalli palvelee työterveys- ja opiskelijaterveydenhuollon (YTHS) palveluiden ulkopuolella olevia (esim. yrittäjät, opinnoista poissaolevat opiskelijat) sekä muista syistä työelämän ulkopuolella olevia (esim. kotihoidon tuella olevat, kotiäidit/koti-isät, syrjäytyneet) ihmisiä. 

Työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumalli on pääosin kehitetty Työtä – Etelä-Karjalan osatyökykyisten työkykyohjelman 2020–2022 aikana. Vuoden 2022 aikana järjestettyihin yhteiskehittämisen verkostotyöpajoihin osallistui lukuisien eri ammattilaisten lisäksi kokemusasiantuntijoita. Yhteiskehittämisessä lähdettiin liikkeelle asiakkaasta ja asiakkaan tarpeesta ja näkemyksistä työkyvyn tuen palvelukokonaisuuteen ja palvelujärjestelmään liittyvistä huomioista ja palvelukokonaisuuden kehittämiseen kytkeytyvistä teemoista ja kysymyksistä. Lisäksi asiakkaita on haastateltu palvelun käytöstä ja saatavuudesta mm. työttömien terveystarkastuksiin liittyvien nykytilaselvitysten tekemistä varten. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimallista laadittiin johdolle päätöksenteon tueksi vaikutusten ennakkoarviointi. Tämä toimi pohjana, kun Arjen tuen ja toimintakyvyn ja Terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimialueiden johtoryhmille esiteltiin 30.10.2023 ja 7.11.2023 palvelumalli ja ehdotus sen käyttöönotosta kokeilujaksolla ajalle 1.2.-31.12.2024. Johdolta ei vielä pyydetty lopullista päätöstä käyttöönotosta, sillä palvelumallin vaikutuksista ja vaikuttavuudesta johdolle kertovia lukuja ei vielä ole ollut esittää riittävän kattavasti ja nimenomaisesti työkyvyn tuen sotepalveluja kuvaavasti. Johtoryhmät antoivat nyt hyväksynnän ehdotetulle työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimallin pilotti-/kokeilujaksolle. Kokeilujakson aikana kerätään ja esitetään toimialueiden johdoille näitä tarvittavia lukuja palvelumallin lopullisen käyttöönoton päätöksentekoa varten. 

Kokeilujaksoa edeltävästi toteutetaan pilotoinnin valmistelujakso ajalla 1.11.2023-31.1.2024. Tänä aikana tehdään käyttöönoton tarkempi suunnitelma ja hoidetaan käytännön vaadittavia toimia. Näitä ovat mm. henkilöstöresurssin etsiminen sisäisillä siirroilla siten, että kokeilussa olisi yhden jo käytettävissä olevan moniammatillisuudesta vastaavan työkykykoordinaattorin lisäksi mahdollisesti kaksi muuta työkykykoordinaattoria, jotka toimisivat niin ikään kahdessa eri laajan palvelun sotekeskuksessa Imatralla ja Lappeenrannassa. Mikäli henkilöstöresursseja ei löydy, aloitetaan kokeilu yhdellä työkykykoordinaattorilla. Lisäksi selvitettäviä asioita valmistelujaksolla ovat kirjaamisen ja tilastoinnin kysymykset sekä roolijako Etelä-Karjalan Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) työparin kanssa, joka liittyy laajemmin TE2024 -uudistukseen ja siinä valmistelussa olevaan hyvinvointialueen yhdyspintatyöhön ja työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallin rooliin koko työllisyyden edistämisen ja hoidon ekosysteemissä. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Arviointia tehdään ja raportoidaan määräajoin työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimallin rinnallakulkijapalvelun pilottijakson aikana ajalla 1.2. - 31.12.2024.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Työkyvyn tuen palveluiden toimintamallissa yhteistoiminta eri toimijoiden kanssa myös käytännössä on tärkeää. Ennen toimintamallin käyttöönottoa on hyvä sopia eri toimijoiden kanssa yhteisesti mm. siitä, millaisia työkaluja palvelun tuottamisessa käytetään. Ne voivat olla esimerkiksi asiakastietojen kirjaamiseen, palvelutarpeen arviointiin, lähetetoimintaan ja tietojen luovuttamiseen liittyviä työkaluja. Myös palveluun lähettämisen tavoista on hyvä sopia tarkkaan jo ennen käyttöönottoa tai ennen käyttöönoton kokeilua, jotta asiakkaan palvelupolku ei veny liiaksi odotteluun palveluun pääsemiseksi. Ylipäätään valmistelevien tehtävien listaa on hyvä laatia yhdessä eri toimijoiden kanssa, sillä aina tulee vastaan asioita, joita toimintamallin toimijat eivät ole huomanneet etukäteen selvittää. Meillä näitä yhdessä mietittyjä tehtäviä on listattuina Pilotin suunnittelun -diassa Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot -otsikon alla. Ne on laadittu ammattilaisille suunnatun verkostotyöpajan tuotoksista. 

Toimintamallia on pilotoitu lyhyen aikaa syksyllä -22 Työkykyohjelman aikana, mutta pilottijakso varsinkin toimintamallissa, joka kohdentuu sekä oman organisaation sisälle että ulkopuolelle, koko ekosysteemiin, olisi hyvä testata pidemmällä ajalla. Kohderyhmästä, työttömistä ja osatyökykyisistä, ei välttämättä ole saatavilla kovinkaan tarkasti ja eriteltyä tietoa mm. sotepalveluiden käytöstä, joten vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia on hyvä tehdä pidemmältä ajalta ja pilotin tavoitteisiin nähden oleellisimmista ja juuri nimenomaan palvelun käyttöön nähden kuvaavimmista asioista. Pelkät työttömyys- ja työllisyystilastot eivät kerro itse työkyvyn tuen palveluista juurikaan, mutta nimenomaisen palvelun käyttö ja muiden liitännäispalveluiden käyttö ja niiden mahdolliset muutokset antavat enemmänkin tietoa toimintamallin toimivuudesta ja auttavat johtoa päätöksenteossa palvelun mahdollista säilyttämistä varten.  Kun tarkkoja tilastoja mm. toimintamallin kohderyhmästä ei ole saatavilla, on toimintamallissa tarvittavaa henkilöstöresurssimäärää vaikea arvioida etukäteen. Käytäntö näyttää, mutta markkinointia toimintamallista tulee tehdä ennen kokeilu- tai pilottijaksoa paljon eri yhteistyökanavien kautta, jotta palvelu tulee tutuksi ja viestintä saavuttaa mahdollisimman laajasti  sekä asiakkaita että ammattilaisia. 

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet