Fysioterapeutin suoravastaanotto osana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hoidon jatkuvuusmallia (RRP, P4, I1)

Fysioterapeutin suoravastaanottotoimintaa on kehitetty osana hoidon jatkuvuuden kehittämistyötä yhdistämällä ohjautumiseen ja konsultaatioihin liittyviä käytäntöjä ja tiivistämällä yhteistyötä koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohteella).

Toimintaympäristö

Kuntoutus on Pohteella organisoitunut omaksi toimialueekseen. Kuntoutuksen aluepalvelut vastaa perusterveydenhuollon terapiapalveluista, jotka käsittävät sekä fysio-, toiminta- että puheterapian palvelut. Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminta on osa kuntoutuksen aluepalveluita. Toimintaa on tällä hetkellä noin 20 toimipisteessä noin 30 asiantuntijafysioterapeutin toteuttamana eri puolilla Pohdetta. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Fysioterapeutin suoravastaanottotoimintaa on toteutettu useassa eri toimipisteessä Pohteella jo pidemmän aikaa. Osa tästä toiminnasta on alkanut ennen hyvinvointialueeksi yhdistymistä. Kehittämisen aikana myös uusia toimipisteitä on Pohteen strategian mukaisesti aloittanut toimintaa. Suoravastaanottotoiminnan suhteen on alueella ollut hyvin erilaisia käytäntöjä. Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan ja terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden välinen yhteistyö on tunnistettu tärkeäksi, mutta sen tekemiseksi ei ole ollut rakenteita. Palveluun ollaan ohjauduttu eri kriteereiden perusteella, asiakkaalle ajanvarauksen sijoittaminen on vaihdellut toimipisteittäin ja tapoja konsultoida lääkäriä on ollut monia. Toiminnan yhdenmukaisen tilastoinnin suhteen on myös ollut haasteita, jolloin palvelua ei olla pystytty tarkastelemaan tilastojen valossa. Etenkin ohjautumisen erilaiset käytännöt ovat Pohteella haastaneet keskitettyjen palveluiden, kuten digitaalisen sotekeskuksen vastaanoton ja kuntoutuksen etäpalveluiden toimintaa. Kehittämistyötä on tehty osana RRP2 ja RRP4 hankkeita. RRP2 hankkeessa kehittämisen fokus on ollut Oulun alueella ja RRP4 osiossa on laajennettu toimintamalli koko Pohteelle.

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Toiminnanmuutosta lähdettiin luomaan organisaation ja ammattilaisten näkökulmasta pyrkimyksenä yhdenmukaistaa toimintaan ohjautumista ja luomaan konsultaatiomallit, joka tukevat asiakkaan ja lääkärin välistä hoidon jatkuvuutta. Ammattilaisten näkökulmasta selkeät toimintamallit vähentävät päällekkäistä työtä, parantavat työhyvinvointia ja tiivistävät moniammatillista yhteistyötä. Asiakasnäkökulmasta sujuva ohjautuminen tarpeenmukaiselle ammattilaiselle ja tarvittaessa sujuva jatko-ohjautuminen esimerkiksi lääkärille, näyttäytyy sujuvana palvelupolkuna. Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan toimiessa tarvittavalla resurssilla on toiminnan todettu helpottavan vastaanoton lääkäriresurssin käyttöä, vähentävän asiakkaiden sairauspoissaoloja, vähentävän asiakkaiden ennenaikaista eläköitymistä ja vähentävän jatkotutkimuksiin meneviä kustannuksia mm. kuvantamisten suhteen.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Lisää tähän Teijan tekstiä mukaillen

Tavoiteltu muutos

Yhtenä tärkeänä muutoksena luotiin aluekohtaisesti konsultaatiokanavat lääkärille, joissa tunnistettiin palvelusta kiireellisen ja kiireettömän konsultaation väylät. Näistä kiireettömät konsultaatiot osoitetaan asiakkaan omalääkärille ja tuetaan asiakkaan ja lääkärin välistä hoidon jatkuvuutta. Näitä konsultaatiokanavia hyödynnetään kehittämistyön muissakin osioissa mm. mielenterveys- ja päihdepalveluiden konsultaatioiden kohdentamisessa tukemaan hoidon jatkuvuutta. Kehittämisellä tavoiteltiin järjestelmätasolla yhteneväistä ohjautumisen mallia, johon kuului mm. ajanvarauskirjojen yhteneväinen nimeäminen. Järjestelmässä luotiin myös keinot, millä fysioterapeutin suoravastaanottotoimintaa pystytään tilastojen näkökulmasta tarkastelemaan.

Muutoksen mittaaminen

Kehittämistyön tavoitteiden saavuttamista mitataan työtyytyväisyyskyselyillä, asiakaspalautekyselyillä sekä kyselyllä moniammatillisesta yhteistyöstä sote- keskuksissa. Kehitettyjen selkeiden toimintamallien käyttöönotto vaikuttaa ammattilaisten työhyvinvointiin sekä niillä on vaikutusta asiakkaiden palvelupolun sujuvuuteen. Kehittämistyössä on mitattu suoravastaanoton fysioterapeuttien työtyytyväisyyttä ja pyydetty avointa palautetta näiden yhteydessä. Kehittämisen aikana on toteutettu tehostetun asiakaspalautteen keräämisjakso, jonka tulosten ja avoimen palautteen kautta voimme tehdä johtopäätöksiä. Näiden lisäksi ammattilaisten kokemukset, joita jaetaan moniammatillisissa tapaamisissa ovat tärkeä muutoksen mittaamisen tapa kehittämistyön onnistumisessa. Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan tilastollinen tarkastelu voidaan tehdyn kehittämistyön ansiosta tarkastella potilastietojärjestelmän kautta ja määritellä toimintaan kohdennettavaa resurssia moniammatillisesti yhteistyössä toimijoiden kesken. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmää ovat fysioterapeutin suoravastaanotolle ohjautuvat asiakkaat, joilla on akuutti tuki- ja liikuntaelinoire, jotka ohjautuvat palveluun sosiaali- ja terveyskeskuksen vastaanotolta palveluun. Asiakkaiden kokemuksia ja palautetta saadaan organisaation monikanavaisen palautejärjestelmän kautta. Hankkeen aikana toteutettiin fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnassa tehostetun asiakaspalautteen jakso, jonka aikana palautetta kerättiin miltei 2,5 kertaisesti muuhun vuoteen verrattuna. Kohderyhmään kuuluvat myös Pohteella työskentelevät noin 30 asiantuntijafysioterapeuttia suoravastaanottotoiminnassa 20 sosiaali- ja terveyskeskuksessa.

Ratkaisun perusidea

Hoidon jatkuvuuden näkökulmasta fysioterapeutin suoravastaanotolle ohjautumista on vahvistettu mm. koulutuksella, luomalla yhtenäisesti nimetyt ajanvarauskirjatoiminnot koko Pohteen alueelle ko. palvelulle sekä rakennettu aluekohtaisesti yhteneväiset konsultaatioväylät. Näissä korostuu fysioterapeutin suoravastaanotolla lääkärikonsultaatio, jolle on luotu kaksi konsultaatioväylää asiakkaan asian kiireellisyyden mukaan. Kiireetön konsultaatio on määritelty ohjautuvan asiakkaan omalääkärille, joka vahvistaa asiakkaan ja lääkärin hoidon jatkuvuutta. Pohteen alueella kehitetään myös muiden ammattilaisten välisiä konsultaatiokäytäntöjä hoidon jatkuvuus huomioiden ja tiivistetään terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, sosiaalipalvelujen ja kuntoutuspalveluiden välistä yhteistyötä sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Uusien toimintamallien tavoitteena on sujuvamman moniammatillisen yhteistyön hyödyt, parempi diagnostiikka ja hoidon koordinaatio.