Gerontologinen sosiaalityö

Gerontologinen sosiaalityö Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella

Vanhussosiaalityön, eli gerontologisen sosiaalityön kehittäminen ja vahvistaminen on ollut esillä jo edellisellä hallituskaudella I&O hankkeessa ja on edelleen tavoitteena STM:n laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023.

Gerontologiseen sosiaalityöhön sisältyy sekä sosiaalityö, että sosiaaliohjaus ikääntyneiden kanssa. Se on luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, joka pyrkii yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa lieventämään elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistamaan yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistämään yhteisöjen sosiaalista eheyttä.

Työn tavoitteena on ikääntyneen asiakkaan hyvinvoinnin edistäminen, johon pyritään parantamalla asiakkaan olosuhteita, toimintakykyä ja yhteisöjen toimivuutta sekä auttamalla erilaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa. Gerontologinen sosiaalityö on sosiaalityön erityisala, jossa työntekijöillä on erityistä tietämystä ikääntymisestä ja sen vaikutuksesta yksilön elämään.

Asiakkaita tuetaan muun muassa hakemaan heille tarpeellisia palveluita ja etuisuuksia, löytämään arkeen mielekästä tekemistä sekä etsimään ratkaisuja arjessa kohdattaviin hankaluuksiin, kuten ihmissuhteisiin, riippuvuuksiin, elämänhallintaan tai esimerkiksi taloudellisiin ja asumiseen liittyviin vaikeuksiin. Työskentely tapahtuu yhdessä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa.

Tutkimusten mukaan gerontologinen sosiaalityö laskee terveydenhuollon kustannuksia, vähentää terveyspalveluiden käyttöä ja parantaa ikääntyneiden elämänlaatua. Sosiaalityön osallisuus iäkkäiden asiakkaiden omaishoitotilanteissa vähentää paitsi hoidettavan, myös hoitajan osalta terveydenhuollon ja palvelujärjestelmän kustannuksia sekä tuottaa positiivisia vaikutuksia hoitajan ja hoidettavan elämänlaatuun, fyysiseen hyvinvointiin ja terveydentilaan. Gerontologinen sosiaalityö myös lisää hoitoon sitoutumista ja vähentää päivystyskäyntejä. Se tuottaa kustannussäästöä myös asiakkaille ja heidän perheilleen.

Ikäkoti-hankkeessa on kuluneen vuoden aikana kehitetty gerontologista sosiaalityötä. Tavoitteena on, että gerontologisen sosiaalityön asema ja osaaminen vahvistuvat hyvinvointialueella osana ohjausta, neuvontaa, palvelutarpeen arviointia ja palvelujen toteuttamista.

Alueellamme on toteutettu gerontologista sosiaalityötä ja -ohjausta tähänkin saakka, mutta palvelua ei ole ollut tasavertaisesti saatavilla kaikkialla. Gerontologiselle sosiaalityölle ei myöskään ole ollut palvelujärjestelmässä vakiintunutta paikkaa, vaan sitä on tehty vaihtelevasti niin erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa, asiakasohjausyksiköissä, vammaispalveluissa kuin aikuissosiaalityössäkin. Myös asiakkaiden tuen tarpeiden tunnistaminen ja ohjaaminen gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen piiriin on toteutunut vaihtelevasti.

Sote-uudistus antaa mahdollisuuden pohtia palvelujärjestelmän kipu- ja epäkohtia ja tehdä tarpeellisia muutoksia siten, että asiakkaan palvelutarpeeseen vastataan mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja hyvällä ammattitaidolla. Sosiaalityöstä puhuttaessa, monen ajatus kulkeutuu ensimmäiseksi lastensuojeluun. Gerontologinen sosiaalityö on vanhustensuojelua. Suojelua ikääntynyt saattaa tarvita samoista syistä, kuin lapsikin. Työntekijät turvaavat ikääntyneelle inhimilliset asumisolosuhteet, ravinnon ja lääkkeiden saannin, torjuvat hyväksikäyttöä ja kaltoinkohtelua, auttavat riippuvuuksien hallinnassa ja tukevat sosiaalisissa suhteissa sekä elämän kriisitilanteissa. Gerontologisen sosiaalityön tehtävänä on myös tuoda ikääntyneiden ääntä esille ja nostaa julkiseen keskusteluun heitä koskevia epäkohtia. Joskus työntekijä toimii asiakkaan asian ajajana, kuten silloin, jos asiakas ei muutoin saa tarvitsemiaan palveluita.

Sosiaalihuoltolaki edellyttää, että gerontologista sosiaalityötä tulee hyvinvointialueella olla riittävässä määrin, sillä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä tulee aina vastata virkasuhteessa olevan sosiaalityöntekijän. (Erityisen tuen tarpeessa oleminen tarkoittaa sitä, ettei henkilö itse kykene hakemaan tai saamaan tarvitsemaansa apua, tähän kategoriaan kuluu vain osa ikääntyneistä.)  Sosiaalityöntekijän on myös toimittava erityisen tuen tarpeessa olevan henkilön omatyöntekijänä tai omatyöntekijän työparina sekä tehtävä erityistä tukea tarvitsevalle asiakkaalle ne sosiaalipalveluita koskevat päätökset, joilla turvataan asiakkaan välttämätön huolenpito, terveys ja toimeentulo.

Ikäkoti-hankkeen gerontologisen sosiaalityön asiantuntijatyöryhmän ehdottamassa mallissa ikääntyneiden asiakkaiden sosiaalityö ja sosiaaliohjaus siirretään, nykyisen suunnittelemattoman ja eri yksiköissä hajallaan olevan toiminnan sijaan, gerontologisen sosiaalityön yksikköön, joka toimii koko hyvinvointialueen alueella. Gerontologisen sosiaalityön palvelua toteutettaisiin pääasiassa asiakkaan omassa kodissa ja lähellä asukasta ja se toimisi tiiviissä yhteistyössä asiakasohjausyksiköisen ja työikäisten palveluiden kanssa, terveydenhuoltoa unohtamatta. Vastaavia yksiköitä on perustettu jo aiemmin muualle Suomeen, ja yksiköitä on kehitteillä myös muilla hyvinvointialueilla. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue haluaa olla mukana kehityksen kärjessä, luomassa laadukkaita palveluita alueen asukkaille.

Työskentelyn taustaa

” Vanhusten määrän lisääntyessä aikuissosiaalityöhön sisältyvä gerontologinen sosiaalityö on erkaantumassa omaksi erityisasiantuntijuutta vaativaksi osa-alueeksi, jossa arvioidaan asiakkaan toimintakykyä ja terveyttä suhteessa sosiaalihuollon tarpeeseen. Vanhuspalvelulain 10 § velvoittaa kuntaa ikääntyneen väestön erityistarpeet huomioivan asiantuntemuksen varmistamiseen.” (HE 164/2014)

” - - iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeiden mukaisia palveluja on saatavilla ja että asiakkaiden palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden, ja ne huolehtivat, että saatavilla on tarvittavaa osaamista esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, geriatriasta, gerontologisesta hoitotyöstä ja sosiaalityöstä, monialaisesta kuntoutuksesta, ikäihmisten oppimisesta, päihde- ja mielenterveystyöstä, ravitsemuksesta, saatto- ja palliatiivisesta hoidosta, suun terveydenhuollosta ja lääkehoidosta.” (STM, Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023

Sosiaalihuoltolaki

15 §

Sosiaalityö

Sosiaalityöllä tarkoitetaan asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta. Sosiaalityö on luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä.

16 §

Sosiaaliohjaus

Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. Tavoitteena on yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vahvistamalla elämänhallintaa ja toimintakykyä.

36 §

Palvelutarpeen arviointi

Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaa virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. (22.4.2016/292)

42 §

Omatyöntekijä

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän työntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä.

46 §

Hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset

Omatyöntekijän kanssa asiakastyötä tekevän virkasuhteessa olevan sosiaalityöntekijän on tehtävä päätös niistä sosiaalipalveluista, joilla yhdessä turvataan 12 ja 13 §:n mukaisesti erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai erityistä tukea tarvitsevan muun asiakkaan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä terveys ja kehitys, jos menettely on asiakkaan edun mukainen. (22.4.2016/292)

Päätökset koskevat asiakkaan taikka hänen huolenpidostaan vastaavan henkilön tarvitsemia sosiaalipalveluja.