Etelä-Karjalan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Karjalan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Etelä-Karjala: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Etelä-Karjalan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Karjalan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hankekokonaisuuden punaisena lankana on hoidon ja palvelujen jatkuvuus ja saatavuus sekä eri tason ja osaamisen toimijoiden yhteentoimivuus. Hankkeella tavoitellaan asiakaskokemusta, henkilöstön työhyvinvointia, hyvinvointihyötyä ja kustannustehokkuutta.
 

Toimiaika

2020-2023, hanke on käynnissä.

Toimijat

Hanketta viemme eteenpäin yhdessä alueen kuntien, järjestöjen, yritysten, oppilaitosten, sosiaalialan osaamiskeskuksen ja asiakkaiden kanssa yhteistyötä tehden. Toimimme verkostomaisesti ja innovatiivisesti tunnistettuihin tarpeisiin ja kehittämiskohteisiin vastaten.

Yhteistyö ja viestintä toisten alueiden sote-keskuskokonaisuuksien, THL:n ja ministeriöiden kanssa tukee myös kehittämistyötä. Jo olemassa olevien - ja kehittämistyössä syntyvien - hyvien käytäntöjen ja oppien hyödyntäminen on tunnistettu tärkeäksi konkreettisen kehittämistyön voimavaraksi.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Paula Soukkio
Yhteyshenkilön organisaatio
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
paula.soukkio@eksote.fi

Luotu

29.06.2020

Viimeksi muokattu

22.02.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Vuodesta 2010 alkaen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksote on järjestänyt integroituja ja toimintakykyä edistäviä terveys- ja vanhustenpalveluja, perhe- ja sosiaalipalveluja sekä kuntoutuspalveluja maakunnan reilulle 128 000 asukkaalle. Tärkeä rooli sote-toiminnassa on myös yksityisillä ja kolmannen sektorin toimijoilla. Eksotella on tällä hetkellä noin 100 toimipistettä kaikkien eteläkarjalaisten käytössä kotikunnasta riippumatta. Etelä-Karjalan keskussairaala vastaa erikoissairaanhoidosta. Ensivaste ja ensihoito järjestetään yhdessä pelastustoimen kanssa.

Palvelutarpeet ja elinympäristö muuttuvat samalla, kun alueen väestö vanhenee ja syntyvien lasten määrä vähenee. Alueelle heijastuvat erilaiset haasteet muun muassa kansantautiperimästä, päihteidenkäytöstä, kuntien verotulohaasteista ja rajaliikkuvuudesta johtuen. Maakunnassa asutus on keskittynyt pääosin kahteen kaupunkiin ja välimatkat palveluihin ovat paikoin pitkiä. 

Palvelurakenne on avopainotteista ja kuntoutukseen on panostettu eri tavoin. Matalan kynnyksen palvelukeskittymiä sekä liikkuvia ja sähköisiä palveluja on haluttu kehittää monipuolisesti. Erilaisten palvelujen ja toimintojen kehittämisellä on haluttu tukea ihmisten kotona asumista ja osaltaan vahvistaa alueen elinvoimaa. Myös esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on panostettu maakunnallisella yhteistyöllä.

Eksoten uusi strategia painottaa ihmisten toimintakykyisyyttä työssä, arjessa ja elämässä. Toimintakyvyn tukemiseen liittyy myös maakunnallinen integraatiota ja digitalisaatiota hyödyntävä toiminta. Sote-keskushankkeessa toteuttavilla toimenpiteillä halutaan vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja palvelujen saatavuutta sekä panostaa ennaltaehkäisyyn: asiakkaamme saavat entistä jouhevammin ja vaikuttavammin palveluja ja hoitoa tunnistettuun tarpeeseen ja henkilöstömme pääsee käyttämään osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Rakennamme näin ollen yhteistä tulevaisuutta.

Päämäärä ja päätavoite

Kansallisten hyötytavoitteiden ja Yhteinen tulevaisuus -hankkeemme muiden määriteltyjen tavoitteiden kautta haluamme rakentaa ja toteuttaa asukkaiden tarpeisiin vastaavia ja kustannuskestäviä tulevaisuuden palvelu- ja toimintamalleja sekä niiden kuvauksia käytännön suunnitteluun ja toteutukseen, joilla vastataan tuleviin hoitotakuisiin. Samalla tarkoituksena on mm. vahvistaa, luontevoittaa ja varmistaa palvelujen ja toiminnan oikea-aikaisuutta, jatkuvuutta ja saatavuutta sekä toteuttaa monialaista ja osaavaa ennakointia.

Konkreettisina esimerkkeinä tavoitteista ovat muun muassa

  • uudenlaisen isäneuvolatoiminnan, tiimityön mallien ja ennakoivien vastaanottojen kehittäminen
  • mielenterveys- ja päihdeosaamisen lisääminen 
  • asiakasohjauksen ja casemanageroinnin uudet mallit
  • kouluikäisten lasten ja nuorten toimintakyvyn varhainen tunnistaminen
  • hybridimallien kehittäminen suun terveydenhuoltoon sekä
  • rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen raportoinnin mallintaminen.

 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Kokonaisuudessaan hankkeen tuloksena Etelä-Karjalaan syntyy tulevaisuuden sote-keskusmalli, jonka toiminta perustuu ja ohjautuu vahvasti asukkaiden tarpeisiin alueen taloudellisten, yhteiskunnallisten, kulttuuristen ja sosiaalisten erityispiirteiden mukaisesti. Työtä tehdään yhdessä kuntien ja toimijoiden kanssa. Malleilla ja konkreettisella toiminnalla vastataan ja tähdätään mm. kansallisiin hoito- ja terapiatakuisiin, hoidon saatavuusaikoihin, mielenterveysstrategiaan ja ikäohjelmaan.

Asiakas voi ottaa yhteyttä 24/7 sote-keskukseen erilaisten käyttäjälähtöisten palvelukanavien kautta. Sote-keskuksen aukioloajat ovat nykyistä laajemmat ja palvelut monipuolisia, helposti saavutettavissa ja helppokäyttöisiä. Lisäksi odotettuja vaikutuksia ovat esimerkiksi:

  • Kehitetyt palvelupolut, -kokonaisuudet ja toimintamallit toimivat ennalta esimerkiksi elintapasairauksien ennaltaehkäisemiseksi ja vähentävät raskaampien palvelujen tarvetta sekä vaikuttavat myös kustannuskehitykseen. Ennakoiva herätemalli tukee työikäisten hyvinvointia ja työssäjaksamista.
  • Uudenlaiset, monialaiset tiimityön ja työparityön toimintamallit sekä etävastaanotot tuovat joustoa ja sujuvuutta ns. nopeasti hoidettavien asioiden hoitoon, jolloin samalla pystytään kohdentamaan ammattilaisten työpanos oikeille potilaille/asiakkaille nykyistä oikea-aikaisemmin.
  • Jaettu päätöksenteko vaikuttaa palvelujen kysyntään ja vahvistaa asiakkaan omahoitoa.
  • Kokemusasiantuntijaryhmä avoterveydenhuollossa toimii palvelujen ja palautteen yhtenä keskustelufoorumina, jolla haetaan ratkaisuja ennakointiin ja saatavuuteen.
  • Omahoitaja- ja casemanagerimallilla helpotetaan asiakkaan arjen sujumista ja hoidon jatkuvuutta. Samalla voidaan olettaa ja osoittaa, että ylitarpeenmukainen sote-palvelujen käyttö ja yhteydenotot sekä paluu päivystykseen/osastolle vähenee.

Hankkeen tuotoksina syntyy monialaisia kuvauksia ja arviointeja sekä henkilöstön, asiakkaiden ja kumppanien palautetta ja osaamisen lisäämisen materiaalia kustannusvaikuttavaan, ennakoivaan ja osuvaan palvelutoimintaan. 

Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, 12.11.2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Palvelujen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden päätavoitteen toimenpiteiden eteneminen ja mallien suunnittelu on edennyt. Ennakoivien vastaanottomallien ja määriteltyjen potilasryhmien hoitopolkujen/hoitoprosessien osalta on saatu valmiiksi tule- potilaiden hoitoon ohjautuvuus malli ja 2-tyypin diabeteksen hoitomalli. Osin vielä kesken ovat ADHD nuorten palvelu- sekä unettomuuden lääkkeetön hoitopolku kuvaukset. Uusina on syys-lokakuussa käynnistetty prediabetespotilaan hoitomallin rakentaminen. Siihen liittyy myös raskausdiabetespotilaan hoitopolun päivittäminen. Diabeteshoitopoluissa tehdään yhteistyötä Diabetesliiton kanssa. Yleisesti hoitopolkujen kehittämistä tehdään moniammatillisesti mm. hyten ja muiden toimijoiden kanssa. Ikäherätteitä (digiheräte), 55-vuotiaille on lähetetty kesäkuusta lähtien 55-vuotta täyttäneille. Näillä on tavoitettu alueen koko ikäluokka. Lisäksi ennakoivia ryhmätoimintamalleja on kehitetty uusille kohderyhmille yhdessä sidosryhmien kanssa.   

Asiakasohjausyksikön asiakkuussegmentoinnin kehittäminen on jatkunut ensivaiheen neuvonnan ja ohjauksen asiakasryhmien tarpeiden ja palveluihin ohjautumisen määrittelytyönä.  Sote-asemien osalta asiakkuussegmentointia on tarkasteltu tarvelähtöisesti ja ensisijaisesti paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden osalta. Työ liittyy meneillään olevaan sote-asemien omahoitajamallin kehittämiseen. Asiakasvastaavan tehtävän ja roolin keskeiset osaamisalueet on tunnistettu ja niiden pohjalta laadittu koulutus- ja perehdytyssuunnitelma. Lisäksi asiakkuudenhallintaa ja asiakasvastaavan työkaluja (SBM-asiakasvastaavan työpöytä) on edelleen kehitetty tiiviissä yhteistyössä sote-rakennerahoituksen Joukkuepeli -hankkeen kanssa.

Kotihoidon kuntouttavalle arviointijaksolle tulevan asiakkaan moniammatillisen palvelutarpeen arviointimallin käyttöä ja geriatrin työn kehittämistä on laajennettu Eksotessa uudelle alueelle.

Yhteistyö HUS Terapiat etulinjaan hankkeen kanssa psykososiaalisten menetelmien parantamiseksi nuorten perustason palveluissa on edennyt. IPC ja Cool Kids osaajiksi on koulutettu oppilashuollon sekä lasten ja nuorten talon henkilöstöä ja interventioita on käynnissä. Menetelmien käyttöön on saatu tukea HUS:lta ja alueelle on koulutettu menetelmäohjaajia. Myös toiminnan arviointia (kirjaaminen) on kehitetty ja seuranta on käynnissä. Näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien (sis. IPC ja CK) implementoinnin suunnittelu Eksoten alueelle on käynnissä.

Suun terveydenhuollon osalta Suu kerralla kuntoon (Meksote)sekä Walk-in mallien edelleen kehittäminen jatkuu Eksotessa.

Sote-keskusten osalta omahoitajamallin sekä työpari-mallin kehittäminen on edennyt ja uusia pilotteja on käynnistetty. Pilotointien yhteydessä arvioidaan olemassa olevaa toimintaa sekä henkilöstön, että asiakkaiden kokemuksia. Moniammatillisen tiimimallin kehittämissuunnitelmat ovat tarkentuneet, mutta kehittämistä ei ole päästy vielä aloittamaan. Työ käynnistyy varsinaisesti vuoden 2022 puolella. Hoitosuunnitelmien kehittämistyötä tehdään yhtä aikaa edellä mainittujen mallien kehittämisen kanssa.  Asiakkaan sujuvaa palvelupolkua sote-keskuksessa suunnitellaan tiivissää yhteistyössä muiden palvelujen ja toimintojen (mm. ensilinjan puhelinpalvelut, asiakasohjaus ja palveluntarpeen arviointiyksikkö) kanssa. 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Kuntien ja Eksoten yhteistyö lasten ja nuorten koulu-uupumuksen vähentämiseksi ja koulupudokkuuden ehkäisemiseksi oppilashuollon kehittämisen kautta on meneillään. Eri toimijoiden näkemyksiä oppilashuollon nykytilasta ja kehittämisen kohteista on kartoitettu huoltajilta, perusasteen oppilailta ja 2. asteen opiskelijoilta ja koulujen, sote-ammattilaisten ja oppilas ja opiskeluhuollon henkilöstöltä. Kehittämisen tavoite on maakunnallisen yhteisöllisen oppilashuoltomallin tuottaminen. Mallissa kuvataan lakisääteiset ja muut oppilaiden jaksamista tulevat keinot ja toimet, eri toimijoiden roolit ja vastuut sekä tehostetaan viestintää. Työ on käynnissä. Fiilismittari pilotti on aloitettu kuraattoreiden työssä. Toimintaa arvioidaan myöhemmin.

LAPE kehittämisen puoliso/isäneuvola -malli on valmis. Mallin pilotointi toteutetaan 9/2021–3/2022 välisenä aikana. Voimaperheet toimintamalli myös 4-vuotiaille on otettu käyttöön. Neuvolan yhteistyö järjestöjen (mm. MLL, Mieli ry) ja muiden toimijoiden kanssa jatkuu tiiviinä. Neuvolan viestintää, sähköistä asiointia, kirjaamista on kehitetty ja henkilöstön osallisuutta lisätty.  

Pop-Up toiminnan suunnittelu on viivästynyt koronan takia suunnitellusta. Mallin suunnittelu käynnistyy loppuvuodesta 2021 yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena päästä pilotoimaan toimintaa keväällä 2022.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Mielenterveys- ja päihdetyötietoisuuden ja osaamisen lisäämiseen liittyvien toimien toteuttaminen on edennyt myös tällä arviointikaudella. Koulutustarpeita on kartoitettu sekä soten, että koulujen henkilöstön osalta. Hyvä Mieli hankkeen kautta on yläkouluille tuotettu ja jaettu käyttöön maksuton video-oppituntimateriaali: "Hyvä mieli syntyy ja voi hyvin ilman päihteitä". TE-hankkeessa kehitettyä verkkopohjaista koulutusta Motivoiva haastattelu -menetelmästä on tarkoitus tarjota laajasti sote-ammattilaisille. Toimintakyvyn osaamisen liittyvän ICF-osaamisen koulutuksia on jatkettu ja laajennettu eri ammattiryhmille. Toiminnan implementointia on varmistettu antamalla yksiköille käyttöönoton tukea.

Aikuisten terapiatakuuseen liittyvät toimet ovat edenneet. Terapiakoordinaattori (HUS/TE-hanke) on kouluttanut menetelmiä (mm. lyhytterapia, ohjattu omahoito), koordinoinut toimintaa sekä suunnitellut toiminnan kehittämistä Eksoten henkilöstön kanssa. Hoitoonohjausmallin ja laaturekisterin rakentaminen sekä niiden sovittaminen Eksoten toimintamalleihin on käynnissä. Terapianavigaattoria, joka mahdollistaa tehokkaan esitietojen, oiremittareiden ja hoitomieltymysten keruun ennen ammattilaisen arviota, lähdetään pilotoimaan loppusyksystä 2021.  Ohjattu omahoitomenetelmän koulutusten suunnittelu sote-asemien henkilöstölle on käynnissä.

Hammashoidossa omahoidon -malli on käytössä ja seuranta käynnissä sekä omahoidon motivointilaitteen hankinta menossa. Myös hammashoidon laaturekisterin kehittäminen etenee.

Asiakaspalautteen hyödyntämisen systemaattinen kehittäminen on käynnissä. Tarkoituksena on luoda systemaattinen malli asiakaspalautteen keräämiseen, käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Malli sisältää myös ohjeistuksen ja seurannan organisaatiossa. Asiakasnäkemystä palveluiden kehittämiseen hankkeessa haetaan mm. Otakantaa.fi kyselyiden ja kokemusasiantuntijatoiminnan avulla.

Sosiaalisen raportoinnin kehittämistyön ensimmäinen vaihe on tehty ja arvioitu.  Ilmiöistä saatiin hyvää tietoa, mutta koska raportoitujen ilmiöiden määrä oli tässä vaiheessa varsin vähäinen, niin raportointia on laajennettu sosiaalityöntekijöiden ohella myös sosiaaliohjaajien tehtäväksi. Tiedon raportointia sekä ilmiöiden seurantaa ja arviointia jatketaan.

Asiakasprosessien kustannusvaikutusten arvioiminen on käynnistynyt eri hanketoimien yhteydessä. Toimien mittarointia on suunniteltu tähtäimenä toimien vaikuttavuuden arviointi laadun ja vaikuttavuuden sekä kustannusvaikuttavuuden osalta. Myös seurantaa on kehitetty ja sitä tehdään säännöllisesti.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Etävastaanotto-mallia on kehitetty sote-keskushankkeessa toimintojen sisällön ja yhdessä Joukkuepeliä rakenneuudistushankkeen kanssa järjestelmien ja työvälineiden kehittämisen näkökulmasta. Hammashuollon 1-vuotiaiden etävastaanottomalli on valmis ja sitä jalkautetaan laajemmalle.  Myös hammashuollon etäkonsultaatiomalli on päivitetty ja niihin liittyen otetaan loppuvuodesta käyttöön omahoidon motivointilaite.  

Perusterveydenhuollon sote-asemilla etävastaanottojen pilotit omalla henkilöstöllä (lääkärit ja hoitajat) käynnistyivät sote-asemilla elokuussa 2021. Pilotteihin liittyvät koulutukset ja ohjeet on tehty ja välineet hankittu. Lääkärin etävastaanottoja on pilotoitu myös ostopalveluna. Lisäksi on meneillään kokeilu myös reseptien uusimiseen liittyen, jossa kehitetään samalla myös lääkärin ja hoitajan työnjakoa. Pilottien arviointi ja seuranta on käynnissä ja etävastaanottojen määrät ovat lisääntyneet.  

Perusterveydenhuollon konsultaatiomallien kehittäminen linkittyy vahvasti osaksi omahoitaja-, työpari- ja moniammatillisten tiimimallien kehittämistä sote-asemilla. Omahoitaja ja työparimallin kehittäminen on käynnissä, mutta moniammatillisen tiiminallin kehittämistyö ei ole vielä edennyt alustavaa suunnittelua pidemmälle. Työ on tarkoitus aloittaa alkuvuodesta 2022. Hoitosuunnitelmien kehittäminen kulkee em. mallien rinnalla. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen yhteistyön ja konsultaatiomallien kehittäminen on mm. kotisairaalapotilaiden osalta on käynnistynyt.

5. Kustannusten nousun hillitseminen

Tulevaisuuden sote-keskusmallin kehittäminen on käynnissä. Tässä vaiheessa kehittämisessä on keskitytty mallin kokonaisuuden hahmottamiseen. Kyseessä on laaja, pitkäjänteistä työskentelyä vaativa ja eri kehittämistoimia läpileikkaava ”sateenkaari” -mallin rakentaminen, niin siihen liittyviä keskeisiä teemoja on nostettu myös osaksi tulevaisuuden sote-keskushankkeen täydennysrahoitushakua.  Kokonaisuuden kehittämisessä otetaan huomioon mm. asiakkaiden osallisuuden kehittäminen, asiakkuuden segmentaatio tarpeen mukaan, ennaltaehkäisyä ja ennakointia tukevat uudet toimintamallit, painopisteen siirto kevyempiin palveluihin, sote-henkilöstön työnjaon muutokset, asiakasohjautuvuus (mm. omahoitaja/asiakasvastaavamallit), palvelupolkujen kehittäminen (sujuvat, moniammatilliset palvelut) sekä hoidon saatavuuden ja hoitotakuuseen liittyvät tekijät.

Sähköisen asioinnin osalta asiointipolkuja ja asioinnin yhdenmukaisuutta on edelleen pyritty parantamaan. Muun muassa omaolon osalta on parannettu palveluohjausta vastaamaan kehitettyjä toimintamalleja sekä määritelty Chatbot-toimintaa koko Eksoten palveluvalikoiman tarpeisiin. Lisäksi sähköisen asioinnin palveluprosesseja on kehitetty ja tehty etävastaanotoista tietosuojavaikutusten arviointi.

Tiedolla johtamisen kehittämisessä on pyritty parantamaan asiakas- ja potilasdatan laatua yhteystyössä Joukkuepeliä hankkeen kanssa mm. kirjaamiskäytäntöjä ja ohjeita yhdenmukaistamalla sekä henkilöstöä kouluttamalla. Lisäksi on parannettu kirjaamisprosessia työikäisten palveluissa ja siirretty kirjaamisen painopistettä ikääntyneiden osalta sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään. Yhteinen tulevaisuus- ja Joukkuepeliä-hankkeiden yhteistyössä on myös kehitetty SBM-toiminnanohjausjärjestelmään sote-tilannekuvasta, palveluiden tilaamisnäkymästä, toimintakykytiedon koosteesta ja asiakasvastaavan työpöydästä muodostuvaa kokonaisuutta. Oleellinen osa asiakkuudenhallinnassa hyödynnettävää tietoa on toimintakykytieto, jota kirjataan strukturoidusti toimintakykymobiilia hyödyntäen. Toimintakykymobiilin käyttöä on Eksotessa laajennettu ja toimintakyvyn arviointiosaamista parannettu koulutuksin.

Pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä kehitetty kodin turvallisuusarviointi otettiin käyttöön toimintakykymobiilissa ja SBM-järjestelmässä lokakuussa. Asiakaskohtaiset kodin turvallisuusarviot ovat Eksoten ammattilaisten käytössä asiakaskohtaista palvelukokonaisuutta suunniteltaessa. Digitaalisesti tehty arviointi kerryttää alueellista tilannekuvatietoa sote-pela-yhteiseen tiedolla johtamisen näkymään. SBM-järjestelmään on tuotettu kodin turvallisuusarvioinnin lisäksi myös pelastuslain 42§ mukainen vaarailmoitus, jonka avulla Eksoten ammattilaiset voivat tehdä vaarailmoituksen suoraan pelastuslaitokselle.

Henkilöstön osallistaminen ja henkilöstölle tiedottaminen on osa vaikuttavan tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämistä ja johtamista. Tähän on hankkeessa panostettu ja tullaan jatkossakin panostamaan monin eri keinoin.

Ennakoivien ryhmätoimintamallien uudistaminen etenee ja elintapaneuvonnan palvelupolku on kuvattu Eksoten verkkosivuille. Järjestö- ja yhdistysyhteistyön kehittäminen on käynnistynyt ja yhteistyötä tehdään mm. kumppanuuspöydässä ja maakunnallisessa hyvinvointityöryhmässä sekä yhdyspintatyöryhmässä.

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, 12.5.2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Ennakoiviin vastaanottomallien ja määriteltyjen potilasryhmien hoitopolkujen/hoitoprosessien kehittäminen on osin valmiina (akuutin sepelvaltimopotilaan kotiutus ja jatkohoito, vasta-alkaneen eteisvärinäpotilaan hoitomalli) ja osin vielä kesken (tules-potilaiden hoitoon ohjautuvuus, prediabetespotilaiden hoitopolku sekä ADHD nuorten palvelupolku). Hyte on vahvasti mukana hoitopolku/hoitomallityössä. Lisäksi Hyte-yhteistyössä on luotu ikäheräte-konsepti (digiheräte), joka kohdentuu ensin 55-vuotiaisiin Etelä-Karjalaisiin ja käynnistyi toukokuussa 2021. Edellisten ohella myös ennakoiviin ryhmätoimintoihin kuuluva Elo-elämäntaparyhmätoiminta on aloitettu sähköisenä palveluna keväällä 2021.

Asiakkuussegmentointia, erityisesti kohdistuen ikääntyneiden, omaishoitoperheiden, muistisairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien ryhmiin, on kehitetty osana Sujuvan asiakasohjauskokonaisuuden kehittämistä ja tehty pilotointia asiakkuuksien hallinnan toteutuksen tukena. Samalla on kehitetty pilotointien kautta asiakasvastaava-toimintamallia sekä asiakkuuden hallinnan työkaluja Sujuvaan. Geriatrin johdolla on kehitetty kotihoidon kuntouttavalle arviointijaksolle tulevan asiakkaan moniammatillisen palvelutarpeen arviointimalli.

Yhteistyö HUS Terapiat etulinjaan hankkeen kanssa psykosiaalisten menetelmien parantamiseksi nuorten perustason palveluissa on edennyt. Henkilöstöä on koulutettu IPC ja Cool Kids osaajiksi ja interventioita aloitettu ja toiminnan implementoinnin suunnittelu koko Eksoten alueelle on käynnistetty.

Suun terveydenhuollon osalta Suu kerralla kuntoon ja Walk-in mallit ovat valmiina ja niiden arviointia, toimivuuden testaamista ja jatkokehittämistä tehdään tällä hetkellä. Hybridimallin käyttöönotosta luovuttiin pilotin perusteella, koska se ei tuottanut tavoiteltavaa hyötyä.

Sote-keskusten moniammatillisen tiimimallin ja siihen liittyvän omahoitajamallin ja hoitosuunnitelman kehittämistyö on päässyt alkuun ja asiakkaan sujuvaa palvelupolkua sote-keskuksessa suunnitellaan yhdessä muiden palvelujen ja toimintojen kanssa. Osaan, edellä mainittuihin kehittämistoimiin liittyvää arviointitietoa on tässä vaiheessa vielä vähän käytössä, koska suurin osa toimintamallien muutoksista on vasta tehty. Arviointia tehdään sitten kun pilotit saadaan käyntiin.  

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Kuntien ja Eksoten yhteistyö lasten ja nuorten koulu-uupumuksen vähentämiseksi ja koulupudokkuuden ehkäisemiseksi oppilashuollon kehittämisen kautta on hyvässä vauhdissa. Eri toimijoiden näkemyksiä oppilashuollon nykytilasta ja kehittämisen kohteista on kartoitettu laajasti ja syksyn kehittämistoimenpiteet on suunniteltu ja aikataulutettu. Eri toimijoiden osallistaminen on keskeisenä periaatteena kehittämistyössä ja muun muassa nuoret kokemusasiantuntijat on otettu mukaan kehittämistyöhön.

Isäneuvola-malli saadaan valmiiksi kevään aikana. Pilottikokeilut alkavat syksyllä. Voimaperheet toimintamalli 3-vuotiaille on otettu käyttöön. Neuvolan yhteistyö järjestöjen (mm. MLL) ja muiden toimijoiden (mm. LAB amk:n) kanssa on tiivistynyt, hyödynnetään eri osapuolten osaamista ja vähennetään toimintojen päällekkäisyyksiä. Neuvolan viestintää on kehitetty Yamk-opiskelijoiden opinnäytetyön pohjalta.

Pop Up/terveyskioski toiminnan suunnittelu on käynnistynyt ja tavoitteena päästä pilotoimaan toimintaa syksyllä 2021.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Mielenterveys- ja päihdetyötietoisuuden ja osaamisen lisääminen on nostettu esille sekä LAPE, että muussa sote-keskuskehittämisessä sekä HUS:n kanssa yhteistyössä tehtävissä Terapiat etulinjaan toimissa. Osaamisen tarpeita on kartoitettu ja koulutuksia suunnitellaan myös yhdessä Eksoten Hyvä Mieli -hankkeen kanssa. Lisäksi Eksotessa käytössä olevan arviointivälineen, toimintakykymobiilin perustana olevan ICF-osaamisen koulutukset ovat käynnissä ja niitä jatketaan. Toimintakykymobiili säästää henkilöstön työaikaa sekä yhtenäistää arviointia ja se on tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisimman laajasti Eksotessa.

Aikuisten terapiatakuuseen liittyvät toimet ovat käynnistyneet. Terapiakoordinaattori (HUS) on valittu Eksotelle ja koulutusten tarvekartoitus on menossa. Lisäksi hoitoonohjausmalliin ja terapianavigaattoriasiaan syventyminen sekä niiden sovittaminen Eksoten toimintamalleihin ja rakenteeseen on menossa.

Karieksen ehkäisyyn liittyvä omahoidon seurantakäynti-malli on kehitetty ja osin koulutettu henkilöstölle. Mallissa tarvittavien diagnostiikkalaitteiden testaus ja valinta on käynnissä. Laatutyöskentelyä on kehitetty erityisesti osana hammashuollon ja perhepalveluiden toimintaa. Eri toimien mittarointiin ja arviointiin on kiinnitetty ja kiinnitetään huomiota vahvasti. Mittaroinnin kehittämisen tavoitteena on entistä paremman tiedon tuottaminen niin johtamisen jaettua päätöksentekoa kuin palveluiden kehittämistä varten. Asiakaspalautteen keräämisen tehostaminen on käynnissä. Sosiaalisen raportoinnin kehittämistyö etenee yhdessä Socomin kanssa. Raportoinnin toimintamallin ja prosessin koulutus sosiaalityöntekijöille on järjestetty ja raportointi on käytössä. Toiminnan arviointia tehdään syksyllä 21. Asiakasprosessien kustannusvaikutusten havaitseminen ja niihin vaikuttaminen on keskustelun alla.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Etävastaanotto-mallia on kehitetty yhdessä Joukkuepeliä rakenneuudistushankkeen kanssa järjestelmien ja työvälineiden kehittämisen näkökulmasta. Sote-keskushankkeessa on kehitetty hammashuollon ja perusterveydenhuollon etävastaanottojen toiminnan sisältöä ja toteutusta sekä niihin liittyviä toimintamalleja. Hammashuollossa ensimmäinen (1-vuotiaiden terveystarkastus) pilotti on tehty ja perusterveydenhuollossa pilotit ovat alkamassa. Samassa yhteydessä arvioidaan ja etävastaanottoihin liittyviä konsultaatiotarpeita ja nykyisten konsultaatiomallien toimivuutta ja kehitetään niitä. Myös perusterveydenhuollon ja erikoisairaanhoidon sekä akuutin välisten konsultaatiotarpeiden kartoitus ja kehittämistyö on aloitettu.

Chat -palveluiden käytöstä ammattilaisten työvälineenä ja asiakkaalle tarjottavien Chat-palveluiden kokonaisuuksista ei ole vielä selkeää suunnitelmaa. Digiklinikka-pilotti ei ole vielä käynnistynyt. Yksityisten yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on käynnistynyt ja yhteinen työryhmä on perustettu. Ryhmän tavoitteena on muun muassa yhteisasiakkaiden palvelupolun sujuvoittaminen.

Moniammatillisen tiimimallin kehittämisen osalta on tehty peruskartoitus ja sen kehittäminen etenee.  Mallin kehittämiseen liittyy olennaisesti hoitosuunnitelman ja sen kirjaamisen käytäntöjen sekä omahoitaja mallin kehittäminen sekä sote-keskusten asiakkuuden haltuun otto.

5. Kustannusten nousun hillitseminen

Tulevaisuuden sote-keskusmallin hahmottaminen on käynnissä ja etenee suunnitellusti. Nykyisten sote-asemien vertailu on käynnissä ja toteutuu kevään 2021 aikana. Yhteistyö Joukkuepeliä-hankkeen kanssa on ollut tiivistä. Vaikuttavan sote-keskus-tiedolla-johtamisen muotoileminen ja kehittäminen on pääosin Joukkuepeliä-hankkeen toimintoja, mutta liittyy olennaisesti myös sote-keskushankkeen asiakasohjauksen sekä palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnin kehittämistoimiin.

Ennakoivan ja asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää ja sitä kautta kustannustehokkuuteen vaikuttavaa toimintaa on hankkeessa kehitetty osin erikseen (mm. ryhmätoiminnot ja digiherätteet), mutta myös osana kaikkea kehittämistä. Työtä on tehty yhteistyössä Eksoten Hyte-tiimin kanssa. Omaolon näkyvyyden nostaminen ja palveluun ohjautuvuuden kehittäminen on käynnistynyt. Arviointitietoa käyttömääristä saadaan myöhemmin. Järjestöjen ja Eksoten yhteistyötä tiivistetään yleisesti, mutta myös eri hanketoimissa. Pyrkimyksenä on päästä pois päällekkäisyyksistä ja keskustella kunkin toimijan roolista Eksoten alueen asukkaiden hyvinvoinnin tuottamisessa. Työ on alussa.

 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista 15.11.2020

Lokakuun oma-arviointi ja oma-arviointi ennen kehittämistoiminnan aloittamista on tallennettu tänne Innokylään:

- Ennen kehittämistyön (hankkeen) alkamista tietoja arvioinnin pohjaksi on kerätty tilastoista, raportointijärjestelmistä, kehityskokouksista sekä eri vastuu- ja tulosalueiden johdolta ja asiantuntijoilta. Kehittämistoiminnan suunnittelussa hyödynnettiin valmisteluvaiheessa myös asukkaille ja henkilöstölle tehtyä kyselyä huhtikuulta 2019. Lisäksi Eksoten olemassa olevista dokumenteista, kuten strategiasta, strategian toimeenpanosta, hyvinvointikertomuksesta ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta sekä arviointikertomuksesta, on hyödynnetty tietoa. THL-sote-arviointiraportti antaa tietoa myös alueen tilanteesta. Hankkeen pää- ja prosessitavoitteisiin liitetyt toimenpiteet on aikataulutettu ja suunniteltu toteutettavaksi jatkuvan parantamisen näkökulmasta asiakkaalle lisäarvoa tuottaen. 

- Lokakuun oma-arvioinnissa keskeisenä nostona on, että tässä vaiheessa hankkeen prosessitavoitteissa on edetty suunnittelun osalta. Vielä toimintaa ei ole suoraan kohdennettu asiakastyöhön, jolloin sillä olisi vaikutusta asiakasmääriin, palautteeseen tai kehitettyihin toimintamalleihin. Tietoa hankkeesta on jaettu eri tavoin ja eri kohderyhmille. Yhteistyö tiivistyy monelta osin. Hankkeen edetessä ja toimintamallien kehittyessä tänne päivitetään muita lisätietoja.

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön