FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjaus Pohjois-Pohjanmaalla

FINGER-ryhmätoiminnassa huomioidaan kognitiivinen harjoittelu, ravitsemus, liikunta sekä mielenhyvinvointi ja uni. Ryhmätoiminta on säännöllistä ja pitkäkestoista ja sitä toteutetaan yhteistyössä hyvinvointialueen ja kuntien kanssa.

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella asui 87 021 65 vuotta täyttänyttä vuonna 2022 (85 362 vuonna 2021). 65–74-vuotiaiden määrä oli 48 513 henkilöä (v. 2021 48 270) ja 75-vuotiaiden määrä oli 38 690 henkilöä (v. 2021 37 092). 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi 1598 henkilöä, 4,3 %, vuodesta 2021. Yli 85-vuotiaita oli 10 558 henkilöä (10 422 v. 2021). Ikääntyneet (+65-vuotiaat) muodostavat merkittävän osan Pohjois-Pohjanmaan väestöstä 20,9 % (2022). (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointikertomus 2023).

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen mukaan ikäihmisten hyvinvoinnissa esiintyy mm. seuraavia huolia: Yksinäisyys on lisääntynyt, vain 24 prosenttia osallistuu aktiivisesti. Vain 26 prosenttia liikkuu riittävästi, monella on epäterveellinen ruokavalio, noin 17 prosenttia on lihavia, 20 prosenttia käyttää liikaa alkoholia, lähinnä miehet.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimii ikäneuvola, jonka tarkoituksena on tarjota ikääntyneille matalankynnyksen ennaltaehkäiseviä kokonaisvaltaisia hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja. 68-vuotiaat kutsutaan hyvinvointitarkastukseen, jossa kartoitetaan monipuolisesti terveydentilaa ja hyvinvointia, toimintakyvyn edistämismahdollisuuksia sekä mahdollisia sairastumisriskejä. Hyvinvointikutsun mukaan on liitetty infokirje FINGER-toimintamallia mukailevasta elintapaohjauksesta ja ryhmän toteutumisesta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön edistäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.

Hyödynnetään THL:n laatimaa FINGER toimintamallia ja sen sisältämää muistisairauden riskitestiä, jonka avulla terveydenhuollon toimijat voivat luoda muistisairauden ehkäisyn toimenpiteitä. Malliin kuuluu muistisairauden riskissä olevien tunnistaminen ja muistitoimintojen säilymisen tukeminen monipuolisella elintapaohjelmalla. 

Liitteet
Kuva
Muistiriskitesti
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Muistisairauksien ennaltaehkäisy säästää alueellisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia. Tunnistetaan paremmin muistisairauden riskissä oleva henkilöt ja heille kohdennetaan ryhmämuotoista, pitkäkestoista elintapaohjausta. Pitkäkestoisuus mahdollistuu useamman eri tahon yhteistyöllä. Elintapamuutos vaatii usein pidemmän ajanjakson.

Selkeytetään riskiryhmän tunnistamisen keinoja ja ryhmiin ohjautumista,  jotta juuri oikea kohderyhmä valikoituisi ryhmätoimintaan mukaan. Asiakaspolkukuvauksen luominen.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kokonaisuudessaan vuoden kestävä ryhmätoiminta toteutetaan hyvinvointialueiden,  kuntien ja muistiyhdistysten kanssa yhteistyössä. 

Kohderyhmä: muistisairauksien riskiryhmään kuuluvat 60-79-vuotiaat henkilöt. Pohjois-Pohjanmaan alueella kohderyhmä on ollut vuoden 2024 aikana 68-vuotiaat ikäneuvolan asiakkaat. 

FINGER-toimintamallin käyttöönotto: Ikä- ja omaishoitokeskus vastuualuepäällikkö, Ikääntyvien palveluiden vastuuyksikköpäällikkö ja Ikäneuvoloiden sairaanhoitajat.

Kohderyhmän tavoittaminen ja riskiryhmien tunnistaminen, sydän- ja verisuonitautien hoito ja seuranta; Ikäneuvoloiden sairaanhoitajat.

Ryhmätapaamisia on vuoden aikana 37 - 40, lisäksi osallistujilla on tapaamiset terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen ryhmätoiminnan alkamista ja päättymistä. 

Ravitsemusryhmät:  Ikäneuvoloiden sairaanhoitajat, hyvinvointialueen ravitsemusterapeutti.

Liikuntaryhmät:  Liikuntatoimen päälliköt, liikuntatoimen ammattilaiset.

Aivojumpparyhmät: MuistiTerve Pohjois-Suomi-hankkeen työntekijät ja  muistiyhdistyksen koulutetut vapaaehtoiset.

Tavoiteltu muutos

Luodaan FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjaus Pohjois-Suomeen.

Toimintamalli lisää ja kehittää yhteistyötä eri sektorien välillä.

Muistisairauden riskiryhmään kuuluvat tunnistetaan.

Elintapaohjaus kohdentuu siitä eniten hyötyville.

Sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntyminen.

Yksinäisyyden vähentyminen.

Terveyspalvelujen käytön pieneminen.

Kustannusvaikuttavuus.

Muutoksen mittaaminen

Osallisuusindikaattori alku/loppu

Muistisairauden riskipisteet alku/loppu

Fyysisen toimintakyvyn mittaukset alku-loppu; SBBP, puristusvoima, olkavarren liikkuvuus, kehonkoostumusmittaus

Laboratoriokokeet

Kyselyt ryhmäläisille, alku/väli/loppu
Vastausvaihtoehdot: 1 täysin eri mieltä, 2 jokseenkin eri mieltä, 3 ei samaa eikä eri mieltä, 4 jokseenkin samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä

         Välikysely

  • Ryhmätoiminta on edistänyt sosiaalista aktiivisuuttani ja hyvinvointiani.
  • Tavoitteeni/tavoitteideni kirjaaminen on auttanut kohti elintapamuutosta.
  • Ravitsemusryhmästä saatu tuki on lisännyt kiinnostusta monipuolistamaan ruokavaliotani.
  • Ravitsemusryhmät ovat innostaneet valmistamaan terveellisempää ruokaa.
  • Ravitsemusryhmien materiaali antoi käytännön valmiuksia ravitsemusmuutosten tekemiseen.
  • Ravitsemusryhmien kotitehtävät auttoivat tarkastelemaan omaa ravitsemustani.
  • Liikuntaryhmien ohjaus ja neuvonta antoi käytännön valmiuksia liikuntatottumuksiini.
  • Liikuntaryhmästä saatu tuki on lisännyt liikkumista vapaa-ajallani.

    Alku-loppukysely

  • Minulla on tiedollisia ja taidollisia valmiuksia elintapamuutoksen tekemiseen (vastausvaihtoehdot: vähän, melko vähän, keskinkertaisesti, paljon, erittäin paljon) (kysytään alku- ja loppukyselyssä).
  • Koen, että terveyteni tällä hetkellä on (vastausvaihtoehdot: huono, melko huono, keskinkertainen, hyvä, erittäin hyvä) (kysytään alku- ja loppukyselyssä).
  • Toiminta on edistänyt sosiaalista aktiivisuuttani ja hyvinvointiani (kysytään loppukyselyssä).
  • Ryhmän tuki auttoi minua elintapamuutoksessa (kysytään loppukyselyssä).
  • Tein jonkin pysyvän elintapamuutoksen (kysytään loppukyselyssä).
  • Olen toimintaan (vastausvaihtoehdot; erittäin tyytymätön, osittain tyytymätön, en tyytymätön enkä tyytyväinen, osittain tyytyväinen, erittäin tyytyväinen). 
  • Kuinka todennäköisesti suosittelisit toimintaa muille?  NPS-luku. (Vastausvaihtoehdot 0 = erittäin epätodennäköisesti ja 10=ehdottomasti välillä)

Kyselyt ryhmänohjaajille
Vastausvaihtoehdot: 1 erittäin vähän, 2 vähän, 3 keskinkertaisesti,4 paljon, 5 erittäin paljon

  • Kuinka tyytyväinen olet yli sektorirajoja ylittävään yhteistyöhön? 
  • Koetko päässeesi osalliseksi toimintamallin kehittämisen pilotointiin? 
  • Koetko, että organisaatiosi on mahdollistanut osallistumisesi toimintamallin pilotointiin?

Kehittämisessä mukana olevien yhteiset tapaamiset, TerveMuisti-verkostotapaamiset

  • Miten tyytyväinen olit TerveMuisti verkostotapaamiseen?(1 erittäin tyytymätön, 2  osittain tyytymätön, 3 en tyytymätön enkä tyytyväinen, 4 osittain tyytyväinen, 5 erittäin tyytyväinen)
  • Koin osallistumiseni TerveMuisti-verkostotapaamiseen hyödylliseksi. (1 täysin eri mieltä, 2 jokseenkin eri mieltä, 3 ei samaa eikä eri mieltä, 4 jokseenkin samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä)
  • Kehitettävää/toiveita seuraavaan tapaamiseen.
Toteutussuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan alueella tehdään FINGER-toimintamallia mukailevan elintapaohjauksen yhteiskehittämistä Pohteen Ikäneuvolatoiminnan sekä pilottialueiden liikuntatoimien kanssa. Merkittävää on tunnistaa muistisairauden riskiryhmään kuuluvat henkilöt, jotka voidaan ohjata FINGER-elintaparyhmään. Liitteenä asiakaspolkukuvaus. 

Ikäneuvolatoiminta on kohdennettu yli 65-vuotiaille itsenäisesti kotona asuville Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) asukkaille, jotka eivät ole säännöllisen kotihoidon tai ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaana.

Ikäneuvola toimii ennaltaehkäisevänä matalankynnyksen palveluna osana ikäkeskusta, joka sijoittuu ikäihmisten palveluiden toimialueella alueellisesti organisoituviin lähi- ja aluepalveluihin. Ikäneuvolan tarkoituksena on tarjota ikääntyneille matalankynnyksen ennaltaehkäiseviä kokonaisvaltaisia hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja.

Omaolon hyvinvointitarkastus

68-vuotiaiden hyvinvointitapaamiseen on integroituna Omaolon hyvinvointitarkastus. Hyvinvointitarkastuksen vastaukset näkyvät sekä asiakkaalla että ammattilaisella. Ikäneuvolan asiakas voi täyttää hyvinvointitarkastuksen tarvittaessa myös paperisena.

Omaolon hyvinvointitarkastuksen sisältö:

  • Terveystarkastus STAR: terveet elämäntavat, tunnistetut terveysriskit
  • Elämänlaatumittari WHO QOL-BREF: Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä elinympäristö
  • Suun terveydenhoito OHIP-14: Suun terveyden huolet, oireet, vammat

(Lähde: Innokylä. 68-vuotiaiden hyvinvointitapaaminen ikäneuvolassa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.)

Liitteet
Kuva
Asiakaspolkukuvaus Pohde
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

MuistiTerve Pohjois-Suomi-hankkeen hankesuunnitelmassa kohderyhmänä ovat 60-79-vuotiaat Pohjois-Suomen alueella asuvat henkilöt, joilla on muistisairauksien riskitekijöitä. 

Muistisairauksien ennaltaehkäisyyn on hyvä panostaa, ja painottaa ennaltaehkäisevää työtä kehittämällä ennaltaehkäisyä tukevia toimintoja. Yhteistyöllä jaetaan vastuuta ennaltaehkäisevässä työssä, mahdollistetaan pidempikestoinen elintapaohjelma, sillä pysyvän elintapamuutoksen tekeminen vaatii usein pidemmän ajanjakson. Ryhmämuotoisuus tukee osallistujien sosiaalista aktiivisuutta. 

Muistisairauden riskitekijät ja kriteerit FINGER-ryhmään:
-korkea kolesteroli
-korkea verenpaine
-liikkumattomuus
-ravitsemuksen haasteet
-sitoutuminen ja motivaatio elintapojen muuttamiseen
-sosiaalinen eristäytyminen

FINGER-toimintamallin juurruttaminen osaksi julkisia palveluja tarjoaa toimintamallin ikääntyvien elintapaohjaukseen. Erityisesti enemmän ja pitkäkestoisempaa ammattilaisen sekä vertaisen tukea tarvitseville,  jotta saadaan pysyviä elintapamuutoksia.

Ryhmät ovat vielä käynnissä. Ryhmäläiset ovat vastanneet välikyselyyn, joka toteutettiin ryhmätoiminnan puolessa välissä (kesä-24).

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin kehittämistä ohjaa suomalainen FINGER-tutkimus, joka osoitti ensimmäisenä maailmassa, että muokkaamalla elintapoja terveellisemmiksi voidaan ylläpitää muisti- ja ajattelutoimintoja sekä toimintakykyä. 

Toimintamallin tavoitteena on toteuttaa pitkäkestoista, ryhmämuotoista FINGER-toimintamallia mukailevaa elintapaohjausta riskiryhmäläisille. Pysyvien elintapamuutosten tekeminen vaatii usein pidemmän ajanjakson.

Ryhmämuotoista elintapaohjausta kehitetään ja toteutetaan yhteistyössä hyvinvointialueiden, kuntien ja muistiyhdistysten kanssa. (Toimintamalli kuvattu liitteessä).

Kohderyhmä: muistisairauksien riskiryhmään kuuluvat 60-79-vuotiaat henkilöt.

FINGER-toimintamallia mukaileva ryhmämuotoinen elintapaohjaus:

  • ryhmäkoko 8-12 henkilöä
  • kesto 7-11 kk
  • 37-40 tapaamiskertaa

Toimintamallikuvaus, FINGER-ryhmien vastuutahot 

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue:  Kohderyhmä tavoittaminen ja riskiryhmien tunnistaminen, sydän- ja verisuonitautien hoito ja seuranta; Seniorien terveyspisteen terveydenhoitajat. 68-vuotiaille lähetettävän hyvinvointitapaamiskutsun mukaan on liitetty infokirje FINGER-toimintamallista ja ryhmän toteutumisesta.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue: Ravitsemusryhmät:  Ikäneuvoloiden sairaanhoitajat. Ryhmät kokoontuvat neljä kertaa keväällä viikon välein ja yhden kerran syksyllä.

Kunnat: Liikuntaryhmät:  liikuntatoimen ammattilaiset. Ryhmät kokoontuvat 10 kertaa keväällä ja 10 kertaa syksyllä.

Suomenselän Muisti ry, MuistiTerve Pohjois-Suomi 2023-2025-hanke: Aivojumpparyhmät, jotka sisältävät tietoa muistiterveystietoa (mielenhyvinvointi, kulttuuri, uni ja lepo). Hankkeen muistiterveysasiantuntija ja muistiyhdistyksen Ahaa!-aivotreeniohjaajakoulutuksen (16 h) koulutuksen käyneet vapaaehtoiset. Ryhmät kokoontuvat 10 kertaa viikon välein syksyllä. 

Liitteet
Kuva
FINGER-ryhmien vastuutahot
FINGER-ryhmien vastuutahot
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pitkäkestoisen (7-11 kk) ryhmämuotoisen FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjauksen toimivuuden ja käyttöönoton kannalta oleellista on kaikkein yhteistyökumppanien (hyvinvointialue, kunta ja muistiyhdistys) sitoutuminen. 

Yhden ryhmäkokonaisuuden työntekijäresurssit 

Hyvinvointialue:  

  • kohderyhmän tavoittaminen ja ryhmään ohjaus (sis. hyvinvointitapaamiset), 2 h / asiakas
  • ravitsemusmateriaalikoulutus, 6 h
  • ravitsemusryhmän ohjaus ja ryhmävalmistelu, 15 h
  • aloitus- ja päätöstapaamiset, 4 h

Kunta: 

  • fyysisen toimintakyvyn alku- ja loppumittaukset, 30 min/asiakas
  • liikuntaryhmien ohjaus ja ryhmävalmistelu, 25 h
  • liikuntakokeilut, 3 h
  • aloitus- ja päätöstapaamiset, 4 h

Suomenselän Muisti ry/MuistiTerve Pohjois-Suomi 2023-2025-hanke: 

  • Ahaa!-aivotreeniohjaajakoulutus vapaaehtoisille ja koulutusvalmistelu, 20-30 h
  • Aivojumpparyhmän ohjaus (sis. kulttuuri- ja mielenhyvinvointi, uni ) ja ryhmävalmistelu, 25 h
  • aloitus- ja päätöstapaamiset, 4 h
  • ryhmäkokonaisuuden ja yhteistyön koordinointi

Osaaminen ja osaamisen jakaminen

Muistiterve Pohjois-Suomi-hanke on varmistanut näyttöön perustuvan FINGER-tutkimuksen tiedon levityksen ammattilaisille ja esihenkilöille, joka on toiminut FINGER-toimintamallia mukailevan elintapaohjauksen kehittämisen perustana. 

Ravitsemusryhmien ohjaajille järjestetään kuuden tunnin koulutus ravitsemusryhmämateriaalin käyttöön. Kouluttajina toimivat Lapin hyvinvointialueen kaksi ravitsemusterapeuttia, jotka ovat suunnitelleet ja laatineet viiden kerran FINGER-ravitsemusryhmäkokonaisuuden. Ravitsemusryhmämateriaalia on aktiivisesti kehitetty ryhmäläisiltä kerättyjen palautteista saatujen vastausten perusteella.

Kehitteillä on ryhmissä käytettävän materiaalin kokoava, tulostettavissa oleva Kunnon-kirja.

Osaamista jaetaan TerveMuisti-verkostotapaamisissa, johon kutsutaan kaikki toimintamallin kehittämisessä mukana olevat henkilöt hyvinvointialueilta ja kunnista. Verkoston tarkoituksena on jakaa tietoa ja käytännön kokemuksia FINGER-ryhmien piloteista eri alueilta sekä verkostoitua muiden piloteissa olevien ammattilaisten kanssa. Ryhmien ohjaajille on toteutettu kysely yhteistyön ja toimintamallin toimivuudesta. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin toteutuminen vaatii aikaa ja kaikkien yhteystyökumppanien sitoutumista. Jotta toiminta voi vakiintua ja laajentua, tulee olla  nimettynä toimintaa koordinoiva taho.

Toimintamalli on sovellettavissa työikäisille muistisairauden riskiryhmään kuuluville henkilöille. Kohderyhmän tunnistaminen ja asiakasohjaus voisi toteutua hyvin myös hyvinvointikeskusten ja työterveyshuollon kautta.

Ravitsemus- ja aivojumpparyhmätapaamiset voidaan toteuttaa myös hybridimuotoisena. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pohjois-Pohjanmaan alueella FINGER-toimintamallia ei ole kehitetty ja/tai toteutettu aiemmin. Yhteiskehitetty toimintamalli mahdollistaa ikääntyneille kohdentuvaa ryhmämuotoista elintapaohjausta. 

Toimintamallin ensimmäinen pilotointivaihe on vielä meneillään, mutta välikyselyistä saatujen vastausten perusteella FINGER -toimintamallia mukaileva elintapaohjaus on vaikuttavaa. Liitteenä välikyselyn tulokset koko MuistiTerve Pohjois-Suomi-hankkeen toiminta-alueelta. Ensimmäisten pilottiryhmien lopulliset tulokset saadaan joulukuussa 2024. 

Pohjois-Pohjanmaan alueella FINGER-toimintamalli ja yhteistyö Suomenselän Muisti ry/MuistiTerve Pohjois-Suomi-hankkeen kanssa on kirjattu syyskuussa 2024 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaan. 

Toimintamallia kehitetään edelleen yhteistyössä, jotta se muodostuu toimivaksi ja helposti käyttöönotettavaksi malliksi hyvinvointialueelle, kuntiin ja muistiyhdistyksiin koko Suomessa. 

Liitteet
Kuva
Välikyselyn tulokset 2024