Gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen vahvistaminen
Pohjois-Savon hyvinvointialueen gerontologista sosiaalityötä ja -ohjausta painotetaan kohti suunnitelmallista, ennakoivaa ja pitkäjänteistä sosiaalityötä erityisen tuen tarpeen asiakkailla.
Oivalla ja ymmärrä
Pohjois-Savo on korkean sairastavuuden maakunta, jonka väestö vähenee ja vanhenee. Pohjois-Savossa asui vuonna 2022 lähes 248 000 ihmistä, joista yli 66 000 on täyttänyt 65 vuotta. Ikääntyvien osuus asukkaiden määrästä on kasvava ja samanaikaisesti kasvaa myös ikääntyvien palvelutarve. Hyvinvointialueuudistuksen myötä myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella laaditaan palvelujärjestelmän uudistus. Palvelurakennetta ja -valikoimaa monipuolistetaan vahvistamalla etä- ja digipalveluita sekä kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluita. Asiakkaiden palveluita tehostetaan lisäämällä eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden ja ammattilaisten välistä yhteistyötä.
Sote-palveluiden järjestämistä haastaa väestön ikääntymisestä johtuva kasvava palveluiden tarve, henkilöstön riittävyys ja talouden tasapainottamisvelvollisuudet, minkä vuoksi palveluiden uudistaminen on välttämätöntä. Uudistamista ohjaa hyvinvointialueen strategia, joka kytkeytyy tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toteuttamiseen.
Ikääntyessä erilaiset sosiaaliset ongelmat – kuten talouteen ja perhesuhteisiin liittyvät haasteet ja päihdeongelmat – voivat kärjistyä eläköitymisen, yksinäisyyden ja terveydellisten huolten ja iän kasvaessa. Gerontologinen sosiaalityö ja -ohjaus vastaa näihin palveluntarpeisiin. Gerontologinen sosiaalityö on luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on vahvistaa iäkkäiden ja heidän omaistensa olosuhteita ja osallisuutta, lieventää sosiaalisia ongelmia ja elämäntilanteen haasteita sekä lisätä heidän hyvinvointia.
Pohjois-Savon gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen yksikköön sisältyy sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelut ikääntyneiden parissa. Gerontologinen sosiaalityö on sosiaalityön erityisala, jossa työntekijöillä on erityistä tietämystä ikääntymisestä ja sen vaikutuksesta yksilön elämään. Gerontologinen sosiaalityö keskittyy erityisen tuen tarpeen asiakkaiden kohtaamiseen.
Gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen yksikkö on verrattain nuori, mikä perustettiin hyvinvointialueella siirryttäessä. Edeltävästi gerontologista sosiaalityötä tarjottiin vaihtelevasti Pohjois-Savon kunnissa - osassa toiminta toteutui osana yhdennettyä sosiaalityötä, osassa gerontologisia sosiaalityöntekijöitä on toiminut pitempään.
Kehittämistyön käynnistyessä Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelut jakautui maantieteellisesti viiteen alueeseen (pohjoinen, koillinen, keskinen, läntinen ja eteläinen). Alueella oli tarve yhtenäistää alueiden toimintamalleja, sillä lähtötilanteessa kullakin alueella toimittiin osittain omien toimintatapojen ja prosessien mukaisesti.
Gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen yksikön työntekijöiden kehittämishalukkuutta ja -innokkuutta kartoitettiin talvella 2024. Jokainen yksikön työntekijä ilmoitti halukkuutensa osallistua kehittämiseen, mikä antoi kehittämiselle erinomaisen lähtökohdan. Sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien osallisuutta vahvistettiin viikottaisilla kehittämistyöpajoilla. Lisäksi tarpeen mukaan järjestettiin erillisiä työpajoja osalle työryhmän jäsenistä, esimerkiksi sosiaaliohjaajien kanssa järjestettiin tapaamiset kuukausittain.
Kehittämistyön lähtökohdat perustuvat sosiaalihuoltolakiin. Tavoitteena on, että gerontologisen sosiaalityön ja –ohjauksen asiakkaat ovat tulevaisuudessa sosiaalihuoltolain 3 § mukaisia erityisen tuen tarpeen asiakkaita. Gerontologista sosiaalityötä ja -ohjausta painotetaan kohti suunnitelmallista, ennakoivaa ja pitkäjänteistä sosiaalityötä jatkuvan kriisityön sijaan. Projektissa luodaan suunnitelmallisen sosiaalityön ja -ohjauksen sekä kiireellisten tilanteiden malli yksikköön.
Kehittämistyössä edistetään gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen työnjakoa sosiaalihuoltolain 15 § ja 16 § mukaisesti. Sosiaalityöntekijät toteuttavat erityisen tuen tarpeen asiakkaille sosiaalihuoltolaissa määritettyjä tehtäviä (SHL 36 §, 42 § ja 46 §). Sosiaaliohjaajat tukevat sosiaalityöntekijöitä erityisen tuen tarpeen asiakkaiden parissa asiakassuunnitelman mukaisesti. Johtavaa sosiaalityöntekijää tuetaan henkilöstötarpeen selvittämisessä ja sosiaaliohjaajien työnkuvien päivittämisessä.
Lisäksi tuetaan työyksikön tiedolla johtamista ja rakenteellista sosiaalityötä. Projektissa luodaan T3-tunnusluvun seuraamisen ja kiireellisten aikojen tiedonkeruu päivittäisjohtamisen tueksi.
Kehittämistyön tavoitteita seurataan useilla laadullisilla ja määrällisillä mittareilla. Työntekijöiden ja -yksiköiden omia päivittäisjohtamisen tilastoja hyödynnetään aktiivisesti projektin tulosten mittaamiseen. Tavoitteita mitataan myös esimerkiksi valmistuneilla IMS-prosessikaavioilla, työohjeilla ja raporteilla. Henkilöstön työhyvinvointi, asiakas- ja työntekijäkokemukset kuvaavat myös tavoitteiden saavuttamista.
Kehittämistyön aikana tehtävät tavoitteet ja toimenpiteet voi jakaa viiteen kokonaisuuteen:
- Erityistä tukea tarvitsevat uudet asiakkaat tunnistetaan asiakasohjauksessa ja välitetään gerontologiselle sosiaalityölle ja –ohjaukselle.
- Uudet, Ikäkeskuksen palveluiden ulkopuoliset asiakkaat ohjataan gerontologiseen sosiaalityöhön ja -ohjaukseen keskitetysti asiakasohjauksen neuvonnan ja viranomaislinjan kautta.
- Selvitetään kehittämistyön alussa gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen asiakasmäärät.
- Suunnitellaan ohjautumisen käytännöt ja käyttöönotto. Viestitään kansallisista toimintamalleista työntekijöille ja esihenkilöille. Neuvotellaan ohjautumisen käytännöistä johdon kanssa.
- Koulutetaan asiakasohjaajia, hoivakoordinaattoreita, gerontologisia sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia sekä johtoa erityisen tuen tarpeen tunnistamiseksi. Laaditaan huoneentaulu ja ohjeistus erityisen tuen tarpeessa olevien iäkkäiden tunnistamiseen.
- Seurataan toiminnan juurtumista ja tarvittaessa reagoidaan esiin tuleviin haasteisiin.
- Laaditaan suositus jo asiakkuudessa olevien Ikäkeskuksen asiakkaiden ohjautumiseen gerontologiseen sosiaalityöhön ja -ohjaukseen.
- Kartoitetaan tarve suositukselle syyskauden 2024 aikana. Hyödynnetään uusien asiakkaiden ohjautumisen toimenpiteessä saatuja kokemuksia.
- Suunnitellaan toimiva ohjautumisen suositus jo asiakkuudessa oleville asiakkaille yhdessä gerontologisten sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien sekä laajemmin Iäkkäiden palveluiden henkilöstön ja kehittäjien kanssa.
- Uudet, Ikäkeskuksen palveluiden ulkopuoliset asiakkaat ohjataan gerontologiseen sosiaalityöhön ja -ohjaukseen keskitetysti asiakasohjauksen neuvonnan ja viranomaislinjan kautta.
- Gerontologinen sosiaalityöntekijä vastaa erityisen tuen tarpeen asiakkaiden palvelutarpeen arviosta SHL 36 § mukaisesti.
- Gerontologinen sosiaalityöntekijä toimii asiakasohjauksen työparina ja vastaa palvelutarpeen arviosta erityistä tukea tarvitsevilla asiakkailla.
- Kartoitetaan ja hyödynnetään kansallisesti toimivia gerontologisen sosiaalityön malleja.
- Neuvotellaan johdon kanssa sosiaalityöntekijöiden roolista palvelutarpeen arvioinneissa, luodaan yhteinen tahtotila sekä ymmärrys aiheesta.
- Suunnitellaan työparityöskentelyn käytännöt ja käyttöönotto yhdessä asiakasohjauksen ja gerontologisten sosiaalityöntekijöiden sekä -ohjaajien kanssa yhteiskehittämisen keinoin. Tehdään ohjeistus työparityöskentelyyn.
- Koulutetaan asiakasohjauksen henkilöstöä, gerontologisia sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia sekä johtoa työparityöskentelyyn.
- Seurataan toiminnan juurtumista ja tarvittaessa reagoidaan esiin tuleviin haasteisiin.
- Gerontologinen sosiaalityöntekijä toimii asiakasohjauksen työparina ja vastaa palvelutarpeen arviosta erityistä tukea tarvitsevilla asiakkailla.
- Asiakkuuden jatkuessa gerontologinen sosiaalityöntekijä toimii asiakkaan omatyöntekijänä tai työparina (SHL 42 §). Gerontologinen sosiaalityö ja –ohjaus painottuu suunnitelmalliseen, ennakoivaan ja pitkäjänteiseen työhön jatkuvan kriisityön sijaan.
- Suunnitelmallisen sosiaalityön menetelmän ja asiakassuunnitelmien käyttöönotto gerontologisessa sosiaalityössä ja -ohjauksessa.
- Kartoitetaan ja hyödynnetään suunnitelmallisen sosiaalityön menetelmiä kansallisella tasolla. Luodaan niiden pohjalta yhdessä gerontologisten sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien kanssa alueelle toimiva malli yhteiskehittämisen keinoin.
- Suunnitellaan asiakassuunnitelmien käyttöä ja kirjaamisohjeita yhdessä gerontologisten sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien kanssa yhteiskehittämisen keinoin.
- Koulutetaan gerontologiset sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat suunnitelmalliseen sosiaalityöhön ja otetaan suunnitelmallisen sosiaalityön menetelmä ja asiakassuunnitelmat käyttöön.
- Seurataan toiminnan juurtumista ja tarvittaessa reagoidaan esiin tuleviin kysymyksiin.
- Kiireellisten tilanteiden mallin luominen gerontologiseen sosiaalityöhön ja -ohjaukseen
- Käydään yhdyspintakeskustelut muiden sosiaalityön palvelutehtävien – mm. sosiaali- ja kriisipäivystyksen ja työikäisten palveluiden – kanssa työprosessien selkeyttämiseksi.
- Hyödynnetään kansallisia esimerkkejä kiireellisten tilanteiden toimintamalleista ja luodaan niiden pohjalta yhdessä gerontologisten sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien kanssa alueelle toimiva malli kiireellisiin tilanteisiin.
- Koulutetaan gerontologiset sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat kiireellisten tilanteiden malliin ja otetaan se käyttöön.
- Seurataan toiminnan juurtumista ja tarvittaessa reagoidaan esiin tuleviin kysymyksiin.
- Suunnitelmallisen sosiaalityön menetelmän ja asiakassuunnitelmien käyttöönotto gerontologisessa sosiaalityössä ja -ohjauksessa.
- Gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen henkilöstötarpeet ja työnjaolliset kysymykset ratkaistaan.
- Selvitetään gerontologisten sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien asiakasmäärät ja asiakaspolut projektikauden alkaessa.
- Tavataan yksikön työntekijät tiedon keräämiseksi, tuotetaan tiedon pohjalta nykytilanteen selvitys.
- Johtavaa sosiaalityöntekijää tuetaan sosiaaliohjaajien työnkuvien päivittämisessä.
- Osallistutaan sosiaaliohjaajien työnkuvan suunnittelemiseen yhdessä sosiaaliohjaajien ja johtavan sosiaalityöntekijän kanssa.
- Kerätään ja välitetään tietoa kansallisista esimerkeistä sosiaaliohjaajien työnkuvien päivittämisen tueksi.
- Käydään keskustelua yhdessä sosiaaliohjaajien ja -työntekijöiden kanssa yhteistyön ja työnjaon kysymyksistä kuukausittaisissa työpajoissa.
- Selvitetään gerontologisten sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien asiakasmäärät ja asiakaspolut projektikauden alkaessa.
- Edistetään tiedolla johtamista ja rakenteellista sosiaalityötä.
- Tiedolla johtamisen työkalut otetaan käyttöön gerontologisessa sosiaalityössä ja -ohjauksessa.
- Selvitetään mitä tilastointitapoja jo käytössä Ikäkeskuksessa ja ovatko ne hyödynnettävissä gerontologiseen sosiaalityöhön ja -ohjaukseen.
- Ennen uuden sosiaalihuollon tietojärjestelmän käyttöönottoa pyritään ottamaan käyttöön keskeisimmät päivittäisjohtamisen tilastot johtavan sosiaalityöntekijän kanssa
- Uuden sosiaalihuollon tietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen tiedolla johtamisen tukeminen johtavan sosiaalityöntekijän kanssa.
- Tuetaan hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön verkoston toimintaa.
- Tuotetaan rakenteellisessa sosiaalityössä hyödynnettävää tietoa ja välitetään verkostolle.
- Kannustetaan sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia sosiaalisen raportoinnin käyttöön.
- Viestitään gerontologisesta sosiaalityöstä rakenteellisen sosiaalityön periaatteiden mukaisesti.
- Tiedolla johtamisen työkalut otetaan käyttöön gerontologisessa sosiaalityössä ja -ohjauksessa.
Kehittämisen kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon hyvinvointialueen gerontologiset sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat ja Ikääntyneiden palveluiden moniammatilliset työntekijät.
Kehittäminen koskettaa myös Pohjois-Savon ikääntyviä asukkaita ja heidän läheisiään. Etenkin kehittämisen kohteena ovat sosiaalihuoltolain mukaiset erityisen tuen tarpeen asiakkaat. Erityisen tuen tarpeessa oleville on tarve kehittää saavutettavampia palveluita, jotta kaikissa haavoittuvimmassa asemassa olevat ikääntyneet saavat tarvitsemaansa tukea ja apua.
Kehittämisen visiona on, että erityisen tuen tarpeen asiakas saa tarpeensa mukaiset palvelut sujuvasti ja oikea-aikaisesti, palveluihin ohjaudutaan yhtenäisesti sekä palveluita myönnetään tarvelähtöisesti ja tasalaatuisesti.
Asiakasosallisuutta vahvistetaan syksyllä 2024 käynnistyvällä Ikääntyneiden asiakasraadin kuulemisella ja osallistamisella.
Kuvittele ja kokeile
Gerontologista sosiaalityötä ja -ohjausta kehitetään osana Ikääntyneiden palveluiden tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimeenpanoa, osana asiakasohjauksen uudistamista. Gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen vahvistaminen kuuluu samaan projektitiimiin ja ohjausrakenteeseen asiakasohjauksen uudistamisen ja asumiseen sijoittumisen osaprojektien kanssa.
Kehittämistyö linkittyy kiinteästi Ikääntyneiden palveluiden laajempaan kokonaisuuteen. Kokonaisuus löytyy Innokylästä sivulta "Tuottavuus ja taloudellisuusohjelman projektit Pohjois-Savon hyvinvointialueella".
Gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen mallintamiseen hyödynnettiin Etelä-Savon ja Siun Soten alueilla toimivia malleja. Valtakunnallinen GERIT-hanke on tuottanut kiitettävää tutkimustietoa gerontologisen sosiaalityön kehittämisen tueksi, mitä hyödynnettiin etenkin erityisen tuen tarpeen osalta. Lisäksi Soccan GeroMetro-hankkeen materiaaleja hyödynnettiin soveltuvin osin, esimerkiksi kiireellisten tilanteiden mallin luomisessa.