Haavoittuvassa asemassa olevien 18-24- vuotiaiden nuorten palveluketjut, Helsingin HVA (RRP, P4, I1)
Edistämme haavoittuvassa asemassa olevien 18-24-vuotiaiden nuorten palveluketjujen toimivuutta tarkentamalla erityisen tuen tarpeen arviointia ja kehittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon työparityönä tehtävää palvelutarpeen arviointia.
Helsingin kaupungin nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa on havaittu, että osa aikuistuvista nuorista jää vaille tarvitsemiaan palveluita. Haasteet palveluiden saamisessa voivat liittyä joko nuoren omiin asioimisen vaikeuksiin tai toimimattomuuksiin palveluissa ja palveluketjuissa.
Erityisessä riskissä jäädä vaille tarvitsemiaan palveluita ovat nuoret, joiden toimintakykyä alentaa vaikea mielenterveyden oireilu, useat yhtäaikaiset tuen tarpeet, päihteidenkäyttö tai muut riippuvuudet, neuropsykiatriset oireet, sosiaaliset pelot tai tutkimattomat fyysiset oireet. Erityisesti päihteidenkäytön on koettu estävän mielenterveyspalveluiden saamista. Myös aiemmat huonot palvelukokemukset tai viranomaispelko voivat haastaa palveluasiointia. Nuoren haasteet saattavat näyttäytyä satunnaisasiointina, varatuille ajoille saapumattomuutena, vaikeutena tavoittaa nuorta tai nuoren vaikeuksina poistua kotoa. Asiointi- ja kotoa poistumisen haasteet voivat johtaa esimerkiksi terveysongelmien vaikeutumiseen, taloudellisen tilanteen heikkenemiseen tai asunnottomuuteen.
Nuorten palvelutarpeisiin vastaamista vaikeuttavat lisäksi moniammatillisen yhteistyön ja palveluketjujen toimimattomuudet. Palveluiden paljous ja eriytyneisyys tekevät niistä vaikeasti hahmotettavia ja tavoitettavia erityisesti heikoimmassa asemassa oleville. Lisäksi palvelujen byrokraattisuuden ja joustamattomuuden koetaan vähentävän palvelujen saavutettavuutta, ja palveluiden moninaiset kriteerit sulkevat nuoria palveluiden ulkopuolelle.
Tarvitsemiaan palveluita vaille jäävät nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Nuoret, joilla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita, ovat sosiaalihuoltolain (1301/2014) 3 §:n mukaisessa erityisen tuen tarpeessa. Myös terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 § velvoittaa huomioimaan erityisen tuen tarpeessa olevat. Perustuslain (1999/731) 19 § turvaa välttämättömän huolenpidon ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Vuoden 2023 alusta voimaan tullut Sote-uudistus ja myös Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastusstrategia tähtää palvelujen saatavuuden ja yhteentoimivuuden parantamiseen.
Nuorten palvelujen saanti ja palveluketjujen toimivuus kytkeytyvät laajasti palveluihin ja nuoria kohtaaviin tahoihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on tässä merkittävässä roolissa. Viime vuosina nuorten palveluja on Helsingissä kehitetty, mutta yhteiset prosessit eivät vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä hetkellä resurssipula ja laajat palveluita koskevat säästöpaineet tuovat lisähaastetta palveluiden järjestämiseen. Myös jälkihuoltolain muutos koskien jälkihuolto-oikeuden ikärajan laskemista on heikennys haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tukeen. Osaprojektissa kehittämisen kohteena on haavoittuvassa asemassa olevien 18-24-vuotiaiden palveluketjujen toimivuus. Kehittämistä tehdään nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden yhteistyönä, jotka ovat Helsingin kaupungin keskeisiä haavoittuvassa asemassa olevia nuoria kohtaavia tahoja. Nuorten sosiaalityö, jälkihuolto ja opiskeluterveydenhuolto ovat muodostaneet organisaatiouudistuksessa vuoden 2025 alusta alkaen oman palvelukokonaisuuden.
Osaprojektissa 18-24-vuotiaiden palveluihin pääsyn ja palveluketjujen toimivuutta Helsingissä on selvitetty kuulemalla nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisia. Lisäksi on haastateltu nuoria ja kokemusasiantuntijoita. Tulokset olivat hyvin samankaltaisia, kuin aiemmat suomalaiset tutkimustulokset nuorten palvelujen saannista ja ammattilaisten yhteistyön toimivuudesta. Nuorten palveluketjut eivät ole Helsingissä sujuvia, vaan sekavia, katkonaisia ja nuoret joutuvat niissä ”pompoteltaviksi”. Palveluketjujen toimimattomuus, palveluiden saatavuuden (erit. mielenterveyspalvelut) ongelmat ja palveluiden välisen yhteistyön haasteet vaikeuttavat eniten haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tilannetta. Vaikuttaa siltä, että palvelujärjestelmän vaatimukset nuorten omista kyvyistä ovat kohtuuttomia suhteessa haavoittuvassa asemassa nuorten kuntoisuuteen ja voimavaroihin. Ammattilaisten yhteistyön toimivuudessa havaittiin useita ongelmia ja puutteita, ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon väliseen yhteistyöhön toivottiin vahvistusta.
Kehittäminen nuorten palveluketjujen osaprojektina on aloitettu syyskuussa 2022. Osaprojektia johtaa nuorten palveluista vastaava aikuissosiaalityön päällikkö. Osaprojektia varten on koostettu kehittämisryhmä, johon kuuluu päällikön ja projektirahoituksella palkatun projektiasiantuntijan lisäksi edustus nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluista. Kehittämisryhmä suunnittelee ja keskustelee kehittämistyön etenemisestä ja linjaa toimenpiteistä. Keskeisesti osaprojektissa kehitettävää sosiaali- ja terveydenhuollon työparityö -toimintamallia viedään eteenpäin erillisissä kehittämiskokouksissa, joihin osallistuu työntekijöitä ja esihenkilöitä. Projektirahoituksella palkattu projektiasiantuntija vastaa kehittämistyön käytännön edistämisestä. Henkilöstöä osallistetaan kehittämiseen eri tavoin tarpeen mukaan. Kokemusasiantuntijat ja nuoret ovat kommentoineet kehittämissuunnitelmia.
Kehittämistyötä tehdään tilannekohtaisesti laajemmassakin yhteistyössä Helsingin sotepen ja muiden Helsingin kaupungin toimijoiden, kuten terveysasemien tai Kasvatuksen ja koulutuksen opiskeluhuoltopalvelujen, kanssa. Nuorten palveluketjujen toimivuuden parantaminen kokonaisuudessaan on pitkäjänteistä työtä ja edellyttää laajan toimijajoukon vuoropuhelua ja yhteistyötä. Kehittämistyön edistämisessä ja yhteistyön rakentamisessa toimijoiden välille on painotettu ajatusta yhteisistä asiakkaista ja palveluketjujen toimivuuden parantamista yhteisenä tavoitteena.
Osaprojektissa tavoitteena on parantaa haavoittuvassa asemassa olevien 18-24-vuotiaiden palveluketjujen toimivuutta kehittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyörakenteita. Yhteistyörakenteiden kehittäminen tapahtuu ottamalla käyttöön uusi sosiaali- ja terveydenhuollon työparityö -toimintamalli.
Työparityön ja erityisen tuen ohjeen tarkoituksena on, että
- haavoittuvassa asemassa olevien aikuistuvien nuorten palvelutarpeet tunnistetaan
- haavoittuvassa asemassa olevien aikuistuvien nuorten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeet arvioidaan
- haavoittuvassa asemassa olevat aikuistuvat nuoret pääsevät tarvitsemiensa palveluiden piiriin
- sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö lisääntyy
Työparityön kohderyhmän asiakasymmärrystä ja arviointia tukemaan laaditaan ja otetaan käyttöön erityisen tuen ohje. Tarkoituksena on, että ammattilaisten ymmärrys lakiin perustuvasta erityisen tuen tarpeesta lisääntyy ja erityisen tuen tarpeen arviointi yhdenmukaistuu.
Tuotokset ja mittarit
Sosiaali- ja terveydenhuollon työparityö -toimintamalli
- otettu käyttöön (kyllä/ei)
- kohderyhmästä ja kohderyhmän palvelutarpeista tehty kuvaus (kyllä/ei)
- työparityön asiakasmäärät, tehdyt palvelutarpeen arvioinnit
- työparityön tuoma hyöty asiakkaan ja ammattilaisten näkökulmasta näkökulmasta
- työparityön tuoma muutos asiakkaan hyvinvoinnissa/toimintakyvyssä/palvelujen saannissa
- muutos monialaisen yhteistyön toimivuudessa
- karkea arvio työparityöhön kuluneesta ammattilaisten ajasta, jotta saadaan käsitys työparityön resurssitarpeesta
Erityisen tuen ohje
- laadittu ja otettu käyttöön (kyllä/ei)
- erityisen tuen ohjeesta koettu hyöty ja ohjeen tuoma muutos erityisen tuen tarpeen arviointiosaamisessa ja arviointikäytännöissä
Kehitämme ja otamme käyttöön uuden työparimallin nuorten sosiaalityön ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa:
- Työpari muodostuu sosiaalityöntekijästä ja opiskeluterveydenhuollon keskitettyjen palveluiden tiimin terveydenhuollon ammattilaisesta (mielenterveys- ja päihdesairaanhoitaja tai terveydenhoitaja)
- Työpari tarjoaa kohderyhmään kuuluville asiakkaille sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä palvelutarpeen arviointia, tarvittaessa kotiin vietävänä palveluna tai etäyhteyksin
- Muodostamme kuvauksen kohderyhmänä olevien nuorten palvelutarpeet
Laadimme ja otamme käyttöön nuorten sosiaalityöhön erityisen tuen ohjeen koskien arviointia ja työskentelykäytäntöjä.
Lisäksi osaprojektin kehittämistyön myötä välitämme eri palveluille tietoa kohderyhmän palvelutarpeista ja haasteista palveluihin pääsyssä ja käymme keskusteluja ratkaistaksemme palveluketjujen ongelmia.
Tämän osaprojektin kohderyhmästä käytetään käsitettä haavoittuvassa asemassa olevat 18-24-vuotiaat nuoret.
Kohderyhmän nuoret ovat pääsääntöisesti;
- sosiaalihuoltolain mukaisessa erityisen tuen tarpeessa, mikä liittyy erityiseen vaikeuteen hakea ja saada tarpeen mukaisia palveluita SHL 3.1§ yleisimmin johtuen mielenterveyden oireilusta, päihde- tai muista riippuvuuksista, neuropsykiatrisista oireista, sosiaalisista peloista, fyysisistä oireista yhdistettynä edellä mainittuihin oireisiin/haasteisiin ja useista yhtäaikaisista tuen tarpeista
- Oireet tai muut haasteet alentavat toimintakykyä, mikä voi näkyä nuorilla vaikeutena asioida Maisan/puhelimen kautta, poistua kotoa palveluihin, tapaamisille saapumattomuutena, tavoittamattomuutena
- tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolella joko kokonaan tai osittain
- koulutuksen ja työelämän ulkopuolella tai vaarassa pudota niistä, eli useimmiten myös opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolella
Kohderyhmän nuoret tarvitsevat;
- sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen arvioinnin toteutettuna tarvittaessa kotiin vietävänä tai etäyhteyksin
- lähetteet ja ohjauksen tarvitsemiensa palveluiden piiriin
Hyödynsimme Nuorten palveluiden ja aikuissosiaalityön sosiaali- ja terveydenhuollon työparina työnä tehtävään yhteisen palvelutarpeen arvioinnin rakentamiseen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tuottamaa IPHA-toimintamallia.