Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Gerontologisen sosiaalityön malli

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Sosiaalityön asiantuntijuuden vahvistaminen iäkkäiden palveluissa. Luodaan konkreettisesti uutena gerontologisen sosiaalityön malli ja gerontologisen sosiaalityön tiimi Etelä-Savon hyvinvointialueelle. 

 

Toimintaympäristö

Etelä-Savon on Suomen ikääntynen maakunta ja iäkkäiden määrä tulee jatkossa kasvamaan entisestään. Etelä-Savo on Suomen ikääntynein maakunta. Gerontologisen sosiaalityön avulla vastataan erityistä tukea tarvitsevien iäkkäiden palveluiden tarpeeseen. Iäkkäät haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään ja gerontologisen sosiaalityön kehittäminen yhtenä osa-alueena tukee tätä päämäärää. Gerontologisen sosiaalityön tiimi toimii osana iäkkäiden asiakasohjausta. Gerontologinen sosiaalityö tukee myös iäkkäiden palveluiden laadun varmistamista. 

Gerontologisen sosiaalityön rooli on tärkeää sen lainsäädännöllisten perustelujen vuoksi. Sosiaalihuollossa on kiinnitettävä erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen ja se on otettava huomioon sosiaalihuoltoa toteuttaessa. Lisäksi Sosiaalihuoltolaki ohjaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden asiakasprosesseja mm.  heidän palvelutarpeen arvioinnin tekee virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. Lisäksi sosiaalityöntekijä vastaa sosiaalityön johtamisesta ja toimii erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijänä. Säännösten tarkoitus on turvata kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden oikeussuojan toteutuminen. Sosiaalityö tarvitsee tuekseen sosionomin tai geronomin tuottamaa sosiaaliohjausta, joka toteutuu kotiin vietävänä palveluna yhdessä asiakkaan rinnalla kulkien. Sosiaaliohjauksella on tärkeä rooli sosiaalityön tukena mm. asiakassuunnitelman toimeenpanossa ja päätöksenteossa. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Savon alueelle luodaan kokonaan uutta toimintatapaa (ent. Essote, Sosteri ja Pieksämäki).  Lähtötilanteessa oli tarkasteltava riittävien resurssien määrä suhteessa tarpeeseen. Tarve oli haasteellista mitata, koska alueella ei ole aiemmin tehty esim. sosiaalityön tai sosiaaliohjauksen päätöksiä tai asiakassuunnitelmia, joiden avulla olisi voinut mitata asiakasmäärän. Vahvasti suuntaa antavana mittari toimi SHL yhteydenottojen ja SHL ilmoitusten määrä, sekä yli 65- vuotiaiden ehkäisevän/täydentävän toimeentulotuen hakemusten määrä. 

Gerontologisen sosiaalityön resurssit olivat lähtötilanteessa niukat. Pieksämäellä on työskennellyt gerontologinen sosiaalityöntekijä koko ajan, mutta Sosterissa ja Essotessa olivat virat täyttämättä.  Gerontologisen sosiaalityöntekijän tehtävänkuvan selkiyttäminen, palkkaus, työnjohtaminen yms. ovat seikkoja, joilla voimme vaikuttaa työn houkuttelevuuteen. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehittämisessä keskeistä oli tuoda sosiaalityö osaksi iäkkäiden palveluista ja jalkauttaa se käytäntöön eli luoda Etelä-Savon hyvinvointialueelle gerontologisen sosiaalityö tiimi. Gerontologisen sosiaalityön kehittämisessä tärkeää oli tuoda sosiaalityöntekijän asiantuntemus iäkkäiden asiakasohjausyksiköihin jo ensiarviointivaiheessa.  Lisäksi iäkkäiden asiakkaiden parissa tehtävään suunnitelmalliseen ja usein pitkäkestoiseen työskentelyyn tarvittiin sosiaalityötä.  Tässä suunnitelmallisessa työssä sosiaalityöntekijöiden työtä tuetaan sosionomien työpanoksella ja sosiaaliohjauksella. Kaikkien heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat tarvitsevat usein pitkäkestoista työskentelyä ja jalkautuvaa ohjausta arkeen liittyvissä asioissa. Sosiaaliohjaajan  ja sosiaalityöntekijän roolit tuli selkityttää ja tehtävänkuvat avata. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankkeen alkuvaiheessa keväällä 2022 koottiin ns. gerontologisen sosiaalityöntekijöiden avaintiimi, johon kuului edustajat Etelä-Savon hyvinvointialueen (ent. Essote, ent. Sosteri Pieksämäki) mm. johdosta, hyvinvointialueen sote ydintoimintojen valmistelusta (vastuuvalmistelija), gerontologista sosiaalityöntekijöistä, terveyssosiaalityöntekijöistä, vammaispalvelun sosiaalityöntekijästä, tiedonhallinnan asiantuntija, yliopiston lehtori sekä Tulevaisuus kotona hankkeen hankekoordinaattori (sosiaalityöntekijä).  Tulevaisuus kotona hankkeen hankekoordinaattori toimi työryhmän puheenjohtajana. Avaintiimi kokoontui säännöllisesti eri teemojen parissa mm. erityistä tukea tarvitsevan iäkkään tunnistamisen ohjeistukseen ja tarpeen perusteluihin liittyen. Avaintiimi tiedotti myös omalta osaltaan omissa yksiköissään kehittämistyön tilannetta. Avaintiimi tarjosi myös vapaan keskustelun ja ideoinnin gerontologisen sosiaalityön teeman ympärillä. 

Gerontologisen sosiaalityön kehittäjät verkostoituivat kansallisesti yhteisen kehittämisteeman ympärille. Hyödynsimme mm. erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden tunnistamiseen liittyvää mallinnusta.  Kehittämisen työryhmissä koettu sosiaalityöntekijöiden yhteisöllisyys, ideoiden ja ajatuksien vaihto sekä oman työn tarkastelu koettiin merkittäväksi ja työn pito- ja vetovoimaa edistäväksi tekijäksi.

Tavoiteltu muutos

Etelä-Savon hyvinvointialueelle tavoiteltiin ja saatiin riittävät resurssit iäkkäiden parissa tehtävään sosiaalityöhön. Uuden tiimin rekrytointi ja gerontologisen sosiaalityön tiimin toiminnan aloittaminen 1.1.2023 alkaen on ollut kehittämistyön keskeisin muutos ja tulos. Tuloksena nähdään myös asiakasohjausyksiköiden käytännön työn ohjeistus.

Keskeinen tulos on ollut myös gerontologisen sosiaalityön näkyvyyden lisääminen viestinnässä eri tahoilla, niin asiakkaille, yhteistyökumppaneille sekä yliopistojen ja oppilaitosten suuntaan. Tiimin työntekijöiden rekrytoinnissa ei ole ollut haasteita, päinvastoin hakijoita virkoihin on ollut runsaasti. Gerontologisen sosiaalityön tutkimustarpeita on nostettu esille yliopisto ja ammattikorkeakouluyhteistyössä. Gerontologisen sosiaalityön tiimin asiakkaiden sosiaalihuollon asiakirjojen laadintaan kiinnitetään erityistä huomiota ja se tehdään rakenteellisesti. Gerontologisen sosiaalityön tiimin asiakkaille laaditaan sosiaalityön ja/tai sosiaaliohjauksen päätökset. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen päätöksissä kiinnitetään huomiota palvelun sisältöön ja vaikuttavuuteen. Lisäksi kiinnitetään huomiota, että omatyöntekijä nimetään palvelutarpeen arvioinnissa sekä asiakassuunnitelmassa. Omatyöntekijän tehtävät sovitaan ja kirjaan ne ylös. 

Yksi tulos on ollut iäkkäiden sosiaalipalveluiden monipuolistaminen. Sosiaaliohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelun käyttöön otolla gerontologisen sosiaalityön tiimin asiakkaille tuetaan iäkkäiden kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä. Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan (sosionomi, geronomi) työnkuvat ja vastuut on määritelty ja kuvattu. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelun tuottaminen on ollut pienimuotoista ja toteutunut ainoastaan Pieksämäellä. 

Iäkkäiden palvelut osallistuvat Etelä-Savon hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön työryhmään. Iäkkäiden palveluista rakenteellisen sosiaalityön työryhmässä edustaa toimialajohtaja, arjen tuki - ja etäpalveluiden palvelupäällikkö sekä gerontologisen sosiaalityön tiimin sosiaalityöntekijä. 

Muutoksen mittaaminen

Keräämme webropol kyselyn muodossa gerontologisen sosiaalityön tiimin jäseniltä, iäkkäiden palveluiden johdolta sekä sote integraatiojohtajalta avoimen palautteen gerontologisen sosiaalityön toimintaan liittyen. Lisäksi hankekoordinaattori haastattelee erikseen gerontologisen sosiaalityön johtavaa sosiaalityöntekijää. Webropol kyselyihin vastaamisaikaa on 30.9.2023 mennessä, jonka jälkeen palautteet kootaan. 

Kaikille gerontologisen sosiaalityön tiimin asiakkaille tehdään joko sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen päätös. Erityistä tukea tarvitsevien iäkkäiden määrä saadaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen päätöksien lukumäärä saadaan asiakastietojärjestelmistä.  Gerontologisen sosiaalityön tiimissä sosiaalityön asiakkaiden lukumäärä oli Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä yhteensä 218 kappaletta ja sosiaaliohjauksen asiakkaita yhteensä 96 kappaletta. 

Toteutussuunnitelma

Keskeinen kehittämistehtävä on ollut Gerontologisen tiimin muodostaminen, jossa on riittävät resurssit. Tiimin resurssit koostuvat sosiaalityöntekijöistä sekä sosiaaliohjaajista (sosionomi, geronomi) sekä johtavasta sosiaalityöntekijästä. Yhteistyö hyvinvointialueen vastuuvalmistelun ja iäkkäiden palveluiden toimialajohtajan kanssa on ollut keskeistä ja se on ollut edellytys muutokselle. Iäkkäiden palveluiden johto on ollut sitoutunut muutokseen ja tukenut siinä. Alkuvuodesta 2023 aloittanut arjen tuki- ja etäpalvelut palvelupäällikkö ja keväällä 2023 rekrytoitu gerontologisen sosiaalityön tiimin johtava sosiaalityöntekijä ovat tukeneet toimeenpanossa. 

Sosiaalityön verkostojen lisäksi on tehty tiivistä yhteistyötä iäkkäiden asiakasohjausyksiköiden johdon ja kehittäjien kanssa. Hankkeessa työskentelevä sosiaalityöntekijä on tarjonnut asiakasasioissa konsultointiapua asiakasohjaukseen. Johtavan sosiaalityöntekijän aloitettua työt konsultointivastuu on siirtynyt luonnollisesti hänelle. 

Gerontologisen sosiaalityön tiimin uusien työntekijöiden työtä on tuettu mentoroivalla perehdytyksellä. Johto on saanut tukea perehdytyksen toteuttamiseen Tulkoti -hankkeen hankekoordinaattorilta/sosiaalityöntekijältä. 

Gerontologisen sosiaalityöntekijän ja gerontologisen sosiaaliohjaajan tehtävänkuvat ja roolit ovat kuvattu ja määritelty. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakkaita on tavattu jalkautumalla mm. Etelä-Savon hyvinvointialueen Setlementin toimintaan, messuille sekä kohtaamispaikkoihin. Asiakkaita ja yhteistyökumppaneita on haastateltu kohtaamisissa ja palautteet on koottu ylös. Yhteistyömahdollisuuksia pohditaan parasta aikaa Etelä-Savon vanhusneuvoston kanssa. 

Tulevaisuus kotona hankkeen hankekoordinaattorin (sosiaalityöntekijä) työpanos sosiaalityön asiakastyössä.

Gerontologisen sosiaalityön kehittämistä koskevissa kysymyksissä voitte olla yhteydessä:

Sosiaalityöntekijä (YTM) Tiina Mustonen, tiina.mustonen@etelasavonha.fi

Johtava sosiaalityöntekijä (YTM) Pia Roivainen, pia.roivainen@etelasavonha.fi

 

Idean konkretisointi ja visualisointi

Hankkeessa tuotettiin esite gerontologisen sosiaalityön työn tueksi ja asiakkaille jaettavaksi.

Ratkaisun perusidea

Etelä-Savon hyvinvointialueelle kehitettiin ja otettiin käyttöön gerontologisen sosiaalityön malli. 

Mallin mukaisesti sosiaalityöntekijä laatii erityistä tukea tarvitsevien iäkkäiden palvelutarpeen arvioinnit sekä toimii omatyöntekijänä erityistä tukea tarvitseville. Sosiaalityön tukena on sosiaaliohjausta, joka asiakkaan rinnalla kulkien ja varmistaa asiakassuunnitelmien toimeenpanoa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Osaamisen varmistaminen ja viestintä: Gerontologinen sosiaalityö on oltava tuttua käsitteenä ja sisällöllisesti. Tähän liittyen on järjestettävä tarvittavat koulutuksia ja työpajoja iäkkäiden palveluissa työskenteleville (mm. palveluohjaajat). Gerontologisen sosiaalityön palvelusta on viestittävä sote-ammattilaisille ja asiakkaille, jotta tietoisuus ko. palvelusta ja sen tarkoituksesta kasvaa. 

Resurssit: Gerontologisen sosiaalityön tiimin kokoaminen ja siihen tarvittavien resurssien arviointi suhteessa alueen ikäjakaumaan. Gerontologisen sosiaalityön tiimi koostuu johtavasta sosiaalityöntekijästä, sosiaalityöntekijöistä sekä sosiaaliohjaajista. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien tehtävänkuvat kuvattava ja eriteltävä

Monialainen yhteistyö: Toimintamalliin kuuluu iäkkäiden palveluiden sosiaalityön ja – geriatrian välinen moniammatillinen konsultointitiimikäytäntö haastavien sosiaalityön asiakastapauksien käsittelyyn.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Sosiaalityöntekijän työssä ollaan tekemissä hauraiden vanhusten kanssa. Esimerkiksi muistisairaiden kohdalla eettisesti kuormittavia tilanteita syntyy, kun vanhus kieltäytyy hänelle tarjotuista palveluista tai hänen asumisympäristö on puutteellinen. Iäkkääseen kohdistuva kaltoinkohtelu palveluissa tai lähisuhteessa ovat tilanteita, joissa sosiaalityöntekijällä on vahva rooli asiakkaan oikeuksien puolustajana ja asianajajana. Lisäksi lähisuhdeväkivaltatyön tunnistaminen ja lähisuhdeväkivaltatyö on sosiaalityöntekijöiden työssä korostuva osa, jonka hoitaminen on kriittistä asiakkaan perusoikeuksien ja turvallisuuden vuoksi.  Sosiaalityöntekijän työssä korostuu motivointityö ja suostuttelutyö, joka voi olla pitkäkestoista. Sosiaalityössä joudutaan käymään paljon eettistä pohdintaa, missä vaiheessa itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ei ole enää asiakkaan edunmukaista. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Mallin tuloksena Iäkkäiden palveluissa tunnetaan sosiaalityö paremmin ja ymmärretään se osana iäkkäiden palveluita. Palvelu on monipuolistanut iäkkäiden palveluita ja sen nähdään tukeneen tavoitteita palvelurakenteen keventämisestä sekä asiakaslähtöisten palveluiden tuottamisesta. 

 Iäkkäiden palveluohjauksessa tunnistetaan nyt alustavasti erityistä tukea tarvitseva iäkäs ja ohjataan heitä koskevat SHL yhteydenotot sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen sekä SHL ilmoitus sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä sosiaalityöntekijälle käsiteltäväksi.

Gerontologisen sosiaalityön tiimiin on ohjautunut asiakkaita Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen alueella yhteensä 218 (sosiaalityöntekijät) sekä 96 (sosiaaliohjaajat/sosiaaliohjaus). Erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita on tunnistettu sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toimintamallin tuloksena erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelutarpeen arvionnit ja omatyöntekijyys järjestetään Sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla. 

Sosiaalityön tiimiin ohjautuu edelleen jonkin verran asiakkaita, jotka eivät ole erityistä tukea tarvitsevia. Edelleen tapahtuu myös niin, että jokin muu taho pyrkii määrittelemään sen, kuka on erityistä tukea tarvitseva asiakas. 

Kehittämistyön aikana on havaittu muiden kuin erityistä tukea tarvitsevien iäkkäiden asiakkaiden sosiaaliohjauksen tarve. Iäkkäiden palveluissa tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota sosiaaliohjaukseen kaikkien iäkkäiden osalta. Iäkkäillä asiakkailla on tarve jalkautuvalle ohjaukselle ja neuvonnalle. Iäkkäät asiakkaat tarvitsevat konkreettista ohjausta esimerkiksi asiakasmaksujen alennushakemuksissa ja tarvittavien liitteiden toimittamisessa sekä muissa hakemusasioissa. Hankkeen kehittämistyössä on keskitytty gerontologisen sosiaalityön tiimin toiminnan toimeenpanoon. 

Toimintamalli on otettu pysyvään käyttöön vuoden 2023 aikana. 

Toimintamallin arviointi

Toimintamalli ylitti hankesuunnitteluvaiheessa asetetut tavoitteet ja malli eteni tavoitteina olleista toimintamallin luomisesta ja kuvauksesta toimeenpanoon vuonna 2024. 

Odotettuna tuloksena hankesuunnitelmassa oli, että gerontologinen sosiaalityö ja sen menetelmät vahvistuvat osana kotiin annettavia palveluita, poikkihallinnollinen yhteistyö lisääntyy ja henkilöstö oppii moniammatilliseen työskentelyyn. Nämä tulostavoitteet saavutettiin. 

Gerontologisen sosiaalityön tiimin asiakasmäärät on laskettu sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmistä (SosiaaliEffica ja Proconsona, Omni). Asiakkuusmäärät on saatu sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen päätöksien lukumäärällä sekä sosiaalityöntekijöiden käsittelyssä olevista keskeneräisistä palvelutarpeen arvioinneista. Palveluiden vaikuttavuuden arviointia voi tehdä vasta myöhäisemmässä vaiheessa mm. Asiakassuunnitelmien sisältöjen analyysillä.