Etelä-Karjala: tulevaisuuden sote-keskus

Tiivistelmä Yhteinen tulevaisuus- Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa hankkeen oma-arvioinnista koko hankeajalta 2020-2023

1 Hoitotakuuseen vastaaminen

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusmallin runko oli määritelty jo hankesuunnitelmassa. Siltä pohjalta tehtiin kehittämistä. Etelä-Karjalan sotekeskuksessa tarjotaan väestön tarpeiden mukaisia perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, sosiaalihuollon, perustason mielenterveys- ja päihdehuollon palveluja, avokuntoutuspalveluja, kansansairauksia ehkäiseviä palveluja sekä neuvolapalveluja sekä lisäksi palveluina on muita ehkäiseviä, liikkuvia ja kotiin vietäviä sekä sähköisiä palveluja. Sotekeskuksessa ihminen saa tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla ja jossa työskentelee moniammatillisesti toistensa vahvoina kumppaneina sosiaalihuollon ja terveydenhuollon eri ammattilaisia Sote-keskus ei tarkoita fyysistä keskittymää, vaan sisältää sekä fyysisten walk-in, sähköisten, että liikkuvien palvelujen toimintamallit. Mallin eteenpäin viemiseksi tehtiin syksyllä 2022 laaja asiakastutkimus, jonka perusteella työstettiin strategisen tason Ihmiskeskeinen sotekeskus -käsikirja, joka valmistui marraskuussa 2023. Käsikirjassa määriteltiin neljä yleistä asiakassegmenttiä ja niiden koot (asiantuntijuus, saavutettavuus, vaivattomuus, nopeus) sekä niitä kuvaavat asiakasprofiilit ja strateginen palvelupolku. Strateginen ylätason palvelupolku kuvaa asiakkaan koko elinkaaren organisaatiossa. Asiakkaan strategisen tason palvelupolku nivoo asiakkaan näkökulman ja asiakaskokemuksen kannalta kriittiset pisteet sotepalveluiden tuottamisen prosessiin. Näiden perusteella määriteltiin sotekeskuskonseptin keskeiset osat. Ne ovat organisaation näkökulmasta ”asiakkaan oma kokemus ja tarve keskiössä, monipuoliset maakunnalliset peruspalvelut, palveluosaamisen verkosto sekä asiakkaat ja omaiset osana palveluita” ja asiakkaan näkökulmasta ”palvelut ovat saatavillani, minulla on laajemmin mahdollisuuksia valita itselleni sopiva tapa asioida, saan apua ensimmäisellä yhteydenotolla ja minusta otetaan koppia ja minua palvellaan”.  

Ihmiskeskeinen sotekeskus Etelä-Karjalassa konsepti esiteltiin hankkeen loppuseminaarissa Helsingissä 11/2023 ja sen osia on julkaistu myös Ekhvan verkkosivuilla asiakkaille https://www.ekhva.fi/asiakkaalle/sotekeskus/.  Malli on julkaistu myös Innokylässä https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-etela-karjalassa. 

Työkyvyn arviointiprosessin integroiminen osaksi tulevaisuuden sote-keskusta kehittämistä tehtiin osana Työtä – Etelä-Karjalan osatyökykyisten työkykyohjelmaa vuosina 2020–2022 yhteisyössä Tulevaisuuden sote-keskushankkeen kanssa vuonna 2022 ja osana sotekeskushanketta 2023. Yhteiskehittämisen tuotoksena syntyi Työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimalli, joka sisältää rinnallakulkijapalvelun, https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/etela-karjalan-alueen-tyo-ja-toimintakyvyn-tuen-ekosysteemimalli . Palvelumallia pilotoidaan vuoden 2024 aikana ja pilotoinnissa testataan eri yksiköitä integroivan mallin ja sen rinnallakulkijapalvelun toimivuutta Ekhva:lla sekä toisaalta yhteistoimijuutta työllistymisen edistävien palveluiden kanssa. Päätökset mallin jatkosta tehdään pilotoinnin jälkeen.  

 

Perusterveydenhuollon kehittäminen 

Työpari-tiimimallin kehittämistä tehtiin hankkeessa hyvinvointiasemien kiireettömien ja kiireellisten vastaanottojen, omahoitajamalliin (Innokylässä: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/omahoitajamalli-etela-karjalan-hyvinvointialueella ja Ekhva:n verkkosivuille, https://www.ekhva.fi/omahoitaja/) sekä hoitajien työnkuvan (esim. ”reseptihoitajan” työ) kehittämistavoitteisiin liittyen. Hoitaja-lääkäri työparityön osalta selkiytettiin toiminnan pelisääntöjä, työnjakoa ja rooleja sekä perehdyttämistä ja konsultaatioita. Samalla kehitettiin hoitaja-lääkäri-fysioterapeutti konsultaatiomalli ja omahoitajamalli. Vastaanottotoiminnan kehittämistä jatketaan Ekhva:n omana toimintana tavoitteena edelleen parantaa hoitotakuuseen vastaamista. Hoidon jatkuvuutta ja asiakkuuden haltuunottoa sekä hoidon laatua on edistetty kehittämällä hoitosuunnitelmien tekoa (sisältö, kirjaaminen, tilastointi, seuranta) osana omahoitajamallia. Hoitosuunnitelmien määrissä (= potilasmäärät) on nähtävissä kasvua aikavälillä 2020–2023. Omahoitajamallin käyttöönotto on parantanut asiakkaiden yhteydensaantia ja tarvetta vastaaviin palveluihin pääsyä hankeaikana Ekhvalla.  

Omatiimimalli: Työparityön ja omahoitajamallin kehittäminen toimi pohjana myös monialaisen omatiimin kehittämiselle (https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/etela-karjalan-hyvinvointialueen-omatiimi) jotka otettiin käyttöön hyvinvointialueella syyskuussa 2023. Omatiimin toiminnan periaatteena on sujuvoittaa asiakkaan palvelupolkua, keskittyä asiakkaan kokemaan terveyden- ja toimintakyvyn kannalta merkityksellisen tekijän/ tavoitteen tunnistamiseen ja tukemiseen moniammatillisella yhteistyöllä. Tavoitteena on tuottaa alueemme asiakkaille yhdenvertaisia palveluita lähellä nykyaikaisia digityövälineitä ja verkostomaista työotetta hyödyntäen. Omatiimien toiminta on käynnissä koko hyvinvointialueella ja toiminnan kehittäminen on nostettu yhdeksi Ekhva:n strategiseksi tavoitteeksi. Omatiimien toiminnan arviointi jää hankkeen jälkeiseen aikaan ja sitä tullaan tekemään osana RRP2/Happee2 kehittämisrahoitusta. Monialaista, geneeristä konsultaatiochat:a ei saatu käyttöön hankeaikana teknisien haasteitten takia.  

Etälääkäritoiminnan kehittäminen. Hankkeessa pilotoitiin etälääkäritoimintaa sekä konsultaatiolääkäritoimintaa (akuuteissa asioissa, erityisesti pienillä terveysasemilla, joilla ei ollut omaa lääkäriä käytössä koko ajan) asiakaspalvelukeskus Kaiku24:n kanssa. Palvelun käyttöönotto paransi alueen lääkäripalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta niin digipalveluiden kuin lääkäreiden etävastaanottojen osalta. Etävastaanottojen ansiosta pystyttiin vapauttamaan Eksoten/Ekhva:n omien lääkäreiden vastaanottoaikoja fyysisille vastaanotoille, tukemaan hoidon jatkuvuutta.  

Kaiku24 etälääkäripalvelujen ohella edistettiin ja kokeiltiin myös hyvinvointialueen itse tuottamia etälääkäripalveluja. Palvelun pilotoinnissa selvisi, että palveluihin (erityisesti niihin, joissa hoitaja ja asiakas ovat samassa paikassa ja lääkäri etänä), oltiin tyytyväisiä. Toiminta ei kuitenkaan laajentunut pilotoinnin jälkeen. Syyksi nostettiin huono ohjautuvuus, kun lääkäreille suunniteltuja etävastaanottoaikoja jäi käyttämättä. Toiminnan jatko on pohdinnassa Ekhvan johdossa. Arviota tehdään siitä, onko huonossa lääkäritilanteessa edes kustannustehokasta pyrkiä kehittämään etäpalveluita molemmissa palveluissa, vai rajaamaan etäpalvelut Kaiku24:n toiminnaksi ja lähivastaanotot Ekhva:n omaksi toiminnaksi. Myös hoitajien etävastaanottoja on kehitetty hankkeen aikana kouluttamalla henkilöstöä ja pilotoimalla toimintaa mm. perusterveydenhuollossa, neuvolassa ja suun terveydenhuollossa. Toiminta ei ole muodostunut systemaattiseksi, osin myös siksi, että hyvinvointialueen digipalveluiden strategia on vasta työn alla. Soteasemien etävastaanottomalli on kuvattu Innokylään: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/etavastaanotot-soteasemilla. 

Hoitotakuuseen vastaaminen perusterveydenhuollossa: Hankeaikana 2020–2023 hoitajalle pääsyn T3 ajat pysyivät melko samoina (vaihtelua asemittain molempiin suuntiin) mediaanien mediaani vaihdellessa 10 ja 12 päivän välillä. Lääkärille pääsyn T3 ajat kasvoivat aikavälillä 2021–2022 noin puolella hyvinvointi- ja terveysasemista (20–21 mediaanien mediaani 53,5 ja 21–22 92). Vuodesta 2022 vuoteen 2023 viidellä asemalle T3 ajat laskivat merkittävästi, kahdella nousivat ja muilla neljällä asemalla hoito pääsyn T3 säilyi ennallaan, tällöin mediaanien mediaani oli 31.  

Suun terveydenhuolto 

Suun terveydenhuollon Meksote (kerralla enemmän) malli on käytössä. Malli on todettu mittaroinnin perusteella taloudellisesti kannattavaksi. Sen sijaan kahdesti pilotoitua ja asiakkaiden sekä henkilökunnan walk-in-mallia ei osoittautunut kustannustehokkaaksi eikä sitä otettu käyttöön.  

Hankkeessa on myös vastattu koronan aiheuttamaan hoitovelkaan ja suuhygienistin hoitoon pääsyä on parannettu hankkeeseen jonon purkua toteuttamaan rekrytoitujen määräaikaisten suuhygienistien avulla. Jonoja on saatu jonkin verran purettua toiminnan seurauksena. Haasteena on ollut henkilöstön rekrytointi. Hankkeessa kehitettiin suun omahoidon seurantakäynti malli, joka on kuvattu Innokylään, https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/suun-omahoidon-seurantakaynnit. Malli on käytössä. Samalla kokeiltiin myös omahoidon motivoinnin ja neuvonnan DentView-laitetta, jonka vaikuttavuuden ei saatu näyttöä.   Etävastaanottoihin liittyen hankkeen aikana harkittiin keväällä 2022 myös DentalMonitoring-laitteen pilotoimista oikomisen etävastaanottojen kehittämisessä. Tämä ei toteutunut, koska laitteen integrointiin käytössä olevaan potilastietojärjestelmään ei onnistunut.  

Suun terveydenhuollossa kehitetty 1-vuotiden etävastaanottomalli jää pysyväksi käytännöksi osana palveluja. Mallista löytyy kuvaus Innokylästä, https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/hammashoidon-1-vuotiaiden-etavastaanotot. Myöhemmin etävastaanottotoimintaa on tarkoitus mahdollisesti laajentaa myös muihin suun terveydenhuollon palveluihin, kuten 1. lasta odottavien perheiden valistuskäynteihin. 

Muu kehittäminen suun terveydenhuollossa. Hankkeessa päivitetyt hammashoidon (Etä)konsultaatio-ohjeet hammaslääkäri – erikoishammaslääkäri välillä ovat käytössä. Vuoden 2023 puolella aloitettiin konsultaatiochatin kehittäminen yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa. Tämä työ jäi vielä kesken ja jatkuu Ekhvan omana toimintana. Suun terveydenhuollon sisäinen livechat otettiin käyttöön  
lokakuussa 2023. Edellisten lisäksi hankkeessa kehitettiin Omaolon hampaiden tai suun alueen oirearviota, joka otettiin käyttöön toukokuussa 2023. Oirearvio antaa arvion hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä, auttaa asiakasta itsehoidossa ja ohjaa tarvittaessa ottamaan yhteyttä sähköisesti Omaolon kautta ammattilaiseen. Suun terveydenhuollossa tehtiin myös asiakasprofilointiin ja palvelupolkuihin liittyvää kehittämistä. Työn tuloksena määriteltiin kuusi tyypillistä asiakasprofiilia, joista kahden (iäkkäämpi monisairas ja potilas, jolla on myös moniongelmainen suu sekä pelkopotilas) osalta muokattiin palvelupolut. Ne on otettu käyttöön. Loput neljä profiilia on tarkoitus työstää omana toimintana myöhemmin. 

Hoitotakuuseen vastaaminen suun terveydenhuollossa: hankeaikana mediaani odotusaika (T3) hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotoille on vaihdellut vuosittain heilurina suuntaan ja toiseen. Lääkäreiden T3 aika muuttui vuoden 2022 75 päivästä 107 päivään vuonna 2023 ja hoitajien vastaavasti 22 päivästä 23 päivään. Kyseiset tilastot koostuvat koko Etelä-Karjalan alueen hammashoitoloista. Meksote mallia on kehitetty Lappeenrannassa Armilan hammashoitolassa sekä Imatralla. Niiden kohdalla parannusta on tapahtunut hammaslääkärin vastaanotolle pääsyssä vuodesta 2021 vuoteen 2022, mutta ei enää vuoteen 2023. Sen sijaan suuhygienistille pääsyn mediaani on Lappeenrannassa parantunut koko tarkasteluajalla.  

Pth:n ja Esh:n yhteiskehittäminen 

Systemaattinen perehdytysprosessi pth:n ja esh:n yhteistyörakenteeseen tavoite ei edennyt päivystyksen henkilöstöresurssipulan takia. Sen sijaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyössä kehitettiin kotisairaala-malli vastaamaan maakunnalliseen tarpeeseen. Kotisairaala käsittää liikkuvat päivystysyksiköt sekä kotiin vietävän sairaalan, ”Tehosan”. Kotisairaalamallin kuvaus löytyy Ekhva:n nettisivuilta https://www.ekhva.fi/asiakkaalle/toimipisteet/liikkuvat-palvelut/kotisairaala/.  

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon digiklinikka pilotti (diabetespotilaiden digiklinikka) ei edennyt tavoitteen mukaisesti. Kehittäminen yksityisen yrityksen kanssa keskeytyi tietosuoja-asioiden takia. Myöskään sydänpotilaiden hoitoketjuun liittyvä digikokeilu-pilotti ei käynnistynyt. Hankkeessa kuitenkin mallinettiin ja suunniteltiin digitaalisia palveluja eri kehittämisteemoissa (esim. digitaalinen prediabeteshoitopolku, https://www.ekhva.fi/asiakkaalle/tarvitsetko-apua/epailetko-sairautta/epailetko-diabetesta/, https://diabetespolut.fi/).  

 

Ennakoivat palvelut 

Hoitopolkuja ja ketjuja on päivitetty osana hankkeen ennakoivaa toimintaa tai hoitoprosessien kehittämistä. Niitä olivat akuutin sepelvaltimotautipotilaan kotiutus- ja jatkohoito Eksotessa hoitomalli, sydämen vajaatoiminnan hoitoketju, unettomuuden lääkkeetön hoitopolku sekä ADHD hoito ja palveluketju. Lisäksi mallinnettiin prediabetespotilaiden hoidonprosessi osana diabeteksen hyvän hoidon mallia Etelä-Karjalassa yhdessä Diabetesliiton kanssa, https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/ennakoivan-hoidon-malli-osana-diabeteksen-hyvan-hoidon-mallia. Sen seurauksen jatkokehitettiin tyypin II Diabeteksen hyvän hoidon mallia siltä osin, miten asiakkaat ohjautuvat perusterveydenhuollon diabetesvastaanotolta suun terveydenhuoltoon. Raskausdiabetespotilaiden hoitoketjun päivittäminen aloitettiin hankkeessa, mutta se jäi kesken. Tule-potilaan ohjautuminen ja olkapääongelmaisen palvelupolku on kuvattu kuntoutuksen kehittämisen yhteydessä.  

Pop-up/Walk-in tyylisen, moniammatillisen ja monialaisen toiminnan suunnittelu aloitettiin elokuussa 2022. Alkuperäinen tavoite ei toteutunut koronan takia. Erillinen pop-up toimintamalli ei saanut tukea ohjausryhmässä. Kehittäminen suunnattiin ikääntyneiden kohderyhmään ja lähdettiin miettimään ikääntyneiden HYTE mallia huomioiden myös omaishoitajat. Malli valmistui syksyllä 2023 yhteistyössä Ekhvan sisäisten sekä ulkoisten sidosryhmien (järjestöt, kunnat) kanssa. Ennakoivaa toimintaa on myös liikkuvien päihdepalveluiden kehittäminen, josta löytyy lisätietoa kappaleesta 4.5.  

Ikäherätemalli (ns. Digiheräte). Mallia toteutetaan osana Ekhvan normaalia toimintaa 55- ja 64-vuotiaille eteläkarjalaisille. Ikäherätemallit on kuvattu Innokylässä, Innokyla.fi/toimintamalli/digiherate-ennakoivaa-elintapaohjausta. Ennakoivien ryhmätoimintamallien kehittämisessä otettiin käyttöön ELO- elämäntaparyhmät etätoteutuksena sekä suunniteltiin uusi verkkopuntari-painonhallintaryhmä. Ennakoivia ryhmätoimintoja kehitettiin myös kuntoutuksen kehittämistavoitteiden sisällä.  

 

2. Asiakasohjauksen kehittäminen

Palvelutarpeen arvioinnin ja asiakkuussegmentointi. Hankkeen aikana sote-asemien asiakkuussegmentointia ja palveluprosesseja on tarkasteltu tarvelähtöisesti ja ensisijaisesti paljon palveluja tarvitsevien ja pitkäaikaissairaiden asiakkaiden osalta. Asiakkuuden segmentaatiotyö liittyi vahvasti myös Sujuvan asiakasohjauksen, omahoitaja-, työpari- sekä moniammatillisen tiimimallin kehittämiseen sote-asemilla. Strategisella tasolla hankkeessa muotoillun sotekeskuskonseptin ja sotekeskuskäsikirjassa on esitelty neljä asiakassegmenttiä.  

Ikääntyneiden asiakasohjausyksikkö Sujuva kehitettiin koko tulevaisuuden sotekeskus hankkeen ajan ja se käynnistyi vuoden 2022 lopulla. Kehittämisessä saavutettiin keskeiset tavoitteet; 1) ikääntyneiden palveluiden järjestämisen irrottaminen palvelutuotannosta ja toimintakyvyn arvioinnin, asiakassuunnitelman laatimisen, päätöksenteon ja järjestämisen sekä asiakkuuden hoidon vastuun keskittäminen yhdelle ja samalle työntekijälle, 2) määriteltiin asiakkaan palveluprosessi ja palvelulupaus, toiminta organisoiminen moniammatillisuuden ja moniammatillisten tiimien kautta, 3) toiminnan integroiminen ja yhteistyön kehittäminen yhdessä sote-keskusten omatiimien kanssa, 4) ikääntyneiden, työikäisten, omaishoitoperheiden ja vammaisten henkilöiden sosiaalihuollon neuvonnan ja ohjauksen yhdistäminen sekä yhteydenottokanavien selkiyttäminen, 5) asiakkuuden hallinnan digitalisaation kehittäminen asiakaslähtöisyyden vahvistamiseksi sekä tiedolla johtamisen ja ohjaamisen tueksi sekä 6) uudenlaisen työn organisointimallin kehittäminen. Asiakasohjauksen digitalisaatio eli toiminnanohjauksen mahdollistaa sote-koostetiedon ja toimintakykytiedon hyödyntämisen, yhteisen arviontiin lähettämisen alustan sekä ”herätteiden” käytön palvelutarpeen arvioinnin ja tiedolla johtamisen tukena. osaajalle. Tätä on tuettu koulutuksin (mm. ICF) ja toiminnanohjauksella.  

Hankkeessa pilotoitiin ja kehitettiin myös geriatrin toimintaa (konsultaatiot, yhteiskotikäynnit, geriatrin arviointi) geriatrisen kotihoidon asiakkaiden palveluntarpeen arvioinnissa kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla. Kokeilu osoitti geriatrin työpanoksen tarpeen kotihoidossa. Se mahdollisti varhaisen puuttumisen kotihoidon asiakkaiden osalta ja vahvisti kotihoidon moniammatillista tiimiä. Kokeilun lopputuloksena ehdotettiin geriatrin palkkaamista ikääntyneiden asiakasohjauksen tiimiin sekä myös farmaseutin työpanoksen aktiivisempaa hyödyntämistä kotihoidossa.  Geriatripula Ekhvalla ei mahdollistanut kokeilun jatkumista.  

 

2. LAPE kehittämiskokonaisuus

Hankkeen tuloksena syntyi puolisoneuvolamalli (https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/puolisoneuvola) syksyllä 2021 ja sen seuranta on käynnissä. Neuvolakäynnit on otettu osaksi toimintaa ja koettu hyviksi myös asiakkaiden toimesta, mutta käyntimäärät ovat edelleen melko pieniä.  Kevään 2022 aikana uudistettiin perhevalmennuksen sisällöt ja luotiin neuvolaan uusi etäperhevalmennusmalli (https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/etaperhevalmennukset) ohjeineen ja koulutettiin henkilöstö uuteen toimintatapaa. Valmennukset ovat olleet suosittuja asiakkaiden keskuudessa ja ne ovat vastanneet tarpeeseen.  Syksyn 2022 aikana valmistui maakunnallinen yhteisöllinen opiskeluhuollon malli (https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/yhdessa-oppilaan-parhaaksi-yhteisollinen-opiskeluhuolto-etela-karjalassa) ja kaksi esittelyvideota (esi-perusopetus ja toinen aste https://dreambroker.com/channel/h9kkz05b/ps0nqopm) ja toinen aste https://dreambroker.com/channel/h9kkz05b/39te5ih1) opiskeluhuollon palveluista eri kieliversioineen (suomen, ruotsin, englannin ja venäjänkieliset versiot). Hankkeen kehittäjäkuraattori osallistui hankeaikana verkostokonsulttikoulutukseen, jota hyödynnetään muun muassa yhteisöllisen oppilashuollon työssä. Nuoren mielen ensiapukoulutuksen (NMEA) koulutusta järjestettiin Etelä-Karjalan Mieli Ry:n toimesta syksyn 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana sekä Eksoten/Ekhvan oppilashuollon, että kuntien opetushenkilöstölle usealla koulutuksella.   

Yleistä lasten ja nuorten asiakasohjauksen mallia ei hankkeen aikana lähdetty uusimaan, koska nykyinen malli koettiin toimivaksi. Sen sijaan lasten ja nuorten palveluihin ohjautumista on arvioitu ja tarpeen mukaan kehitetty hankkeessa eri teemojen (mm. osana yleistä asiakasohjautuvuuden, oppilashuollon, Nepsy-toimintamallin, kommunikaatio-ohjauksen toimintamallin sekä toimintaterapian ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kehittämistä) yhteydessä. 

DigiFinlandin vetämään valtakunnalliseen sähköinen perhekeskus (SPK) -kehittämiseen liityttiin mukaan alkuvuonna 2022. Kevään 2022 aikana linjattiin sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto, määriteltiin sisältöjä, toiminnallisuuksia, viestintää sekä suunniteltiin käyttöönottoprojekti sekä palkattiin perhekeskuskoordinaattori. Päätösten viivästyessä ei pääsy käyttöönottoon, vaan se siirtyi tehtäväksi osana RRP ja RRP2 hankkeita.   

Toukokuussa 2022 aloitettua Nepsy-toimintamallin kehittämistä tehtiin yhteistyössä RRP/HAPPEE-hankkeessa tehtävää nepsy-osaamiskeskuksen valmistelua. Kehittämisessä laadittiin Nepsy-toimintamallin alustava luonnos lasten ja nuorten palveluihin. Malli sisälsi suunnitelman kuntoutusohjaaja/omatyöntekijämallista lasten ja nuorten osalta. Lisäksi tuotettiin neuropsykiatrisen asiakkaan palvelupolku sekä apua neuropsykiatriseen oireiluun-verkkosivu: https://www.ekhva.fi/asiakkaalle/tarvitsetko-apua/voi-hyvin/apua-neuropsykiatrisiin-oireisiin/ ja tehtiin keskittymättömien lasten ryhmätoiminnan (Leke, Leikitään ja kehitytään) pilotti sisältäen henkilöstön kouluttamisen. Kehittämistä tehtiin samanaikaisesti ja rinnan myös aikuisten toimintamallin osalta hanketavoitteen (kaikille ikäryhmille) mukaisesti. 

Lasten toimintaterapian kehittämisessä tavoitteena on lisätä toimintaterapeuttien yhteistyötä kuntien varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa ja tukea perheitä sekä kehittää moniammatillista yhteistyötä mm. perhetyöntekijöiden ja muiden ammattilaisten kanssa. Hankkeessa järjestettiin varhaiskasvatuksen ja soten henkilöstölle ”Aistisäätelyhäiriöiden varhainen tunnistaminen ja tukeminen” koulutus ja kehitettiin toimintaterapian ja varhaiskasvatuksen sekä -neuvoloiden ja -erityisopettajien välistä konsultaatiota sekä ryhmätason tukitoimia varhaiskasvatukseen. Perheille suunnattiin ennakoivana palveluna ”Aistiasiaa-ryhmätoiminto, joka on käytössä edelleen.  Malli Innokylässä https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/lasten-ennalta-ehkaisevat-toimintaterapiapalvelut-perusterveydenhuollon-1.

Hankkeessa jatkokehitettiin ja otettiin käyttöön koulufysioterapiamalli. Malli on kuvattu Innokylään https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/koulufysioterapian-pilotointi. Koulufysioterapia on kouluympäristössä toteutettava matalan kynnyksen toiminta; ennaltaehkäisevät ja terveyttä edistävät toimet koululaisten fyysisen toimintakyvyn lisäämiseksi sekä varhainen puuttuminen mm. tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Lisäksi kehitettiin yhdessä LAB ammattikorkeakoulun kanssa vähän liikkuville lapsille ja nuorille soveltuva, etänä toteutettava ryhmäkuntoutusmalli. Mallin tavoitteena on toteuttaa etäkonsultaatioita ja -ohjausta esim. pelillistämisen kautta vähän liikkuville lapsille ja nuorille. LAB ammattikorkeakoulu jatkaa toimintaa osana opiskelijoiden opintoja. Kuvaus Innokylässä, https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/lasten-ja-nuorten-kuntoutuksen-etaryhmamalli. 

Hankkeessa aloitti toukokuussa 2022 työskentelemään lasten ja nuorten interventiokoordinaattori, joka tekee yhteistyötä HUS:n Terapiat Etulinjaan hankkeen kanssa. Ekhvan alueella on koulutettu henkilöstöä IPC ja CK (lasten ja nuorten CK), OOH menetelmiin ja menetelmäohjaajiksi. Myös Ahdistuksen lyhytinterventiokoulutukset on aloitettu. Nuorten kognitiivinen lyhytterapia on tulossa alueelle, kun alueelle on saatu koulutuksen menetelmäohjaaja. Lisäksi alueella on koulutettu Ihmeelliset vuodet -menetelmäosaamista ja toteutettu heille mentorointia.   Koulutusten lisäksi hankkeessa on suunniteltu nuorten mielenterveyspalveluiden hoidonporrastus Ekhvalla sekä valmisteltu siihen liittyen koulutusten implementaatiosuunnitelmaa yhteistyössä perhepalveluiden johdon kanssa. Nämä valmistuvat vuoden 2024 aikana osana RRP2 hanketta.  

 

2. Sosiaalihuollon kehittämiskokonaisuus

Sosiaalityön kehittämisen aikana selvitettiin asukkaiden näkemyksiä sosiaalipalveluista ja tuotettiin sosiaalihuollon toimintamallikuvaus. Kuvausta hyödynnettiin hyvinvointialueen palvelustrategiatyössä. Lisäksi tuotiin sosiaalityö (asiakasohjaajia, sosiaalityöntekijöitä sekä sosiaaliohjaajia) osaksi terveys- ja hyvinvointiasemien omatiimejä. Kahteen täyden palvelun sotekeskukseen Lappeenrannassa ja Imatralla omatiimiin osallistuu myös terveyssosiaalityöntekijä, jolloin voidaan tarkastella kattavasti sosiaalihuollon eri ammattilaisten tarvetta ja roolia moniammatillisessa tiimityössä. Edellisten ohella kehitettiin sosiaalityötä ja palveluntarpeen arviointia yhteistyössä asiakasohjauskeskus Sujuvan kanssa. 

Yhteisösosiaalityön osalta pilotoitiin SIUN KAA kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen vastaanotto, joka on käytössä edelleen. Mallin kuvaus löytyy Innokylästä https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/siun-kaa-kokemusasiantuntijavastaanotto-etela-karjalan-hyvinvointialueen-aikuisten. Edelleen osallistuttiin SerkKu- auton (Seurakunta ja Kumppanit) toimintaan yhdessä seurakunnan kanssa. Palvelussa viedään muun muassa sosiaalityötä, miepä-palveluja ja seurakunnan diakoniapalveluja asiakkaiden luo eri puolille maakuntaa. Tarkoituksena on tavoittaa muuten mahdollisesti palvelujen ulkopuolelle jäävää henkilöstöä. Kokeilun aikana kävijämäärät hitaasti kasvoivat ja palvelu koettiin hyvin täydentävän fyysisiä palveluita. Toiminta jatkuu ainakin vuoden 24 ajan jatkokokeilulla seurakunnan hankerahoituksella. 

Hankkeessa tuotettiin myös koulutusta sosiaalisesta raportoinnista, mallinnettiin sosiaalisen raportoinnin prosessi ja otettiin se käyttöön. Raportoinnin kautta tuotettiin tietoa sosiaalisista ilmiöistä alueelle. Työtä tehtiin yhteistyössä Kymsoten ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomin kanssa. 

 

2. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiskokonaisuus

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen aloitettiin keväällä 2022. Miepä- palveluihin pääsy oli Eksotella hoitotakuun rajoissa, joten laajemmin ei ollut tarvetta muuttaa asiakasohjausta. Tavoitteena oli kuitenkin saada terveys- ja hyvinvointiasemille lisää osaamista lievien miepä-häiriöiden hoitoon, mutta tämä ei toteutunut hankeaikana. Neuvottelut asiasta jatkuvat. Hankkeessa aloitettiin miepä-asiakkaan palvelupolku ja miepä-palveluiden kuvaustyö, joka jäi osin kesken ja jatkuu Ekhvan omana toimintana. Miepä-kehittäminen oli mukana sote-keskusten ja -asemien omatiimin ja konsultaatioiden kehittämisessä. Työ jatkuu vuoden 2024 aikana. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden nettisivut uudistettiin hankkeen aikana ja tiedottamiseen yhdistettiin myös terapiakoordinaation tarpeet tiedottaa asiakkaille lyhytterapeuttisten menetelmien systemaattisesta käyttöönotosta palveluissa. Henkilöstölle pidettiin tietoiskuja mielenterveystalosta, terapiat etulinjaan toimintamallista sekä alkoholin käytön puheeksi otosta ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaan kohtaamisesta järjestettiin koulutus kotihoidon ja kotikuntoutuksen henkilöstölle. Lisäksi kehitettiin yhteistyötä mielenterveys- ja päihdejärjestöjen ja sote välillä.

Liikkuvien päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisen kokonaistavoitteena on ulottaa palvelutarjonta myös herkästi palvelujen ulkopuolelle jääville, erityisesti lapsille ja nuorille, ikääntyville ja huono-osaisille ja päihteiden käyttäjille. Aikuisten liikkuvien päihde- ja mielenterveyspalveluiden osalta pilotoitiin yhteistyössä Lappeenrannan ev.lut. seurakunnan kanssa ns. SerkKu- auto (seurakunta ja kumppanit) kokeilu. SerkKu auto tarjoaa liikkuvia miepä ja sosiaalipalveluja, palveluohjausta sekä seurakunnan diakoniatyötä. Toiminta jatkuu seurakunnan hankerahoituksella vuonna 2024 ja hyvinvointialue osallistuu mukaan eri ammattilaisten työaikapanoksella. Jatkosta päätetään vuoden 24 aikana. Hankkeessa selvitettiin myös kotisairaala ja miepä asiantuntijoiden yhteistyön tarvetta ja mahdollisuuksia. Kotiin vietävien päivystyksellisten palveluiden osalta todettiin, ettei tämänhetkiset mielenterveys- ja päihdepalveluiden resurssit riitä työparityöskentelyyn kotisairaalan työntekijöille avuksi, mutta matalan kynnyksen konsultaatiot ovat mahdollisia.  

Alaikäisten liikkuvat mielenterveys- ja päihdepalveluissa kehitettiin päihdekeskustelumalli, joka on vakiinnutettu hyvinvointialueelle mallin mukaisena toimintona. Lisäksi selvitettiin aikaisemmin kokeilussa olleen, kouluilla toimivien psyykkareiden (miepä ammattilaisia) työn tarvetta ja jatkoja. Selvitystyön myötä hyvinvointialueella on vakinaistettu kolme psyykkaria. Lisäksi yksi määräaikainen psyykkari on palkattu koordinoimaan ja edistämään toiminnan jalkauttamista koko hyvinvointialueelle sekä kehittämään toimintaa edelleen. Kolmantena kehittämisteemana oli Palveluoperaatio Saapas –toimintamallin vakiinnuttaminen osaksi normaalia toimintaa yhteistyössä seurakunnan, kaupungin, poliisin ja hyvinvointialueen kesken. Toiminta koettiin hyväksi. Päätös Saapas-toimintaan annettavasta työpanoksesta jatkossa on Ekhva:n perhepalveluiden harkinnassa tällä hetkellä.  

 

HUS Terapiat etulinjaan yhteistyö, aikuisten terapiakoordinaatio. 

Terapianavigaattori ja hoitoonohjausmalli otettiin käyttöön ja juurtui Ekhvalla aikuisten monialaisissa palveluissa mielenterveys- ja päihdevastaanotoilla, päivystyspoliklinikalla sekä päihdeklinikalla, mutta ei perusterveydenhuollossa fysioterapeutteja lukuun ottamatta. Tähän vaikutti osaltaan perusterveydenhuollon ja erityisesti sote-asemien resurssipula sekä useat muut samanaikaiset kehittämistoimenpiteet. Hankkeen aikana määriteltiin Ekhvan psykososiaalisen hoidon valintaa ohjaavat hoidon portaat. Hoidon portaalla 1 on Ohjattu omahoito ja Käynti kerrallaan metodi. Portaalla 2 on Terapiat etulinjaan kognitiivinen lyhytterapia sekä muut lyhytinterventiot. Portaalle 3 sijoittuvat vaikeasti oireileville ja / tai heikon toimintakyvyn omaavien asiakkaiden tarpeen mukaiset tutkimus- ja hoitojaksot (mm. psykologipoolin palvelut) sekä näyttöön perustuvat ryhmähoidot. Pidempiä psykoterapeuttisia hoitojaksoja (20 krt) ei palveluvalikossa enää ole. Portaalle 4 sijoittuvat mm. EKHVA:n erikoissairaanhoitotasoiset palvelut sekä ohjaus Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Lisäksi ensilinjan asiakaspalvelukeskus Kaiku24:n kanssa on tehty yhteistyötä ja keskusteltu heidän roolistansa hoidontarpeen arviossa. Asiaa viedään eteenpäin jatkossa. Ohjattua omahoitoa on koulutettu mielenterveys- ja päihdevastaanottojen ja päivystyksen ammattilaisille sekä avokuntoutuksen fysioterapeuteille. Aktiivisesta koulutuksesta ja menetelmän käytön tuesta huolimatta Ohjattua omahoitoa on käytetty mielenterveysvastaanotoilla vain vähän. Koulutukset perusterveydenhuollon vastaanottohenkilöstölle eivät toteutuneet aikaisemmin mainitusta syystä.  Kognitiivisen lyhytterapian koulutukset suunnattiin Aimo palveluiden henkilökunnalle (mm. mielenterveys- ja päihdevastaanotot, Liito-työryhmä, Nuorten aikuisten työryhmä, Päivystyspoliklinikka sekä Päihdeklinikka). Menetelmä ja lyhytterapeuttinen työtapa on opittu, mutta käyttö mielenterveys- ja päihdevastaanotoilla on jäänyt toistaiseksi melko vähäiseksi KLT:n toteutumista verratessa perinteiseen psykiatriseen hoitosuhdetyöhön.  

Lisäksi toteutettiin yhteistyössä Hyvä Mieli hankkeen kanssa Motivoiva haastattelu koulutuskokonaisuus. Motivoiva haastattelu koulutuksen verkko-opintojen osuus on osa Terapiat Etulinjaan toimintamallin koulutustarjontaa. Motivoiva haastattelu koulutus tuki Päihteet puheeksi -toimintamallin käyttöönottoa. Mallia kehitettiin hankkeessa 11/2021–2022 välisenä aikana, jonka jälkeen mallin jalkautusta on jatkettu omana työnä.  

 

2. Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen

Kehittämisen tuloksena syntyi Ikääntyneen HYTE -toimintamalli, joka pitää sisällään hyvinvointi-info mallin (https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/hyvinvointi-infot-ikaantyneille) sekä omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastusmallin. Hyvinvointi-infojen keskiössä on FINGER-toimintamalli, jota voidaan soveltaa kaikille ikääntyneille. Muistisairauksien ohella mallin avulla voidaan vaikuttaa riskiin sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin sekä ehkäistä diabeteksen syntymistä.  Infojen toteutuu. Hyvinvointi-infot suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä 3. sektorin ja muiden sidosryhmien kanssa.   Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksen -mallissa ( https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/omaishoitajan-hyvinvointi-ja-terveystarkastus) hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja (omaolo hyvinvointitarkastus) sekä ICF toimintakykyarviointia, joiden avulla voidaan tunnistaa ja tarjota omaishoitajalle oikea-aikaista tukea ja kuntouttavia palveluja. Kehittämistyössä on ollut aktiivisesti mukana Etelä-Karjalan Omaishoitajat ry.

 

2. Asiakasosallisuuden ja asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen

Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen ja suunnitelma asiakaspalautteen keruun systemointiin aloitettiin vuoden 2020 rahoituksella ja työtä on jatkettu vuoden 2021 täydennysrahoituksella. Kehittämisessä luotiin systemaattinen, Arvokas asiakaspalaute – palvelupalautteen hallintamalli https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/arvokas-asiakaspalaute-palvelupalautteen-hallintamalli. Malli sisältää linjaukset ja ohjeet asiakaspalautteiden vastaanottamiseen, käsittelyyn, seurantaan ja hyödyntämiseen, toiminnan ohjaukseen ja valvontaan. Omavalvontaan tehtiin mallista käsikirja, joka edistää avointa ja läpinäkyvää toimintakulttuuria ja sisältää ohjeet. Mallissa on strategisena mittarina NPS Palvelupalautteen systemaattinen hallintaprosessi on yksi keskeinen osa jo käynnissä olevaa toimintakulttuurin muutosta, jossa tavoitellaan aitoa asiakasosallisuutta.

Kehittämistä jatkettiin ottamalla käyttöön uudistetut spontaanin palautteenannon mahdollistavat, kansallisia kysymyksiä ja väittämiä hyödyntävät, palautekanavat: verkkosivujen palautekanava sekä palautelaitteet noin 50 palveluyksikössä. Verkkosivujen käyttöönotto jatkuu vuoden 2024 puolelle. Edellisten lisäksi on kehitetty tekstiviestipalautetta palautekyselyksi palvelun jälkeen. Sitä ei olla vielä saatu käyttöön teknisten ja resursseihin liittyvien haasteiden vuoksi. Asiakaspalautejärjestelmän kehittämisen ohella järjestettiin marraskuussa 2023 koko henkilöstölle kaksi luentoa, joissa käsiteltiin asiakaskokemuksen muodostumista, asiakaspalautteen vastaanottamista ja asiakaskokemuksen mittaamista.

Asiakasosallisuuden vahvistaminen on yksi sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmän uudistuksen keinoista lisätä palveluiden vaikuttavuutta, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Hankkeessa on vahvistettu asiakas ja henkilöstöosallisuutta monin eri tavoin. Terveys- ja hyvinvointiasemien henkilöstölle suunnattiin kaksivaiheinen osallisuusvalmennus maaliskuussa 2022. Keskeisenä valmennusmateriaalina käytettiin Asiakasosallisuus sotessa -opasta (TTL) tehtävineen, jonka tarkoituksena oli lisätä henkilöstön tietoa osallisuuskeinoista ja ymmärrystä asiakasosallisuuden merkityksestä. Valmennuksessa kerättiin tietoa henkilöstön osallisuuskyvykkyydestä sekä ideoita asiakas- ja työntekijäosallisuuden edistämiseksi, joita hyödynnettiin hyvinvointialueen osallisuus- ja vuorovaikutusohjelman valmistelussa. Kevään 2022 aikana uudistettiin henkilöstön ideapankkia. Selvitysten ja kokeilujen jälkeen ilmeni, ettei henkilöstön ”ideapankki” ole organisaatiotasolla prosessina valmis eikä teknisesti kätevä käyttää eikä se siten ole toiminut toivotulla tavalla. Hankkeen aikana henkilöstöä osallistettiin eri kehittämisteemoissa ja kehittämistä toteutettiin yhteiskehittämisen menetelmin. Yhtenä esimerkkinä tästä on omatiimimallin kehittäminen keväällä 2023, jossa henkilöstö (työntekijöitä ja esihenkilöitä soten peruspalveluista) osallistui jokaisella hyvinvointi- ja terveysasemalla fasilitoituun työpajasarjaan (6 työpajaa) keväällä 2023.  Lisäksi henkilöstölle järjestettiin kehittämistä tukevaa ja asiakasosallisuuteen kannustavaa palvelumuotoilun ja konseptoinnin kolutusta. 

Asiakkaita haluttiin mukaan eri kehittämisteemoihin. He toimivat mm. kokemusasiantuntijoina palvelujen kehittämisprosesseissa. Lisäksi asiakkaat (ja alueen asukkaat) pääsivät antamaan ideoita Otakantaa.fi-palvelussa olevien Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeen sekä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valmisteluun avattujen kyselyiden kautta. Kyselyjä tehtiin myös muilla tavoin eri kehittämisteemoissa. Sotekeskuksen konseptointiin liittyen tehtiin laaja (n=463) asiakaskyselytutkimus Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella ja niiden tueksi 8 haastattelua. Tuloksena tuotettiin strategisen tason asiakkuusprofiilit hyvinvointialueelle. 

 

2. Kuntoutuksen kehittämiskokonaisuus

Hankkeessa kehitettiin tule-oireisten ohjautumisen malli (https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/tule-asiakkaan-palvelupolku-oikeat-asiakkaat-oikealle-ammattilaiselle) ja sen tueksi fysioterapian takaisinsoittomalli https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/fysioterapian-suoravastaanotto-etana-puhelimitse-ns-fysioterapian-takaisinsoitto. Mallien avulla pyritään vastaamaan hoitotakuuseen, kun tule-oireiset ohjautuvat oikealle ammattilaiselle. Lisäksi keskussairaalan päivystyksessä on aloittanut lokakuussa 2023 fysioterapeutti, ja hankkeessa on pohjustettu tämän toiminnan käyttöönottoa ja terveysasemien sekä asiakasohjauskeskus Kaiku24:n henkilöstöä kouluttamalla. Takaisinsoittomallissa tehdään yhteistyötä Kaiku24:n kanssa. Numeraalista seurantatietoa ei vielä ole, mutta kokemukset malleista antavat uskoa vaikuttavuuteen. 

Kuntoutuksessa rakennettiin vuonna 2023 konsultaatiomalli kuntoutuksen suunnasta hoitajien ja lääkärien konsultointiin. Mallilla mahdollistetaan asiakkaan palvelu yhden luukun taktiikalla. Hoitovastuu jää konsultoidessa asiakkaan kohdanneelle ammattilaiselle, joka myös informoi asiakasta konsultaation etenemisestä ja jatkotoimenpiteistä. Chat konsultaatio oli myös suunnitteilla, mutta se jäi koko Ekhvalla toteutumatta teknisten haasteiden takia. Asiaa viedään eteenpäin myöhemmin. 

Hankkeessa pilotoitiin kotikuntoutuksen etäpalvelua, jonka perusteella malli vakiintui käyttöön. Etävastaanotot toteutettiin Ekhvalla käytössä olevalla Oivahealth (entinen Videovisit) etähoiva järjestelmällä. Järjestelmän periaatteena on, että asiakkaalle lainataan organisaation kautta etälaite, mihin ammattilainen on yhteydessä. Toiminnan käyttöönotolle nähtiin tarve saatujen palautteiden sekä kokemusten perusteella. Toimintamallin käyttöönoton tueksi järjestettiin infoja sekä koulutusta etäkuntoutustoiminnasta. Jatkossa käyttöönottoa on tarkoitus laajentaa kotikuntoutuksen terapeuttien keskuudessa. 

Hankkeessa pilotoitiin myös polikliinistä etäfysioterapiaa. Siinä asiakas käyttää omaa tietokonetta, älypuhelinta tai tablet-laitetta ja kirjautuu vahvan tunnistautumisen kautta. Sekä terapeuttien, että asiakkaiden palautteet (kontaktin onnistumisesta sekä teknisesti että ohjauksen ja vuorovaikutuksen osalta) pilotoinnista olivat myönteisiä ja etänä toteutettu terapia oli koettu vaikuttavana. Toiminta on siirtynyt osaksi hyvinvointialueen omaa toimintaa ja sitä tullaan laajentamaan nykyisestä. 

Myös toimintaterapian etäryhmämallia pilotoitiin. Toteutus tapahtui samalla tavalla kuin kotikuntoutuksen etäpalvelut. Pilotoinnista saatiin hyviä kokemuksia ja palautetta niin terapeuteilta kuin asiakkailta. Etäryhmä jää käyttöön kotikuntoutukseen ja sitä kehitetään edelleen kotikuntoutuksen toimesta omana toimintana koko hyvinvointialueen laajuudella. Edellisten lisäksi kokeiltiin myös kotikuntoutuksen ja kotihoidon yhteisiä etäryhmiä. Kokeilu osoitti, että niille ei ole tarvetta, koska samantyylisiä ryhmiä on molemmilla tahoilla jo ennestään. Asiakkaat voivat käyttää molempia palveluita. Uuden mallin sijaan tehostetaan yhteistyötä näiden tahojen välillä. 

Etäkuntoutusmallit lapsille ja nuorille on kuvattu Lape-kehittämisteemojen yhteydessä. 

Kuntoutuksen puolella yhteistyössä RRP2/Happee2 –hankkeen kanssa toteutettiin asiakkaan itsearvioiman toimintakykymittarin (Promis 29+2) vieminen sähköiseen toimintakykymobiiliin.

 

2. Muut kehittämisteemat

Kommunikaatio-ohjausmalli. Keväällä 2022 aloitettiin suunnittelemaan puheterapiapalvelujen kehittämistä. Tavoitteeksi oli asetettu puheterapiapalvelujen edistäminen ja kehittäminen palveluketjujen nopeuttamiseksi ja toimintamallin määritteleminen. Useista rekrytointi ja ostopalveluyrityksistä huolimatta emme saaneet puheterapeuttia tähän tehtävään. Niinpä suunta käännettiin kommunikaatio-ohjaajan palkkaamiseen ja työnkuvan kehittämiseen. Kehittämisen tuloksena mallinnettiin kommunikaatio-ohjaajan asiakastyön sisältö yhteistyössä puheterapeuttien kanssa. Työnkuva koostuu alkuvaiheen kommunikaatio-ohjauksesta, joka kohdistetaan akuuttiin tarpeeseen ja moniammatillisesti tehtävään yhteistyöhön niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon puolella. Lopputuloksena rakennettiin uudenlainen palveluketju hyvinvointialueen sisällä tuotetusta kommunikaatio-ohjauksesta. Kehittämisen myötä hoitoon pääsy on nopeutunut ja jonoja on saatu purettua. Kommunikaatio-ohjaajan työnkuva on rakentunut selväpiirteiseksi kokonaisuudeksi, mutta kehittyy ja muuttaa muotoaan yhä erityisesti apuvälinearvioiden kasvavan määrän vuoksi. Kehittämistä on tehty laajassa moniammatillisesti Ekhvan sisällä sekä ulkoisten sidosryhmien (mm. perusopetus, ulkopuoliset palveluntuottajat). 

Maksuttoman ehkäisy kokeilu. Maksuttoman ehkäisyn kokeilu -hanke alle 25-vuotiaille käynnistyi maaliskuussa 2022 ja jatkui vuoden 2023 loppuun. Kokeilussa toteutettiin ehkäisyvälineiden jako, neuvolapalveluihin ja opiskeluterveyteen keskitettyjen ehkäisypalveluiden käytäntöjen yhtenäistäminen ja henkilöstön koulutus, joiden avulla parannettiin palveluiden laatua ja yhdenmukaisuutta sekä henkilöstön osaamista. Lisäksi hankkeessa koulutettiin 15 uutta seksuaalineuvojaa alueelle. Hankkeen aikana on tehostettu seksitauteihin liittyvää ohjantaa ja testausta. Kokeilun aikana maksuttoman ehkäisyn valmistekustannukset vuosittain olivat noin 80 000 €. Kyselyn perusteella (n=258) kohderyhmä piti maksutonta ehkäisyä erittäin tarpeellisena ja merkityksellisenä ja välineiden saatavuus koettiin melko helpoksi. Nuoret toivovat maksuttomuuden jatkuvan. Seurannan mukaan maksuttoman ehkäisyn kontaktit ja asiakasmäärät nousivat maltillisesti hankkeen aikana. Pitkien ehkäisymenetelmien (kierukka, kapseli) käyttö lisääntyi kierukoiden osalta 53 % ja kapseleiden osalta 79 % verrattuna vuoteen 2019. Seksitaudeista yleisin on klamydia, muiden seksitautien esiintyminen maksuttoman ehkäisyn ikäryhmässä on harvinaista. Hankkeen aikana todettujen klamydioiden määrät ovat laskeneet 15–24-vuotiailla 27 % vuodesta 2019. Maksuttoman ehkäisyn kokeilu Ekhvalla päättyi vuoden 2023 lopussa, koska maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen ei ole lakisääteistä palvelua. Siksi tiukassa taloustilanteessa joudutaan tästä ylimääräisenä tarjotusta maksuttomien ehkäisyvalmisteiden jakelusta hakemaan säästöjä.

Hoitotarvikejakelun kehittäminen. Hoitotarvikejakelun kehittäminen tuli mukaan hankkeeseen vuoden 2022 keväällä. Kehittämisessä selvitettiin ensin maksuttomien hoitotarvikkeiden jakelun nykytila ja mahdollisuus apteekkijakelun lisäämiseen sekä tehtiin vaikutusten arviointia keskitetystä jakelusta. Koska havaittiin, ettei apteekkijakelun lisääminen onnistu apteekkien takia eikä hoitotarvikejakelun keskittäminen näytä tuottavan kustannussäästöjä, niistä luovuttiin. Sen sijaan vietiin käytäntöön muita asioita. Näitä olivat hoitotarvikejakelun nimen muutos hoitotarvikepalveluksi (kertoo paremmin sisällöstä), hoitotarvikejakelun nettisivujen uudistaminen, eAsioinnin ohjeistusten päivitys asiakkaille ja hoitotarviketilauslomakkeen (ilman vahvaa tunnistautumista) luominen. Henkilöstölle perustetiin hoitotarvikejakelijoiden oma Teams -ryhmä (tiedottaminen, neuvonta ja ohjaus, käyttämättä jääneiden tuotteiden ”kierrättäminen”), päivitettiin ammattilaiselle suunnattu päivitetty hoitotarvikejakelu ohje (tiedoksi pth, esh ja yksityinen puoli), tehty erilliset ohjeet käyttäjille sekä hoitajille uusista, jaettavista tarvikemääristä, otettu käyttöön ID-koodeilla jaettavat tarvikkeet ja lokerikot, joista voi hakea tuotteet pidemmällä ajalla, aloitettu avanne ja insuliinipumppu tarvikkeiden kotiinkuljetus sekä luotu inkontinenssi asiakkaille täytettäväksi haitta-aste lomake ennen vaippojen myöntämistä. 

Yritysyhteistyö. Yritysyhteistyön kehittämisen tavoite hankkeessa oli hyvin laaja, joten sitä lähdettiin konkretisoimaan hankkeessa perustetussa sote- yritysprojektiryhmässä. Ryhmässä voidaan matalalla kynnyksellä nostaa esille yhteisten asiakkaiden hoitoa ja asiakasturvallisuutta parantavia tekijöitä ja etsiä niihin ratkaisuja. Hankkeen ansioista saatiin luotua yhteistyötä lisääviä toimintatapoja. Yksi toimintapa oli yrittäjien ”oma” Kaiku24 palveluntuottajakanava, johon yritykset voivat helposti olla yhteydessä asiakkaan terveyteen ja hoitoon liittyvissä aisoissa. Tarvittaessa saavat yhteyden myös lääkäriin helposti. Tämä osaltaan vapautta hyvinvointialueen sotekeskusten aikaa asiakkaille. Toiseksi kehitettiin yhteistyössä kotihoidon kanssa informaatiotaulu, sekä henkilökohtaisella budjetilla kotihoitoa järjestettävään palveluseteliin lääkeautomaatin hallinta yrityksille. Kolmanneksi tuotiin esille asiakkaan/potilaan sairaalasta kotiutumiseen liittyviä haasteita ja etsittiin niihin ratkaisuja (Osva ja rekisterinkäyttöoikeus ei vielä käytössä yrityksillä). Yritykset toivoivat myös pääsyä mukaan Ekhva:n järjestämiin koulutuksiin. Toimintamallia ei täysin hankkeen aikana saatu sovittua. Asiaa edistetään edelleen hankkeen jälkeen

Järjestöyhteistyö. Järjestöjen ja yhdistysten kanssa on toteutettu kumppanuustoimintaa kumppanuuskahvien merkeissä sekä kehitetty OLKA-toimintaa. Järjestöt ja yhdistykset sekä muut sidosryhmät (esimerkiksi seurakunta, poliisi) on otettu mukaan kehittämiseen esim. neuvolatoiminnan, mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta. Terveys- ja hyvinvointiasemille on saatu nimettyä järjestöyhteyshenkilöt. Hankekehittäjät ovat osallistuneet hankeaikana myös Etelä-Karjalan järjestöpäiville. Hyvinvointialue on omana toimintana myös osallistutunut Lähellä.fi sivuston kehittämiseen sekä on mukana kokemusasiantuntijatoiminnassa. Lisäksi hyvinvointialueella on perustettu osallisuus- ja järjestöasiantuntijan toimi.

 

2. Tiedolla johtaminen 

Tiedolla johtamisen mallin muotoileminen ja käyttöönotto sotekeskukseen ei onnistunut hankeaikana, koska raportointijärjestelmät muuttuivat hyvinvointialueelle siirryttäessä. Diabeetikoiden vaikuttavan ja kustannusvaikuttavan hoitopilotin toteuttaminen ei onnistunut ohuiden raportointiresurssien sekä ulkopuolisen palveluntuottajan tietojen siirtoihin ja käyttöön liittyvien tietosuojaongelmien takia. 

Hankkeen aikana on edistetty tiedon käyttöä palveluiden kehittämisessä eri hanketeemoissa, esimerkiksi toimintakykymobiilin käytön kehittäminen, SBM- alustan kehittäminen. Hankkeessa järjestettiin useita koko henkilöstölle suunnattuja koulutuksia teemalla ”kustannusvaikuttavuus ja tiedolla johtaminen sotepalveluissa”. Koulutuksiin osallistui useita satoja henkilöitä ja ne tukivat muuta kehittämistä erityisesti vaikuttavuuden arvioinnin osalta. 

 

2.   Osaamisen vahvistaminen

Yhteisen ICF-toimintakykyosaamisen lisääminen. ICF Research Branchin mukaisia kaksipäiväisiä ICF-koulutuksia on toteutettu 21 hankkeen aikana. Koulutuksiin osallistui 387 henkilöä. Koulutusten jatkoksi on yksiköihin tarjottu mahdollisuutta ICF- työpajatyöskentelyyn. Kaikkiaan työpajoja pidettiin 178.  Koulutuksia ja työpajoja on järjestetty kuntoutuksen, Sujuvan asiakasohjausyksikön, perhe- ja sosiaalipalveluiden, toimintakyky- ja hoivapalveluiden, avoterveydenhuollon ja pienessä mittakaavassa myös erikoissairaanhoidon henkilöstölle ja esimiehille. Toimintakykymobiilin käytön laajennus on edennyt samanaikaisesti uusille ammattiryhmille ja edellä mainitut ICF-koulutukset on suunnattu pääosin mobiilin käytön aloittaville tahoille. Mobiilia on kehitetty rakenneuudistu ja RRP hankkeissa. ICF-pohjaiseen kirjaamisalustaan on tehty uusia ICF sisältöjä eri yksiköiden kanssa ja toimintakykymobiili on otettu käyttöön tai kokeiluun 23 eri toimintayksikössä.  Toimintakykymobiililla tehtyjen arvioiden määrä on lisääntynyt 14 % vuoteen 2022 verrattuna. Hankkeessa on tuotettu ICF-osaamisen tuen malli. Päätöstä ICF-osaamisen kehittämisen jatkosta Ekhvalla ei toistaiseksi ole tehty muuten, kuin siltä osin, että kehittäminen jatkuu RRP2/Happee 2 hankkeessa aikavälillä 1–6/2024. 

Systeemisen työn malli on käytössä laajasti perhe- ja sosiaalipalveluiden puolella ja siellä henkilöstön koulutukset etenevät. Mallia pilotoitiin osana ison sote-keskuksen moniammatillisten tiimien kehittämistä. Koulutuksen laajentamisesta laajemmin sote-asemien henkilöstölle ei ole tehty päätöstä. 

Henkilöstön digiosaamisen kehittäminen on ollut keskeisellä osalla hanketoimissa. Ammattilaisille järjestettiin hankkeen kautta koulutusta etäkonsultaatioihin, etävastaanottoihin ja chat-palvelun toteuttamiseen. Lisäksi hankkeessa kehitettiin digimentorimalli. Alkuvaiheessa digimentoreiksi on ilmoittautunut noin 80 henkilöä. Heidät koulutetaan toimimaan digitukena omissa työyksiköissään. Työllä pyritään vahvistamaan henkilöstön osaamista ja tukea, että sitä kautta vahvistamaan asiakkaiden digitaalisten sote-palveluiden käyttöä. Omaolon sisältöjä on myös kehitetty yhteistyössä RRP2/Happee2 hankkeessa.

Muut koulutukset. Hankkeessa on järjestetty koko henkilöstölle avoimia yleisiä sekä tietyille vastuualueille suunnattuja tiedolla johtamisen ja kustannusvaikuttavuus koulutuksia. In house palvelumuotoilijat ovat kouluttaneet Eksoten/Ekhvan henkilöstö konseptointi ja palvelumuotoiluosaamis teemoista. Palvelumuotoilua on myös käytetty menetelmänä kehittämisessä.  Työn muutokseen liittyen on järjestetty erilaisia sisältökoulutuksia (mm. hoitajille silmänpohjakuvausten tulkinta -koulutukset) hankkeessa. Asiakkaan kohtaamisen ja vuorovaikutusosaamisen osalta ei ole hanketoimia tehty. 

Päivystyksen perehdytyksen ja hoitajien osaamisen kehittämisessä on tehty päivystyksen virtuaalinen Moodle oppimisalusta, kehitetty ja otettu käyttöön osaamisvartit ja vastuualuekohtainen asiantuntijatyö perehdytysmateriaalin tuottamiseen. Lisäksi on kehitetty työelämän ja oppilaitoksen yhteistyötä pilotoimalla mallia, jossa opiskelijat ja yhteispäivystyksen sairaanhoitajat ja lääkäri toimivat simulaatio-oppimisessa hoitotiiminä sekä ”Päivystys tutuksi malli ja hoitajien mentorimallia. Toiminnan kehittäminen ja jatkuvuudesta huolehtiminen on suunniteltu osaksi tulevan “tiimivastaava/kehittäjäsairaanhoitajan” tehtävänkuvaa. Tämä tehtävänkuvan ja nimikkeen määrittäminen on edelleen kesken, eikä päivystyksessä ole toistaiseksi henkilöä jatkamaan kehittämistoimenpiteitä. 

Perusterveydenhuollon hoitajien osaamiskartoitus, perehdytyksen ja mentorointi sekä urapolkumallin kehittäminen. Hoitajien osaamiskartoituksia tehtiin Ekhvalla lähes kaikilla terveys- ja hyvinvointiasemilla vuonna 2+23. Tehdyllä pilotilla saatiin näkyviin hoitajien osaamista ja osaamisen vajetta. Osaamiskartoitusten tulosten perustella tehtiin kaikkien käyttöön koulutusvideoita, jotka vastaavat havaittuihin osaamisen vahvistamisen kohteisiin sekä hoitajilta tulleisiin toiveisiin. Osaamisen kartoitusta jatketaan vuoden 2024 puolella kaikille soteasemille sekä muille Ekhvan toimialueille. Edellisen ohella tehtiin selvitys Ekhvan erilaisten hoitajien koulutustasoista ja nimikkeistä (asiantuntijahoitajat, erikoistuneet hoitajat) sekä käytössä olevista hoitajien urapolkumallista. Lisäksi tehtiin esitys johdolle Ekhvan urapolkumallista kliinisessä työssä toimiville hoitajille. Kehittäminen jatkuu osana RRP2 hanketta. Edellisten ohella toteutettiin perusterveydenhuollon perehdytys- ja mentorointimallin pilotti sekä luotiin strukturoitu perehdytysohjelma vastaanottoa pitäville sairaanhoitajille. Intro-ohjelma sekä mentorointimalli saatiin käyttöön syksyn 2023 aikana molemmilla asemilla. Toimintaa laajennetaan muille asemille vuoden 2024 aikana ja lisäksi mietitään myös muita hoitajien osaamistarpeita kliinisen osaamisen lisäksi. 

Lappeenrannassa 12.1.2024, Hankepäällikkö Paula Soukkio

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista 30.9.2022

1 Hoitotakuuseen vastaaminen

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa mallia on työstetty taustalla jo vuodesta 2021, mutta selkeämpi kehittämistyö aloitettiin toukokuussa 2022 organisaation yhteiskehittämisen foorumissa ja sitä jatketaan yhteistyössä palvelumuotoiluyrityksen kanssa syksyllä 2022. Mallin ensimmäinen versio on valmis joulukuussa 2022.

Vuoden 2021 ja 2022 aikana kehittämistä on tehty yhteistyössä Etelä-Karjalan TYÖTÄ hankkeen kanssa ja TYÖTÄ hankkeen johdolla (Työtä – Etelä-Karjalan osatyökykyisten työkykyohjelma 2020–2022). Yhteiskehittämisen tuotoksena syntyi Etelä-Karjalan työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumalli, jota lähdetään pilotoimaan ja testaamaan 1.9.2022 alkaen ja testaus kestää loppuvuoden ajan. Mallin kehittämistä vuoden 2023 puolella osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa hanketta. Kehittämisen painopisteenä on mallintaa työkyvyn tuki tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukseen, tavoitteena on tehdä työkyvyn tuki tunnistettavaksi niin sote-keskuksessa kuin muidenkin sidosryhmien ja toimijoiden taholla. Osana työkyvyn tuen kehittämisteemaa on Tulevaisuuden sote-keskushankkeessa nostettu kuntoutustutkimuspoliklinikalla tunnistettu, psykiatriresurssien lisäämisen tarve. Yrityksistä huolimatta psykiatria ei ole saatu palkattua. Neuvottelut ostopalveluresurssista ovat edelleen käynnissä.

Työpari-tiimimallin kehittämistä tehdään hankkeessa hyvinvointiasemien kiireettömien ja kiireellisten vastaanottojen, omahoitajamalliin sekä erilaisiin hoitajien työnkuvan (esim. ”reseptihoitajan” työn kehittäminen) kehittämistavoitteiden yhteydessä. Elokuun lopussa aloitettiin Eksoten Armilan hyvinvointi- ja terveysaseman (isoin asema) vastaanoton kehittämispilotti. Pilotti on valmis joulukuussa.

Omahoitajamallin kehittäminen on käynnissä. Omahoitajan työn pilotoinnit eri hyvinvointi- ja terveysasemilla ovat käynnissä, omahoitajakehittäjätiimi on tuottanut omahoitajille yhtenäiset toimintaohjeet ja kirjaamisen fraasit ja työn tueksi on päivitetty myös pitkäaikaissairaan hoitopolku. Omahoitajapuhelinasiakkaiden eli malliin mukaan päässeiden asiakkaiden määrät (noin 93henkilöä/kk) sekä tehtyjen hoitosuunnitelmien määrät lisääntyvät kuukausittain. Omahoitajamallin kuvaus on aloitettu, työ valmistuu syksyn 2022 aikana. Omahoitajamallin kehittämiseen liittyy olennaisesti myös yleinen asiakkuuksien segmentaatiotyö, joka on kesken, konseptin luominen alkaa lokakuussa 2022. Lisäksi ns. reseptihoitajien toimintamallia on pilotoitu ostopalveluna ja jatkossa sitä kokeillaan myös osana omaa toimintaa.

Perusterveydenhuollon konsultaatiomallien kehittäminen linkittyy vahvasti omahoitaja-, työpari- ja moniammatillisten tiimimallien kehittämiseen ja työ on käynnistynyt vaiheittain. Moniammatillinen -monialainen yhteistyö Sote-keskuksessa toimintamallin kehittäminen aloitettiin toukokuussa 2022. Aikaisemmin moniammatillista tiimimallia oli määritelty asiakasohjausyksikkö Sujuvan kehittämisen näkökulmasta. Elo-syyskuussa 2022 on tehty suunnitelmaa tulevaisuuden sote-keskusten monialaisen yhteistyön/moniammatillisen tiimityön kehittämisen stepeistä. Työ on käynnissä.

Etävastaanottoja kehitetään hankkeessa eri palveluissa. Hyvinvointiasemien etävastaanottojen kehittäminen alkoi toukokuussa 2021 henkilöstön kouluttamisella. Lisäksi tehtiin tarvittavat ohjeet ammattilaisille ja Eksoten puhelinpalveluille. Lääkäreiden ja hoitajien etävastaanottojen pilotit omalla henkilöstöllä käynnistyivät elokuussa 2021. Yhteisen etävastaanottomallin määrittely on aloitettu loppuvuodesta 2021 – alkuvuodesta 2022 ja se jatkuu edelleen, koska mukaan on tullut uusia kokeiluja. Muun muassa asiakaspalvelukeskuksen (Kaiku24) kanssa kokeiltu ja kehitetty lääkärin etävastaanottoja sekä pilotoitu lääkärin ”konsultaatioetävastaanottoja” kesän 2022 aikana, ja työ jatkuu 2022–2023 vuoden vaihteen yli. Etävastaanottoja on pidetty myös hammashuollossa, joissa 1-vuotiaiden etähammastarkastukset ovat vakiintunut käytäntö. Neuvoloissakin etävastaanottoja on kokeiltu. Etäohjausta on myös suunniteltu ryhmätoimintoihin ja vähän liikkuvien lasten ja nuorten etäkuntoutuspalveluihin (alkamassa). Etävastaanottomallien kuvaamista tehdään syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana pilotointien jälkeen.

Suun terveydenhuollon Meksote (kerralla enemmän) malli on valmis ja jatkokehityksessä (mm. erilaiset työn teon mallien kokeilut, työpäivän sujuva läpivienti, ajankäytön seuraaminen, laatuasiat ja asiakkuuksien segmentointi) pilotointien arvioinnin perusteella tehtyjen muutosten osalta. Hammashoidossa on lisäksi käynnissä asiakasprofilointiin ja palvelupolkuihin liittyvää kehittämistä. Kahdesti pilotoitua ja asiakkaiden sekä henkilökunnan pääasiassa positiivisen palautteen saamaa walk-in-mallia ei tällä hetkellä ole pystytty ottamaan pysyvään käytäntöön johtuen epävakaasta henkilöstöresurssitilanteesta.

Hankkeessa on myös vastattu koronan aiheuttamaan hoitovelkaan ja suuhygienistin hoitoon pääsyä on parannettu hankkeeseen jonon purkua toteuttamaan rekrytoitujen määräaikaisten suuhygienistien avulla. Jonoja on saatu jonkin verran purettua toiminnan seurauksena. Haasteena on ollut henkilöstön rekrytointi. Suun omahoidon seurantakäynti mallin ensimmäinen versio saatiin valmiiksi keväällä 2021. Mallia on kehitetty edelleen palautteen perusteella. Jatkossa keskitytään erityisesti lasten suunterveyden edistämiseen. Omahoidon motivoinnin ja neuvonnan DentView-laitetta ei otettu Eksotessa vuodenvaihteessa 2021–2022 tapahtuneen koekäyttöjakson jälkeen pysyvään käyttöön. Arvioinnin perusteella malli ei osoittautunut kustannusvaikuttavaksi. 

Hammashoidon etävastaanottoja on jatkokehitetty käytössä olevien teknisten ratkaisujen kehittyessä ja prosessi on yksinkertaistunut. Etävastaanotoissa on ollut hammashoidossa tavoitteena, että kaikki 1-vuotiaiden suun määräaikaistarkastukset toteutuvat etänä. Seurannan mukaan1-v etävastaanottojen osuus on ollut nousussa. Osa tarkastuskäynneistä toteutuu perinteisenä vastaanottona vanhempien toiveesta (esim. jokin vanhempaa askarruttava vaiva lapsen suussa). Seuraavaksi on suunniteltu etävastaanottojen käyttöönottoa soveltuvilta osin oikomishoidossa. Päivitetyt hammashoidon konsultaatio-ohjeet hammaslääkäri – erikoishammaslääkäri välillä ovat käytössä. Sen lisäksi on pilotoitu (kesäkuussa 22) live-yhteyden kautta tapahtuvaa lääkäreiden välistä etäkonsultaatiomallia. Hammashuollon Chat-toiminto oli pilotoinnissa loppuvuodesta 2021 kevääseen 2022. Nyt käyttö on keskeytetty jatkokehittelyä varten. Suunnitteilla on, että otetaan kaiku24:n kautta hammashoidon chat-/chatbot-toteutus uudelleen käyttöön loppuvuoden 2022 aikana.

Ennakoivat vastanotot-kehittämiskokonaisuudessa Pop-Up toiminnan kehittäminen käynnistyy vasta syksyllä 2022. Hoitopolkuja ja ketjuja on päivitetty osana hankkeen ennakoivaa toimintaa tai hoitoprosessien kehittämistä. Nämä ovat valmiina lukuun ottamatta ADHD hoitopolkua. Myös raskausdiabetespotilaiden hoitoketjun päivittäminen on siirtynyt keväältä syksyyn 2022 Käypä Hoito- suosituksen päivityksen valmistumista odottaessa. Ikäherätemallit (digiheratemallit) 55 ja 64-vuotiaille ovat valmiit ja käytössä (robotiikka lähettää e-kirjeen kaikille ko. iän saavuttaneille). Ennakoivien ryhmätoimintamallien kehittämisessä uutena on kokeiltu ELO- elämäntaparyhmien etä-toteutusta. Ennakoivia ryhmätoimintoja kehitetään myös kuntoutuksessa nuorille, vähän liikkuville lapsille. Suunnittelu on alkanut elokuussa.

 

2      Asiakasohjauksen sekä HTA/PTA kokonaisuuden kehittäminen

Palvelutarpeen arvioinnin ja asiakkuussegmentoinnin kehittämistä tehdään Etelä-Karjalassa ensilinjan asiakaspalvelukeskuksen Kaiku24:n kanssa, asiakasohjausyksikkö Sujuvan kanssa sekä sote-keskuskonseptiin liittyen hyvinvointi- ja terveysasemien sekä hammashuollon kehittämistavoitteiden yhteydessä. Asiakasohjausyksikkö Sujuvassa palvelutarpeen arvioinnin ja asiakkuussegmentoinnin kehittämistä on jatkettu edelleen yhteistyössä toimintakyky- ja hoivapalveluiden kanssa. Segmentaatiotarve liittyy sekä asiakasohjaukseen, että palvelujen tuotannon kehittämiseen.

Asiakasohjauksen digitalisaatio eli toiminnanohjauksen kehittäminen ja asiakasvastaavan työpöytänäkymä toteutettiin joulukuussa 2021. Sen myötä palvelutarpeen arvioinnin tueksi saadaan asiakkaan koostetietoa (sote) sekä visualisoitua toimintakykytietoa, joka mahdollistaa myös tiedolla ohjaamisen. Myös ohjautumista arviointiin kehitettiin. Asiakkaan lähettäminen palveluohjaukseen ja neuvontaan uudistettiin helpoksi ja mahdollistettiin koko Eksoten henkilöstölle sekä Kaiku 24-hoidontarpeen arvioinnin henkilöstölle. Palvelutarpeen arvioinnissa painopiste on ollut toimintakykyosaamisen vahvistamisessa sekä asiakkaiden ohjautumisessa oikealle osaajalle. Tätä on tuettu koulutuksin (mm. ICF) ja toiminnanohjauksella. Uudet palvelutarpeen arvioinnin toimintamallit digitalisaatioineen on otettu käyttöön laaja-alaisesti ikääntyneiden asiakasohjauksessa.

Tällä hetkellä asiakasohjauksessa keskitytään iäkkäiden ja työikäisten asiakasohjauksen kehittämiseen. Lasten ja nuorten osalta kehittäminen käynnistyy loppusyksystä 2022 – alkuvuodesta 2023.

Geriatrisen asiakkaan palveluntarpeen arvioinnin mallin käyttöä laajennettiin vuoden 2021 lopulla toisella kotihoidon alueella ja kevään 2022 aikana mallia on laajennettu edelleen uusille kotihoidon alueille. Lisäksi geriatri on aloittanut moniammatillisen työskentelyn Lappeenrannan asiakasohjauksessa yhtenä päivänä viikossa. Palvelutarpeen arvioinnissa oleville geriatrisen arvioinnin asiakkaille on tehty yhteiskäyntejä geriatrin ja palveluohjaajan / sairaanhoitajan kanssa. Työ on käynnissä.

 

3      LAPE kehittämiskokonaisuus

Maakunnallinen yhteisöllinen opiskeluhuollon malli valmistui elokuussa 2022. Mallin jalkautus on käynnissä. Lisäksi elokuussa valmistuivat kaksi esittelyvideota (esi-perusopetus ja toinen aste) opiskeluhuollon palveluista. Videoista löytyvät suomen, ruotsin, englannin ja venäjän kieliset versiot. Linkit videoihin alla. 

Oppilashuollon palvelut sinua varten (ilman tekstitystä).

https://dreambroker.com/channel/h9kkz05b/ps0nqopm

Oppilashuollon palvelut sinua varten (tekstitetty FI).

https://dreambroker.com/channel/h9kkz05b/69dcwrqc

Oppilashuollon palvelut sinua varten (tekstitys ruotsiksi, SV).

https://dreambroker.com/channel/h9kkz05b/41ngzmv5

Oppilashuollon palvelut sinua varten (Tekstitetty englanniksi, EN).

https://dreambroker.com/channel/h9kkz05b/no7ld9c0

Oppilashuollon palvelut sinua varten (tekstitetty venäjäksi, RU).

https://dreambroker.com/channel/h9kkz05b/0j4tw8pu

Puolisoneuvolamalli valmistui syksyllä 2021 ja sen seuranta on käynnissä. Neuvolakäyntejä tehdään, ne on otettu osaksi toimintaa ja koettu hyviksi myös asiakkaiden toimesta, mutta käyntimäärät ovat vielä pieniä. 

Kevään 2022 aikana uudistettiin perhevalmennuksen sisällöt ja luotiin neuvolaan uusi malli etäperhevalmennusten pitämiseen (sisältää sähköinen ajanvaraus asiakkaalle, perhevalmennuksen sisältö, asiakaspalautteen kerääminen ja toiminnan organisointi). Lisäksi henkilöstö koulutettiin etäperhevalmennusten pitämiseen ja neuvolaan valittiin valmennusvastaavat organisoimaan niiden toteutumista. Valmennukset ovat olleet suosittuja asiakkaiden keskuudessa ja ne ovat vastanneet tarpeeseen.  

DigiFinlandin vetämään valtakunnalliseen sähköinen perhekeskus -kehittämiseen liityttiin mukaan alkuvuonna 2022. Tähän mennessä on osallistuttu valtakunnallisiin kokouksiin, linjattu sähköisen perhekeskuksen käyttöönottoa alueella ja selvitetty sähköisen perhekeskuksen alueellisia vaatimuksia käyttöönoton osalta sekä määritelty sisältöjä ja toiminnallisuuksia. Sähköinen perhekeskus on mahdollisuuksien mukaan myös huomioitu organisaation verkkosivu-uudistuksen yhteydessä. Selvitysten perusteella on Eksoten alueelle tehty suunnitelma aluetestauksesta. Käyttöönottoprojektin alustava suunnittelu on menossa. Siihen liittyen on koottu työryhmää ja määritelty tehtäviä käyttöönottoprojektin osalta alueella yhteistyössä Happee hankkeen kanssa. Viestinnästä on tehty alustava suunnitelma.

Nepsy-toimintamallin kehittäminen aloitettiin toukokuussa 2022. Kehittäminen kytkeytyy vahvasti HAPPEE-hankkeessa tehtävään nepsy-osaamiskeskuksen valmisteluun. Kehittäminen on edennyt seuraavilla teemoilla; selvitellään valtakunnallisia hyviä käytäntöjä, täsmennetään kehittämistarpeita lasten ja nuorten osalta, käynnistetään pienten keskittymättömien lasten ryhmätoiminnan (Leke) pilotti sisältäen henkilöstön kouluttamisen sekä laaditaan Nepsy-toimintamallin alustava luonnos lasten ja nuorten palveluihin, joka sisältää suunnitelman kuntoutusohjaaja/omatyöntekijämallista lasten ja nuorten osalta. Kehittämistä tehdään samanaikaisesti ja rinnan myös aikuisten toimintamallin osalta hanketavoitteen (kaikille ikäryhmille) mukaisesti.

Lasten kuntoutuksen kehittämistavoitteiden osalta toiminta on vasta käynnistynyt kehittäjän rekrytoinnilla elokuussa 2022. Kehittämisteeman tavoitteena on lisätä toimintaterapeuttien yhteistyötä varhaiskasvatuksessa kuntien palveluiden sekä varhaiskasvattajien ja muiden sote-ammattilaisten kanssa ja ottaa etäkonsultaatioiden kehittäminen osaksi mallia. Liitetään toiminta osaksi muuta, kouluja ja oppilashuoltoa käsittävää LAPE-kehittämistä (mm. nepsy, psykososiaalisten menetelmien osaaminen, koulufysioterapian kehittäminen). Lisäksi tavoitteena on vahvistaa vanhempien ja perheiden roolia aktiivisina toimijoina lasten kuntoutuksessa ja toimintaterapiassa sekä kehittää moniammatillista yhteistyötä mm. perhetyöntekijöiden ja muiden ammattilaisten kanssa.

Koulufysioterapian ja etäkonsultaatioiden ja ohjauksen -teeman tavoitteena on pilotoida Lappeenrannassa kokeiluna aloitettua koulufysioterapiatoimintaa vähintään 1–2 muussa kunnassa yhteistyössä kuntien, kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon kanssa (yhteys muuhun LAPE kehittämiseen). Etäkonsultaatioiden ja -ohjauksen kehittäminen pelillistämisen kautta vähän liikkuville nuorille aloitetaan syyskuussa 2022. Kehittäjä-fysioterapeutti rekrytoitiin tähän kehittämistavoitteeseen elokuun 22 aikana ja toiminnan suunnittelu käynnistyi syyskuussa. 

Hankkeessa aloitti toukokuussa 2022 työskentelemään lasten ja nuorten interventiokoordinaattori. Hän tekee yhteistyötä HUS:n Terapiat Etulinjaan hankkeen kanssa. Interventiokoordinaattoreiden laajempi perehdytys on valtakunnallisesti menossa syksyn 2022 aikana. Interventiokoordinaattori vastaa koulutusten koordinoinnista alueella sekä tekee näyttöön perustuvien menetelmien implementaatiosuunnitelmaa Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle vuodelle 2023 ja siitä eteenpäin. Suunnitelman teko on käynnissä. IPC ja CoolKids koulutukset ja menetelmien toteuttaminen alueella jatkuvat. Lisäksi on tehty päätös Ohjattu omahoito – menetelmän koulutusten käynnistämisestä.

Lisäksi Ihmeelliset vuodet -menetelmäosaamista on lisätty koulutuksin vuoden 2021 aikana ja menetelmäohjaajille toteutetaan mentorointikoulutusta hankkeen kautta lokakuun 2022 ja maaliskuun 2023 aikana. 

 

4      Sosiaalihuollon kehittämiskokonaisuus

Yhteistyössä Sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa on tehty sosiaalisen raportoinnin vakiinnuttamistyötä Eksotessa. Henkilöstölle on pidetty koulutuksellisia infotilaisuuksia, varsinaisia koulutustilaisuuksia (2) ja virtuaalisia aamukahveja sosiaalialan ammattilaisille. Lisäksi Socom on mallintanut sosiaalisen raportoinnin tiedonkulunprosessin ja tehnyt sosiaalisen raportoinnin käytöstä ja ilmiötiedosta puolivuosikoosteet syksyn 2021 ja kevään 2022 osalta. Mallintamista jatketaan vuoden 2023 aikana.

Sosiaalityön kehittäminen peruspalveluissa (sosiaalityön toimintamallin integroiminen sote-keskuksiin) on vasta alussa, koska kehittäjä-sosiaalityöntekijä aloitti työnsä elokuussa 2022. Kehittäminen liittyy vahvasti myös keskitetyn asiakasohjausyksikön Sujuvan  toiminnan sekä moniammatillisten konsultaatiomallien ja moniammatillisen ja monialaisen tiimityön kehittämiseen sote-asemilla. Socom osallistuu myös tähän kehittämistyöhön.

 

5      Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiskokonaisuus

Työskentely teeman parissa aloitettiin toukokuussa 2022. Kehittämisessä on tehty nykytilan selvitys ja kehittämisen kärkien täsmentäminen ja pidetty infoja ja osallistettu henkilöstöä kehittämiseen. Kehittäminen tulee kohdistumaan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamisen lisäämiseen ja integroimiseen peruspalveluihin osana monialaista tiimiä. Kehittämisestä on suunniteltu yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Liikkuvien päihdepalvelujen kehittämisen kokonaistavoitteena on ulottaa palvelutarjonta myös herkästi palvelujen ulkopuolelle jääville, erityisesti lapsille ja nuorille, ikääntyville ja huono-osaisille ja päihteiden käyttäjille. Työskentely aloitettiin toukokuussa 22. Kehittämistä tehdään yhteistyössä muiden Miepä-kehittäjien kanssa ja muun muassa viestintää ja infoja on tehty yhdessä kokonaisuus huomioiden. Yhteistyötä on käynnistetty myös eri sidosryhmien (mm. kaupunki, poliisi, seurakunta) kanssa. Esimerkiksi on neuvoteltu yhteistyön toteutuksesta Lappeenrannan seurakuntayhtymän Liikkuvan sosiaalityön auto –hankkeen käynnistämistä. Eksote osallistuu siihen osatoteuttajana.

HUS Terapiat etulinjaan yhteistyössä on aikuisten osalta otettu käyttöön useita näyttöön perustuvia psykososiaalisia terapiamenetelmiä. Raportointikaudella on tehty terapianavigaattorin ja hoitoonohjausmallin sekä hoidontarpeen arvion kehittämistyön pilotti. Pilotin tuloksena arviointiin menevä aika on lyhentynyt huomattavasti, jolloin hoito päästään aloittamaan välittömästi. Tapaa organisoida palveluja ohjaa Käynti kerrallaan metodi, jota koulutettiin laajalti Eksotessa vuoden 2021 aikana. Palvelut on jaettu neljään eri portaaseen interventioiden pituuden, intensiivisyyden ja kohderyhmän oireiden/toimintakyvyn vaikeus huomioon ottaen. Tällä on tarkoitus ohjata asiakkaita osuvammin oikeaan hoitoon oikeaan aikaan ja tuoda kaikki palvelut kaikkien saataville. Keskustelut Asiakasohjauskeskus Kaiku24:n kanssa menossa parhaillaan heidän koulutustarpeistaan ja roolista Hoidontarpeen arviossa. Toukokuussa 22 päätettiin vakiinnuttaa Terapianavigaattori tiedonkeruuvälineenä hoidontarpeen arvion tekemisessä mielenterveys- ja päihdepalveluissa, päivystyspoliklinikalla ja nuorten aikuisten palveluissa. Myös nepsy prosessissa Terapianavigaattorin avulla kartoitetaan mielenterveys- ja päihdeasiat. Navigaattorin käyttöä mielenterveys- ja päihdepalveluissa tuetaan loppuvuosi 2022 ja vuonna 2023. Terapianavigaattori on tarkoitus viedä myös asiakaspalvelukeskus Kaiku24:n työntekijöille, aikataulu on sen osalta vielä avoin.

Kaikki pilottiin osallistuvat työntekijät koulutettiin Ohjatun Omahoidon käyttöön lyhytinterventiona sekä Nettiterapiat otettiin käyttöön Eksotessa palveluvalikkoa täydentävänä hoitomuotona. Ohjattu Omahoito on vakiinnutettu työvälineeksi Mielenterveys- ja päihdevastaanotoilla sekä päivystyspoliklinikalla. Kaikki uudet työntekijät käyvät ko. koulutuksen. Parhaillaan käydään keskusteluja missä kaikkialla olisi tarkoituksenmukaista tarjota Ohjatun Omahoidon interventiota sen huomattavan kysynnän perusteella. Kartoitus ja suunnittelu ohjatun omahoidon kouluttamisesta Hyvinvointiasemille on meneillään ja se toteutuu syksyn 22 aikana.

Etulinjan Lyhytterapiakoulutus on käynnissä Eksotessa. Etulinjan Lyhytterapia koulutus on vakiinnuttanut asemansa Mielenterveys- ja päihdevastaanottojen sekä päivystyspoliklinikan työvälineenä vuonna 2022. Lisäksi toteutettiin yhteistyössä Hyvä Mieli hankkeen kanssa Motivoiva haastattelu koulutuskokonaisuus. Motivoiva haastattelu koulutuksen verkko-opintojen osuus on osa Terapiat Etulinjaan toimintamallin koulutustarjontaa. Päihteet puheeksi -toimintamallin pilottijakso toteutui 11/2021–02/2022 välisenä aikana Honkaharjun terveysasemalla ja muiden asemien pilotteja aloitettiin suunnitella loppukeväästä 2022. Toiminta on edennyt hitaasti ja sitä tullaan aktivoimaan.

 

6      Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen

Ikääntyneiden palvelukokokonaisuuden kehittäminen on aloitettu elokuussa 22 yhteistyössä Eksoten HYTE-tiimin, Sujuvan asiakasohjauksen, Tulevaisuuden koti- hankkeen toimijoiden ja hoivan tulosyksikön ja kaatumisen ehkäisy hankkeen toimijoiden sekä kuntoutuksen ja avoterveydenhuollon kanssa. Kehittämisessä on tähän mennessä tunnistettu kolme kärkeä, 1) ikääntyneiden HYTE toiminnan kokonaisuuden (Finger-mallin jalkautus osana tätä), 2) ikääntyneiden palveluprosessin ja eri toimijoiden (pth avo + hoiva + esh/päivystys) yhteispintojen kuvaaminen ja 3) omaishoitoperheiden terveystarkastusten ja neuvonnan ja ohjauksen kokonaisuuden tarkasteleminen ja kehittäminen. Yhtenä tavoitteena hankkeessa olevan kotiin vietävien palveluiden kehittämisestä vastaa Tulevaisuuden koti-hanke, jonka kanssa tehdään yhteistyötä tämä teeman osalta. Kehittämisryhmä kootaan syyskuun aikana ja työskentely alkaa lokakuussa. Mukaan kehittämiseen otetaan myös alueen järjestöt ja yhdistykset sekä asiakkaat.

 

7      Muut palvelut

Puheterapiapalvelut

Keväällä 2022 aloitettiin suunnittelemaan puheterapiapalvelujen kehittämistä. Tavoitteeksi oli asetettu puheterapiapalvelujen edistäminen ja kehittäminen palveluketjujen nopeuttamiseksi ja toimintamallin määritteleminen. Useista rekrytointi ja ostopalveluyrityksistä huolimatta emme saaneet puheterapeuttia tähän tehtävään. Niinpä suunta käännettiin kommunikaatio-ohjaajan palkkaamiseen.

Kehittämisen seurauksena on alkanut muodostua uudenlainen palveluketju, jossa puheterapeutti ohjaa lapsiasiakkaat alkuvaiheen kommunikaatio-ohjaukseen pääosin kehityksellisistä palveluista puheterapian palvelutarpeen kartoituksen jälkeen. Ohjaus toteutetaan asiakkaan arkiympäristöissä, mahdollista on myös vastaanotto lastenneurologian yksikössä. Lisäksi työn sisältö keskittyy kommunikaatioon tukikeinojen ohjaukseen yksilöllisesti asiakkaan tarpeet huomioiden. Työskentelyn juurruttaminen moniammatillisen tiimin jäseneksi (lastenneurologian yksikkö) ja yhteistyöverkoston luominen EKSOTE:n alueella toimiviin puheterapeutteihin on menossa. Suunniteltu palautteen kerääminen ja toiminnan seuranta ja arviointi.  Kehittämisessä yhteistyötä on tehty sosiaalityön perhepalvelujen, keskussairaalan vaativaan kuntoutuksen (aikuisasiakkaat), kehitysvammapoliklinikan, apuvälinekeskuksen sekä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, asumisyksiköiden ja ulkopuolisiin palveluntuottajien kanssa.

Maksuttoman ehkäisyn kokeilu

Maksuttoman ehkäisyn kokeilu saatiin käyntiin Eksoten alueella 23.5.2022. Toiminta laajenee portaittain ehkäisyneuvoloista kouluterveydenhuoltoon. Toiminnan aloittaminen on vaatinut viestintätoimia, joita tehostettiin eri kohderyhmille elokuun aikana. 

Toiminta aloitettiin henkilöstön koulutuksella raskauden ehkäisyn hoidosta tietotaitotason kasvattamiseksi. Kehittämisen osana tuotetaan terveydenhoitajille myös laajempaa seksuaaliterveysosaamista kouluttamalla lisää seksuaalineuvojia sekä järjestämällä jälkitarkastuskoulutusta vuoden 2022–2023 aikana. Lisäksi on luotu verkosto raskaudenehkäisyn kanssa työskenteleville neuvola-, koulu- ja opiskeluterveyteen ajantasaisen informaation ja konsultoinnin parantamiseksi. Kehittämisen osana yhtenäistettiin Eksoten raskauden ehkäisykäyntien sisältö Käypä hoito- suositusten mukaisiksi. Elokuussa varmistui, että päätös suunnitellusta yhteistyöstä YTHS:n kanssa siirtyy myöhemmäksi valtakunnallisesti.

Toukokuun 2022 ja elokuun 2022 välisenä aikana maksuttoman ehkäisyn kontakteja alle 25-vuotiailla on ollut yhteensä 557, joista 434 (77,9 %) on ollut neuvolassa ja 123 (22,1 %) opiskeluterveydessä. Kontaktien määrä on kasvanut 3kk ajalla viime vuoteen verrattuna n. 54 %.

Yritysyhteistyö

Yritysyhteistyön tavoitteena on työstää yhdessä kehittämisestä kiinnostuneiden sote-alan yksityisten yritysten ja mahdollisuuksien mukaan järjestöjen kanssa yhteistyön ehtoja ja mahdollisuuksia. Raportointikaudella on käsitelty haasteita muun muassa liittyen asiakkaan sairaalasta kotiutumiseen, puhelinkontakteihin ja yhteydenpitoon Eksoteen asiakkaan asioissa sekä yhteistyöhön kotihoidon kanssa.

Järjestöyhteistyö

Järjestöjen ja yhdistysten kanssa on jatkettu kumppanuustoimintaa kumppanuuskahvien merkeissä. Järjestöt ja yhdistykset sekä muut sidosryhmät (esimerkiksi seurakunta, poliisi) on otettu mukaan kehittämiseen esim. neuvolatoiminnan, mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta. Terveys- ja hyvinvointiasemille on saatu nimettyä järjestöyhteyshenkilöt. Kumppanuuskahvien ensimmäisenä yhteiskehittämisen kohteena on jalkautettu valtakunnallisen OLKA- toimintamallin mukaisia infopisteitä terveys- ja hyvinvointiasemille.

 

8      Asiakasosallisuus ja asiakaspalautteen käsittely

Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen ja suunnitelma asiakaspalautteen keruun systemointiin aloitettiin vuoden 2020 rahoituksella ja työtä on jatkettu valtakunnallista kehittämistyötä ja hyviä malleja hyödyntäen vuoden 2021 täydennysrahoituksella. Sote-asemilla on kerätty asiakaspalautetta tehostetusti eri kehittämistoimien yhteydessä. Käytössä on webropol-kyselyt, jonka asiakas voi täyttää sähköisesti tai ammattilainen voi täyttää suullisen palautteen perusteella. Syyskuussa 2021 Otakantaa.fi-palveluun avatun Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeen lisäksi on toukokuussa 2022 avattu hanke Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valmisteluun (molemmissa Eksote organisaationa https://www.otakantaa.fi/fi/organisaatiot/469/ ) kyselyt.

Palvelupalautteen hallintaprosessia on työstetty hanketyönä. Koko organisaatiotasoinen ”Arvokas asiakaspalaute” -yhteinen toimintamalli asiakaspalautteen käsittelystä ja hyödyntämisestä on tehty iteroiden ja se on testausvaiheessa. Toimintamalli on kehitetty yhteiskehittämisen periaatteella tulevan hyvinvointialueen tarpeisiin (osallisuuden edistäminen, pelastuslaitos mukana). Palvelupalautteen systemaattinen hallintaprosessi on yksi keskeinen osa jo käynnissä olevaa toimintakulttuurin muutosta, jossa tavoitellaan aitoa asiakasosallisuutta. Mallissa on huomioitu muun muassa seuraavat asiat: 1) systemaattinen ja seurattu toimintamalli asiakaspalautteiden keräämiseen, käsittelyyn ja hyödyntämiseen, 2) malli sisältää ohjeistuksen, ohjauksen ja valvonnan, 3) ohjeistukseen on kehitetty erillinen avoin ja läpinäkyvä ”pelikirja-konsepti” (thinglink-ohjelmalla). Ohjeistuksen sisällöntuotanto on suunnittelu- ja luonnosteluvaiheessa. Kehittämisen prosessi on kytketty vahvasti tulevan hyvinvointialueen kehittämisen ja johtamisen prosesseihin. Mallissa on strategisena mittarina NPS (mikä ei ole vielä Eksotessa käytössä) ja lisäksi hyödynnetään PowerBI-raportointia (automaattiset nostot Eksoten verkkosivuille). THL:n ASPA-työryhmän väittämät ovat palautejärjestelmässä mukana (kansallinen vertailtavuus).

Asiakasosallisuuden vahvistaminen on yksi sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmän uudistuksen keinoista lisätä palveluiden vaikuttavuutta, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Asiakasosallisuuden vahvistamiseksi on otettu asiakkaita mukaan kehittämiseen. Lisäksi terveys- ja hyvinvointiasemien henkilöstölle suunniteltiin ja annettiin kaksivaiheinen osallisuusvalmennus maaliskuussa 2022. Keskeisenä valmennusmateriaalina käytettiin Asiakasosallisuus sotessa -opasta (TTL) tehtävineen. Osallisuuden esittelyvideo (https://www.youtube.com/watch?v=j6JIK5yQyeo) on ollut kaikkien katsottavissa ensin sisäisenä ppt-tallenteena ja sitten Eksoten YouTube -kanavalla (katsojien kokonaismäärä ei ole tiedossa). Valmennuksen tavoitteena oli lisätä henkilöstön tietoa osallisuuskeinoista ja ymmärrystä asiakasosallisuuden merkityksestä. Samalla kerättiin tietoa henkilöstön osallisuuskyvykkyydestä sekä ideoita asiakas- ja työntekijäosallisuuden edistämiseksi. Tietoa hyödynnetään myös hyvinvointialueen osallisuus- ja vuorovaikutusohjelman valmistelussa ja kehittämisosallisuuden lisäämisessä.

 

9      Tiedolla johtaminen

Joukkuepeliä hankkeessa aikaisemmin kehitetyn TIJO = tiedolla johtamisen mallin käyttöönotto ei onnistu hankkeessa HVA:lle siirtymisen takia, koska kaikki järjestelmät vaihtuvat toiseen ja ”vanha TIJO” ei enää toimi. Sähköisen asioinnin ratkaisuja vahvistetaan valittujen teemojen osalta, mm. sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto, omaolon vahvistaminen  ja kehitetty digitaalisten välineiden käyttöä yhteisen tietopohjan luomiseksi asiakasohjauksen tueksi (mm. SBM:n käytön juurruttaminen ja laajentaminen). Digitaalinen toiminnanohjaus tuottaa mukanaan myös erilaisten herätteitä toiminnan tueksi, mikä parantaa työn hallittavuutta sekä asiakkaan saamaa palvelua.

 

10   Osaamisen kehittäminen

Yhteisen ICF-viitekehyksen luominen ICF-koulutusten ja mallin käytön tuen (juurruttaminen) osalta on ollut käynnissä osana hanketta keväästä 2021 asti. Yhteistyötä on tehty kuntoutuksen, Sujuvan asiakasohjausyksikön, perhe- ja sosiaalipalveluiden sekä toimintakyky- ja hoivapalveluiden kanssa. Koulutuksia laajennetaan syksyllä 2022 myös esimiehille ja vuoden 2023 puolella koulutukset laajenevat koskemaan laajemmin sote-asemien henkilöstöä. Toimintakykymobiilin laajennus on edennyt suunnitelmallisesti uusille ammattiryhmille ja edellä mainitut ICF-koulutukset on suunnattu pääosin mobiilin käytön aloittaville tahoille.

Systeemisen työn malli on käytössä laajasti perhe- ja sosiaalipalveluiden puolella ja siellä henkilöstön koulutukset etenevät. Mallin hyödyntämistä sote-keskusten henkilöstön työssä, erityisesti moniammatillisten tiimien työssä on suunnitteilla. Koulutus tullaan räätälöimään sote-asemille syksyn 2022 aikana ja pilotointi aloitetaan keväällä 2023.

Henkilöstön digiosaamisen kehittäminen on keskeisellä osalla hanketoimissa. Tukea on annettu esimerkiksi etävastaanottojen toteutukseen. Lisäksi hankkeessa kehitettiin digimentorimalli. Alkuvaiheessa digimentoreiksi on ilmoittautunut noin 80 henkilöä. Heidät koulutetaan toimimaan digitukena omissa työyksiköissään. Työllä pyritään vahvistamaan henkilöstön osaamista ja tukea, että sitä kautta vahvistamaan asiakkaiden digitaalisten sote-palveluiden käyttöä.

Muut koulutukset: Työn muutoksen, asiakkaan kohtaamisen ja vuorovaikutusosaamisen, tiedolla johtamisen ja kustannusvaikuttavuuden osaamisen sekä konseptointi ja palvelumuotoiluosaamisen koulutuskokonaisuuksien suunnittelu on alkanut elokuussa 2022. Toimia toteutetaan vuoden 2022 lopulla sekä vuoden 2023 aikana linkittäen ja aikatauluttaen koulutukset osaksi yhtä suurta osaamisen kehittämisen kokonaisuutta.  

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, 12.11.2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Palvelujen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden päätavoitteen toimenpiteiden eteneminen ja mallien suunnittelu on edennyt. Ennakoivien vastaanottomallien ja määriteltyjen potilasryhmien hoitopolkujen/hoitoprosessien osalta on saatu valmiiksi tule- potilaiden hoitoon ohjautuvuus malli ja 2-tyypin diabeteksen hoitomalli. Osin vielä kesken ovat ADHD nuorten palvelu- sekä unettomuuden lääkkeetön hoitopolku kuvaukset. Uusina on syys-lokakuussa käynnistetty prediabetespotilaan hoitomallin rakentaminen. Siihen liittyy myös raskausdiabetespotilaan hoitopolun päivittäminen. Diabeteshoitopoluissa tehdään yhteistyötä Diabetesliiton kanssa. Yleisesti hoitopolkujen kehittämistä tehdään moniammatillisesti mm. hyten ja muiden toimijoiden kanssa. Ikäherätteitä (digiheräte), 55-vuotiaille on lähetetty kesäkuusta lähtien 55-vuotta täyttäneille. Näillä on tavoitettu alueen koko ikäluokka. Lisäksi ennakoivia ryhmätoimintamalleja on kehitetty uusille kohderyhmille yhdessä sidosryhmien kanssa.   

Asiakasohjausyksikön asiakkuussegmentoinnin kehittäminen on jatkunut ensivaiheen neuvonnan ja ohjauksen asiakasryhmien tarpeiden ja palveluihin ohjautumisen määrittelytyönä.  Sote-asemien osalta asiakkuussegmentointia on tarkasteltu tarvelähtöisesti ja ensisijaisesti paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden osalta. Työ liittyy meneillään olevaan sote-asemien omahoitajamallin kehittämiseen. Asiakasvastaavan tehtävän ja roolin keskeiset osaamisalueet on tunnistettu ja niiden pohjalta laadittu koulutus- ja perehdytyssuunnitelma. Lisäksi asiakkuudenhallintaa ja asiakasvastaavan työkaluja (SBM-asiakasvastaavan työpöytä) on edelleen kehitetty tiiviissä yhteistyössä sote-rakennerahoituksen Joukkuepeli -hankkeen kanssa.

Kotihoidon kuntouttavalle arviointijaksolle tulevan asiakkaan moniammatillisen palvelutarpeen arviointimallin käyttöä ja geriatrin työn kehittämistä on laajennettu Eksotessa uudelle alueelle.

Yhteistyö HUS Terapiat etulinjaan hankkeen kanssa psykososiaalisten menetelmien parantamiseksi nuorten perustason palveluissa on edennyt. IPC ja Cool Kids osaajiksi on koulutettu oppilashuollon sekä lasten ja nuorten talon henkilöstöä ja interventioita on käynnissä. Menetelmien käyttöön on saatu tukea HUS:lta ja alueelle on koulutettu menetelmäohjaajia. Myös toiminnan arviointia (kirjaaminen) on kehitetty ja seuranta on käynnissä. Näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien (sis. IPC ja CK) implementoinnin suunnittelu Eksoten alueelle on käynnissä.

Suun terveydenhuollon osalta Suu kerralla kuntoon (Meksote)sekä Walk-in mallien edelleen kehittäminen jatkuu Eksotessa.

Sote-keskusten osalta omahoitajamallin sekä työpari-mallin kehittäminen on edennyt ja uusia pilotteja on käynnistetty. Pilotointien yhteydessä arvioidaan olemassa olevaa toimintaa sekä henkilöstön, että asiakkaiden kokemuksia. Moniammatillisen tiimimallin kehittämissuunnitelmat ovat tarkentuneet, mutta kehittämistä ei ole päästy vielä aloittamaan. Työ käynnistyy varsinaisesti vuoden 2022 puolella. Hoitosuunnitelmien kehittämistyötä tehdään yhtä aikaa edellä mainittujen mallien kehittämisen kanssa.  Asiakkaan sujuvaa palvelupolkua sote-keskuksessa suunnitellaan tiivissää yhteistyössä muiden palvelujen ja toimintojen (mm. ensilinjan puhelinpalvelut, asiakasohjaus ja palveluntarpeen arviointiyksikkö) kanssa. 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Kuntien ja Eksoten yhteistyö lasten ja nuorten koulu-uupumuksen vähentämiseksi ja koulupudokkuuden ehkäisemiseksi oppilashuollon kehittämisen kautta on meneillään. Eri toimijoiden näkemyksiä oppilashuollon nykytilasta ja kehittämisen kohteista on kartoitettu huoltajilta, perusasteen oppilailta ja 2. asteen opiskelijoilta ja koulujen, sote-ammattilaisten ja oppilas ja opiskeluhuollon henkilöstöltä. Kehittämisen tavoite on maakunnallisen yhteisöllisen oppilashuoltomallin tuottaminen. Mallissa kuvataan lakisääteiset ja muut oppilaiden jaksamista tulevat keinot ja toimet, eri toimijoiden roolit ja vastuut sekä tehostetaan viestintää. Työ on käynnissä. Fiilismittari pilotti on aloitettu kuraattoreiden työssä. Toimintaa arvioidaan myöhemmin.

LAPE kehittämisen puoliso/isäneuvola -malli on valmis. Mallin pilotointi toteutetaan 9/2021–3/2022 välisenä aikana. Voimaperheet toimintamalli myös 4-vuotiaille on otettu käyttöön. Neuvolan yhteistyö järjestöjen (mm. MLL, Mieli ry) ja muiden toimijoiden kanssa jatkuu tiiviinä. Neuvolan viestintää, sähköistä asiointia, kirjaamista on kehitetty ja henkilöstön osallisuutta lisätty.  

Pop-Up toiminnan suunnittelu on viivästynyt koronan takia suunnitellusta. Mallin suunnittelu käynnistyy loppuvuodesta 2021 yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena päästä pilotoimaan toimintaa keväällä 2022.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Mielenterveys- ja päihdetyötietoisuuden ja osaamisen lisäämiseen liittyvien toimien toteuttaminen on edennyt myös tällä arviointikaudella. Koulutustarpeita on kartoitettu sekä soten, että koulujen henkilöstön osalta. Hyvä Mieli hankkeen kautta on yläkouluille tuotettu ja jaettu käyttöön maksuton video-oppituntimateriaali: "Hyvä mieli syntyy ja voi hyvin ilman päihteitä". TE-hankkeessa kehitettyä verkkopohjaista koulutusta Motivoiva haastattelu -menetelmästä on tarkoitus tarjota laajasti sote-ammattilaisille. Toimintakyvyn osaamisen liittyvän ICF-osaamisen koulutuksia on jatkettu ja laajennettu eri ammattiryhmille. Toiminnan implementointia on varmistettu antamalla yksiköille käyttöönoton tukea.

Aikuisten terapiatakuuseen liittyvät toimet ovat edenneet. Terapiakoordinaattori (HUS/TE-hanke) on kouluttanut menetelmiä (mm. lyhytterapia, ohjattu omahoito), koordinoinut toimintaa sekä suunnitellut toiminnan kehittämistä Eksoten henkilöstön kanssa. Hoitoonohjausmallin ja laaturekisterin rakentaminen sekä niiden sovittaminen Eksoten toimintamalleihin on käynnissä. Terapianavigaattoria, joka mahdollistaa tehokkaan esitietojen, oiremittareiden ja hoitomieltymysten keruun ennen ammattilaisen arviota, lähdetään pilotoimaan loppusyksystä 2021.  Ohjattu omahoitomenetelmän koulutusten suunnittelu sote-asemien henkilöstölle on käynnissä.

Hammashoidossa omahoidon -malli on käytössä ja seuranta käynnissä sekä omahoidon motivointilaitteen hankinta menossa. Myös hammashoidon laaturekisterin kehittäminen etenee.

Asiakaspalautteen hyödyntämisen systemaattinen kehittäminen on käynnissä. Tarkoituksena on luoda systemaattinen malli asiakaspalautteen keräämiseen, käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Malli sisältää myös ohjeistuksen ja seurannan organisaatiossa. Asiakasnäkemystä palveluiden kehittämiseen hankkeessa haetaan mm. Otakantaa.fi kyselyiden ja kokemusasiantuntijatoiminnan avulla.

Sosiaalisen raportoinnin kehittämistyön ensimmäinen vaihe on tehty ja arvioitu.  Ilmiöistä saatiin hyvää tietoa, mutta koska raportoitujen ilmiöiden määrä oli tässä vaiheessa varsin vähäinen, niin raportointia on laajennettu sosiaalityöntekijöiden ohella myös sosiaaliohjaajien tehtäväksi. Tiedon raportointia sekä ilmiöiden seurantaa ja arviointia jatketaan.

Asiakasprosessien kustannusvaikutusten arvioiminen on käynnistynyt eri hanketoimien yhteydessä. Toimien mittarointia on suunniteltu tähtäimenä toimien vaikuttavuuden arviointi laadun ja vaikuttavuuden sekä kustannusvaikuttavuuden osalta. Myös seurantaa on kehitetty ja sitä tehdään säännöllisesti.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Etävastaanotto-mallia on kehitetty sote-keskushankkeessa toimintojen sisällön ja yhdessä Joukkuepeliä rakenneuudistushankkeen kanssa järjestelmien ja työvälineiden kehittämisen näkökulmasta. Hammashuollon 1-vuotiaiden etävastaanottomalli on valmis ja sitä jalkautetaan laajemmalle.  Myös hammashuollon etäkonsultaatiomalli on päivitetty ja niihin liittyen otetaan loppuvuodesta käyttöön omahoidon motivointilaite.  

Perusterveydenhuollon sote-asemilla etävastaanottojen pilotit omalla henkilöstöllä (lääkärit ja hoitajat) käynnistyivät sote-asemilla elokuussa 2021. Pilotteihin liittyvät koulutukset ja ohjeet on tehty ja välineet hankittu. Lääkärin etävastaanottoja on pilotoitu myös ostopalveluna. Lisäksi on meneillään kokeilu myös reseptien uusimiseen liittyen, jossa kehitetään samalla myös lääkärin ja hoitajan työnjakoa. Pilottien arviointi ja seuranta on käynnissä ja etävastaanottojen määrät ovat lisääntyneet.  

Perusterveydenhuollon konsultaatiomallien kehittäminen linkittyy vahvasti osaksi omahoitaja-, työpari- ja moniammatillisten tiimimallien kehittämistä sote-asemilla. Omahoitaja ja työparimallin kehittäminen on käynnissä, mutta moniammatillisen tiiminallin kehittämistyö ei ole vielä edennyt alustavaa suunnittelua pidemmälle. Työ on tarkoitus aloittaa alkuvuodesta 2022. Hoitosuunnitelmien kehittäminen kulkee em. mallien rinnalla. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen yhteistyön ja konsultaatiomallien kehittäminen on mm. kotisairaalapotilaiden osalta on käynnistynyt.

5. Kustannusten nousun hillitseminen

Tulevaisuuden sote-keskusmallin kehittäminen on käynnissä. Tässä vaiheessa kehittämisessä on keskitytty mallin kokonaisuuden hahmottamiseen. Kyseessä on laaja, pitkäjänteistä työskentelyä vaativa ja eri kehittämistoimia läpileikkaava ”sateenkaari” -mallin rakentaminen, niin siihen liittyviä keskeisiä teemoja on nostettu myös osaksi tulevaisuuden sote-keskushankkeen täydennysrahoitushakua.  Kokonaisuuden kehittämisessä otetaan huomioon mm. asiakkaiden osallisuuden kehittäminen, asiakkuuden segmentaatio tarpeen mukaan, ennaltaehkäisyä ja ennakointia tukevat uudet toimintamallit, painopisteen siirto kevyempiin palveluihin, sote-henkilöstön työnjaon muutokset, asiakasohjautuvuus (mm. omahoitaja/asiakasvastaavamallit), palvelupolkujen kehittäminen (sujuvat, moniammatilliset palvelut) sekä hoidon saatavuuden ja hoitotakuuseen liittyvät tekijät.

Sähköisen asioinnin osalta asiointipolkuja ja asioinnin yhdenmukaisuutta on edelleen pyritty parantamaan. Muun muassa omaolon osalta on parannettu palveluohjausta vastaamaan kehitettyjä toimintamalleja sekä määritelty Chatbot-toimintaa koko Eksoten palveluvalikoiman tarpeisiin. Lisäksi sähköisen asioinnin palveluprosesseja on kehitetty ja tehty etävastaanotoista tietosuojavaikutusten arviointi.

Tiedolla johtamisen kehittämisessä on pyritty parantamaan asiakas- ja potilasdatan laatua yhteystyössä Joukkuepeliä hankkeen kanssa mm. kirjaamiskäytäntöjä ja ohjeita yhdenmukaistamalla sekä henkilöstöä kouluttamalla. Lisäksi on parannettu kirjaamisprosessia työikäisten palveluissa ja siirretty kirjaamisen painopistettä ikääntyneiden osalta sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään. Yhteinen tulevaisuus- ja Joukkuepeliä-hankkeiden yhteistyössä on myös kehitetty SBM-toiminnanohjausjärjestelmään sote-tilannekuvasta, palveluiden tilaamisnäkymästä, toimintakykytiedon koosteesta ja asiakasvastaavan työpöydästä muodostuvaa kokonaisuutta. Oleellinen osa asiakkuudenhallinnassa hyödynnettävää tietoa on toimintakykytieto, jota kirjataan strukturoidusti toimintakykymobiilia hyödyntäen. Toimintakykymobiilin käyttöä on Eksotessa laajennettu ja toimintakyvyn arviointiosaamista parannettu koulutuksin.

Pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä kehitetty kodin turvallisuusarviointi otettiin käyttöön toimintakykymobiilissa ja SBM-järjestelmässä lokakuussa. Asiakaskohtaiset kodin turvallisuusarviot ovat Eksoten ammattilaisten käytössä asiakaskohtaista palvelukokonaisuutta suunniteltaessa. Digitaalisesti tehty arviointi kerryttää alueellista tilannekuvatietoa sote-pela-yhteiseen tiedolla johtamisen näkymään. SBM-järjestelmään on tuotettu kodin turvallisuusarvioinnin lisäksi myös pelastuslain 42§ mukainen vaarailmoitus, jonka avulla Eksoten ammattilaiset voivat tehdä vaarailmoituksen suoraan pelastuslaitokselle.

Henkilöstön osallistaminen ja henkilöstölle tiedottaminen on osa vaikuttavan tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämistä ja johtamista. Tähän on hankkeessa panostettu ja tullaan jatkossakin panostamaan monin eri keinoin.

Ennakoivien ryhmätoimintamallien uudistaminen etenee ja elintapaneuvonnan palvelupolku on kuvattu Eksoten verkkosivuille. Järjestö- ja yhdistysyhteistyön kehittäminen on käynnistynyt ja yhteistyötä tehdään mm. kumppanuuspöydässä ja maakunnallisessa hyvinvointityöryhmässä sekä yhdyspintatyöryhmässä.

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, 12.5.2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Ennakoiviin vastaanottomallien ja määriteltyjen potilasryhmien hoitopolkujen/hoitoprosessien kehittäminen on osin valmiina (akuutin sepelvaltimopotilaan kotiutus ja jatkohoito, vasta-alkaneen eteisvärinäpotilaan hoitomalli) ja osin vielä kesken (tules-potilaiden hoitoon ohjautuvuus, prediabetespotilaiden hoitopolku sekä ADHD nuorten palvelupolku). Hyte on vahvasti mukana hoitopolku/hoitomallityössä. Lisäksi Hyte-yhteistyössä on luotu ikäheräte-konsepti (digiheräte), joka kohdentuu ensin 55-vuotiaisiin Etelä-Karjalaisiin ja käynnistyi toukokuussa 2021. Edellisten ohella myös ennakoiviin ryhmätoimintoihin kuuluva Elo-elämäntaparyhmätoiminta on aloitettu sähköisenä palveluna keväällä 2021.

Asiakkuussegmentointia, erityisesti kohdistuen ikääntyneiden, omaishoitoperheiden, muistisairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien ryhmiin, on kehitetty osana Sujuvan asiakasohjauskokonaisuuden kehittämistä ja tehty pilotointia asiakkuuksien hallinnan toteutuksen tukena. Samalla on kehitetty pilotointien kautta asiakasvastaava-toimintamallia sekä asiakkuuden hallinnan työkaluja Sujuvaan. Geriatrin johdolla on kehitetty kotihoidon kuntouttavalle arviointijaksolle tulevan asiakkaan moniammatillisen palvelutarpeen arviointimalli.

Yhteistyö HUS Terapiat etulinjaan hankkeen kanssa psykosiaalisten menetelmien parantamiseksi nuorten perustason palveluissa on edennyt. Henkilöstöä on koulutettu IPC ja Cool Kids osaajiksi ja interventioita aloitettu ja toiminnan implementoinnin suunnittelu koko Eksoten alueelle on käynnistetty.

Suun terveydenhuollon osalta Suu kerralla kuntoon ja Walk-in mallit ovat valmiina ja niiden arviointia, toimivuuden testaamista ja jatkokehittämistä tehdään tällä hetkellä. Hybridimallin käyttöönotosta luovuttiin pilotin perusteella, koska se ei tuottanut tavoiteltavaa hyötyä.

Sote-keskusten moniammatillisen tiimimallin ja siihen liittyvän omahoitajamallin ja hoitosuunnitelman kehittämistyö on päässyt alkuun ja asiakkaan sujuvaa palvelupolkua sote-keskuksessa suunnitellaan yhdessä muiden palvelujen ja toimintojen kanssa. Osaan, edellä mainittuihin kehittämistoimiin liittyvää arviointitietoa on tässä vaiheessa vielä vähän käytössä, koska suurin osa toimintamallien muutoksista on vasta tehty. Arviointia tehdään sitten kun pilotit saadaan käyntiin.  

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Kuntien ja Eksoten yhteistyö lasten ja nuorten koulu-uupumuksen vähentämiseksi ja koulupudokkuuden ehkäisemiseksi oppilashuollon kehittämisen kautta on hyvässä vauhdissa. Eri toimijoiden näkemyksiä oppilashuollon nykytilasta ja kehittämisen kohteista on kartoitettu laajasti ja syksyn kehittämistoimenpiteet on suunniteltu ja aikataulutettu. Eri toimijoiden osallistaminen on keskeisenä periaatteena kehittämistyössä ja muun muassa nuoret kokemusasiantuntijat on otettu mukaan kehittämistyöhön.

Isäneuvola-malli saadaan valmiiksi kevään aikana. Pilottikokeilut alkavat syksyllä. Voimaperheet toimintamalli 3-vuotiaille on otettu käyttöön. Neuvolan yhteistyö järjestöjen (mm. MLL) ja muiden toimijoiden (mm. LAB amk:n) kanssa on tiivistynyt, hyödynnetään eri osapuolten osaamista ja vähennetään toimintojen päällekkäisyyksiä. Neuvolan viestintää on kehitetty Yamk-opiskelijoiden opinnäytetyön pohjalta.

Pop Up/terveyskioski toiminnan suunnittelu on käynnistynyt ja tavoitteena päästä pilotoimaan toimintaa syksyllä 2021.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Mielenterveys- ja päihdetyötietoisuuden ja osaamisen lisääminen on nostettu esille sekä LAPE, että muussa sote-keskuskehittämisessä sekä HUS:n kanssa yhteistyössä tehtävissä Terapiat etulinjaan toimissa. Osaamisen tarpeita on kartoitettu ja koulutuksia suunnitellaan myös yhdessä Eksoten Hyvä Mieli -hankkeen kanssa. Lisäksi Eksotessa käytössä olevan arviointivälineen, toimintakykymobiilin perustana olevan ICF-osaamisen koulutukset ovat käynnissä ja niitä jatketaan. Toimintakykymobiili säästää henkilöstön työaikaa sekä yhtenäistää arviointia ja se on tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisimman laajasti Eksotessa.

Aikuisten terapiatakuuseen liittyvät toimet ovat käynnistyneet. Terapiakoordinaattori (HUS) on valittu Eksotelle ja koulutusten tarvekartoitus on menossa. Lisäksi hoitoonohjausmalliin ja terapianavigaattoriasiaan syventyminen sekä niiden sovittaminen Eksoten toimintamalleihin ja rakenteeseen on menossa.

Karieksen ehkäisyyn liittyvä omahoidon seurantakäynti-malli on kehitetty ja osin koulutettu henkilöstölle. Mallissa tarvittavien diagnostiikkalaitteiden testaus ja valinta on käynnissä. Laatutyöskentelyä on kehitetty erityisesti osana hammashuollon ja perhepalveluiden toimintaa. Eri toimien mittarointiin ja arviointiin on kiinnitetty ja kiinnitetään huomiota vahvasti. Mittaroinnin kehittämisen tavoitteena on entistä paremman tiedon tuottaminen niin johtamisen jaettua päätöksentekoa kuin palveluiden kehittämistä varten. Asiakaspalautteen keräämisen tehostaminen on käynnissä. Sosiaalisen raportoinnin kehittämistyö etenee yhdessä Socomin kanssa. Raportoinnin toimintamallin ja prosessin koulutus sosiaalityöntekijöille on järjestetty ja raportointi on käytössä. Toiminnan arviointia tehdään syksyllä 21. Asiakasprosessien kustannusvaikutusten havaitseminen ja niihin vaikuttaminen on keskustelun alla.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Etävastaanotto-mallia on kehitetty yhdessä Joukkuepeliä rakenneuudistushankkeen kanssa järjestelmien ja työvälineiden kehittämisen näkökulmasta. Sote-keskushankkeessa on kehitetty hammashuollon ja perusterveydenhuollon etävastaanottojen toiminnan sisältöä ja toteutusta sekä niihin liittyviä toimintamalleja. Hammashuollossa ensimmäinen (1-vuotiaiden terveystarkastus) pilotti on tehty ja perusterveydenhuollossa pilotit ovat alkamassa. Samassa yhteydessä arvioidaan ja etävastaanottoihin liittyviä konsultaatiotarpeita ja nykyisten konsultaatiomallien toimivuutta ja kehitetään niitä. Myös perusterveydenhuollon ja erikoisairaanhoidon sekä akuutin välisten konsultaatiotarpeiden kartoitus ja kehittämistyö on aloitettu.

Chat -palveluiden käytöstä ammattilaisten työvälineenä ja asiakkaalle tarjottavien Chat-palveluiden kokonaisuuksista ei ole vielä selkeää suunnitelmaa. Digiklinikka-pilotti ei ole vielä käynnistynyt. Yksityisten yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on käynnistynyt ja yhteinen työryhmä on perustettu. Ryhmän tavoitteena on muun muassa yhteisasiakkaiden palvelupolun sujuvoittaminen.

Moniammatillisen tiimimallin kehittämisen osalta on tehty peruskartoitus ja sen kehittäminen etenee.  Mallin kehittämiseen liittyy olennaisesti hoitosuunnitelman ja sen kirjaamisen käytäntöjen sekä omahoitaja mallin kehittäminen sekä sote-keskusten asiakkuuden haltuun otto.

5. Kustannusten nousun hillitseminen

Tulevaisuuden sote-keskusmallin hahmottaminen on käynnissä ja etenee suunnitellusti. Nykyisten sote-asemien vertailu on käynnissä ja toteutuu kevään 2021 aikana. Yhteistyö Joukkuepeliä-hankkeen kanssa on ollut tiivistä. Vaikuttavan sote-keskus-tiedolla-johtamisen muotoileminen ja kehittäminen on pääosin Joukkuepeliä-hankkeen toimintoja, mutta liittyy olennaisesti myös sote-keskushankkeen asiakasohjauksen sekä palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnin kehittämistoimiin.

Ennakoivan ja asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää ja sitä kautta kustannustehokkuuteen vaikuttavaa toimintaa on hankkeessa kehitetty osin erikseen (mm. ryhmätoiminnot ja digiherätteet), mutta myös osana kaikkea kehittämistä. Työtä on tehty yhteistyössä Eksoten Hyte-tiimin kanssa. Omaolon näkyvyyden nostaminen ja palveluun ohjautuvuuden kehittäminen on käynnistynyt. Arviointitietoa käyttömääristä saadaan myöhemmin. Järjestöjen ja Eksoten yhteistyötä tiivistetään yleisesti, mutta myös eri hanketoimissa. Pyrkimyksenä on päästä pois päällekkäisyyksistä ja keskustella kunkin toimijan roolista Eksoten alueen asukkaiden hyvinvoinnin tuottamisessa. Työ on alussa.

 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista 15.11.2020

Lokakuun oma-arviointi ja oma-arviointi ennen kehittämistoiminnan aloittamista on tallennettu tänne Innokylään:

- Ennen kehittämistyön (hankkeen) alkamista tietoja arvioinnin pohjaksi on kerätty tilastoista, raportointijärjestelmistä, kehityskokouksista sekä eri vastuu- ja tulosalueiden johdolta ja asiantuntijoilta. Kehittämistoiminnan suunnittelussa hyödynnettiin valmisteluvaiheessa myös asukkaille ja henkilöstölle tehtyä kyselyä huhtikuulta 2019. Lisäksi Eksoten olemassa olevista dokumenteista, kuten strategiasta, strategian toimeenpanosta, hyvinvointikertomuksesta ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta sekä arviointikertomuksesta, on hyödynnetty tietoa. THL-sote-arviointiraportti antaa tietoa myös alueen tilanteesta. Hankkeen pää- ja prosessitavoitteisiin liitetyt toimenpiteet on aikataulutettu ja suunniteltu toteutettavaksi jatkuvan parantamisen näkökulmasta asiakkaalle lisäarvoa tuottaen. 

- Lokakuun oma-arvioinnissa keskeisenä nostona on, että tässä vaiheessa hankkeen prosessitavoitteissa on edetty suunnittelun osalta. Vielä toimintaa ei ole suoraan kohdennettu asiakastyöhön, jolloin sillä olisi vaikutusta asiakasmääriin, palautteeseen tai kehitettyihin toimintamalleihin. Tietoa hankkeesta on jaettu eri tavoin ja eri kohderyhmille. Yhteistyö tiivistyy monelta osin. Hankkeen edetessä ja toimintamallien kehittyessä tänne päivitetään muita lisätietoja.