Etsivä työ (työikäiset), Pohjois-Savon HVA (RRP, P4, I1)

Etsivän työn tekemiseen luodaan työskentelymalli. Etsivä työ tavoittaa, kohtaa, neuvoo, auttaa, tukee ja kannattelee mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsiviä, palveluiden ulkopuolella tai putoamisvarassa olevia, asunnottomia ja syrjäytyneitä.

Toimintaympäristö **

Korona-pandemia on vaikuttanut kielteisesti työikäisten hyvinvointiin. Mielenterveys- ja päihdeongelmia tunnistetaan puutteellisesti, jolloin tuen saanti viivästyy. Palveluiden ulkopuolella on henkilöitä, jotka eivät saa tarvitsemiaan palveluita tai eivät kiinnity palveluihin. Sosiaalihuoltolaki (L1280/2022) velvoittaa hyvinvointialueita toteuttamaan syrjäytymistä vähentävää etsivää sosiaalityötä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Työikäisten sosiaalipalveluihin tarvitaan malli sille, miten etsivää sosiaalityötä Pohjois-Savon hyvinvointialueella voidaan olemassa olevien resurssien rajoissa tehdä. Palveluista putoaa tai on putoamassa työikäisiä asiakkaita. Myös palveluiden ulkopuolella on asiakkaita, jotka hyötyisivät sote- tai muista palveluista. Palveluiden saatavuutta ja palveluissa pysyvyyttä pyritään parantamaan. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaat eivät saa tarvitsemiaan palveluita tai eivät pysy palveluissa. Etsivän työn avulla pyritään tavoittamaan heitä, neuvomaan, ohjaamaan ja saattelemaan palveluihin sekä tarvittaessa tukemaan palveluissa pysymiseksi, jotta palvelupolku olisi sujuva, asiakasta että ammattilaista/organisaatiota palveleva. Syrjäytyminen aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnallisesti ja lisää yksilölle haittaa. Työikäisten sosiaalipalveluihin on tarpeen luoda etsivän työn tekemiseen työskentelymalli, joka jää pysyväksi malliksi osana muuta sosiaalityötä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäryhmään kuuluvat Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP)- hankkeen projektikoordinaattori ja projektipäällikkö, työikäisten sosiaalipalveluista 2 johtavaa sosiaalityöntekijää ja 2 tiimivastaavaa. Jalkautuvaa etsivää työtä tekee 2 työntekijää, jotka yhdessä kehittämisryhmän/ ohjausryhmän kanssa kehittävät työskentelymallia.

Osallistumme hyvinvointialueiden yhteiseen etsivän työn verkostoon. Katuverkoston kanssa yhteistyötä ja sen kehittämistä.

Tavoiteltu muutos

Asiakkaat ohjautuvat oikeanlaisiin palveluihin ja kiinnittyvät niihin, jolloin palveluista putoamista tapahtuu vähemmän ja asiakkaat eivät ajaudu vääränlaisiin tai tehottomiin palveluihin. Tuen tarpeessa olevia asukkaita löydetään ja ohjataan heille tarpeellisiin palveluihin tai tuen piiriin. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on käytössä etsivän työn malli resurssien mahdollistamissa rajoissa. Etsivää työtä tekevät toimijat ja muut matalan kynnyksen toimijat tekevät yhteistyötä alueen asukkaiden hyväksi yhteisösosiaalityön keinoin.

Muutoksen mittaaminen

Etsivässä työssä kerätään asiakaspalautetta, jossa käytetään PEI ja NPS-kysymyksiä sekä kansallisia asiakaspalautekysymyksiä.  Jalkautumisista kerätään myös tietoa vaikutusten arviointiin ja etsivän työn työskentelymallin kehittämistä varten.

Toteutussuunnitelma
  1. Luodaan työskentelymalli etsivälle työlle ja sen kohdentumiselle, kehitetään ja muokataan sitä
  2. luodaan työnkuva etsivälle työlle ja tarkennetaan sitä projektin aikana
  3. kootaan etsivän työn verkosto löytämisen ja ohjaamisen tueksi
  4. pilotoidaan etsivän työn mallia hyvinvointialueen keskisellä palvelualueella
  5. tehdään asiakastyötä sisältäen kontaktin, arvioinnin, neuvonnan ja ohjauksen, palveluihin saattamisen, tarvittavan kirjaamisen sekä muut asiakastyön sisällöt
  6. jalkaudutaan julkisiin ja puolijulkisiin tiloihin sekä digiympäristöön
  7. kerätään asiakaspalautetta, tehdään arviointia ja muuta raportointia, kuten sosiaalista raportointia
  8. tehdään jatkuvaa kehittämistyötä
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat mielenterveys- ja päihdehäiriöisä kärsivät tai niiden riskissä olevat, palveluiden ulkopuolella olevat tai putoamisvaarassa olevat työikäiset. Kohderyhmään kuuluvat myös esim. toiminnallisista riippuvuuksista kärsivät, asunnottomat ja syrjäytyneet sekä henkilöt, joista tehdään sosiaalihuoltolain mukaisia huoli-ilmoituksia sekä joista Kela tekee ilmoituksen toimeentulotuen alentamisesta. Kaduilta, lähiöistä, erilaisista julkisista ja puolijulkisista tiloista tavoitetut tuen ja palveluiden tarpeessa olevat henkilöt kuuluvat myös kohderyhmään.

Asiakasymmärrystä pyritään lisäämään asiakaskyselyillä- ja haastatteluilla, asiakaspalautekyselyllä sekä kutsumalla kehittämistyöhön mukaan kokemusasiantuntijoita ja mahdollisuuksien mukaan kootaan asiakasraati tai toteutetaan ryhmähaastatteluja.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Olemme saaneet etsivän työn suunnitteluun ja kehittämiseen tukea Pirkanmaan etsivä työn sekä Helsingin lähityön henkilöstöltä.  Etsivä lähityö, kaduille ja julkisiin tiloihin jalkautuva sosiaalialan työ | Innokylä (innokyla.fi)

Lisäksi olemme saaneet arvokasta kokemustietoa ja teemme yhteistyötä oman alueemme toimijoiden kanssa, esimerkkinä etsivää päihdetyötä tekevä EPIS!-hanke. EPIS! Sirkkulanpuiston etsivän päihdetyön -hanke | Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry (nettisivut.fi)

 

Ideointi

Olemme tehneet asiakashaastatteluja. Asiakkaita on tavoitettu järjestöjen kautta. Toteutimme myös katugallup-kyselyn kolmella paikkakunnalla. Olemme kartuttaneet tietoa muilta etsivää työtä tekeviltä toimijoilta sekä omalla alueella että muilla hyvinvointialueilla. Tietoa on kerätty paljon eri lähteistä.

Etsivän työn projektia on suunniteltu yhdessä työikäisten sosiaalipalveluiden kahden johtavan sosiaalityöntekijän ja kahden tiiminvetäjän kanssa. Etsivää työtä tekevät projektityöntekijät ovat myös olleet mahdollisuuksien mukaan mukana projektin suunnittelussa. Olemme työstäneet yhdessä projektisuunnitelman, työnkuvan ja viestintäsuunnitelman. 

Vuoden 2024 alusta projektityöntekijät jalkautuivat tekemään etsivää työtä hyvinvointialueen keskiselle palvelualueelle, Kuopioon, Tuusniemelle ja Kaaville. Etsivän työn työskentelymallia  ja työntekijöiden työnkuvaa muokataan pilotin aikana saatujen kokemusten pohjalta. 

Idean valinta

Projektissa kaksi projektityöntekijää tekevät etsivää työtä samalla kehittäen työskentelymallia, joka jää käyttöön hyvinvointialueen työikäisten sosiaalipalveluihin resurssit huomioiden. Alueelle tarvitaan etsivään työhön työskentelymalli ja sen mukainen toteutus. Jalkautuvalla työllä saadaan todellista tietoa kentältä, muun muassa asukkaiden tarpeista, jalkautumisen tarpeesta ja etsivän työn kohdentumisesta, jotta työskentelymallista saadaan luotua todelliseen tarpeeseen pohjautuva malli.

Ratkaisun testaaminen

Q3-4/2023 Projektin suunnittelu: projektisuunnitelman, viestintäsuunnitelman ja työnkuvien luonti. Pilotin valmistelu ja projektityöntekijöiden rekrytointi.

Q1/2024 Pilotin käynnistys ja asiakastyö, verkostotyö, työskentelymallin kehittäminen

Q2-3/2024 Pilotissa työskentely, asiakastyö, verkostotyö, työskentelymallin kehittäminen

Q4/2024 Pilotissa työskentely, asiakastyö, verkostotyö, työskentelymallin juurruttamisen aloittaminen

Q1-2/2025 Mahdollisesti pilotissa työskentely, työskentelymallin juurruttaminen, loppuraportointi

Kokeilun tavoitteet

Kokeilun tavoitteena on löytää ne etsivään työhön liittyvät tarpeet, jotka otetaan mukaan työskentelymalliin, joka jää pysyväksi malliksi työikäisten sosiaalipalveluihin.