Haavoittuvassa asemassa olevien 18-24- vuotiaiden nuorten palveluketjut, Helsingin HVA (RRP, P4, I1)
Edistämme haavoittuvassa asemassa olevien 18-24-vuotiaiden nuorten palveluketjujen toimivuutta tarkentamalla erityisen tuen tarpeen arviointia ja kehittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon työparityönä tehtävää palvelutarpeen arviointia.
Helsingin kaupungin nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa on havaittu, että osa haavoittuvassa asemassa olevista nuorista aikuisista jää vaille tarvitsemiaan palveluita. Haasteet palveluiden saamisessa voivat liittyä joko nuoren vaikeuksiin hakeutua palvelujen piiriin tai käyttää niitä tai toimimattomuuksiin palveluissa ja palveluketjuissa.
Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten palveluiden saamista voivat vaikeuttaa yhtäaikaiset tuen tarpeet, moninainen oireilu, toimintakyvyn vaihtelu, huonot palvelukokemuksia tai alhaista motivaatiota. Erityisesti päihteidenkäytön on koettu estävän mielenterveyspalveluiden saamista. Nuoren haasteet saattavat näyttäytyä satunnaisasiointina, alhaisena motivaationa, varatuille ajoille saapumattomuutena, vaikeutena tavoittaa nuorta tai vaikeuksina poistua kotoa.
Nuorten palvelutarpeisiin vastaaminen voi olla haastavaa myös palveluissa esiintyvien toimimattomuuksien vuoksi. Moniammatillista yhteistyötä ja palveluketjujen toimivuutta vaikeuttavat useat eri tekijät. Palveluiden paljous ja eriytyneisyys tekevät niistä vaikeasti hahmotettavia ja tavoitettavia erityisesti heikoimmassa asemassa oleville. Lisäksi palvelujen byrokraattisuuden ja joustamattomuuden koetaan vähentävän palvelujen saavutettavuutta, ja palveluiden moninaiset kriteerit sulkevat nuoria palveluiden ulkopuolelle.
Perustuslaki (1999/731, 19§) turvaa kuitenkin välttämättömän huolenpidon ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Vuoden 2023 alusta voimaan tullut Sote-uudistus ja myös Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastusstrategia tähtää palvelujen saatavuuden ja yhteentoimivuuden parantamiseen. Nuoret, joilla on erityisiä vaikeuksia saada ja vastaanottaa tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita, katsotaan olevan sosiaalihuoltolain (3 §) mukaisessa erityisen tuen tarpeessa. Myös terveydenhuoltolaki (24 §) velvoittaa huomioimaan erityisen tuen tarpeessa olevat.
Osaprojektin keskeisenä toimintaympäristönä toimivat Helsingin nuorten sosiaalityö, jälkihuolto ja opiskeluterveydenhuolto, jotka kuuluvat nuorten palveluiden ja aikuissosiaalityön palvelukokonaisuuteen, ja ovat kaupungin keskeisiä haavoittuvassa asemassa olevia nuoria kohtaavia tahoja. Nuorten palveluiden ja aikuissosiaalityön palvelukokonaisuus organisoituu uudelleen vuoden 2025 alusta siten, että nuorten sosiaalityö, jälkihuolto ja opiskeluterveydenhuolto muodostavat oman palvelukokonaisuuden. Tällä hetkellä resurssipula ja laajat palveluita koskevat säästöpaineet tuovat lisähaastetta palveluiden järjestämiseen. Myös jälkihuoltolain muutos koskien jälkihuolto-oikeuden ikärajan laskemista on heikennys haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tukeen.
Osaprojektissa 18-24-vuotiaiden palveluihin pääsyn ja palveluketjujen toimivuutta Helsingissä on selvitetty kuulemalla nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisia. Lisäksi on haastateltu nuoria ja kokemusasiantuntijoita. Tulokset olivat hyvin samankaltaisia, kuin aiemmat suomalaiset tutkimustulokset nuorten palvelujen saannista ja ammattilaisten yhteistyön toimivuudesta. Nuorten palveluketjut eivät ole Helsingissä sujuvia, vaan sekavia, katkonaisia ja nuoret joutuvat niissä ”pompoteltaviksi”. Palveluketjujen toimimattomuus, palveluiden saatavuuden (erit. mielenterveyspalvelut) ongelmat ja palveluiden välisen yhteistyön haasteet vaikeuttavat eniten haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tilannetta. Vaikuttaa siltä, että palvelujärjestelmän vaatimukset nuorten omista kyvyistä ovat kohtuuttomia suhteessa haavoittuvassa asemassa nuorten kuntoisuuteen ja voimavaroihin. Ammattilaisten yhteistyön toimivuudessa havaittiin merkittäviä ongelmia ja puutteita, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon välillä.
Nuoren voi olla vaikea lähteä kotoa palveluiden piiriin esimerkiksi mielenterveysongelmien, sosiaalisten pelkojen tai riippuvuuksien vuoksi. Kotoa poistumisen vaikeudet voivat johtaa terveysongelmien vaikeutumiseen ja esimerkiksi taloudelliseen loukkuun perustoimeentulotuen alenemisen vuoksi tai siksi, että nuori jää vaille sairauspäivärahaa tai työttömyysetuutta. Taloudelliset haasteet voivat taas johtaa velkaantumiseen ja jopa asunnottomuuteen.
Palveluketjujen toimivuus ja nuorten palvelujen saanti kytkeytyy laajasti eri nuoria kohtaaviin palveluihin ja etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on tässä merkittävässä roolissa. Viime vuosina nuorten palveluja on Helsingissä kehitetty, mutta yhteiset prosessit eivät vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla.
Kehittäminen nuorten palveluketjujen osaprojektina on aloitettu vuonna 2022 Nuorten palveluiden ja aikuissosiaalityön palvelukokonaisuudessa, ja organisaatiomuutoksen myötä siirtynyt vuoden 2025 alusta alkaen Nuorten sosiaalityön ja opiskeluterveydenhuollon palvelukokonaisuuden alle. Osaprojektia johtaa nuorten palveluista vastaava aikuissosiaalityön päällikkö. Osaprojektin koostettu kehittämisryhmä, johon kuuluu päällikön ja projektirahoituksella palkatun projektisuunnittelijan lisäksi nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön esihenkilöitä. Kehittämisryhmä suunnittelee ja keskustelee kehittämistyön etenemisestä ja linjaa toimenpiteistä. Projektirahoituksella palkattu projektisuunnittelija vastaa kehittämistyön käytännön edistämisestä. Henkilöstöä osallistetaan kehittämiseen eri tavoin aina tarpeen mukaan. Kokemusasiantuntijoita ja asiakkaita hyödynnetään kommentoimaan kehittämissuunnitelmia.
Kehittämistyötä tehdään tilannekohtaisesti laajemmassakin yhteistyössä Helsingin sotepen ja Helsingin kaupungin toimijoiden kanssa. Nuorten palveluketjujen toimivuuden parantaminen kokonaisuudessaan on pitkäjänteistä työtä ja edellyttää laajan toimijajoukon vuoropuhelua ja yhteistyötä. Kehittämistyön edistämisessä ja yhteistyön rakentamisessa toimijoiden välille on painotettu ajatusta yhteisistä asiakkaista ja palveluketjujen toimivuuden parantamista yhteisenä tavoitteena.
Päätavoite
- Osaprojektin tavoitteena on parantaa haavoittuvassa asemassa olevien 18-24-vuotiaiden palveluketjujen toimivuutta
Alatavoitteet
- vahvistaa ammattilaisten ja palvelujärjestelmän kykyä tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevien aikuistuvien nuorten palvelutarpeita ja vastata niihin. Tähän sisältyy osaamisen vahvistaminen esimerkiksi menetelmäkoulutuksin
- vahvistaa ammattilaisten ymmärrystä lakiin perustuvasta erityisen tuen tarpeesta ja sen arvioinnista
- edistää haavoittuvassa asemassa ja joko kokonaan tai osittain tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolella olevien, 18-24-vuotiaiden aikuistuvien nuorten palvelutarpeiden arvioinnin toteutumista ja tarpeenmukaisiin palveluihin pääsemistä
- edistää ja lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ja monialaisia työtapoja, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon työparityötä
- parantaa viestintää, jotta työntekijät saavat tietoa palveluista, menetelmistä ja koulutuksista
Tuotokset ja mittarit
Sosiaali- ja terveydenhuollon työparityö -toimintamalli
- otettu käyttöön (kyllä/ei)
- kohderyhmästä tehty kuvaus (kyllä/ei)
- työparityön asiakasmäärät, tehdyt palvelutarpeen arvioinnit
- työparityön tuoma hyöty asiakkaan ja ammattilaisten näkökulmasta näkökulmasta
- työparityön tuoma muutos asiakkaan hyvinvoinnissa/toimintakyvyssä/palvelujen saannissa
- muutos monialaisen yhteistyön toimivuudessa
- karkea arvio työparityöhön kuluneesta ammattilaisten ajasta, jotta saadaan käsitys työparityön resurssitarpeesta
Erityisen tuen ohje
- laadittu ja otettu käyttöön (kyllä/ei)
- erityisen tuen ohjeesta koettu hyöty ja ohjeen tuoma muutos erityisen tuen tarpeen arviointiosaamisessa ja arviointikäytännöissä
Vaikuttavien menetelmien käyttö
- Käyttöön otetut menetelmät ja koulutusmäärät osaprojektin aikana
Viestintä
- Uusille Intra -sivuille on viety tietoa palveluista, menetelmistä ja koulutuksista (kyllä/ei)
- Palveluketjujen toimivuuden edistämiseksi käymme organisaatiossa laajemmin keskustelua yhteistyö- ja johtamisrakenteiden avulla palvelujen saatavuudesta ja ammattilaisten yhteistyön toimivuudesta
- Kehitämme ja otamme käyttöön uuden työparimallin, jossa ammattilaiset tarjoavat haavoittuvassa asemassa oleville 18-24-vuotiaille asiakkaille sosiaali- ja terveydenhuollon työparityönä yhteistä palvelutarpeen arviointia, tarvittaessa kotiin vietävänä palveluna tai etäyhteyksin. Kuvaamme kohderyhmän ja kohderyhmän tarpeet
- Laadimme erityisen tuen ohjeen, joka jalkautetaan nuorten sosiaalityön ammattilaisten käyttöön. Jalkauttamisen yhteydessä keskustellaan erityisen tuen tarpeen arvioinnin ja työskentelykäytäntöjen yhdenmukaisuudesta
- Lisäämme vaikuttavien menetelmien käyttöä Nuorten palveluiden ja aikuissosiaalityön palvelukokonaisuudessa kouluttamalla työntekijöitä
- Vuoden 2025 alusta tapahtuvan organisaatiouudistuksen myötä Nuorten palveluiden ja aikuissosiaalityön Intra sivuja uudistetaan vastaamaan tarpeeseen viestiä nuorten palvelujen ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisille palveluista, menetelmistä ja koulutuksista
Tämän osaprojektin kohderyhmästä käytetään käsitettä haavoittuvassa asemassa olevat 18-24-vuotiaat nuoret. Kohderyhmään tunnistetut nuoret voivat olla;
- sosiaalihuoltolain mukaisessa erityisen tuen tarpeessa, mikä liittyy erityiseen vaikeuteen hakea ja saada tarpeen mukaisia palveluita SHL 3.1§:ssa mainitun syyn vuoksi
- koulutuksen ja työelämän ulkopuolella tai vaarassa pudota niistä
- sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kartoituksen tarpeessa, mutta arviota ei ole saatu tehtyä, sillä nuoren palvelujen hakemista ja saamista vaikeuttavat mm.
- mielenterveyden oireilu, päihdeoireet, muut riippuvuudet (peli), somaattiset ja fyysiset oireet, nepsy-haasteet, sosiaaliset pelot
- yhtäaikaiset tuen tarpeet/paljon palvelutarvetta
- alentunut toimintakyky, vaikeus poistua kotoa (kotiin ”jumiutuminen”), heikot asiointitaidot
Nuoren palvelujen saamisen tilanne voi olla joku näistä:
- Nuori ei ole palvelujen piirissä
- Nuoren palvelukontaktit ovat keskeytyneet
- Nuoren nykyiset palvelut ovat vääränlaisia tai riittämättömiä
- Nuorella on tarve lisäpalveluille tai yksilöidymmille palveluiden tarve
Hyödynsimme Nuorten palveluiden ja aikuissosiaalityön sosiaali- ja terveydenhuollon työparina työnä tehtävään yhteisen palvelutarpeen arvioinnin rakentamiseen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tuottamaa IPHA-toimintamallia.