Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön edistäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.
Hyödynnetään THL:n laatimaa FINGER-toimintamallia ja sen sisältämää muistisairauden riskitestiä, jonka avulla terveydenhuollon toimijat voivat luoda muistisairauden ehkäisyn toimenpiteitä. Malliin kuuluu muistisairauden riskissä olevien tunnistaminen ja muistitoimintojen säilymisen tukeminen monipuolisella elintapaohjelmalla.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella asui 87 021 65 vuotta täyttänyttä vuonna 2022 (85 362 vuonna 2021). 65–74-vuotiaiden määrä oli 48 513 henkilöä (v. 2021 48 270) ja 75-vuotiaiden määrä oli 38 690 henkilöä (v. 2021 37 092). 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi 1598 henkilöä, 4,3 %, vuodesta 2021. Yli 85-vuotiaita oli 10 558 henkilöä (10 422 v. 2021). Ikääntyneet (+65-vuotiaat) muodostavat merkittävän osan Pohjois-Pohjanmaan väestöstä 20,9 % (2022). (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointikertomus 2023).
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen mukaan ikäihmisten hyvinvoinnissa esiintyy mm. seuraavia huolia: Yksinäisyys on lisääntynyt, vain 24 prosenttia osallistuu aktiivisesti. Vain 26 prosenttia liikkuu riittävästi, monella on epäterveellinen ruokavalio, noin 17 prosenttia on lihavia, 20 prosenttia käyttää liikaa alkoholia, lähinnä miehet.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimii ikäneuvola, jonka tarkoituksena on tarjota ikääntyneille matalankynnyksen ennaltaehkäiseviä kokonaisvaltaisia hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja. 68-vuotiaat kutsutaan hyvinvointitarkastukseen, jossa kartoitetaan monipuolisesti terveydentilaa ja hyvinvointia, toimintakyvyn edistämismahdollisuuksia sekä mahdollisia sairastumisriskejä. Hyvinvointikutsun mukaan on liitetty infokirje FINGER-toimintamallia mukailevasta elintapaohjauksesta ja ryhmän toteutumisesta.
Muistisairauksien ennaltaehkäisy säästää alueellisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia. Tunnistetaan paremmin muistisairauden riskissä oleva henkilöt ja heille kohdennetaan ryhmämuotoista, pitkäkestoista elintapaohjausta. Pitkäkestoisuus mahdollistuu useamman eri tahon yhteistyöllä. Elintapamuutos vaatii usein pidemmän ajanjakson.
Selkeytetään riskiryhmän tunnistamisen keinoja ja ryhmiin ohjautumista, jotta juuri oikea kohderyhmä valikoituisi ryhmätoimintaan mukaan. Asiakaspolkukuvauksen luominen.
FINGER‑toimintamallia mukailevan elintapaohjelman kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla on todettu muistisairauden riskitekijöitä tai joilla on lievä kognitiivinen heikentymä (MCI).
MuistiTerve Pohjois-Suomi 2023-2025 -hankkeen aikana FINGER‑toimintamallia mukailevaan elintapaohjelmaan osallistuneet ryhmäläiset ovat päässeet kehittämään elintapaohjelmassa käytettäviä materiaaleja. Tietoa elintapaohjelman toimivuudesta on kerätty systemaattisesti yhteistyökumppaneilta ja ryhmäläisiltä ja toimintaa on muokattu palautteiden perusteella.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Luodaan FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjaus Pohjois-Suomeen.
Toimintamalli lisää ja kehittää yhteistyötä eri sektorien välillä.
Muistisairauden riskiryhmään kuuluvat tunnistetaan.
Elintapaohjaus kohdentuu siitä eniten hyötyville.
Sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntyminen.
Yksinäisyyden vähentyminen.
Terveyspalvelujen käytön pieneminen.
Kustannusvaikuttavuus.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Osallisuusindikaattori alku/loppu
Muistisairauden riskipisteet alku/loppu
Fyysisen toimintakyvyn mittaukset alku-loppu; SBBP, puristusvoima, olkavarren liikkuvuus, kehonkoostumusmittaus
Laboratoriokokeet
Kyselyt ryhmäläisille, alku/väli/loppu
Vastausvaihtoehdot: 1 täysin eri mieltä, 2 jokseenkin eri mieltä, 3 ei samaa eikä eri mieltä, 4 jokseenkin samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä
Välikysely
Kyselyt ryhmänohjaajille
Vastausvaihtoehdot: 1 erittäin vähän, 2 vähän, 3 keskinkertaisesti,4 paljon, 5 erittäin paljon
- Kuinka tyytyväinen olet yli sektorirajoja ylittävään yhteistyöhön?
- Koetko päässeesi osalliseksi toimintamallin kehittämisen pilotointiin?
- Koetko, että organisaatiosi on mahdollistanut osallistumisesi toimintamallin pilotointiin?
Kehittämisessä mukana olevien yhteiset tapaamiset, TerveMuisti-verkostotapaamiset
- Miten tyytyväinen olit TerveMuisti verkostotapaamiseen?(1 erittäin tyytymätön, 2 osittain tyytymätön, 3 en tyytymätön enkä tyytyväinen, 4 osittain tyytyväinen, 5 erittäin tyytyväinen)
- Koin osallistumiseni TerveMuisti-verkostotapaamiseen hyödylliseksi. (1 täysin eri mieltä, 2 jokseenkin eri mieltä, 3 ei samaa eikä eri mieltä, 4 jokseenkin samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä)
- Kehitettävää/toiveita seuraavaan tapaamiseen.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
FINGER‑toimintamallia mukailevan elintapaohjelman onnistunut käyttöönotto edellyttää selkeitä rakenteita, vastuutahoja, riittäviä resursseja ja prosessimaista etenemistä. Jotta toimintamalli juurtuu pysyväksi osaksi organisaation arkea, tarvitaan sekä strategista tukea että käytännönläheistä koordinointia.
1. Keskeiset tehtävät ja edellytykset juurruttamiselle
- Vastuutahon nimeäminen: Hyvinvointialueen tulee nimetä selkeä koordinaatiovastuu ohjelman suunnittelusta, toteutuksesta ja ylläpidosta. Tämä luo jatkuvuutta ja estää toiminnan pirstaloitumista.
- Moniammatillisen yhteistyörakenteen luominen: Hyvinvointialueen, muistiyhdistysten ja kuntien liikuntatoimen välille tarvitaan pysyvät yhteistyörakenteet, jotka mahdollistavat yhtenäiset toimintatavat.
- Yhtenäiset materiaalit ja työkalut: Elintapaohjelman toteuttamisessa käytetään valmiita koulutus- ja ohjausmateriaaleja (mm. Kunnon kirja, ravitsemusmateriaalit, Ahaa!-harjoitteet), joita päivitetään keskitetysti.
- Koulutus ja perehdytys: Ohjaajien tulee saada koulutusta elintapaohjelman sisällöistä ja yhteisestä toteutustavasta (esim. FINGER ABC -koulutus, muistiyhdistysten koulutukset).
- Ryhmätoiminnan koordinointi: Aikataulujen suunnittelu, tilojen varaaminen, ohjaajien kalenteroiminen ja materiaalien jakaminen tulee koordinoida keskitetysti hyvinvointialueen toimesta.
- Systemaattinen viestintä: Tarvitaan selkeät käytännöt ryhmien markkinoinnille ammattilaisille ja asukkaille, jotta oikea kohderyhmä ohjautuu mukaan.
2. Resurssit, joita käyttöönotto vaatii
- Aika:
– ohjelman kesto on noin vuosi
– ohjaajien työaikaa tarvitaan ravitsemusryhmiin, liikuntaan, kognitiiviseen harjoitteluun ja muistiterveysluentoihin
– koordinointiin liittyvät tehtävät (viestintä, rekrytointi, ohjaus, arviointi)
- Henkilöstö:
– terveydenhuollon ammattilaiset (terveydenhoitajat, sairaanhoitajat)
– muistiyhdistysten ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset
– kuntien liikuntatoimen ohjaajat
- Osaaminen:
– elintapaohjauksen periaatteet
– ikäihmisten ohjaaminen
– ravitsemus-, liikunta- ja kognitiivisen harjoittelun erityisosaaminen
– moniammatillinen työskentely
- Rahoitus:
– henkilöstökulut
– materiaalien painatus tai tulostus
– tilakustannukset (mikäli eivät sisälly kunnan tai hyvinvointialueen omiin tiloihin)
– mahdolliset koulutuskustannukset (esim. Ahaa!-koulutus, FINGER ABC)
3. Prosessi ja vaiheet, joilla toimintamalli vakiintuu
1) Valmisteluvaihe
- Nimetään vastuutaho ja koordinaattori.
- Muodostetaan moniammatillinen toteutustiimi (hyvinvointialue – muistiyhdistys – liikuntatoimi).
- Tarkennetaan kohderyhmä ja ohjautumiskriteerit.
- Sovitaan yhteisistä materiaaleista ja toimintatavoista.
- Laaditaan vuosittainen toteutusaikataulu ja ryhmien aloitukset.
2) Käyttöönottovaihe
- Ammattilaiset perehdytetään malliin ja sen sisältöihin.
- Käynnistetään asiakasohjaus: terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat ja ohjaavat osallistujia ohjelmaan.
- Toteutetaan ryhmämuotoinen elintapaohjelma (ravitsemus, liikunta, kognitiiviset harjoitteet, muistiterveysluennot, mittaukset).
- Hyvinvointialue koordinoi viestintää ja varmistaa toteutuksen yhdenmukaisuuden.
3) Arviointi ja seuranta
- Ennen ja jälkeen -mittaukset (verenpaine, kolesteroli, verensokeri, paino, riskitesti).
- Osallistujien kokemusten kerääminen (ryhmäpalautteet, ohjaajien havainnot).
- Tulosten kirjaaminen asiakastietojärjestelmään.
- Tunnistetaan kehittämistarpeet ja päivitetään materiaaleja.
4) Juurruttaminen
- Toimintamalli integroidaan alueen HYTE‑rakenteisiin ja vuosikelloon.
- Vakiinnutetaan roolit ja yhteistyörakenne (hyvinvointialue–muistiyhdistys–liikuntatoimi).
- Varmistetaan pysyvä rahoitus ja ohjaajien koulutuspolku.
- Laajennetaan toimintaa eri kunnissa alueen valmiuksien mukaan.
