Etelä-Karjala: tulevaisuuden sote-keskus
Etelä-Karjalan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Karjalan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Etelä-Karjalan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Karjalan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Hankekokonaisuuden punaisena lankana on hoidon ja palvelujen jatkuvuus ja saatavuus sekä eri tason ja osaamisen toimijoiden yhteentoimivuus. Hankkeella tavoitellaan asiakaskokemusta, henkilöstön työhyvinvointia, hyvinvointihyötyä ja kustannustehokkuutta.
2020-2023, hanke on käynnissä.
Hanketta viemme eteenpäin yhdessä alueen kuntien, järjestöjen, yritysten, oppilaitosten, sosiaalialan osaamiskeskuksen ja asiakkaiden kanssa yhteistyötä tehden. Toimimme verkostomaisesti ja innovatiivisesti tunnistettuihin tarpeisiin ja kehittämiskohteisiin vastaten.
Yhteistyö ja viestintä toisten alueiden sote-keskuskokonaisuuksien, THL:n ja ministeriöiden kanssa tukee myös kehittämistyötä. Jo olemassa olevien - ja kehittämistyössä syntyvien - hyvien käytäntöjen ja oppien hyödyntäminen on tunnistettu tärkeäksi konkreettisen kehittämistyön voimavaraksi.
Päämäärä ja tavoitteet
Vuodesta 2010 alkaen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksote on järjestänyt integroituja ja toimintakykyä edistäviä terveys- ja vanhustenpalveluja, perhe- ja sosiaalipalveluja sekä kuntoutuspalveluja maakunnan reilulle 128 000 asukkaalle. Tärkeä rooli sote-toiminnassa on myös yksityisillä ja kolmannen sektorin toimijoilla. Eksotella on tällä hetkellä noin 100 toimipistettä kaikkien eteläkarjalaisten käytössä kotikunnasta riippumatta. Etelä-Karjalan keskussairaala vastaa erikoissairaanhoidosta. Ensivaste ja ensihoito järjestetään yhdessä pelastustoimen kanssa.
Palvelutarpeet ja elinympäristö muuttuvat samalla, kun alueen väestö vanhenee ja syntyvien lasten määrä vähenee. Alueelle heijastuvat erilaiset haasteet muun muassa kansantautiperimästä, päihteidenkäytöstä, kuntien verotulohaasteista ja rajaliikkuvuudesta johtuen. Maakunnassa asutus on keskittynyt pääosin kahteen kaupunkiin ja välimatkat palveluihin ovat paikoin pitkiä.
Palvelurakenne on avopainotteista ja kuntoutukseen on panostettu eri tavoin. Matalan kynnyksen palvelukeskittymiä sekä liikkuvia ja sähköisiä palveluja on haluttu kehittää monipuolisesti. Erilaisten palvelujen ja toimintojen kehittämisellä on haluttu tukea ihmisten kotona asumista ja osaltaan vahvistaa alueen elinvoimaa. Myös esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on panostettu maakunnallisella yhteistyöllä.
Eksoten uusi strategia painottaa ihmisten toimintakykyisyyttä työssä, arjessa ja elämässä. Toimintakyvyn tukemiseen liittyy myös maakunnallinen integraatiota ja digitalisaatiota hyödyntävä toiminta. Sote-keskushankkeessa toteuttavilla toimenpiteillä halutaan vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja palvelujen saatavuutta sekä panostaa ennaltaehkäisyyn: asiakkaamme saavat entistä jouhevammin ja vaikuttavammin palveluja ja hoitoa tunnistettuun tarpeeseen ja henkilöstömme pääsee käyttämään osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Rakennamme näin ollen yhteistä tulevaisuutta.
Kansallisten hyötytavoitteiden ja Yhteinen tulevaisuus -hankkeemme muiden määriteltyjen tavoitteiden kautta haluamme rakentaa ja toteuttaa asukkaiden tarpeisiin vastaavia ja kustannuskestäviä tulevaisuuden palvelu- ja toimintamalleja sekä niiden kuvauksia käytännön suunnitteluun ja toteutukseen, joilla vastataan tuleviin hoitotakuisiin. Samalla tarkoituksena on mm. vahvistaa, luontevoittaa ja varmistaa palvelujen ja toiminnan oikea-aikaisuutta, jatkuvuutta ja saatavuutta sekä toteuttaa monialaista ja osaavaa ennakointia.
Konkreettisina esimerkkeinä tavoitteista ovat muun muassa
- uudenlaisen isäneuvolatoiminnan, tiimityön mallien ja ennakoivien vastaanottojen kehittäminen
- mielenterveys- ja päihdeosaamisen lisääminen
- asiakasohjauksen ja casemanageroinnin uudet mallit
- kouluikäisten lasten ja nuorten toimintakyvyn varhainen tunnistaminen
- hybridimallien kehittäminen suun terveydenhuoltoon sekä
- rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen raportoinnin mallintaminen.
Kokonaisuudessaan hankkeen tuloksena Etelä-Karjalaan syntyy tulevaisuuden sote-keskusmalli, jonka toiminta perustuu ja ohjautuu vahvasti asukkaiden tarpeisiin alueen taloudellisten, yhteiskunnallisten, kulttuuristen ja sosiaalisten erityispiirteiden mukaisesti. Työtä tehdään yhdessä kuntien ja toimijoiden kanssa. Malleilla ja konkreettisella toiminnalla vastataan ja tähdätään mm. kansallisiin hoito- ja terapiatakuisiin, hoidon saatavuusaikoihin, mielenterveysstrategiaan ja ikäohjelmaan.
Asiakas voi ottaa yhteyttä 24/7 sote-keskukseen erilaisten käyttäjälähtöisten palvelukanavien kautta. Sote-keskuksen aukioloajat ovat nykyistä laajemmat ja palvelut monipuolisia, helposti saavutettavissa ja helppokäyttöisiä. Lisäksi odotettuja vaikutuksia ovat esimerkiksi:
- Kehitetyt palvelupolut, -kokonaisuudet ja toimintamallit toimivat ennalta esimerkiksi elintapasairauksien ennaltaehkäisemiseksi ja vähentävät raskaampien palvelujen tarvetta sekä vaikuttavat myös kustannuskehitykseen. Ennakoiva herätemalli tukee työikäisten hyvinvointia ja työssäjaksamista.
- Uudenlaiset, monialaiset tiimityön ja työparityön toimintamallit sekä etävastaanotot tuovat joustoa ja sujuvuutta ns. nopeasti hoidettavien asioiden hoitoon, jolloin samalla pystytään kohdentamaan ammattilaisten työpanos oikeille potilaille/asiakkaille nykyistä oikea-aikaisemmin.
- Jaettu päätöksenteko vaikuttaa palvelujen kysyntään ja vahvistaa asiakkaan omahoitoa.
- Kokemusasiantuntijaryhmä avoterveydenhuollossa toimii palvelujen ja palautteen yhtenä keskustelufoorumina, jolla haetaan ratkaisuja ennakointiin ja saatavuuteen.
- Omahoitaja- ja casemanagerimallilla helpotetaan asiakkaan arjen sujumista ja hoidon jatkuvuutta. Samalla voidaan olettaa ja osoittaa, että ylitarpeenmukainen sote-palvelujen käyttö ja yhteydenotot sekä paluu päivystykseen/osastolle vähenee.
Hankkeen tuotoksina syntyy monialaisia kuvauksia ja arviointeja sekä henkilöstön, asiakkaiden ja kumppanien palautetta ja osaamisen lisäämisen materiaalia kustannusvaikuttavaan, ennakoivaan ja osuvaan palvelutoimintaan.
Arviointi
Tiivistelmä oma-arvioinnista 30.9.2022
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa mallia on työstetty taustalla jo vuodesta 2021, mutta selkeämpi kehittämistyö aloitettiin toukokuussa 2022 organisaation yhteiskehittämisen foorumissa ja sitä jatketaan yhteistyössä palvelumuotoiluyrityksen kanssa syksyllä 2022. Mallin ensimmäinen versio on valmis joulukuussa 2022.
Vuoden 2021 ja 2022 aikana kehittämistä on tehty yhteistyössä Etelä-Karjalan TYÖTÄ hankkeen kanssa ja TYÖTÄ hankkeen johdolla (Työtä – Etelä-Karjalan osatyökykyisten työkykyohjelma 2020–2022). Yhteiskehittämisen tuotoksena syntyi Etelä-Karjalan työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumalli, jota lähdetään pilotoimaan ja testaamaan 1.9.2022 alkaen ja testaus kestää loppuvuoden ajan. Mallin kehittämistä vuoden 2023 puolella osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Etelä-Karjalassa hanketta. Kehittämisen painopisteenä on mallintaa työkyvyn tuki tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukseen, tavoitteena on tehdä työkyvyn tuki tunnistettavaksi niin sote-keskuksessa kuin muidenkin sidosryhmien ja toimijoiden taholla. Osana työkyvyn tuen kehittämisteemaa on Tulevaisuuden sote-keskushankkeessa nostettu kuntoutustutkimuspoliklinikalla tunnistettu, psykiatriresurssien lisäämisen tarve. Yrityksistä huolimatta psykiatria ei ole saatu palkattua. Neuvottelut ostopalveluresurssista ovat edelleen käynnissä.
Työpari-tiimimallin kehittämistä tehdään hankkeessa hyvinvointiasemien kiireettömien ja kiireellisten vastaanottojen, omahoitajamalliin sekä erilaisiin hoitajien työnkuvan (esim. ”reseptihoitajan” työn kehittäminen) kehittämistavoitteiden yhteydessä. Elokuun lopussa aloitettiin Eksoten Armilan hyvinvointi- ja terveysaseman (isoin asema) vastaanoton kehittämispilotti. Pilotti on valmis joulukuussa.
Omahoitajamallin kehittäminen on käynnissä. Omahoitajan työn pilotoinnit eri hyvinvointi- ja terveysasemilla ovat käynnissä, omahoitajakehittäjätiimi on tuottanut omahoitajille yhtenäiset toimintaohjeet ja kirjaamisen fraasit ja työn tueksi on päivitetty myös pitkäaikaissairaan hoitopolku. Omahoitajapuhelinasiakkaiden eli malliin mukaan päässeiden asiakkaiden määrät (noin 93henkilöä/kk) sekä tehtyjen hoitosuunnitelmien määrät lisääntyvät kuukausittain. Omahoitajamallin kuvaus on aloitettu, työ valmistuu syksyn 2022 aikana. Omahoitajamallin kehittämiseen liittyy olennaisesti myös yleinen asiakkuuksien segmentaatiotyö, joka on kesken, konseptin luominen alkaa lokakuussa 2022. Lisäksi ns. reseptihoitajien toimintamallia on pilotoitu ostopalveluna ja jatkossa sitä kokeillaan myös osana omaa toimintaa.
Perusterveydenhuollon konsultaatiomallien kehittäminen linkittyy vahvasti omahoitaja-, työpari- ja moniammatillisten tiimimallien kehittämiseen ja työ on käynnistynyt vaiheittain. Moniammatillinen -monialainen yhteistyö Sote-keskuksessa toimintamallin kehittäminen aloitettiin toukokuussa 2022. Aikaisemmin moniammatillista tiimimallia oli määritelty asiakasohjausyksikkö Sujuvan kehittämisen näkökulmasta. Elo-syyskuussa 2022 on tehty suunnitelmaa tulevaisuuden sote-keskusten monialaisen yhteistyön/moniammatillisen tiimityön kehittämisen stepeistä. Työ on käynnissä.
Etävastaanottoja kehitetään hankkeessa eri palveluissa. Hyvinvointiasemien etävastaanottojen kehittäminen alkoi toukokuussa 2021 henkilöstön kouluttamisella. Lisäksi tehtiin tarvittavat ohjeet ammattilaisille ja Eksoten puhelinpalveluille. Lääkäreiden ja hoitajien etävastaanottojen pilotit omalla henkilöstöllä käynnistyivät elokuussa 2021. Yhteisen etävastaanottomallin määrittely on aloitettu loppuvuodesta 2021 – alkuvuodesta 2022 ja se jatkuu edelleen, koska mukaan on tullut uusia kokeiluja. Muun muassa asiakaspalvelukeskuksen (Kaiku24) kanssa kokeiltu ja kehitetty lääkärin etävastaanottoja sekä pilotoitu lääkärin ”konsultaatioetävastaanottoja” kesän 2022 aikana, ja työ jatkuu 2022–2023 vuoden vaihteen yli. Etävastaanottoja on pidetty myös hammashuollossa, joissa 1-vuotiaiden etähammastarkastukset ovat vakiintunut käytäntö. Neuvoloissakin etävastaanottoja on kokeiltu. Etäohjausta on myös suunniteltu ryhmätoimintoihin ja vähän liikkuvien lasten ja nuorten etäkuntoutuspalveluihin (alkamassa). Etävastaanottomallien kuvaamista tehdään syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana pilotointien jälkeen.
Suun terveydenhuollon Meksote (kerralla enemmän) malli on valmis ja jatkokehityksessä (mm. erilaiset työn teon mallien kokeilut, työpäivän sujuva läpivienti, ajankäytön seuraaminen, laatuasiat ja asiakkuuksien segmentointi) pilotointien arvioinnin perusteella tehtyjen muutosten osalta. Hammashoidossa on lisäksi käynnissä asiakasprofilointiin ja palvelupolkuihin liittyvää kehittämistä. Kahdesti pilotoitua ja asiakkaiden sekä henkilökunnan pääasiassa positiivisen palautteen saamaa walk-in-mallia ei tällä hetkellä ole pystytty ottamaan pysyvään käytäntöön johtuen epävakaasta henkilöstöresurssitilanteesta.
Hankkeessa on myös vastattu koronan aiheuttamaan hoitovelkaan ja suuhygienistin hoitoon pääsyä on parannettu hankkeeseen jonon purkua toteuttamaan rekrytoitujen määräaikaisten suuhygienistien avulla. Jonoja on saatu jonkin verran purettua toiminnan seurauksena. Haasteena on ollut henkilöstön rekrytointi. Suun omahoidon seurantakäynti mallin ensimmäinen versio saatiin valmiiksi keväällä 2021. Mallia on kehitetty edelleen palautteen perusteella. Jatkossa keskitytään erityisesti lasten suunterveyden edistämiseen. Omahoidon motivoinnin ja neuvonnan DentView-laitetta ei otettu Eksotessa vuodenvaihteessa 2021–2022 tapahtuneen koekäyttöjakson jälkeen pysyvään käyttöön. Arvioinnin perusteella malli ei osoittautunut kustannusvaikuttavaksi.
Hammashoidon etävastaanottoja on jatkokehitetty käytössä olevien teknisten ratkaisujen kehittyessä ja prosessi on yksinkertaistunut. Etävastaanotoissa on ollut hammashoidossa tavoitteena, että kaikki 1-vuotiaiden suun määräaikaistarkastukset toteutuvat etänä. Seurannan mukaan1-v etävastaanottojen osuus on ollut nousussa. Osa tarkastuskäynneistä toteutuu perinteisenä vastaanottona vanhempien toiveesta (esim. jokin vanhempaa askarruttava vaiva lapsen suussa). Seuraavaksi on suunniteltu etävastaanottojen käyttöönottoa soveltuvilta osin oikomishoidossa. Päivitetyt hammashoidon konsultaatio-ohjeet hammaslääkäri – erikoishammaslääkäri välillä ovat käytössä. Sen lisäksi on pilotoitu (kesäkuussa 22) live-yhteyden kautta tapahtuvaa lääkäreiden välistä etäkonsultaatiomallia. Hammashuollon Chat-toiminto oli pilotoinnissa loppuvuodesta 2021 kevääseen 2022. Nyt käyttö on keskeytetty jatkokehittelyä varten. Suunnitteilla on, että otetaan kaiku24:n kautta hammashoidon chat-/chatbot-toteutus uudelleen käyttöön loppuvuoden 2022 aikana.
Ennakoivat vastanotot-kehittämiskokonaisuudessa Pop-Up toiminnan kehittäminen käynnistyy vasta syksyllä 2022. Hoitopolkuja ja ketjuja on päivitetty osana hankkeen ennakoivaa toimintaa tai hoitoprosessien kehittämistä. Nämä ovat valmiina lukuun ottamatta ADHD hoitopolkua. Myös raskausdiabetespotilaiden hoitoketjun päivittäminen on siirtynyt keväältä syksyyn 2022 Käypä Hoito- suosituksen päivityksen valmistumista odottaessa. Ikäherätemallit (digiheratemallit) 55 ja 64-vuotiaille ovat valmiit ja käytössä (robotiikka lähettää e-kirjeen kaikille ko. iän saavuttaneille). Ennakoivien ryhmätoimintamallien kehittämisessä uutena on kokeiltu ELO- elämäntaparyhmien etä-toteutusta. Ennakoivia ryhmätoimintoja kehitetään myös kuntoutuksessa nuorille, vähän liikkuville lapsille. Suunnittelu on alkanut elokuussa.
2 Asiakasohjauksen sekä HTA/PTA kokonaisuuden kehittäminen
Asiakasohjauksen digitalisaatio eli toiminnanohjauksen kehittäminen ja asiakasvastaavan työpöytänäkymä toteutettiin joulukuussa 2021. Sen myötä palvelutarpeen arvioinnin tueksi saadaan asiakkaan koostetietoa (sote) sekä visualisoitua toimintakykytietoa, joka mahdollistaa myös tiedolla ohjaamisen. Myös ohjautumista arviointiin kehitettiin. Asiakkaan lähettäminen palveluohjaukseen ja neuvontaan uudistettiin helpoksi ja mahdollistettiin koko Eksoten henkilöstölle sekä Kaiku 24-hoidontarpeen arvioinnin henkilöstölle. Palvelutarpeen arvioinnissa painopiste on ollut toimintakykyosaamisen vahvistamisessa sekä asiakkaiden ohjautumisessa oikealle osaajalle. Tätä on tuettu koulutuksin (mm. ICF) ja toiminnanohjauksella. Uudet palvelutarpeen arvioinnin toimintamallit digitalisaatioineen on otettu käyttöön laaja-alaisesti ikääntyneiden asiakasohjauksessa.
Tällä hetkellä asiakasohjauksessa keskitytään iäkkäiden ja työikäisten asiakasohjauksen kehittämiseen. Lasten ja nuorten osalta kehittäminen käynnistyy loppusyksystä 2022 – alkuvuodesta 2023.
Geriatrisen asiakkaan palveluntarpeen arvioinnin mallin käyttöä laajennettiin vuoden 2021 lopulla toisella kotihoidon alueella ja kevään 2022 aikana mallia on laajennettu edelleen uusille kotihoidon alueille. Lisäksi geriatri on aloittanut moniammatillisen työskentelyn Lappeenrannan asiakasohjauksessa yhtenä päivänä viikossa. Palvelutarpeen arvioinnissa oleville geriatrisen arvioinnin asiakkaille on tehty yhteiskäyntejä geriatrin ja palveluohjaajan / sairaanhoitajan kanssa. Työ on käynnissä.
3 LAPE kehittämiskokonaisuus
Oppilashuollon palvelut sinua varten (ilman tekstitystä).
https://dreambroker.com/channel/h9kkz05b/ps0nqopm
Oppilashuollon palvelut sinua varten (tekstitetty FI).
https://dreambroker.com/channel/h9kkz05b/69dcwrqc
Oppilashuollon palvelut sinua varten (tekstitys ruotsiksi, SV).
https://dreambroker.com/channel/h9kkz05b/41ngzmv5
Oppilashuollon palvelut sinua varten (Tekstitetty englanniksi, EN).
https://dreambroker.com/channel/h9kkz05b/no7ld9c0
Oppilashuollon palvelut sinua varten (tekstitetty venäjäksi, RU).
https://dreambroker.com/channel/h9kkz05b/0j4tw8pu
Puolisoneuvolamalli valmistui syksyllä 2021 ja sen seuranta on käynnissä. Neuvolakäyntejä tehdään, ne on otettu osaksi toimintaa ja koettu hyviksi myös asiakkaiden toimesta, mutta käyntimäärät ovat vielä pieniä.
Kevään 2022 aikana uudistettiin perhevalmennuksen sisällöt ja luotiin neuvolaan uusi malli etäperhevalmennusten pitämiseen (sisältää sähköinen ajanvaraus asiakkaalle, perhevalmennuksen sisältö, asiakaspalautteen kerääminen ja toiminnan organisointi). Lisäksi henkilöstö koulutettiin etäperhevalmennusten pitämiseen ja neuvolaan valittiin valmennusvastaavat organisoimaan niiden toteutumista. Valmennukset ovat olleet suosittuja asiakkaiden keskuudessa ja ne ovat vastanneet tarpeeseen.
DigiFinlandin vetämään valtakunnalliseen sähköinen perhekeskus -kehittämiseen liityttiin mukaan alkuvuonna 2022. Tähän mennessä on osallistuttu valtakunnallisiin kokouksiin, linjattu sähköisen perhekeskuksen käyttöönottoa alueella ja selvitetty sähköisen perhekeskuksen alueellisia vaatimuksia käyttöönoton osalta sekä määritelty sisältöjä ja toiminnallisuuksia. Sähköinen perhekeskus on mahdollisuuksien mukaan myös huomioitu organisaation verkkosivu-uudistuksen yhteydessä. Selvitysten perusteella on Eksoten alueelle tehty suunnitelma aluetestauksesta. Käyttöönottoprojektin alustava suunnittelu on menossa. Siihen liittyen on koottu työryhmää ja määritelty tehtäviä käyttöönottoprojektin osalta alueella yhteistyössä Happee hankkeen kanssa. Viestinnästä on tehty alustava suunnitelma.
Nepsy-toimintamallin kehittäminen aloitettiin toukokuussa 2022. Kehittäminen kytkeytyy vahvasti HAPPEE-hankkeessa tehtävään nepsy-osaamiskeskuksen valmisteluun. Kehittäminen on edennyt seuraavilla teemoilla; selvitellään valtakunnallisia hyviä käytäntöjä, täsmennetään kehittämistarpeita lasten ja nuorten osalta, käynnistetään pienten keskittymättömien lasten ryhmätoiminnan (Leke) pilotti sisältäen henkilöstön kouluttamisen sekä laaditaan Nepsy-toimintamallin alustava luonnos lasten ja nuorten palveluihin, joka sisältää suunnitelman kuntoutusohjaaja/omatyöntekijämallista lasten ja nuorten osalta. Kehittämistä tehdään samanaikaisesti ja rinnan myös aikuisten toimintamallin osalta hanketavoitteen (kaikille ikäryhmille) mukaisesti.
Lasten kuntoutuksen kehittämistavoitteiden osalta toiminta on vasta käynnistynyt kehittäjän rekrytoinnilla elokuussa 2022. Kehittämisteeman tavoitteena on lisätä toimintaterapeuttien yhteistyötä varhaiskasvatuksessa kuntien palveluiden sekä varhaiskasvattajien ja muiden sote-ammattilaisten kanssa ja ottaa etäkonsultaatioiden kehittäminen osaksi mallia. Liitetään toiminta osaksi muuta, kouluja ja oppilashuoltoa käsittävää LAPE-kehittämistä (mm. nepsy, psykososiaalisten menetelmien osaaminen, koulufysioterapian kehittäminen). Lisäksi tavoitteena on vahvistaa vanhempien ja perheiden roolia aktiivisina toimijoina lasten kuntoutuksessa ja toimintaterapiassa sekä kehittää moniammatillista yhteistyötä mm. perhetyöntekijöiden ja muiden ammattilaisten kanssa.
Koulufysioterapian ja etäkonsultaatioiden ja ohjauksen -teeman tavoitteena on pilotoida Lappeenrannassa kokeiluna aloitettua koulufysioterapiatoimintaa vähintään 1–2 muussa kunnassa yhteistyössä kuntien, kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon kanssa (yhteys muuhun LAPE kehittämiseen). Etäkonsultaatioiden ja -ohjauksen kehittäminen pelillistämisen kautta vähän liikkuville nuorille aloitetaan syyskuussa 2022. Kehittäjä-fysioterapeutti rekrytoitiin tähän kehittämistavoitteeseen elokuun 22 aikana ja toiminnan suunnittelu käynnistyi syyskuussa.
Hankkeessa aloitti toukokuussa 2022 työskentelemään lasten ja nuorten interventiokoordinaattori. Hän tekee yhteistyötä HUS:n Terapiat Etulinjaan hankkeen kanssa. Interventiokoordinaattoreiden laajempi perehdytys on valtakunnallisesti menossa syksyn 2022 aikana. Interventiokoordinaattori vastaa koulutusten koordinoinnista alueella sekä tekee näyttöön perustuvien menetelmien implementaatiosuunnitelmaa Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle vuodelle 2023 ja siitä eteenpäin. Suunnitelman teko on käynnissä. IPC ja CoolKids koulutukset ja menetelmien toteuttaminen alueella jatkuvat. Lisäksi on tehty päätös Ohjattu omahoito – menetelmän koulutusten käynnistämisestä.
Lisäksi Ihmeelliset vuodet -menetelmäosaamista on lisätty koulutuksin vuoden 2021 aikana ja menetelmäohjaajille toteutetaan mentorointikoulutusta hankkeen kautta lokakuun 2022 ja maaliskuun 2023 aikana.
4 Sosiaalihuollon kehittämiskokonaisuus
Yhteistyössä Sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa on tehty sosiaalisen raportoinnin vakiinnuttamistyötä Eksotessa. Henkilöstölle on pidetty koulutuksellisia infotilaisuuksia, varsinaisia koulutustilaisuuksia (2) ja virtuaalisia aamukahveja sosiaalialan ammattilaisille. Lisäksi Socom on mallintanut sosiaalisen raportoinnin tiedonkulunprosessin ja tehnyt sosiaalisen raportoinnin käytöstä ja ilmiötiedosta puolivuosikoosteet syksyn 2021 ja kevään 2022 osalta. Mallintamista jatketaan vuoden 2023 aikana.
Sosiaalityön kehittäminen peruspalveluissa (sosiaalityön toimintamallin integroiminen sote-keskuksiin) on vasta alussa, koska kehittäjä-sosiaalityöntekijä aloitti työnsä elokuussa 2022. Kehittäminen liittyy vahvasti myös keskitetyn asiakasohjausyksikön Sujuvan toiminnan sekä moniammatillisten konsultaatiomallien ja moniammatillisen ja monialaisen tiimityön kehittämiseen sote-asemilla. Socom osallistuu myös tähän kehittämistyöhön.
5 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiskokonaisuus
Liikkuvien päihdepalvelujen kehittämisen kokonaistavoitteena on ulottaa palvelutarjonta myös herkästi palvelujen ulkopuolelle jääville, erityisesti lapsille ja nuorille, ikääntyville ja huono-osaisille ja päihteiden käyttäjille. Työskentely aloitettiin toukokuussa 22. Kehittämistä tehdään yhteistyössä muiden Miepä-kehittäjien kanssa ja muun muassa viestintää ja infoja on tehty yhdessä kokonaisuus huomioiden. Yhteistyötä on käynnistetty myös eri sidosryhmien (mm. kaupunki, poliisi, seurakunta) kanssa. Esimerkiksi on neuvoteltu yhteistyön toteutuksesta Lappeenrannan seurakuntayhtymän Liikkuvan sosiaalityön auto –hankkeen käynnistämistä. Eksote osallistuu siihen osatoteuttajana.
HUS Terapiat etulinjaan yhteistyössä on aikuisten osalta otettu käyttöön useita näyttöön perustuvia psykososiaalisia terapiamenetelmiä. Raportointikaudella on tehty terapianavigaattorin ja hoitoonohjausmallin sekä hoidontarpeen arvion kehittämistyön pilotti. Pilotin tuloksena arviointiin menevä aika on lyhentynyt huomattavasti, jolloin hoito päästään aloittamaan välittömästi. Tapaa organisoida palveluja ohjaa Käynti kerrallaan metodi, jota koulutettiin laajalti Eksotessa vuoden 2021 aikana. Palvelut on jaettu neljään eri portaaseen interventioiden pituuden, intensiivisyyden ja kohderyhmän oireiden/toimintakyvyn vaikeus huomioon ottaen. Tällä on tarkoitus ohjata asiakkaita osuvammin oikeaan hoitoon oikeaan aikaan ja tuoda kaikki palvelut kaikkien saataville. Keskustelut Asiakasohjauskeskus Kaiku24:n kanssa menossa parhaillaan heidän koulutustarpeistaan ja roolista Hoidontarpeen arviossa. Toukokuussa 22 päätettiin vakiinnuttaa Terapianavigaattori tiedonkeruuvälineenä hoidontarpeen arvion tekemisessä mielenterveys- ja päihdepalveluissa, päivystyspoliklinikalla ja nuorten aikuisten palveluissa. Myös nepsy prosessissa Terapianavigaattorin avulla kartoitetaan mielenterveys- ja päihdeasiat. Navigaattorin käyttöä mielenterveys- ja päihdepalveluissa tuetaan loppuvuosi 2022 ja vuonna 2023. Terapianavigaattori on tarkoitus viedä myös asiakaspalvelukeskus Kaiku24:n työntekijöille, aikataulu on sen osalta vielä avoin.
Kaikki pilottiin osallistuvat työntekijät koulutettiin Ohjatun Omahoidon käyttöön lyhytinterventiona sekä Nettiterapiat otettiin käyttöön Eksotessa palveluvalikkoa täydentävänä hoitomuotona. Ohjattu Omahoito on vakiinnutettu työvälineeksi Mielenterveys- ja päihdevastaanotoilla sekä päivystyspoliklinikalla. Kaikki uudet työntekijät käyvät ko. koulutuksen. Parhaillaan käydään keskusteluja missä kaikkialla olisi tarkoituksenmukaista tarjota Ohjatun Omahoidon interventiota sen huomattavan kysynnän perusteella. Kartoitus ja suunnittelu ohjatun omahoidon kouluttamisesta Hyvinvointiasemille on meneillään ja se toteutuu syksyn 22 aikana.
Etulinjan Lyhytterapiakoulutus on käynnissä Eksotessa. Etulinjan Lyhytterapia koulutus on vakiinnuttanut asemansa Mielenterveys- ja päihdevastaanottojen sekä päivystyspoliklinikan työvälineenä vuonna 2022. Lisäksi toteutettiin yhteistyössä Hyvä Mieli hankkeen kanssa Motivoiva haastattelu koulutuskokonaisuus. Motivoiva haastattelu koulutuksen verkko-opintojen osuus on osa Terapiat Etulinjaan toimintamallin koulutustarjontaa. Päihteet puheeksi -toimintamallin pilottijakso toteutui 11/2021–02/2022 välisenä aikana Honkaharjun terveysasemalla ja muiden asemien pilotteja aloitettiin suunnitella loppukeväästä 2022. Toiminta on edennyt hitaasti ja sitä tullaan aktivoimaan.
6 Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen
Ikääntyneiden palvelukokokonaisuuden kehittäminen on aloitettu elokuussa 22 yhteistyössä Eksoten HYTE-tiimin, Sujuvan asiakasohjauksen, Tulevaisuuden koti- hankkeen toimijoiden ja hoivan tulosyksikön ja kaatumisen ehkäisy hankkeen toimijoiden sekä kuntoutuksen ja avoterveydenhuollon kanssa. Kehittämisessä on tähän mennessä tunnistettu kolme kärkeä, 1) ikääntyneiden HYTE toiminnan kokonaisuuden (Finger-mallin jalkautus osana tätä), 2) ikääntyneiden palveluprosessin ja eri toimijoiden (pth avo + hoiva + esh/päivystys) yhteispintojen kuvaaminen ja 3) omaishoitoperheiden terveystarkastusten ja neuvonnan ja ohjauksen kokonaisuuden tarkasteleminen ja kehittäminen. Yhtenä tavoitteena hankkeessa olevan kotiin vietävien palveluiden kehittämisestä vastaa Tulevaisuuden koti-hanke, jonka kanssa tehdään yhteistyötä tämä teeman osalta. Kehittämisryhmä kootaan syyskuun aikana ja työskentely alkaa lokakuussa. Mukaan kehittämiseen otetaan myös alueen järjestöt ja yhdistykset sekä asiakkaat.
7 Muut palvelut
Puheterapiapalvelut
Kehittämisen seurauksena on alkanut muodostua uudenlainen palveluketju, jossa puheterapeutti ohjaa lapsiasiakkaat alkuvaiheen kommunikaatio-ohjaukseen pääosin kehityksellisistä palveluista puheterapian palvelutarpeen kartoituksen jälkeen. Ohjaus toteutetaan asiakkaan arkiympäristöissä, mahdollista on myös vastaanotto lastenneurologian yksikössä. Lisäksi työn sisältö keskittyy kommunikaatioon tukikeinojen ohjaukseen yksilöllisesti asiakkaan tarpeet huomioiden. Työskentelyn juurruttaminen moniammatillisen tiimin jäseneksi (lastenneurologian yksikkö) ja yhteistyöverkoston luominen EKSOTE:n alueella toimiviin puheterapeutteihin on menossa. Suunniteltu palautteen kerääminen ja toiminnan seuranta ja arviointi. Kehittämisessä yhteistyötä on tehty sosiaalityön perhepalvelujen, keskussairaalan vaativaan kuntoutuksen (aikuisasiakkaat), kehitysvammapoliklinikan, apuvälinekeskuksen sekä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, asumisyksiköiden ja ulkopuolisiin palveluntuottajien kanssa.
Maksuttoman ehkäisyn kokeilu
Maksuttoman ehkäisyn kokeilu saatiin käyntiin Eksoten alueella 23.5.2022. Toiminta laajenee portaittain ehkäisyneuvoloista kouluterveydenhuoltoon. Toiminnan aloittaminen on vaatinut viestintätoimia, joita tehostettiin eri kohderyhmille elokuun aikana.
Toiminta aloitettiin henkilöstön koulutuksella raskauden ehkäisyn hoidosta tietotaitotason kasvattamiseksi. Kehittämisen osana tuotetaan terveydenhoitajille myös laajempaa seksuaaliterveysosaamista kouluttamalla lisää seksuaalineuvojia sekä järjestämällä jälkitarkastuskoulutusta vuoden 2022–2023 aikana. Lisäksi on luotu verkosto raskaudenehkäisyn kanssa työskenteleville neuvola-, koulu- ja opiskeluterveyteen ajantasaisen informaation ja konsultoinnin parantamiseksi. Kehittämisen osana yhtenäistettiin Eksoten raskauden ehkäisykäyntien sisältö Käypä hoito- suositusten mukaisiksi. Elokuussa varmistui, että päätös suunnitellusta yhteistyöstä YTHS:n kanssa siirtyy myöhemmäksi valtakunnallisesti.
Toukokuun 2022 ja elokuun 2022 välisenä aikana maksuttoman ehkäisyn kontakteja alle 25-vuotiailla on ollut yhteensä 557, joista 434 (77,9 %) on ollut neuvolassa ja 123 (22,1 %) opiskeluterveydessä. Kontaktien määrä on kasvanut 3kk ajalla viime vuoteen verrattuna n. 54 %.
Yritysyhteistyö
Yritysyhteistyön tavoitteena on työstää yhdessä kehittämisestä kiinnostuneiden sote-alan yksityisten yritysten ja mahdollisuuksien mukaan järjestöjen kanssa yhteistyön ehtoja ja mahdollisuuksia. Raportointikaudella on käsitelty haasteita muun muassa liittyen asiakkaan sairaalasta kotiutumiseen, puhelinkontakteihin ja yhteydenpitoon Eksoteen asiakkaan asioissa sekä yhteistyöhön kotihoidon kanssa.
Järjestöyhteistyö
Järjestöjen ja yhdistysten kanssa on jatkettu kumppanuustoimintaa kumppanuuskahvien merkeissä. Järjestöt ja yhdistykset sekä muut sidosryhmät (esimerkiksi seurakunta, poliisi) on otettu mukaan kehittämiseen esim. neuvolatoiminnan, mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta. Terveys- ja hyvinvointiasemille on saatu nimettyä järjestöyhteyshenkilöt. Kumppanuuskahvien ensimmäisenä yhteiskehittämisen kohteena on jalkautettu valtakunnallisen OLKA- toimintamallin mukaisia infopisteitä terveys- ja hyvinvointiasemille.
8 Asiakasosallisuus ja asiakaspalautteen käsittely
Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen ja suunnitelma asiakaspalautteen keruun systemointiin aloitettiin vuoden 2020 rahoituksella ja työtä on jatkettu valtakunnallista kehittämistyötä ja hyviä malleja hyödyntäen vuoden 2021 täydennysrahoituksella. Sote-asemilla on kerätty asiakaspalautetta tehostetusti eri kehittämistoimien yhteydessä. Käytössä on webropol-kyselyt, jonka asiakas voi täyttää sähköisesti tai ammattilainen voi täyttää suullisen palautteen perusteella. Syyskuussa 2021 Otakantaa.fi-palveluun avatun Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeen lisäksi on toukokuussa 2022 avattu hanke Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valmisteluun (molemmissa Eksote organisaationa https://www.otakantaa.fi/fi/organisaatiot/469/ ) kyselyt.
Palvelupalautteen hallintaprosessia on työstetty hanketyönä. Koko organisaatiotasoinen ”Arvokas asiakaspalaute” -yhteinen toimintamalli asiakaspalautteen käsittelystä ja hyödyntämisestä on tehty iteroiden ja se on testausvaiheessa. Toimintamalli on kehitetty yhteiskehittämisen periaatteella tulevan hyvinvointialueen tarpeisiin (osallisuuden edistäminen, pelastuslaitos mukana). Palvelupalautteen systemaattinen hallintaprosessi on yksi keskeinen osa jo käynnissä olevaa toimintakulttuurin muutosta, jossa tavoitellaan aitoa asiakasosallisuutta. Mallissa on huomioitu muun muassa seuraavat asiat: 1) systemaattinen ja seurattu toimintamalli asiakaspalautteiden keräämiseen, käsittelyyn ja hyödyntämiseen, 2) malli sisältää ohjeistuksen, ohjauksen ja valvonnan, 3) ohjeistukseen on kehitetty erillinen avoin ja läpinäkyvä ”pelikirja-konsepti” (thinglink-ohjelmalla). Ohjeistuksen sisällöntuotanto on suunnittelu- ja luonnosteluvaiheessa. Kehittämisen prosessi on kytketty vahvasti tulevan hyvinvointialueen kehittämisen ja johtamisen prosesseihin. Mallissa on strategisena mittarina NPS (mikä ei ole vielä Eksotessa käytössä) ja lisäksi hyödynnetään PowerBI-raportointia (automaattiset nostot Eksoten verkkosivuille). THL:n ASPA-työryhmän väittämät ovat palautejärjestelmässä mukana (kansallinen vertailtavuus).
Asiakasosallisuuden vahvistaminen on yksi sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmän uudistuksen keinoista lisätä palveluiden vaikuttavuutta, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Asiakasosallisuuden vahvistamiseksi on otettu asiakkaita mukaan kehittämiseen. Lisäksi terveys- ja hyvinvointiasemien henkilöstölle suunniteltiin ja annettiin kaksivaiheinen osallisuusvalmennus maaliskuussa 2022. Keskeisenä valmennusmateriaalina käytettiin Asiakasosallisuus sotessa -opasta (TTL) tehtävineen. Osallisuuden esittelyvideo (https://www.youtube.com/watch?v=j6JIK5yQyeo) on ollut kaikkien katsottavissa ensin sisäisenä ppt-tallenteena ja sitten Eksoten YouTube -kanavalla (katsojien kokonaismäärä ei ole tiedossa). Valmennuksen tavoitteena oli lisätä henkilöstön tietoa osallisuuskeinoista ja ymmärrystä asiakasosallisuuden merkityksestä. Samalla kerättiin tietoa henkilöstön osallisuuskyvykkyydestä sekä ideoita asiakas- ja työntekijäosallisuuden edistämiseksi. Tietoa hyödynnetään myös hyvinvointialueen osallisuus- ja vuorovaikutusohjelman valmistelussa ja kehittämisosallisuuden lisäämisessä.
9 Tiedolla johtaminen
10 Osaamisen kehittäminen
Systeemisen työn malli on käytössä laajasti perhe- ja sosiaalipalveluiden puolella ja siellä henkilöstön koulutukset etenevät. Mallin hyödyntämistä sote-keskusten henkilöstön työssä, erityisesti moniammatillisten tiimien työssä on suunnitteilla. Koulutus tullaan räätälöimään sote-asemille syksyn 2022 aikana ja pilotointi aloitetaan keväällä 2023.
Henkilöstön digiosaamisen kehittäminen on keskeisellä osalla hanketoimissa. Tukea on annettu esimerkiksi etävastaanottojen toteutukseen. Lisäksi hankkeessa kehitettiin digimentorimalli. Alkuvaiheessa digimentoreiksi on ilmoittautunut noin 80 henkilöä. Heidät koulutetaan toimimaan digitukena omissa työyksiköissään. Työllä pyritään vahvistamaan henkilöstön osaamista ja tukea, että sitä kautta vahvistamaan asiakkaiden digitaalisten sote-palveluiden käyttöä.
Muut koulutukset: Työn muutoksen, asiakkaan kohtaamisen ja vuorovaikutusosaamisen, tiedolla johtamisen ja kustannusvaikuttavuuden osaamisen sekä konseptointi ja palvelumuotoiluosaamisen koulutuskokonaisuuksien suunnittelu on alkanut elokuussa 2022. Toimia toteutetaan vuoden 2022 lopulla sekä vuoden 2023 aikana linkittäen ja aikatauluttaen koulutukset osaksi yhtä suurta osaamisen kehittämisen kokonaisuutta.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, 12.11.2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Palvelujen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden päätavoitteen toimenpiteiden eteneminen ja mallien suunnittelu on edennyt. Ennakoivien vastaanottomallien ja määriteltyjen potilasryhmien hoitopolkujen/hoitoprosessien osalta on saatu valmiiksi tule- potilaiden hoitoon ohjautuvuus malli ja 2-tyypin diabeteksen hoitomalli. Osin vielä kesken ovat ADHD nuorten palvelu- sekä unettomuuden lääkkeetön hoitopolku kuvaukset. Uusina on syys-lokakuussa käynnistetty prediabetespotilaan hoitomallin rakentaminen. Siihen liittyy myös raskausdiabetespotilaan hoitopolun päivittäminen. Diabeteshoitopoluissa tehdään yhteistyötä Diabetesliiton kanssa. Yleisesti hoitopolkujen kehittämistä tehdään moniammatillisesti mm. hyten ja muiden toimijoiden kanssa. Ikäherätteitä (digiheräte), 55-vuotiaille on lähetetty kesäkuusta lähtien 55-vuotta täyttäneille. Näillä on tavoitettu alueen koko ikäluokka. Lisäksi ennakoivia ryhmätoimintamalleja on kehitetty uusille kohderyhmille yhdessä sidosryhmien kanssa.
Asiakasohjausyksikön asiakkuussegmentoinnin kehittäminen on jatkunut ensivaiheen neuvonnan ja ohjauksen asiakasryhmien tarpeiden ja palveluihin ohjautumisen määrittelytyönä. Sote-asemien osalta asiakkuussegmentointia on tarkasteltu tarvelähtöisesti ja ensisijaisesti paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden osalta. Työ liittyy meneillään olevaan sote-asemien omahoitajamallin kehittämiseen. Asiakasvastaavan tehtävän ja roolin keskeiset osaamisalueet on tunnistettu ja niiden pohjalta laadittu koulutus- ja perehdytyssuunnitelma. Lisäksi asiakkuudenhallintaa ja asiakasvastaavan työkaluja (SBM-asiakasvastaavan työpöytä) on edelleen kehitetty tiiviissä yhteistyössä sote-rakennerahoituksen Joukkuepeli -hankkeen kanssa.
Kotihoidon kuntouttavalle arviointijaksolle tulevan asiakkaan moniammatillisen palvelutarpeen arviointimallin käyttöä ja geriatrin työn kehittämistä on laajennettu Eksotessa uudelle alueelle.
Yhteistyö HUS Terapiat etulinjaan hankkeen kanssa psykososiaalisten menetelmien parantamiseksi nuorten perustason palveluissa on edennyt. IPC ja Cool Kids osaajiksi on koulutettu oppilashuollon sekä lasten ja nuorten talon henkilöstöä ja interventioita on käynnissä. Menetelmien käyttöön on saatu tukea HUS:lta ja alueelle on koulutettu menetelmäohjaajia. Myös toiminnan arviointia (kirjaaminen) on kehitetty ja seuranta on käynnissä. Näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien (sis. IPC ja CK) implementoinnin suunnittelu Eksoten alueelle on käynnissä.
Suun terveydenhuollon osalta Suu kerralla kuntoon (Meksote)sekä Walk-in mallien edelleen kehittäminen jatkuu Eksotessa.
Sote-keskusten osalta omahoitajamallin sekä työpari-mallin kehittäminen on edennyt ja uusia pilotteja on käynnistetty. Pilotointien yhteydessä arvioidaan olemassa olevaa toimintaa sekä henkilöstön, että asiakkaiden kokemuksia. Moniammatillisen tiimimallin kehittämissuunnitelmat ovat tarkentuneet, mutta kehittämistä ei ole päästy vielä aloittamaan. Työ käynnistyy varsinaisesti vuoden 2022 puolella. Hoitosuunnitelmien kehittämistyötä tehdään yhtä aikaa edellä mainittujen mallien kehittämisen kanssa. Asiakkaan sujuvaa palvelupolkua sote-keskuksessa suunnitellaan tiivissää yhteistyössä muiden palvelujen ja toimintojen (mm. ensilinjan puhelinpalvelut, asiakasohjaus ja palveluntarpeen arviointiyksikkö) kanssa.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Kuntien ja Eksoten yhteistyö lasten ja nuorten koulu-uupumuksen vähentämiseksi ja koulupudokkuuden ehkäisemiseksi oppilashuollon kehittämisen kautta on meneillään. Eri toimijoiden näkemyksiä oppilashuollon nykytilasta ja kehittämisen kohteista on kartoitettu huoltajilta, perusasteen oppilailta ja 2. asteen opiskelijoilta ja koulujen, sote-ammattilaisten ja oppilas ja opiskeluhuollon henkilöstöltä. Kehittämisen tavoite on maakunnallisen yhteisöllisen oppilashuoltomallin tuottaminen. Mallissa kuvataan lakisääteiset ja muut oppilaiden jaksamista tulevat keinot ja toimet, eri toimijoiden roolit ja vastuut sekä tehostetaan viestintää. Työ on käynnissä. Fiilismittari pilotti on aloitettu kuraattoreiden työssä. Toimintaa arvioidaan myöhemmin.
LAPE kehittämisen puoliso/isäneuvola -malli on valmis. Mallin pilotointi toteutetaan 9/2021–3/2022 välisenä aikana. Voimaperheet toimintamalli myös 4-vuotiaille on otettu käyttöön. Neuvolan yhteistyö järjestöjen (mm. MLL, Mieli ry) ja muiden toimijoiden kanssa jatkuu tiiviinä. Neuvolan viestintää, sähköistä asiointia, kirjaamista on kehitetty ja henkilöstön osallisuutta lisätty.
Pop-Up toiminnan suunnittelu on viivästynyt koronan takia suunnitellusta. Mallin suunnittelu käynnistyy loppuvuodesta 2021 yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena päästä pilotoimaan toimintaa keväällä 2022.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Mielenterveys- ja päihdetyötietoisuuden ja osaamisen lisäämiseen liittyvien toimien toteuttaminen on edennyt myös tällä arviointikaudella. Koulutustarpeita on kartoitettu sekä soten, että koulujen henkilöstön osalta. Hyvä Mieli hankkeen kautta on yläkouluille tuotettu ja jaettu käyttöön maksuton video-oppituntimateriaali: "Hyvä mieli syntyy ja voi hyvin ilman päihteitä". TE-hankkeessa kehitettyä verkkopohjaista koulutusta Motivoiva haastattelu -menetelmästä on tarkoitus tarjota laajasti sote-ammattilaisille. Toimintakyvyn osaamisen liittyvän ICF-osaamisen koulutuksia on jatkettu ja laajennettu eri ammattiryhmille. Toiminnan implementointia on varmistettu antamalla yksiköille käyttöönoton tukea.
Aikuisten terapiatakuuseen liittyvät toimet ovat edenneet. Terapiakoordinaattori (HUS/TE-hanke) on kouluttanut menetelmiä (mm. lyhytterapia, ohjattu omahoito), koordinoinut toimintaa sekä suunnitellut toiminnan kehittämistä Eksoten henkilöstön kanssa. Hoitoonohjausmallin ja laaturekisterin rakentaminen sekä niiden sovittaminen Eksoten toimintamalleihin on käynnissä. Terapianavigaattoria, joka mahdollistaa tehokkaan esitietojen, oiremittareiden ja hoitomieltymysten keruun ennen ammattilaisen arviota, lähdetään pilotoimaan loppusyksystä 2021. Ohjattu omahoitomenetelmän koulutusten suunnittelu sote-asemien henkilöstölle on käynnissä.
Hammashoidossa omahoidon -malli on käytössä ja seuranta käynnissä sekä omahoidon motivointilaitteen hankinta menossa. Myös hammashoidon laaturekisterin kehittäminen etenee.
Asiakaspalautteen hyödyntämisen systemaattinen kehittäminen on käynnissä. Tarkoituksena on luoda systemaattinen malli asiakaspalautteen keräämiseen, käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Malli sisältää myös ohjeistuksen ja seurannan organisaatiossa. Asiakasnäkemystä palveluiden kehittämiseen hankkeessa haetaan mm. Otakantaa.fi kyselyiden ja kokemusasiantuntijatoiminnan avulla.
Sosiaalisen raportoinnin kehittämistyön ensimmäinen vaihe on tehty ja arvioitu. Ilmiöistä saatiin hyvää tietoa, mutta koska raportoitujen ilmiöiden määrä oli tässä vaiheessa varsin vähäinen, niin raportointia on laajennettu sosiaalityöntekijöiden ohella myös sosiaaliohjaajien tehtäväksi. Tiedon raportointia sekä ilmiöiden seurantaa ja arviointia jatketaan.
Asiakasprosessien kustannusvaikutusten arvioiminen on käynnistynyt eri hanketoimien yhteydessä. Toimien mittarointia on suunniteltu tähtäimenä toimien vaikuttavuuden arviointi laadun ja vaikuttavuuden sekä kustannusvaikuttavuuden osalta. Myös seurantaa on kehitetty ja sitä tehdään säännöllisesti.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Etävastaanotto-mallia on kehitetty sote-keskushankkeessa toimintojen sisällön ja yhdessä Joukkuepeliä rakenneuudistushankkeen kanssa järjestelmien ja työvälineiden kehittämisen näkökulmasta. Hammashuollon 1-vuotiaiden etävastaanottomalli on valmis ja sitä jalkautetaan laajemmalle. Myös hammashuollon etäkonsultaatiomalli on päivitetty ja niihin liittyen otetaan loppuvuodesta käyttöön omahoidon motivointilaite.
Perusterveydenhuollon sote-asemilla etävastaanottojen pilotit omalla henkilöstöllä (lääkärit ja hoitajat) käynnistyivät sote-asemilla elokuussa 2021. Pilotteihin liittyvät koulutukset ja ohjeet on tehty ja välineet hankittu. Lääkärin etävastaanottoja on pilotoitu myös ostopalveluna. Lisäksi on meneillään kokeilu myös reseptien uusimiseen liittyen, jossa kehitetään samalla myös lääkärin ja hoitajan työnjakoa. Pilottien arviointi ja seuranta on käynnissä ja etävastaanottojen määrät ovat lisääntyneet.
Perusterveydenhuollon konsultaatiomallien kehittäminen linkittyy vahvasti osaksi omahoitaja-, työpari- ja moniammatillisten tiimimallien kehittämistä sote-asemilla. Omahoitaja ja työparimallin kehittäminen on käynnissä, mutta moniammatillisen tiiminallin kehittämistyö ei ole vielä edennyt alustavaa suunnittelua pidemmälle. Työ on tarkoitus aloittaa alkuvuodesta 2022. Hoitosuunnitelmien kehittäminen kulkee em. mallien rinnalla. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen yhteistyön ja konsultaatiomallien kehittäminen on mm. kotisairaalapotilaiden osalta on käynnistynyt.
5. Kustannusten nousun hillitseminen
Tulevaisuuden sote-keskusmallin kehittäminen on käynnissä. Tässä vaiheessa kehittämisessä on keskitytty mallin kokonaisuuden hahmottamiseen. Kyseessä on laaja, pitkäjänteistä työskentelyä vaativa ja eri kehittämistoimia läpileikkaava ”sateenkaari” -mallin rakentaminen, niin siihen liittyviä keskeisiä teemoja on nostettu myös osaksi tulevaisuuden sote-keskushankkeen täydennysrahoitushakua. Kokonaisuuden kehittämisessä otetaan huomioon mm. asiakkaiden osallisuuden kehittäminen, asiakkuuden segmentaatio tarpeen mukaan, ennaltaehkäisyä ja ennakointia tukevat uudet toimintamallit, painopisteen siirto kevyempiin palveluihin, sote-henkilöstön työnjaon muutokset, asiakasohjautuvuus (mm. omahoitaja/asiakasvastaavamallit), palvelupolkujen kehittäminen (sujuvat, moniammatilliset palvelut) sekä hoidon saatavuuden ja hoitotakuuseen liittyvät tekijät.
Sähköisen asioinnin osalta asiointipolkuja ja asioinnin yhdenmukaisuutta on edelleen pyritty parantamaan. Muun muassa omaolon osalta on parannettu palveluohjausta vastaamaan kehitettyjä toimintamalleja sekä määritelty Chatbot-toimintaa koko Eksoten palveluvalikoiman tarpeisiin. Lisäksi sähköisen asioinnin palveluprosesseja on kehitetty ja tehty etävastaanotoista tietosuojavaikutusten arviointi.
Tiedolla johtamisen kehittämisessä on pyritty parantamaan asiakas- ja potilasdatan laatua yhteystyössä Joukkuepeliä hankkeen kanssa mm. kirjaamiskäytäntöjä ja ohjeita yhdenmukaistamalla sekä henkilöstöä kouluttamalla. Lisäksi on parannettu kirjaamisprosessia työikäisten palveluissa ja siirretty kirjaamisen painopistettä ikääntyneiden osalta sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään. Yhteinen tulevaisuus- ja Joukkuepeliä-hankkeiden yhteistyössä on myös kehitetty SBM-toiminnanohjausjärjestelmään sote-tilannekuvasta, palveluiden tilaamisnäkymästä, toimintakykytiedon koosteesta ja asiakasvastaavan työpöydästä muodostuvaa kokonaisuutta. Oleellinen osa asiakkuudenhallinnassa hyödynnettävää tietoa on toimintakykytieto, jota kirjataan strukturoidusti toimintakykymobiilia hyödyntäen. Toimintakykymobiilin käyttöä on Eksotessa laajennettu ja toimintakyvyn arviointiosaamista parannettu koulutuksin.
Pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä kehitetty kodin turvallisuusarviointi otettiin käyttöön toimintakykymobiilissa ja SBM-järjestelmässä lokakuussa. Asiakaskohtaiset kodin turvallisuusarviot ovat Eksoten ammattilaisten käytössä asiakaskohtaista palvelukokonaisuutta suunniteltaessa. Digitaalisesti tehty arviointi kerryttää alueellista tilannekuvatietoa sote-pela-yhteiseen tiedolla johtamisen näkymään. SBM-järjestelmään on tuotettu kodin turvallisuusarvioinnin lisäksi myös pelastuslain 42§ mukainen vaarailmoitus, jonka avulla Eksoten ammattilaiset voivat tehdä vaarailmoituksen suoraan pelastuslaitokselle.
Henkilöstön osallistaminen ja henkilöstölle tiedottaminen on osa vaikuttavan tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämistä ja johtamista. Tähän on hankkeessa panostettu ja tullaan jatkossakin panostamaan monin eri keinoin.
Ennakoivien ryhmätoimintamallien uudistaminen etenee ja elintapaneuvonnan palvelupolku on kuvattu Eksoten verkkosivuille. Järjestö- ja yhdistysyhteistyön kehittäminen on käynnistynyt ja yhteistyötä tehdään mm. kumppanuuspöydässä ja maakunnallisessa hyvinvointityöryhmässä sekä yhdyspintatyöryhmässä.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, 12.5.2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Ennakoiviin vastaanottomallien ja määriteltyjen potilasryhmien hoitopolkujen/hoitoprosessien kehittäminen on osin valmiina (akuutin sepelvaltimopotilaan kotiutus ja jatkohoito, vasta-alkaneen eteisvärinäpotilaan hoitomalli) ja osin vielä kesken (tules-potilaiden hoitoon ohjautuvuus, prediabetespotilaiden hoitopolku sekä ADHD nuorten palvelupolku). Hyte on vahvasti mukana hoitopolku/hoitomallityössä. Lisäksi Hyte-yhteistyössä on luotu ikäheräte-konsepti (digiheräte), joka kohdentuu ensin 55-vuotiaisiin Etelä-Karjalaisiin ja käynnistyi toukokuussa 2021. Edellisten ohella myös ennakoiviin ryhmätoimintoihin kuuluva Elo-elämäntaparyhmätoiminta on aloitettu sähköisenä palveluna keväällä 2021.
Asiakkuussegmentointia, erityisesti kohdistuen ikääntyneiden, omaishoitoperheiden, muistisairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien ryhmiin, on kehitetty osana Sujuvan asiakasohjauskokonaisuuden kehittämistä ja tehty pilotointia asiakkuuksien hallinnan toteutuksen tukena. Samalla on kehitetty pilotointien kautta asiakasvastaava-toimintamallia sekä asiakkuuden hallinnan työkaluja Sujuvaan. Geriatrin johdolla on kehitetty kotihoidon kuntouttavalle arviointijaksolle tulevan asiakkaan moniammatillisen palvelutarpeen arviointimalli.
Yhteistyö HUS Terapiat etulinjaan hankkeen kanssa psykosiaalisten menetelmien parantamiseksi nuorten perustason palveluissa on edennyt. Henkilöstöä on koulutettu IPC ja Cool Kids osaajiksi ja interventioita aloitettu ja toiminnan implementoinnin suunnittelu koko Eksoten alueelle on käynnistetty.
Suun terveydenhuollon osalta Suu kerralla kuntoon ja Walk-in mallit ovat valmiina ja niiden arviointia, toimivuuden testaamista ja jatkokehittämistä tehdään tällä hetkellä. Hybridimallin käyttöönotosta luovuttiin pilotin perusteella, koska se ei tuottanut tavoiteltavaa hyötyä.
Sote-keskusten moniammatillisen tiimimallin ja siihen liittyvän omahoitajamallin ja hoitosuunnitelman kehittämistyö on päässyt alkuun ja asiakkaan sujuvaa palvelupolkua sote-keskuksessa suunnitellaan yhdessä muiden palvelujen ja toimintojen kanssa. Osaan, edellä mainittuihin kehittämistoimiin liittyvää arviointitietoa on tässä vaiheessa vielä vähän käytössä, koska suurin osa toimintamallien muutoksista on vasta tehty. Arviointia tehdään sitten kun pilotit saadaan käyntiin.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Kuntien ja Eksoten yhteistyö lasten ja nuorten koulu-uupumuksen vähentämiseksi ja koulupudokkuuden ehkäisemiseksi oppilashuollon kehittämisen kautta on hyvässä vauhdissa. Eri toimijoiden näkemyksiä oppilashuollon nykytilasta ja kehittämisen kohteista on kartoitettu laajasti ja syksyn kehittämistoimenpiteet on suunniteltu ja aikataulutettu. Eri toimijoiden osallistaminen on keskeisenä periaatteena kehittämistyössä ja muun muassa nuoret kokemusasiantuntijat on otettu mukaan kehittämistyöhön.
Isäneuvola-malli saadaan valmiiksi kevään aikana. Pilottikokeilut alkavat syksyllä. Voimaperheet toimintamalli 3-vuotiaille on otettu käyttöön. Neuvolan yhteistyö järjestöjen (mm. MLL) ja muiden toimijoiden (mm. LAB amk:n) kanssa on tiivistynyt, hyödynnetään eri osapuolten osaamista ja vähennetään toimintojen päällekkäisyyksiä. Neuvolan viestintää on kehitetty Yamk-opiskelijoiden opinnäytetyön pohjalta.
Pop Up/terveyskioski toiminnan suunnittelu on käynnistynyt ja tavoitteena päästä pilotoimaan toimintaa syksyllä 2021.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Mielenterveys- ja päihdetyötietoisuuden ja osaamisen lisääminen on nostettu esille sekä LAPE, että muussa sote-keskuskehittämisessä sekä HUS:n kanssa yhteistyössä tehtävissä Terapiat etulinjaan toimissa. Osaamisen tarpeita on kartoitettu ja koulutuksia suunnitellaan myös yhdessä Eksoten Hyvä Mieli -hankkeen kanssa. Lisäksi Eksotessa käytössä olevan arviointivälineen, toimintakykymobiilin perustana olevan ICF-osaamisen koulutukset ovat käynnissä ja niitä jatketaan. Toimintakykymobiili säästää henkilöstön työaikaa sekä yhtenäistää arviointia ja se on tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisimman laajasti Eksotessa.
Aikuisten terapiatakuuseen liittyvät toimet ovat käynnistyneet. Terapiakoordinaattori (HUS) on valittu Eksotelle ja koulutusten tarvekartoitus on menossa. Lisäksi hoitoonohjausmalliin ja terapianavigaattoriasiaan syventyminen sekä niiden sovittaminen Eksoten toimintamalleihin ja rakenteeseen on menossa.
Karieksen ehkäisyyn liittyvä omahoidon seurantakäynti-malli on kehitetty ja osin koulutettu henkilöstölle. Mallissa tarvittavien diagnostiikkalaitteiden testaus ja valinta on käynnissä. Laatutyöskentelyä on kehitetty erityisesti osana hammashuollon ja perhepalveluiden toimintaa. Eri toimien mittarointiin ja arviointiin on kiinnitetty ja kiinnitetään huomiota vahvasti. Mittaroinnin kehittämisen tavoitteena on entistä paremman tiedon tuottaminen niin johtamisen jaettua päätöksentekoa kuin palveluiden kehittämistä varten. Asiakaspalautteen keräämisen tehostaminen on käynnissä. Sosiaalisen raportoinnin kehittämistyö etenee yhdessä Socomin kanssa. Raportoinnin toimintamallin ja prosessin koulutus sosiaalityöntekijöille on järjestetty ja raportointi on käytössä. Toiminnan arviointia tehdään syksyllä 21. Asiakasprosessien kustannusvaikutusten havaitseminen ja niihin vaikuttaminen on keskustelun alla.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Etävastaanotto-mallia on kehitetty yhdessä Joukkuepeliä rakenneuudistushankkeen kanssa järjestelmien ja työvälineiden kehittämisen näkökulmasta. Sote-keskushankkeessa on kehitetty hammashuollon ja perusterveydenhuollon etävastaanottojen toiminnan sisältöä ja toteutusta sekä niihin liittyviä toimintamalleja. Hammashuollossa ensimmäinen (1-vuotiaiden terveystarkastus) pilotti on tehty ja perusterveydenhuollossa pilotit ovat alkamassa. Samassa yhteydessä arvioidaan ja etävastaanottoihin liittyviä konsultaatiotarpeita ja nykyisten konsultaatiomallien toimivuutta ja kehitetään niitä. Myös perusterveydenhuollon ja erikoisairaanhoidon sekä akuutin välisten konsultaatiotarpeiden kartoitus ja kehittämistyö on aloitettu.
Chat -palveluiden käytöstä ammattilaisten työvälineenä ja asiakkaalle tarjottavien Chat-palveluiden kokonaisuuksista ei ole vielä selkeää suunnitelmaa. Digiklinikka-pilotti ei ole vielä käynnistynyt. Yksityisten yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on käynnistynyt ja yhteinen työryhmä on perustettu. Ryhmän tavoitteena on muun muassa yhteisasiakkaiden palvelupolun sujuvoittaminen.
Moniammatillisen tiimimallin kehittämisen osalta on tehty peruskartoitus ja sen kehittäminen etenee. Mallin kehittämiseen liittyy olennaisesti hoitosuunnitelman ja sen kirjaamisen käytäntöjen sekä omahoitaja mallin kehittäminen sekä sote-keskusten asiakkuuden haltuun otto.
5. Kustannusten nousun hillitseminen
Tulevaisuuden sote-keskusmallin hahmottaminen on käynnissä ja etenee suunnitellusti. Nykyisten sote-asemien vertailu on käynnissä ja toteutuu kevään 2021 aikana. Yhteistyö Joukkuepeliä-hankkeen kanssa on ollut tiivistä. Vaikuttavan sote-keskus-tiedolla-johtamisen muotoileminen ja kehittäminen on pääosin Joukkuepeliä-hankkeen toimintoja, mutta liittyy olennaisesti myös sote-keskushankkeen asiakasohjauksen sekä palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnin kehittämistoimiin.
Ennakoivan ja asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää ja sitä kautta kustannustehokkuuteen vaikuttavaa toimintaa on hankkeessa kehitetty osin erikseen (mm. ryhmätoiminnot ja digiherätteet), mutta myös osana kaikkea kehittämistä. Työtä on tehty yhteistyössä Eksoten Hyte-tiimin kanssa. Omaolon näkyvyyden nostaminen ja palveluun ohjautuvuuden kehittäminen on käynnistynyt. Arviointitietoa käyttömääristä saadaan myöhemmin. Järjestöjen ja Eksoten yhteistyötä tiivistetään yleisesti, mutta myös eri hanketoimissa. Pyrkimyksenä on päästä pois päällekkäisyyksistä ja keskustella kunkin toimijan roolista Eksoten alueen asukkaiden hyvinvoinnin tuottamisessa. Työ on alussa.
Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista 15.11.2020
Lokakuun oma-arviointi ja oma-arviointi ennen kehittämistoiminnan aloittamista on tallennettu tänne Innokylään:
- Ennen kehittämistyön (hankkeen) alkamista tietoja arvioinnin pohjaksi on kerätty tilastoista, raportointijärjestelmistä, kehityskokouksista sekä eri vastuu- ja tulosalueiden johdolta ja asiantuntijoilta. Kehittämistoiminnan suunnittelussa hyödynnettiin valmisteluvaiheessa myös asukkaille ja henkilöstölle tehtyä kyselyä huhtikuulta 2019. Lisäksi Eksoten olemassa olevista dokumenteista, kuten strategiasta, strategian toimeenpanosta, hyvinvointikertomuksesta ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta sekä arviointikertomuksesta, on hyödynnetty tietoa. THL-sote-arviointiraportti antaa tietoa myös alueen tilanteesta. Hankkeen pää- ja prosessitavoitteisiin liitetyt toimenpiteet on aikataulutettu ja suunniteltu toteutettavaksi jatkuvan parantamisen näkökulmasta asiakkaalle lisäarvoa tuottaen.
- Lokakuun oma-arvioinnissa keskeisenä nostona on, että tässä vaiheessa hankkeen prosessitavoitteissa on edetty suunnittelun osalta. Vielä toimintaa ei ole suoraan kohdennettu asiakastyöhön, jolloin sillä olisi vaikutusta asiakasmääriin, palautteeseen tai kehitettyihin toimintamalleihin. Tietoa hankkeesta on jaettu eri tavoin ja eri kohderyhmille. Yhteistyö tiivistyy monelta osin. Hankkeen edetessä ja toimintamallien kehittyessä tänne päivitetään muita lisätietoja.