Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Etelä-Pohjanmaan lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminnan rakenne hyvinvointialueelle

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Lastensuojelun monialaisessa kehittämishankkeessa (MONNI-hanke) kehitettiin keväällä 2022 lastensuojeluun rakenne kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle käyttöön otettavaksi. Malli on hyväksytty 6/2022 johtavien sos.tt kokouksessa.

 

Toimintaympäristö

Etelä-Pohjanmaalla lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen ja hänen läheisensä kokemusasiantuntijuuden, osallisuuden ja vertaisuuden käsitteiden tärkeys on tunnistettu, mutta toiminnoille on puuttunut selkeät, konkreettiset ja systemaattiset rakenteet. Toiminta on kytkeytynyt erillisiin hankkeisiin ja on ollut asiantuntijoiden kehittämisen tarpeista nousevaa, osin irrallista. Tämä ei ole tarjonnut toiminnoille jatkuvuutta eikä systemaattisuutta huomioiden koko hyvinvointialue. Järjestöt (esim. Pesäpuu ry, Suomen Kasper ry) ovat tehneet pitkään uranuurtavaa ja tärkeää työtä kokemus- ja vertaistoimintojen saralla, mutta toivoneet myös mukaan julkista sektoria systemaattisesti ja rakenteellisesti.

Alueella on tällä hetkellä paljon lastensuojeluyksiköitä, joihin on sijoitettuna lapsia sekä Etelä-Pohjanmaalta että muualta Suomesta. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lastensuojelussa on jo vuosia Suomessa kehitetty ja toteutettu kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa järjestöjen sekä yhdistysten kautta, jossain kunnissa myös julkisen sektorin toimesta. Etelä-Pohjanmaalla on täysi-ikäisten työikäisten kokemusasiantuntijatoimintaa kehitetty sairaanhoitopiirin toimesta jo pitkään sekä tarjottu kokemusasiantuntijoille koulutusta. Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminta on liittynyt yksittäisten hankkeiden yksittäisiin tarpeisiin. Myös järjestö- ja yhdistyssekrtorin tarjoama lastensuojelun kokemus- ja vertaistoiminta on alueella ohutta.

MONNI-hankkeessa havaittiin tarve lähteä kehittämään lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa systemaattisesti yhdessä kuntien kanssa.

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lapsilla ja nuorilla on oikeus olla osallisia ja tulla kuulluks ja heidän näkemyksensä tulee kuulla ikä-, kokemus- ja kehitystason mukaisesti. Tärkeää on huomioida myös esimerkiksi kieleen ja muihin tekijöihin liittyvät asiat. Aikuisen tulee löytää aina keinot kuulla lasta.

Lapset, nuoret ja perheet ansaitsevat ja tarvitsevat halutessaan vertaistukea.  On tärkeää mahdollistaa vertaistuki ja kehittämisessä mukana oleminen matalalla kynnyksellä iästä riippumatta.

Lapsilta, nuorilta ja kaikilta niiltä perheenjäseniltä, kuten esimerkiksi vanhemmilta tai sisaruksilta, saadaan arvokasta tietoa lastensuojelusta. Tätä tietoa tuleekin hyödyntää ja käyttää yhdessä ammattilaisten sekä tutkijoiden tuottaman tiedon kanssa.

Erityisesti lastensuojelun asiakkaana olevilla tai olleilla lapsilla, nuorilla ja perheillä on usein taustoissaan, elämäntilanteessaan ja hyvinvoinnissaan erityisiä ja kompleksisia asioita. Näitä huomioitavia tekijöitä ovat esimerkiksi traumat ja ylisukupolvisuus. Lisäksi lastensuojelun asiakkaana olevilla tai olleilla lapsilla, nuorilla ja perheillä on usein kokemusta myös muista palveluista, kuten esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä eri koulupolkuun liittyvistä palveluista. Palveluiden kehittäminen tulee saada suuntaan, joka palvelee asiakkaita tarkoituksenmukaisesti. Tässä kokemustietoa omaavien lasten, nuorten ja perheiden näkemys, kokemus ja tietovaranto on erittäin tärkeää. Tällöin palveluvalikkoon saadaan parhaimmillaan lisää keinoja, joilla perheitä, lapsia ja nuoria voidaan tukea ja auttaa kohdennetusti. 

Kokemustiedon ja vertaistuen tarjoama hyöty tuo myös lastensuojelua helpommin lähestyttäväksi sekä hälventää lastensuojelun leimaa/stigmaa ja vähentää pelkoja sekä ennakkoluuloja. Kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminta hyödyttää sekä asiakasta itseään sekä hänen kanssaan työskentelevää ammattilaista ja koko organisaatiota. Laajimmillaan siitä on hyötyä koko yhteiskunnan tasolla sekä lastensuojelun että lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuudessa.

Mitä hyötyä osallisuudesta on lastensuojelun kanssa kosketuksissa olevalle lapselle, nuorelle ja perheelle ja yhteiskunnalle? Jokaisella lapsella, nuorella ja perheellä on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Jokaisella on tarve tulla kohdatuksi omana itsenään. Osallisuuden kokemuksella on merkittäviä hyvinvointivaikutuksia ja se vähentää inhimillistä kärsimystä ja yhdenvertaisuus toteutuu. Tällöin myös säästetään resursseja eri yhteistoiminnan alueilla ja lapsen oikeudet toteutuvat, kun lapsi, nuori sekä perhe saa apua.

Osallisuus ruokkii osallisuutta, oman asiakkuuden ja arjen osallisuudesta kohti suurempaa osallisuutta (kehittäjäosallisuus ja vaikuttajaosallisuus) aina jopa poliittiseen osallisuuteen ja sosiaaliseen osallisuuteen saakka.

MONNI-hankkeessa mallinnettii ja pyrittiin varmistamaan vahva lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden osallisuus hanketyössä. Se on tärkeää, jotta tieto ja tilannekuva ei jää puutteelliseksi. Yhteisesti kokemusasiantuntijoiden käydyn keskustelun pohjalta sovittiin yhteisistä käytännöistä: Kokemusasiantuntijat hanketyössä - Sovitut käytännöt

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kutsu kokemusasiantuntija -kehittämisen tiimiin lähetettiin Etelä-Pohjanmaan kuntien perhepalvelujen ja lastensuojelun esihenkilöille ja pyydettiin nimeämään alueen kiinnostuneet työntekijät mukaan toimintaan, mukaan lukien kunnalliset lastensuojeluyksiköt. Kehittämiseen kutsuttiin heidän lisäkseen Etelä-Pohjanmaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen lastensuojelun asiantuntija sekä järjestöistä Pesäpuu ry ja Kasper ry:n. Kehittämisen tiimissä näkyi lapsen, nuoren, vanhemman, sijaisvanhemman sekä sijaissisaruksen näkökulmat.

Työryhmä: Alina Rauhala, perheohjaaja (Lapua), Eveliina Viitamäki, perheohjaaja, Voikukkia-ryhmä (Seinäjoki /Törnävänpuiston ls. yksikkö), Fanny Nortamo, kokemusasiantuntija (Pesäpuu), Helena Nyrhinen, lastensuojelun avohuollon sosiaaliohjaaja (Seinäjoki), Jukka Lammi, kokemusasiantuntijavanhempi (Kasper ry), Leena Huhtala, sosiaalityöntekijä (LLKY), Minna Lammi, kokemusasiantuntijavanhempi (Kasper ry), Minna Pohjola, jälkihuollon sosiaaliohjaaja (Seinäjoki), Minna Tuomisto, sosiaalityöntekijä (JIKky), Petta Porko, asiantuntija (EP:n Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –hanke), Sari Sauramäki, kehittäjäsosiaalityöntekijä (Yhdessä elämässä eteenpäin, YEE-hanke), Auli Romppainen, lastensuojelun hankekoordinaattori, MONNI-hanke

Kehittämisessä hyödynnettiin kehittämisen tiimi -toimintatapaa, jossa paniotettiin dialogiaan ja reflektioon perustuvaa kehittämisen toimintatapaa.

Tavoiteltu muutos

Kehittämisen tiimi laati heti työskentelyn aluksi yhteisen vision kehittämistyölle:

VISIO

Etelä-Pohjanmaalla jokaisella lastensuojelun kanssa kosketuksessa olevalla on mahdollisuus osallistua vertaistuelliseen kehittämis- ja kokemusasiantuntijatoimintaan ikä- ja kehitystasonsa mukaan.

Toiminta auttaa:

  1. osallistujia yksilöinä (lapset, nuoret, sisarukset, vanhemmat, läheiset)
  2. lastensuojelun ja palvelujen kehittämistä sekä laadukasta palvelutuotantoa
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kaikilla, joilla on kosketus lastensuojeluun, on oikeus osallistua kokemusasiantuntija- ja vertaisryhmätoimintaan, esim. lastensuojelun asiakkaana olevat tai olleet lapset, nuoret, vanhemmat, sisarukset, sijaissisarukset ja sijaisvanhemmat. Tärkeää on huomioida kaikki, joita lapsen tai nuoren lastensuojelun asiakkuus koskettaa. Kokemustaustaiset nuoret ovat usein kertoneet, että läheisten kanssa työskentely tai vaikkapa isovanhempien tapaaminen ovat heidän asiakkuutensa aikana usein työntekijöiltä unohtuneet.

Lastensuojelun työntekijät ja muut ammattilaiset huomioidaan myös rakenteessa, sillä heidän on mahdollista saada vertaistyöntekijä tai kokemusasiantuntija mukaan työskentelemään työparina asiakastapaamisissa tai kouluttamaan työntekijöitä.

Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakennetta on ollut kehittämässä sekä Pesäpuu ry:n ja Kasper ry:n kokemusasiantuntijat. Satanuoret ovat olleet kehittämisen tiimissä vieraana ja heidän kokemuksiaan toiminnasta on kuultu.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Pohjana kehittämistyössä olemme käyttäneet MONNI-hankkeen kehittämisen tiimi-työskentelymallia.

Kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminnan rakenteen kehittämisessä olemme hyödyntäneet Pesäpuu ry:n Up2us-hankkeen  "Nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa ennen, nyt ja tulevaisuudessa"-raporttia.

Ratkaisun perusidea

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminnan rakenne tarkoittaa julkisen sektorin sekä järjestöjen yhteistyössä tekemää systemaattista rakennetta lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. Toiminnassa kiinteä yhteistyö ja toiminta myös yksityisen sektorin kanssa. 

Rakennetta koordinoi, kehittää ja ylläpitää päätoiminen lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnasta vastaava koordinaattori, jolla on työparina määräaikainen kokemusasiantuntijanuori. 

Rakenteen visiona on, että jokaiselle lastensuojelun kanssa kosketuksissa olevalle lapselle, nuorelle ja heidän läheisilleen tarjotaan mahdollisuus osallistua vertaistuelliseen kokemusasiantuntijatoimintaan ikätasonsa mukaan Etelä-Pohjanmaalla. Hyvinvointialue ottaa lapset, nuoret ja perheet mukaan kehittämään toimintaa ja kaikilla on omat väylänsä osallistua. Toiminta auttaa 1) osallistujia yksilöinä ja 2) lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä. 

Kohderyhmänä ovat  alle 13-vuotiaat ja yli 13-vuotiaat lapset ja nuoret avo-, sijais- ja jälkihuollossa sekä sisarukset, vanhemmat, sijaissisarukset ja sijaisvanhemmat,. 

Osallisuus koostuu erilaisista väylistä, joita voivat olla esimerkiksi: 

  • arjen osallisuus eli omaan asiakkuuteen ja elämään vaikuttaminen, lastensuojelun ja lastensuojelun yhteistyökumppaneiden palveluiden kehittäminen, kouluttaminen (ammattilaiset, johto ja opiskelijat),
  • suljetut ja avoimet vertaisryhmät (eri ikäiset avo-, sijais- ja jälkihuollossa olevat lapset ja nuoret, vanhemmat, sijaisvanhemmat, sisarukset, sijaissisarukset),
  • työparina ammattilaisen kanssa toimiminen,
  • tukihenkilönä toimiminen (vanhempi vanhemmalle),
  • vaikuttaminen (päätöksenteko ja politiikka),
  • virtuaaliset mahdollisuudet (esim. digiraati, somekanavat),
  • Nuorten Foorumi ja
  • sijaishuoltopaikkojen omat toiminnot (oman toiminnan kehittäminen).

Etelä-Pohjanmaan tulevalle hyvinvointialueelle tullaan esittämään seuraavaa:

  • Otetaan käyttöön lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle tällaisenaan
  • Palkataan päätoiminen koordinaattori sekä hänelle työpariksi määräaikainen kokemusasiantuntijanuori,. He koordinoivat toimintaa.
  • Mahdolliset kontaktihenkilöt alueen lastensuojelussa.
  • Huomioidaan hyvinvointialueen järjestöt, yhdistykset ja yritykset, jotka liittyvä toiminnan kontekstiin.  
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Palkattu koordinaattori ja kokemusasiantuntijanuori raamittavat kokonaisuuden toiminnan käynnistyttyä. Muistutuksena se, että aluksi tulee sietää vähäisiä osallistujamääriä.

Työntekijöille ja asiakkaille tehdään infopaketit eri toiminnoista toiminnan käynnistyttyä.

Ehdotus talousarvioksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella

  • Koordinaattorin (esimerkiksi sosiaalityöntekijä, sosionomi AMK, yhteisöpedagogi AMK, yhteiskuntatieteiden- tai kasvatustieteiden asiantuntija) ja kokemusasiantuntijanuoren palkkakustannukset ja hallinnolliset kulut 
  • Toiminnan pyörittäminen:
    • Kokemusasiantuntijoiden palkkiot
    • Joidenkin toimintojen mahdollisesti ostaminen esimerkiksi järjestöiltä
    • Tapahtumat (esimerkiksi Nuorten Foorumi kerran vuodessa)
    • Mahdollisesti tilavuokrat (esimerkiksi ryhmät)
    • Markkinointi ja viestintä
    • Tarjoilut
    • Ryhmien ohjaajien palkat/palkkiot (jyvitys ko.työntekijöiden toimesta)
  • Yhteensä: noin 110 000 euroa/vuosi.
  • Rakenne osaksi lastensuojelun palvelukenttää --> selkeänä tuloksena ovat sekä resurssien ja taloudellisten kustannusten säästö. *) Taloudelliset ja inhimilliset hyödyt muodostuvat erityisesti toimintakyvyn vahvistumisesta ja inhimillisten kustannusten tuomasta hyödystä. 

*) Nuorten osallisuus ja kokemusasiantuntijuus ennen, nyt ja tulevaisuudessa-raportti, Pesäpuu ry 2022.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Lastensuojelu on hyvin spesifisen osaamisen kenttä. Lastensuojeluun liittyy paljon kompleksisia tilanteita ja haasteita. Lastensuojeluasiakkuus voi aiheuttaa leimaantumisen pelkoa sekä häpeää. Lastensuojelu onkin asiakkaan näkökulmasta hyvin herkkää aluetta. Tämän vuoksi on tärkeää, että kun puhutaan osallisuudesta, kokemusasiantuntijuudesta ja vertaisuudesta lastensuojelusta sitä ei voi linkittää muuhun sote-alueen osallisuuteen, vaan asiakasosallisuus lastensuojelussa vaatii paljon ymmärrystä ja osaamista kompleksisista tilanteista sekä vahvaa traumatietoisuutta.

Lastensuojelun asiakkaana olevilla ja olleilla lapsilla sekä nuorilla voi olla paljon osaamista ja kokemusta myös muista palveluista, kuten esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä koulumaailmasta. Edellä mainittujen seikkojen  vuoksi on tärkeää, että lastensuojelun kokemusasiantuntijuus- ja vertaistoimintoja koordinoi oma koordinaattorinsa. Hänellä tulee olla myös kokemusasiantuntija-työpari, jonka merkitystä kehittämisen tiimissämme korostettiin.

Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaisrakenne on hyödynnettävissä ja käytettävissä muiden maakuntien ohella myös lastensuojelun lisäksi muissa palveluissa, kuten vaikkapa koko sote-keskus kontekstissa. Järjestöt, yhdistykset ja yksityiset yritykset on tärkeää pitää koko ajan mukana toiminnoissa ja niiden kehittämisessä. Rakennetta on tärkeää kehittää koko ajan yhdessä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. On kuitenkin hyvä muistaa, että asiakkaat; lapset, nuoret, perheet ja kaikki muut läheiset, joita lapsen lastensuojelun asiakkuus koskettaa, ovat kaiken keskiössä eli kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa tehdään heitä varten. Asiakaspalaute, yhteiskehittäminen sekä mittaaminen ovat tärkeitä asioita ja niihin tulee panostaa. Jos asiakkailta ei kysytä, niin mistä tiedetään, että teemme oikeita asioita? Kehittämisen tiimissämme kysymyksiä herätti myös tietosuoja-asiat. Lastensuojeluasiakkuus on salassa pidettävää tietoa. Kuinka vertais- tai kehittämistoiminnoissa, joissa mukana on alaikäisiä lastensuojelun asiakkaita, voidaan taata salassapito. Yli 18-vuotiaiden nuorten ja läheisten kohdalla riittää oma suostumus, mutta kuinka toimitaan alaikäisten lasten kanssa? Riittääkö lapsen sekä huoltajan tai lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän lupa?

Kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne sisältyy lapsen ja nuoren lastensuojelun asiakkuuspolkuun. Huomioidaan myös tuki ja osallisuus lapsen vanhempien, sisarusten ja muiden läheisten kohdalla. Lisäksi mahdolliset sijaisvanhemmat ja sijaissisarukset. Myös tietojärjestelmään liittyviä kysymyksiä pohditaan. Voisiko asiakastietojärjestelmä muistuttaa työntekijää huomioimaan kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminnot esimerkiksi, kun asiakkuus avataan tai asiakkuuden tyyppi muuttuu. Lisäksi työntekijöille ja asiakkaille on tärkeää avata vielä, mitä eri termeillä, kuten osallisuudella, vertaisuudella, kokemusasiantuntijuudella sekä kehittäjäasiakkaalla, tarkoitetaan.

Koordinaattorin ja kokemusasiantuntijanuoren työnkuva on hyvin monipuolinen. Heidän työtehtäviin kuuluvat alla olevat työtehtävät:

  • Kokonaisuuden hallinta ja kehittäminen (sis. kehitettävien asioiden eteenpäin vieminen ja palautteen kerääminen sekä jatkokäsittely). Myös kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintojen kehittäminen sekä niistä palautteen kerääminen ja käsittely.
  • Toiminnan vaikuttavuuden seuranta ja mittaaminen – toiminnan kehittäminen myös sen mukaisesti.

Yhteistoiminta ja yhteiskehittäminen lasten, nuorten ja perheiden kanssa:

  • Toimintojen (osallisuuden eri muodot) koordinointi ja ryhmien vetäjien koordinointi.
  • Palkkiojärjestelmän ylläpito ja sen kehittäminen kokemusasiantuntijoille. (huomioitava palkkioiden vaikutukset muihin mahdollisiin tukiin)
  • Mahdolliset sopimukset (toiminnan järjestäjän ja hyvinvointialueen välillä).
  • Nettisivujen ylläpito (sähköisen perhekeskuksen alla).
  • Tiedon lisääminen kokemusasiantuntijuudesta (esim. videot, nettisivut, some, esitteet) ja toimintojen markkinointi sekä työntekijöille että lapsille, nuorille ja perheille.
  • Työnohjauksen koordinointi kokemusasiantuntijoille.
  • Vertaistyöntekijän erityistehtävänä esimerkiksi ryhmien vetäminen ja asiakkaan tukena sekä tukihenkilönä toimiminen.
  • Kokemusasiantuntijapankin ja koulutuspoolin ylläpito sekä koordinointi.
  • Koordinoida ja järjestää Nuorten Foorumi hyvinvointialueelle yhteistyössä toimijoiden kanssa.
  • Tiivis yhteistyö osallisuuskoordinaattorin kanssa ja kytkeytyminen suurempaan osallisuuden rakenteeseen hyvinvointialueella.
  • Olla osana valtakunnallista lastensuojelun osallisuuden kehittämistyötä.

Kokemusasiantuntija- ja vertaisryhmätoimintoihin kuuluu paljon huomioitavia asioita yleisellä tasolla, joista alla on mainittuna useita.

  • Turvallisen tilan periaatteet ja eettisyys. Lapsen, nuoren ja perheiden näkemyksiin tulee aina suhtautua kunnioittavasti ja toimintojen tulee olla vastuullisia.
  • Lastensuojelun kokemusasiantuntijoita ei kouluteta, vaan tarkoituksena on, että itse toiminta kouluttaa, kun tulevat esimerkiksi ryhmiin.
  • Keskustelun tulee olla avointa sekä informatiivista ja esimerkiksi vaikuttamismahdollisuuksista sekä tavoitteista tulee kertoa aina avoimesti.
  • Järjestöjen mukanaolo kehittämisessä ja toimintojen tuottamisessa pidettävä koko ajan mukana.
  • Kuljettaminen esimerkiksi ryhmiin ja tapahtumiin esimerkiksi sijaishuoltopaikoista.
  • Hyvät tarjoilut ryhmissä.
  • Oikeus osallistua on myös oikeutta olla osallistumatta, jos lapsi, nuori tai perhe niin toivoo (toiminnat ovat aina vapaaehtoisia).
  • Some-näkyvyys eri toiminnoista ja somen eri kanavien hyödyntäminen kaikessa.
  • Tietosuoja ja salassapito (myös virtuaalisesti osallistuessa).
  • Ryhmien vetäminen osaksi lastensuojelun työntekijöiden työtä, ryhmiä vetämässä myös vertaistyöntekijä
  • Tulosten, palautteen ja kehitystyön näkyväksi tekeminen. Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan jatkuva kehittäminen yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa.
  • 3x10D Lastensuojelu elämäntilanne- ja osallisuusmittari käyttöön.
  • Joidenkin toimintojen kierto eri alueilla hyvinvointialueella? Maantieteellisyyden huomiointi.
  • Järjestökoordinaattori hyvinvointialueella? Yhteistyö ja yhteinen työ järjestökoordinaattorin sekä osallisuuskoordinaattorin kanssa.
  • Systeemisen toimintavan ja ajattelun hyödyntäminen (asiakas on jo keskiössä).
  • Muistetaan huomioida myös avohuollon asiakkaat.
  • Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden koulutus osallisuuteen, kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenteeseen ja toimintojen jalkauttaminen kentälle.
  • Kokemustieto ja ammattilaisten tuottama tieto yhdessä.
  • Siedetään alkuun pieniäkin osallistujamääriä.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Rakenteen tarkoituksena on astua voimaan vuonna 2023, joten käytöstä ja toiminnoista ei ole vielä kokemuksia. 

MONNI-hankkeen kehittämisen toiminnassa kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen on tuonut lastensuojelun kehittämisen eri osa-alueilla ja kehittämisen malleissa läpinäkyvyyttä sekä toiminut vahvana laadun varmistajana.