Fysioterapeutin suoravastaanotto osana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hoidon jatkuvuusmallia (RRP, P4, I1)
Fysioterapeutin suoravastaanottotoimintaa on kehitetty osana hoidon jatkuvuuden kehittämistyötä yhdistämällä ohjautumiseen ja konsultaatioihin liittyviä käytäntöjä ja tiivistämällä yhteistyötä koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohteella).
Kuntoutus on Pohteella organisoitunut omaksi toimialueekseen. Kuntoutuksen aluepalvelut vastaa perusterveydenhuollon terapiapalveluista, jotka käsittävät sekä fysio-, toiminta- että puheterapian palvelut. Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminta on osa kuntoutuksen aluepalveluita. Toimintaa on tällä hetkellä noin 20 toimipisteessä noin 40 asiantuntijafysioterapeutin toteuttamana eri puolilla Pohdetta.
Fysioterapeutin suoravastaanottotoimintaa on toteutettu useassa eri toimipisteessä Pohteella jo pidemmän aikaa. Osa tästä toiminnasta on alkanut ennen hyvinvointialueeksi yhdistymistä. Kehittämisen aikana myös uusia toimipisteitä on Pohteen strategian mukaisesti aloittanut toimintaa. Suoravastaanottotoiminnan suhteen on alueella ollut hyvin erilaisia käytäntöjä. Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan ja terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden välinen yhteistyö on tunnistettu tärkeäksi, mutta sen tekemiseksi ei ole ollut rakenteita. Palveluun ollaan ohjauduttu eri kriteereiden perusteella, asiakkaalle ajanvarauksen sijoittaminen on vaihdellut toimipisteittäin ja tapoja konsultoida lääkäriä on ollut monia. Toiminnan yhdenmukaisen tilastoinnin suhteen on myös ollut haasteita, jolloin palvelua ei olla pystytty tarkastelemaan tilastojen valossa. Etenkin ohjautumisen erilaiset käytännöt ovat Pohteella haastaneet keskitettyjen palveluiden, kuten digitaalisen sotekeskuksen vastaanoton ja kuntoutuksen etäpalveluiden toimintaa. Kehittämistyötä on tehty osana RRP2 ja RRP4 hankkeita. RRP2 hankkeessa kehittämisen fokus on ollut Oulun alueella ja RRP4 osiossa on laajennettu toimintamalli koko Pohteelle.
Kaikissa Pohteen alueen sosiaali- ja terveyskeskuksissa tehdään hoidon jatkuvuuden kehittämistyötä myös fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan osalta. Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan suhteen on nimetty kehittäjätyöntekijöitä eri yksiköihin eri ajanjaksoille vahvistamaan toimintamallin jalkautumista. Kehittämistyössä on mukana myös yksikön fysioterapeutin suoravastaanottoa toteuttava henkilöstö sekä yksikön ja palvelualueen johto.
Yksikön kehittäjätyöntekijät osallistuvat oman yksikkönsä kehittämistyön suunnitteluun, toteutukseen ja koordinointiin yhdessä projektipäällikön, projektisuunnittelijoiden, yksikön johdon, yksikön muiden työntekijöiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Yksikön kehittäjätiimi, mahdollisesti muu henkilöstö ja projektisuunnittelija kokoontuvat 4-5 viikon välein tilannekatsauksen ja konkreettisten kehittämistarpeiden asettamista varten. Näiden lisäksi kehittäjätiimi on säännöllisesti osallistunut terveyden- ja sairaanhoidon kehittäjätiimien tapaamisiin, joissa on päästy keskustelemaan moniammatillisesti kehittämistarpeista ja asettamaan konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. Tapaamisten välillä tiimit edistävät sovittuja toimenpiteitä. Kehittäjätyöntekijöiden tehtävänä on varmistaa tulosten saavuttaminen sovittujen tavoitteiden mukaisesti sekä valuttaa kehittämisen ajankohtaisia tehtäviä omaan yksikköön.
Projektisuunnittelija, projektipäällikkö, kehittäjätyöntekijät ja yksikön johto yhteistyössä vastaavat kehitettävän yksikön vuorovaikutteisesta yhteydenpidosta sidosryhmien kanssa sekä vastaavat viestinnästä oman alueen sidosryhmille. Kehittäjätyöntekijät havainnoivat ja arvioivat työssään oman yksikkönsä toimintamalleja sekä kehittävät hoidon jatkuvuusmallin implementointia osana omaa perustyötä. Yksikön kehittäjätyöntekijät raportoivat kehittämistyön etenemisestä säännöllisesti projektisuunnittelijalle ja projektipäällikölle.
Yksikön lähijohto osallistuu oman yksikkönsä kehittämistyön suunnitteluun, toteutukseen ja koordinointiin. Lähijohto osallistuu yksikön toimenpidesuunnitelman laatimiseen, varmistaa yksikön kehittämistoimien onnistuneen toteutuksen suunnitelman ja aikataulun mukaisesti. Yksikön lähijohto vastaa kehittämisen etenemisestä omassa yksikössä sekä huolehtii kehittämisen riittävistä aika ja muista resursseista.
Kehittäjätiimeille pidetään 4-5 viikon välein moniammatillisen kehittämisen tapaamisia, joihin on kerätty teemoittain kehittämisen kannalta ajankohtaisia asioita. Tapaamisten alustukseen pyydetään puheenvuoroja eri kehittämistyön ammattilaisilta sekä yhteistyötoimijoilta. Alustusten pohjalta tarvittaessa jakaudutaan pienempiin ryhmiin, joissa voidaan käydä keskustelua kehittämistyöhön liittyen.
Kehittämisen tueksi hankkeessa on tuotettu kirjallista materiaalia muun muassa sovituista toimintamalleista ja koottu kehittäjille helposti saataville aiemmin tuotettua kirjallista materiaalia. Tämä materiaali on koko kehittäjätiimin saatavilla ja kehittäjätiimi voi hyödyntää sitä myös laajemmin työyhteisössä.
Yhtenä tärkeänä muutoksena luotiin aluekohtaisesti konsultaatiokanavat lääkärille, joissa tunnistettiin palvelusta kiireellisen ja kiireettömän konsultaation väylät. Näistä kiireettömät konsultaatiot osoitetaan asiakkaan omalääkärille ja tuetaan asiakkaan ja lääkärin välistä hoidon jatkuvuutta. Näitä konsultaatiokanavia hyödynnetään kehittämistyön muissakin osioissa mm. mielenterveys- ja päihdepalveluiden konsultaatioiden kohdentamisessa tukemaan hoidon jatkuvuutta. Kehittämisellä tavoiteltiin järjestelmätasolla yhteneväistä ohjautumisen mallia, johon kuului mm. ajanvarauskirjojen yhteneväinen nimeäminen. Järjestelmässä luotiin myös keinot, millä fysioterapeutin suoravastaanottotoimintaa pystytään tilastojen näkökulmasta tarkastelemaan.
Kehittämistyön tavoitteiden saavuttamista mitataan työtyytyväisyyskyselyillä, asiakaspalautekyselyillä sekä kyselyllä moniammatillisesta yhteistyöstä sote- keskuksissa. Kehitettyjen selkeiden toimintamallien käyttöönotto vaikuttaa ammattilaisten työhyvinvointiin sekä niillä on vaikutusta asiakkaiden palvelupolun sujuvuuteen. Kehittämistyössä on mitattu suoravastaanoton fysioterapeuttien työtyytyväisyyttä ja pyydetty avointa palautetta näiden yhteydessä. Kehittämisen aikana on toteutettu tehostetun asiakaspalautteen keräämisjakso, jonka tulosten ja avoimen palautteen kautta voimme tehdä johtopäätöksiä. Näiden lisäksi ammattilaisten kokemukset, joita jaetaan moniammatillisissa tapaamisissa ovat tärkeä muutoksen mittaamisen tapa kehittämistyön onnistumisessa. Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan tilastollinen tarkastelu voidaan tehdyn kehittämistyön ansiosta tarkastella potilastietojärjestelmän kautta ja määritellä toimintaan kohdennettavaa resurssia moniammatillisesti yhteistyössä toimijoiden kesken.
Kohderyhmää ovat fysioterapeutin suoravastaanotolle ohjautuvat asiakkaat, joilla on akuutti tuki- ja liikuntaelinoire, jotka ohjautuvat palveluun sosiaali- ja terveyskeskuksen vastaanotolta palveluun. Asiakkaiden kokemuksia ja palautetta saadaan organisaation monikanavaisen palautejärjestelmän kautta. Hankkeen aikana toteutettiin fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnassa tehostetun asiakaspalautteen jakso, jonka aikana palautetta kerättiin miltei 2,5 kertaisesti muuhun vuoteen verrattuna. Kohderyhmään kuuluvat myös Pohteella työskentelevät noin 40 asiantuntijafysioterapeuttia suoravastaanottotoiminnassa 20 sosiaali- ja terveyskeskuksessa.