Gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen vahvistaminen
Pohjois-Savon hyvinvointialueen gerontologista sosiaalityötä ja -ohjausta painotetaan kohti suunnitelmallista, ennakoivaa ja pitkäjänteistä sosiaalityötä erityisen tuen tarpeen asiakkailla.
Toimintamallin nimi
Pohjois-Savon hyvinvointialueen gerontologista sosiaalityötä ja -ohjausta painotetaan kohti suunnitelmallista, ennakoivaa ja pitkäjänteistä sosiaalityötä erityisen tuen tarpeen asiakkailla.
Gerontologiset sosiaalityöntekijät vastaavat erityisen tuen tarpeen asiakkaiden palvelutarpeen arvioista, omatyöntekijyydestä ja ikääntyneiden palveluiden päätöksistä kotihoidon, tukipalveluiden, asumispalveluiden, palvelusetelien, suunnitelmallisen sosiaalityön ja -ohjauksen sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta. Asiakasohjaajat laativat erityisen tuen tarpeen asiakkaille RAI-arvioinnin, sekä täydentävät päätösoikeuksia omais- ja perhehoidon, liikkumista tukevien palveluiden ja kriisipaikkojen osalta. Sosiaaliohjaajat tukevat sosiaalityöntekijöitä erityisen tuen tarpeen asiakastapauksissa käytännön työparina.
Erityisen tuen tarpeen huoneentaulu on luotu käytännön työkaluksi tunnistamisen tukena. Se kokoaa keskeiset sosiaalihuoltolain määritelmät, tunnistamisen kriteeristön sekä esimerkkikuvauksia mahdollisista erityisen tuen tapreen asiakkaista. Huoneentaulu on luotu moniammatillisen henkilöstön hyädynnettäväksi - sitä voivat hyödyntää niin asiakasohjaajat kuin sosiaalityöntekijät tunnistamisen tukena.
Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnjaon luomisessa hyödynnettiin Etelä-Savon hyvinvointialueella tehtyä kehittämistyötä. Sosiaaliohjaajan asiakkuudesta tehdään ensimmäinen viranomaispäätös sosiaalityöntekijän toimesta. Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnjaosta voit katsoa tarkempaa kuvausta oheisesta tiedostosta.
Pitkäjänteisen, suunnitelmallisen ja ennaltaehkäisevän sosiaalityön tukena otimii suunnitelmallisen gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen malli. Malli perustuu lastensuojelussa kehitettyyn suunnitelmalliseen työotteeseen, mutta on muokattu toimimaan ikääntyneiden asiakkaiden parissa. Suunnitelmallisen gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen malli pohjautuu asiakassuunnitelman huolelliseen laatimiseen, toteuttamiseen ja asiakkuuden seurantaan.
Pohjois-Savo on korkean sairastavuuden maakunta, jonka väestö vähenee ja vanhenee. Pohjois-Savossa asui vuonna 2022 lähes 248 000 ihmistä, joista yli 66 000 on täyttänyt 65 vuotta. Ikääntyvien osuus asukkaiden määrästä on kasvava ja samanaikaisesti kasvaa myös ikääntyvien palvelutarve. Hyvinvointialueuudistuksen myötä myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella laaditaan palvelujärjestelmän uudistus. Palvelurakennetta ja -valikoimaa monipuolistetaan vahvistamalla etä- ja digipalveluita sekä kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluita. Asiakkaiden palveluita tehostetaan lisäämällä eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden ja ammattilaisten välistä yhteistyötä.
Sote-palveluiden järjestämistä haastaa väestön ikääntymisestä johtuva kasvava palveluiden tarve, henkilöstön riittävyys ja talouden tasapainottamisvelvollisuudet, minkä vuoksi palveluiden uudistaminen on välttämätöntä. Uudistamista ohjaa hyvinvointialueen strategia, joka kytkeytyy tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toteuttamiseen.
Kehittämisen kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon hyvinvointialueen gerontologiset sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat ja Ikääntyneiden palveluiden moniammatilliset työntekijät.
Kehittäminen koskettaa myös Pohjois-Savon ikääntyviä asukkaita ja heidän läheisiään. Etenkin kehittämisen kohteena ovat sosiaalihuoltolain mukaiset erityisen tuen tarpeen asiakkaat. Erityisen tuen tarpeessa oleville on tarve kehittää saavutettavampia palveluita, jotta kaikissa haavoittuvimmassa asemassa olevat ikääntyneet saavat tarvitsemaansa tukea ja apua.
Kehittämisen visiona on, että erityisen tuen tarpeen asiakas saa tarpeensa mukaiset palvelut sujuvasti ja oikea-aikaisesti, palveluihin ohjaudutaan yhtenäisesti sekä palveluita myönnetään tarvelähtöisesti ja tasalaatuisesti.
Asiakasosallisuutta edistettiin syksyllä 2024 käynnistyneellä Ikääntyneiden asiakasraadilla.
Kehittämistyön käyttöönoton ja juurruttamisen ehtoina olivat:
- Gerontologisen sosiaalityön organisoituminen asiakasohjauksen yhteyteen. Pohjois-Savon hyvinvointialueella gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen yksikkö sijaitsi jo valmiiksi asiakasohjauksen palveluyksikköjohtajan alaisuudessa. Kuuluminen saman johtoryhmän alaisuuteen mahdollisti kehittämisen koko Ikääntyneiden asiakasohjauksessa. Tehdyt muutokset muuttivat sekä sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien, mutta myös asiakasohjaajien, hoivakoordinaattorien sekä lukuisten muiden Ikääntyneiden palveluiden työntekijöiden toimintamalleja. Ilman asiakasohjauksen johdon sitoutumista tavoiteltuun muutokseen, laajan organisatorisen muutoksen loppuunsaattaminen ja juurruttaminen olisi ollut äärettömän haastavaa.
- Projektin sijoittuminen laajaan kehittämiskokonaisuuteen. Kuten edellä todettiin, tavoiteltu muutos vaikuttaa monen Ikääntyneiden palveluiden ammattiryhmän toimintaan. Koska gerontologista sosiaalityötä ja -ohjausta kehitettiin osana Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimeenpanoa, projektissa saatiin laajaa tukea ja osallistamisverkostoja muiden kehittäjien avustuksella. Esimerkiksi Asiakasohjauksen uudistamisen työryhmässä pystyttiin kouluttamaan noin yhdeksääkymmentä ammattilaista viiden projektityöntekijän voimin. Ilman laajaa verkostoa, yksin toimivan projektikoordinaattorin olisi ollut hyvin haastavaa tavoittaa kaikkia asiakasohjauksen ammattilaisia.
- Gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen resurssointi. Keskittyminen erityisen tuen tarpeen asiakkaisiin sekä siihen liittyvien laajojen velvoitteiden toteuttaminen vaati lisäresurssointia yksikössä. Vuoden 2024 aikana yksikön työntekijävahvuutta saatiin kasvatettua viidellä virkapohjalla. Tämä mahdollisti osaltaan laajojen muutosten käynnistämisen ja kouluttamisen yksikössä, kun perustyö ei ollut yhtä ruuhkautunutta kuin vuoden alussa.
- Sosiaaliohjaajien tehtävien muuttaminen viroiksi. Jotta sosiaaliohjaajat pystyvät tekemään työssään sosiaalihuoltolain mukaisia päätöksiä sosiaalipalveluista, heidän toimet muutettiin viroiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluhallituksen päätöksellä. Tämä myös helpottaa sosiaalityöntekijöiden työtä ja sosiaalipalveluiden saavutettavuutta.
- Toimialajohtajan delegointipäätös. Toimialajohtajan hallintopäätöstä toimivallan delegoimisesta piti päivittää, jotta sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat saivat tarvitsemansa päätösoikeudet ikääntyneiden sosiaalipalveluista. Palvelualuejohdon tuella hallintopäätöksen päivittäminen oli sujuva prosessi.
- Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien kouluttaminen. Yksikön työntekijöille tuli useita muutoksia omaan arkityöhönsä, tehtävien laajentuessa palvelutarpeen arviointeihin, päätöksentekoon ja omatyöntekijyyteen. Muutoksia käytiin yhteisesti läpi viikkotiimeissä sekä koko asiakasohjauksen koulutuksissa. Uusiin tietojärjestelmien käyttöönoton yhteyteen pyydettiin koulutusta tietohallinnosta. Kullekin sosiaalityöntekijälle nimettiin oma mentoripari asiakasohjauksesta, joka tukee sosiaalityöntekijää uusien tehtävien koulutuksessa sekä uusien tietojärjestelmien käytännön töiden opettelussa. Lisäksi yksikön työntekijöillä oli aina mahdollisuus ottaa yhteyttä projektikoordinaattoriin erilaisissa vastaantulevissa haasteissa.
- Kattava viestintä. Muutoksesta viestiminen vaati laajaa ja monimuotoista viestintää hyvinvointialueen sisällä sekä ulkopuolella. Viestintää toteutettiin perinteisten tiedotteiden lisäksi Ikääntyneiden asiakasohjauksessa kuukausittaisilla henkilöstöinfoilla ja uutiskirjeellä sekä käyttöönoton yhteydessä viikottaisissa koulutuksissa. Hyvinvointialueen ulkopuolella viestintää toteutettiin tiedotteiden lisäksi puheenvuoroilla esimerkiksi kansallisen gerontologisen sosiaalityön foorumissa ja vanhusasiavaltuutetun tapaamisessa.
Pohjois-Savon ikääntyneiden asiakasohjauksessa tunnistetaan erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat ja heidät ohjataan sosiaalityöntekijälle, joka vahvistaa iäkkään erityisen tuen tarpeen. Sosiaalityöntekijä toteuttaa yhdessä alueen asiakasohjaajan kanssa palvelutarpeen arvioinnin ja päättää omalta osaltaan ikääntyneiden sosiaalipalveluiden myöntämisestä. Asiakkuuden jatkuessa sosiaalityöntekijä toimii erityisen tuen tarpeen asiakkaiden omatyöntekijänä. Toimintamallin myötä erityistä tukea tarvitseville iäkkäille järjestetään sosiaalipalvelut sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla.
Myös muut kuin erityisen tuen tarpeen asiakkaiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tarpeet tunnistetaan ja palveluita tarjotaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, ensisijaisesti sosiaaliohjauksen keinoilla. Toiminnan kehittäminen onkin vahvistanut sitä havaintoa, että ikääntyneiden palveluissa olisi tarvetta laajemmalle sosiaaliohjauksen resurssoinnille. Ikääntynet tarvitsisivat laajalti tukea arjen asioiden (kuten etuushakemusten) hoitamiseen. Vuodelle 2025 tätä tarvetta on huomioitu hyvinvointialueen talousarviossa, tavoitteena on saada rekrytoitua viisi sosiaaliohjaajaa lisää.
Gerontologisille sosiaalityöntekijöille on ohjautunut ensimmäisen kuukauden aikana noin kaksikymmentä erityisen tuen tarpeen asikasta. Tämä noudattaa ennakkoon arvioitua asiakasmäärää. Useissa kansallisissa raporteissa on arvioitu, että noin viisi prosenttia palveluiden käyttäjistä ovat paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita. Alueelta tehty RAI-analyysi on vahvistanut myös tätä viiden prosentin arvioita.
Kehittämistyön myötä gerontologisen sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen rakenteet ovat kokeneet pysyviä muutoksia ja uuden toimintamallin juurruttaminen jatkuu tulevina vuosina. Vuodelle 2024 asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja joiltain osin jopa alkuperäistä tavoitetta pitemmälle. Esimerkiksi moniammatillisen yhteistyön laajeneminen erityisen tuen tarpeen palvelutarpeen arvioinneissa on tullut lisänä alkuperäisiin tavoitteisiin nähden.
Kehittämisen ja toiminnan juurruttamisen tulee kuitenkin jatkua myös tulevina vuosina. Vuonna 2024 tehdyt rakenteelliset muutokset ovat hyviä toiminnan peruspilareita, mutta yksikössä on edelleen tarve jatkaa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen työotteen vahvistamista. Muutokset ovat tuoneet yksikön työntekijöille lisäkoulutustarpeita, joita on syytä toistaa tulevina vuosina.