FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjaus Pohjois-Pohjanmaalla
FINGER-ryhmätoiminnassa huomioidaan kognitiivinen harjoittelu, ravitsemus, liikunta sekä mielenhyvinvointi ja uni. Ryhmätoiminta on säännöllistä ja pitkäkestoista ja sitä toteutetaan yhteistyössä hyvinvointialueen ja kuntien kanssa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella asui 87 021 65 vuotta täyttänyttä vuonna 2022 (85 362 vuonna 2021). 65–74-vuotiaiden määrä oli 48 513 henkilöä (v. 2021 48 270) ja 75-vuotiaiden määrä oli 38 690 henkilöä (v. 2021 37 092). 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi 1598 henkilöä, 4,3 %, vuodesta 2021. Yli 85-vuotiaita oli 10 558 henkilöä (10 422 v. 2021). Ikääntyneet (+65-vuotiaat) muodostavat merkittävän osan Pohjois-Pohjanmaan väestöstä 20,9 % (2022). (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointikertomus 2023).
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen mukaan ikäihmisten hyvinvoinnissa esiintyy mm. seuraavia huolia: Yksinäisyys on lisääntynyt, vain 24 prosenttia osallistuu aktiivisesti. Vain 26 prosenttia liikkuu riittävästi, monella on epäterveellinen ruokavalio, noin 17 prosenttia on lihavia, 20 prosenttia käyttää liikaa alkoholia, lähinnä miehet.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimii ikäneuvola, jonka tarkoituksena on tarjota ikääntyneille matalankynnyksen ennaltaehkäiseviä kokonaisvaltaisia hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja. 68-vuotiaat kutsutaan hyvinvointitarkastukseen, jossa kartoitetaan monipuolisesti terveydentilaa ja hyvinvointia, toimintakyvyn edistämismahdollisuuksia sekä mahdollisia sairastumisriskejä. Hyvinvointikutsun mukaan on liitetty infokirje FINGER-toimintamallia mukailevasta elintapaohjauksesta ja ryhmän toteutumisesta.
Hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön edistäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.
Hyödynnetään THL:n laatimaa FINGER toimintamallia ja sen sisältämää muistisairauden riskitestiä, jonka avulla terveydenhuollon toimijat voivat luoda muistisairauden ehkäisyn toimenpiteitä. Malliin kuuluu muistisairauden riskissä olevien tunnistaminen ja muistitoimintojen säilymisen tukeminen monipuolisella elintapaohjelmalla.
Kokonaisuudessaan vuoden kestävä ryhmätoiminta toteutetaan hyvinvointialueiden, kuntien ja muistiyhdistysten kanssa yhteistyössä.
Kohderyhmä: muistisairauksien riskiryhmään kuuluvat 60-79-vuotiaat henkilöt. Pohjois-Pohjanmaan alueella kohderyhmä on ollut vuoden 2024 aikana 68-vuotiaat ikäneuvolan asiakkaat.
FINGER-toimintamallin käyttöönotto: Ikä- ja omaishoitokeskus vastuualuepäällikkö, Ikääntyvien palveluiden vastuuyksikköpäällikkö ja Ikäneuvoloiden sairaanhoitajat.
Kohderyhmän tavoittaminen ja riskiryhmien tunnistaminen, sydän- ja verisuonitautien hoito ja seuranta; Ikäneuvoloiden sairaanhoitajat.
Ryhmätapaamisia on vuoden aikana 37 - 40, lisäksi osallistujilla on tapaamiset terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen ryhmätoiminnan alkamista ja päättymistä.
Ravitsemusryhmät: Ikäneuvoloiden sairaanhoitajat, hyvinvointialueen ravitsemusterapeutti.
Liikuntaryhmät: Liikuntatoimen päälliköt, liikuntatoimen ammattilaiset.
Aivojumpparyhmät: MuistiTerve Pohjois-Suomi-hankkeen työntekijät ja muistiyhdistyksen koulutetut vapaaehtoiset.
Luodaan FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjaus Pohjois-Suomeen.
Toimintamalli lisää ja kehittää yhteistyötä eri sektorien välillä.
Muistisairauden riskiryhmään kuuluvat tunnistetaan.
Elintapaohjaus kohdentuu siitä eniten hyötyville.
Sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntyminen.
Yksinäisyyden vähentyminen.
Terveyspalvelujen käytön pieneminen.
Kustannusvaikuttavuus.
Osallisuusindikaattori alku/loppu
Muistisairauden riskipisteet alku/loppu
Fyysisen toimintakyvyn mittaukset alku-loppu; SBBP, puristusvoima, olkavarren liikkuvuus, kehonkoostumusmittaus
Laboratoriokokeet
Kyselyt ryhmäläisille, alku/väli/loppu
Vastausvaihtoehdot: 1 täysin eri mieltä, 2 jokseenkin eri mieltä, 3 ei samaa eikä eri mieltä, 4 jokseenkin samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä
Välikysely
- Ryhmätoiminta on edistänyt sosiaalista aktiivisuuttani ja hyvinvointiani.
- Tavoitteeni/tavoitteideni kirjaaminen on auttanut kohti elintapamuutosta.
- Ravitsemusryhmästä saatu tuki on lisännyt kiinnostusta monipuolistamaan ruokavaliotani.
- Ravitsemusryhmät ovat innostaneet valmistamaan terveellisempää ruokaa.
- Ravitsemusryhmien materiaali antoi käytännön valmiuksia ravitsemusmuutosten tekemiseen.
- Ravitsemusryhmien kotitehtävät auttoivat tarkastelemaan omaa ravitsemustani.
- Liikuntaryhmien ohjaus ja neuvonta antoi käytännön valmiuksia liikuntatottumuksiini.
-
Liikuntaryhmästä saatu tuki on lisännyt liikkumista vapaa-ajallani.
Alku-loppukysely
- Minulla on tiedollisia ja taidollisia valmiuksia elintapamuutoksen tekemiseen (vastausvaihtoehdot: vähän, melko vähän, keskinkertaisesti, paljon, erittäin paljon) (kysytään alku- ja loppukyselyssä).
- Koen, että terveyteni tällä hetkellä on (vastausvaihtoehdot: huono, melko huono, keskinkertainen, hyvä, erittäin hyvä) (kysytään alku- ja loppukyselyssä).
- Toiminta on edistänyt sosiaalista aktiivisuuttani ja hyvinvointiani (kysytään loppukyselyssä).
- Ryhmän tuki auttoi minua elintapamuutoksessa (kysytään loppukyselyssä).
- Tein jonkin pysyvän elintapamuutoksen (kysytään loppukyselyssä).
- Olen toimintaan (vastausvaihtoehdot; erittäin tyytymätön, osittain tyytymätön, en tyytymätön enkä tyytyväinen, osittain tyytyväinen, erittäin tyytyväinen).
- Kuinka todennäköisesti suosittelisit toimintaa muille? NPS-luku. (Vastausvaihtoehdot 0 = erittäin epätodennäköisesti ja 10=ehdottomasti välillä)
Kyselyt ryhmänohjaajille
Vastausvaihtoehdot: 1 erittäin vähän, 2 vähän, 3 keskinkertaisesti,4 paljon, 5 erittäin paljon
- Kuinka tyytyväinen olet yli sektorirajoja ylittävään yhteistyöhön?
- Koetko päässeesi osalliseksi toimintamallin kehittämisen pilotointiin?
- Koetko, että organisaatiosi on mahdollistanut osallistumisesi toimintamallin pilotointiin?
Kehittämisessä mukana olevien yhteiset tapaamiset, TerveMuisti-verkostotapaamiset
- Miten tyytyväinen olit TerveMuisti verkostotapaamiseen?(1 erittäin tyytymätön, 2 osittain tyytymätön, 3 en tyytymätön enkä tyytyväinen, 4 osittain tyytyväinen, 5 erittäin tyytyväinen)
- Koin osallistumiseni TerveMuisti-verkostotapaamiseen hyödylliseksi. (1 täysin eri mieltä, 2 jokseenkin eri mieltä, 3 ei samaa eikä eri mieltä, 4 jokseenkin samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä)
- Kehitettävää/toiveita seuraavaan tapaamiseen.
Pohjois-Pohjanmaan alueella tehdään FINGER-toimintamallia mukailevan elintapaohjauksen yhteiskehittämistä Pohteen Ikäneuvolatoiminnan sekä pilottialueiden liikuntatoimien kanssa. Merkittävää on tunnistaa muistisairauden riskiryhmään kuuluvat henkilöt, jotka voidaan ohjata FINGER-elintaparyhmään. Liitteenä asiakaspolkukuvaus.
Ikäneuvolatoiminta on kohdennettu yli 65-vuotiaille itsenäisesti kotona asuville Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) asukkaille, jotka eivät ole säännöllisen kotihoidon tai ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaana.
Ikäneuvola toimii ennaltaehkäisevänä matalankynnyksen palveluna osana ikäkeskusta, joka sijoittuu ikäihmisten palveluiden toimialueella alueellisesti organisoituviin lähi- ja aluepalveluihin. Ikäneuvolan tarkoituksena on tarjota ikääntyneille matalankynnyksen ennaltaehkäiseviä kokonaisvaltaisia hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja.
Omaolon hyvinvointitarkastus
68-vuotiaiden hyvinvointitapaamiseen on integroituna Omaolon hyvinvointitarkastus. Hyvinvointitarkastuksen vastaukset näkyvät sekä asiakkaalla että ammattilaisella. Ikäneuvolan asiakas voi täyttää hyvinvointitarkastuksen tarvittaessa myös paperisena.
Omaolon hyvinvointitarkastuksen sisältö:
- Terveystarkastus STAR: terveet elämäntavat, tunnistetut terveysriskit
- Elämänlaatumittari WHO QOL-BREF: Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä elinympäristö
- Suun terveydenhoito OHIP-14: Suun terveyden huolet, oireet, vammat
(Lähde: Innokylä. 68-vuotiaiden hyvinvointitapaaminen ikäneuvolassa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.)
MuistiTerve Pohjois-Suomi-hankkeen hankesuunnitelmassa kohderyhmänä ovat 60-79-vuotiaat Pohjois-Suomen alueella asuvat henkilöt, joilla on muistisairauksien riskitekijöitä.
Muistisairauksien ennaltaehkäisyyn on hyvä panostaa, ja painottaa ennaltaehkäisevää työtä kehittämällä ennaltaehkäisyä tukevia toimintoja. Yhteistyöllä jaetaan vastuuta ennaltaehkäisevässä työssä, mahdollistetaan pidempikestoinen elintapaohjelma, sillä pysyvän elintapamuutoksen tekeminen vaatii usein pidemmän ajanjakson. Ryhmämuotoisuus tukee osallistujien sosiaalista aktiivisuutta.
Muistisairauden riskitekijät ja kriteerit FINGER-ryhmään:
-korkea kolesteroli
-korkea verenpaine
-liikkumattomuus
-ravitsemuksen haasteet
-sitoutuminen ja motivaatio elintapojen muuttamiseen
-sosiaalinen eristäytyminen
FINGER-toimintamallin juurruttaminen osaksi julkisia palveluja tarjoaa toimintamallin ikääntyvien elintapaohjaukseen. Erityisesti enemmän ja pitkäkestoisempaa ammattilaisen sekä vertaisen tukea tarvitseville, jotta saadaan pysyviä elintapamuutoksia.
Ryhmät ovat vielä käynnissä. Ryhmäläiset ovat vastanneet välikyselyyn, joka toteutettiin ryhmätoiminnan puolessa välissä (kesä-24).