Etsivä työ (työikäiset), Pohjois-Savon HVA (RRP, P4, I1)
Etsivän työn tekemiseen luodaan työskentelymalli. Etsivä työ tavoittaa, kohtaa, neuvoo, auttaa, tukee ja kannattelee mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsiviä, palveluiden ulkopuolella tai putoamisvarassa olevia, asunnottomia ja syrjäytyneitä.
Mielenterveys- ja päihdeongelmia tunnistetaan puutteellisesti, jolloin tuen saanti viivästyy. Palveluiden ulkopuolella on henkilöitä, jotka eivät saa tarvitsemiaan palveluita tai eivät kiinnity palveluihin. Sosiaalihuoltolaki (L1280/2022) velvoittaa hyvinvointialueita toteuttamaan syrjäytymistä vähentävää etsivää sosiaalityötä.
Työikäisten sosiaalipalveluihin tarvitaan malli sille, miten etsivää työtä Pohjois-Savon hyvinvointialueella voidaan olemassa olevien resurssien rajoissa tehdä. Palveluiden ulkopuolella on asiakkaita, jotka hyötyisivät sote- tai muista palveluista. Myös palveluista putoaa tai on putoamassa työikäisiä asiakkaita. Palveluiden saatavuutta ja palveluissa pysyvyyttä on tarpeen parantaa.
Kehittäjäryhmään kuuluvat Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP)- hankkeen projektikoordinaattori ja kaksi jalkautuvaa etsivää työtä tekevää työntekijää, jotka yhdessä kehittävät työskentelymallia.
Ohjausryhmään kuuluvat kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää ja kaksi tiimivastaavaa työikäisten sosiaalipalveluista sekä projektipäällikkö hankkeesta.
Osallistumme hyvinvointialueiden yhteiseen etsivän työn verkostoon. Katuverkoston kanssa yhteistyötä ja sen kehittämistä.
Tuen tarpeessa olevia asukkaita löydetään ja ohjataan heille tarpeellisiin palveluihin tai tuen piiriin. Ohjauksella ja nauvonnalla asiakkaat ohjautuvat oikeanlaisiin palveluihin ja kiinnittyvät niihin, jolloin palveluista putoamista tapahtuu vähemmän ja asiakkaat eivät ajaudu vääränlaisiin tai tehottomiin palveluihin. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on käytössä etsivän työn malli resurssien mahdollistamissa rajoissa. Etsivää työtä tekevät toimijat ja muut matalan kynnyksen toimijat tekevät yhteistyötä alueen asukkaiden hyväksi yhteisösosiaalityön keinoin.
Etsivässä työssä kerätään asiakaspalautetta, jossa käytetään PEI ja NPS-kysymyksiä sekä kansallisia asiakaspalautekysymyksiä. Jalkautumisista kerätään myös tietoa vaikutusten arviointiin ja etsivän työn työskentelymallin kehittämistä varten.
- Luodaan työskentelymalli etsivälle työlle ja sen kohdentumiselle, kehitetään ja muokataan sitä
- luodaan työnkuva etsivälle työlle ja tarkennetaan sitä projektin aikana
- kootaan etsivän työn verkosto löytämisen ja ohjaamisen tueksi
- pilotoidaan etsivän työn mallia hyvinvointialueen keskisellä palvelualueella
- tehdään asiakastyötä sisältäen kontaktin, arvioinnin, neuvonnan ja ohjauksen, palveluihin saattamisen, tarvittavan kirjaamisen sekä muut asiakastyön sisällöt
- jalkaudutaan julkisiin ja puolijulkisiin tiloihin sekä digiympäristöön
- kerätään asiakaspalautetta, tehdään arviointia ja muuta raportointia, kuten sosiaalista raportointia
- tehdään jatkuvaa kehittämistyötä
Kohderyhmänä ovat mielenterveys- ja päihdehäiriöisä kärsivät tai niiden riskissä olevat, palveluiden ulkopuolella olevat tai putoamisvaarassa olevat työikäiset. Kohderyhmään kuuluvat myös esim. toiminnallisista riippuvuuksista kärsivät, asunnottomat ja syrjäytyneet sekä henkilöt, joista tehdään sosiaalihuoltolain mukaisia huoli-ilmoituksia sekä joista Kela tekee ilmoituksen toimeentulotuen alentamisesta. Kaduilta, lähiöistä, erilaisista julkisista ja puolijulkisista tiloista tavoitetut tuen ja palveluiden tarpeessa olevat henkilöt kuuluvat myös kohderyhmään.
Asiakasymmärrystä on lisätty asiakaskyselyillä- ja haastatteluilla, asiakaspalautekyselyllä sekä kutsumalla kehittämistyöhön mukaan kokemusasiantuntija. Myös työntekijöiden kanssa köydyt keskustelut ovat lisänneet osaltaan asiakasymmärrystä.
Olemme saaneet etsivän työn suunnitteluun ja kehittämiseen tukea Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvontialueilta, Pirkanmaan etsivän työn sekä Helsingin lähityön henkilöstöltä. Etsivä lähityö, kaduille ja julkisiin tiloihin jalkautuva sosiaalialan työ | Innokylä (innokyla.fi)
Lisäksi olemme saaneet arvokasta kokemustietoa ja teemme yhteistyötä oman alueemme toimijoiden kanssa, esimerkkinä etsivää päihdetyötä tekevä EPIS!-hanke. EPIS! Sirkkulanpuiston etsivän päihdetyön -hanke | Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry (nettisivut.fi)
Olemme tehneet asiakashaastatteluja. Asiakkaita on tavoitettu järjestöjen kautta. Toteutimme myös katugallup-kyselyn kolmella paikkakunnalla. Olemme kartuttaneet tietoa muilta etsivää työtä tekeviltä toimijoilta sekä omalla alueella että muilla hyvinvointialueilla. Tietoa on kerätty paljon eri lähteistä.
Etsivän työn projektia on suunniteltu yhdessä työikäisten sosiaalipalveluiden kahden johtavan sosiaalityöntekijän ja kahden tiiminvetäjän kanssa. Etsivää työtä tekevät projektityöntekijät ovat myös olleet mahdollisuuksien mukaan mukana projektin suunnittelussa. Olemme työstäneet yhdessä projektisuunnitelman, työnkuvan ja viestintäsuunnitelman.
Vuoden 2024 alusta käynnistetään pilotti, jossa projektityöntekijät jalkautuvat tekemään etsivää työtä hyvinvointialueen keskiselle palvelualueelle: Kuopioon, Tuusniemelle ja Kaaville. Jalkautumisia pyritään toteuttamaan laajasti erilaisiin julkisiin ja puolijulkisiin paikkoihin sekä eri toimijoiden tiloihin. Etsivän työn työskentelymallia luodaan ja kehitetään pilotin aikana saatujen kokemusten pohjalta.
Projektissa kaksi projektityöntekijää tekevät etsivää työtä samalla kehittäen työskentelymallia, joka jää käyttöön hyvinvointialueen keskisen alueen työikäisten sosiaalipalveluihin resurssit huomioiden. Alueelle tarvitaan etsivään työhön työskentelymalli ja sen mukainen toteutus. Jalkautuvalla työllä saadaan todellista tietoa kentältä, muun muassa asukkaiden tarpeista, jalkautumisen tarpeesta ja etsivän työn kohdentumisesta, jotta työskentelymallista saadaan luotua todelliseen tarpeeseen ja olemassa oleviin resursseihin pohjautuva malli. Mallia voidaan hyödyntää myös muilla hyvinvointialueen palvelualueilla.
NPS: 70/100
PEI: 4,15/5
Syksyllä 2023 tehtiin projektisuunnitelma. Vuoden 2024 alusta käynnistyi pilotti, jossa kaksi työntekijää jalkautui tekemään etsivää työtä ja verkostoitumaan alueen toimijoiden kanssa. Etsivää työtä tehdessä kerätyn tiedon ja havaintojen pohjalta on kehitetty etsivän työn mallia. Kehittämisessä on hyödynnetty myös verkoston toimijoiden tietoa. Tietoa ja kokemuksia on kerätty myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen työntekijöiltä ja muilta hyvinvointialueilta. Kevään 2025 aikana malli on saatu valmiiksi ja juurrutustyö aloitettu.
Projektin tavoitteena on kerätä tietoa etsivän työn tarpeista ja mahdollisuuksista, joiden mukaan etsivän työn mallia kehitetään. Malli jää pysyväksi toimintatavaksi työikäisten sosiaalipalveluihin.
Projektin aikana on kohdattu runsaasti alueen asukkaita, jotka ovat hyötyneet nopeasta ohjauksesta ja neuvonnasta. Projektin aikana on jalkauduttu laajasti eri paikkoihin, jolloin on saatu käsitys siitä, missä etsivälle työlle on tarvetta ja minne ei kannata jalkautua. Talviaikaan kadulla ei juurikaan tavata kohderyhmään kuuluvia, mutta kevät- ja kesäaikaan kaduille jalkutuminen on hyödyllisempää. Ruokajakoihin, kohtaamispaikkoihin ja tapahtumiin jalkautuessa on tavoitettu etsivän työn kohderyhmää ja nämä paikat otetaan siksi mukaan etsivän työn malliin. Jalkautumisen tarvetta on hyvä tarkastella säännöllisin väliajoin ja muokata mallia tarpeen mukaan.
Verkoston kokoamisen tarvetta on kartoitettu kyselyllä yhteistyötahoilta, mutta tiiviin verkoston kokoaminen ei ollut projektin aikana oikea-aikaista. Mallissa on kuvattu verkoston rakenne ja tarve myöhempää verkoston käynnistämistä varten. Kuitenkin verkostotyö on tärkeää ja sitä jatketaan.