Haavoittuvassa asemassa olevien 18-24- vuotiaiden nuorten palveluketjut, Helsingin HVA (RRP, P4, I1)
Edistämme haavoittuvassa asemassa olevien 18-24-vuotiaiden nuorten palveluketjujen toimivuutta tarkentamalla erityisen tuen tarpeen arviointia ja kehittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon työparityönä tehtävää palvelutarpeen arviointia.
Toimintamallin nimi
Edistämme haavoittuvassa asemassa olevien 18-24-vuotiaiden nuorten palveluketjujen toimivuutta tarkentamalla erityisen tuen tarpeen arviointia ja kehittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon työparityönä tehtävää palvelutarpeen arviointia.
Kehitämme ja otamme käyttöön uuden työparimallin, jossa ammattilaiset tarjoavat haavoittuvassa asemassa oleville 18-24-vuotiaille asiakkaille sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä palvelutarpeen arviointia, tarvittaessa kotiin vietävänä palveluna tai etäyhteyksin.
Erityisen tuen tarpeen ohje tukee ammattilaisia tunnistamaan kohderyhmään kuuluvan nuoren ja tukee arvioinnissa ja työskentelyssä.
Helsingin kaupungin nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa on havaittu, että osa haavoittuvassa asemassa olevista nuorista aikuisista jää vaille tarvitsemiaan palveluita. Haasteet palveluiden saamisessa voivat liittyä joko nuoren vaikeuksiin hakeutua palvelujen piiriin tai käyttää niitä tai toimimattomuuksiin palveluissa ja palveluketjuissa.
Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten palveluiden saamista voivat vaikeuttaa yhtäaikaiset tuen tarpeet, moninainen oireilu, toimintakyvyn vaihtelu, huonot palvelukokemuksia tai alhaista motivaatiota. Erityisesti päihteidenkäytön on koettu estävän mielenterveyspalveluiden saamista. Nuoren haasteet saattavat näyttäytyä satunnaisasiointina, alhaisena motivaationa, varatuille ajoille saapumattomuutena, vaikeutena tavoittaa nuorta tai vaikeuksina poistua kotoa.
Nuorten palvelutarpeisiin vastaaminen voi olla haastavaa myös palveluissa esiintyvien toimimattomuuksien vuoksi. Moniammatillista yhteistyötä ja palveluketjujen toimivuutta vaikeuttavat useat eri tekijät. Palveluiden paljous ja eriytyneisyys tekevät niistä vaikeasti hahmotettavia ja tavoitettavia erityisesti heikoimmassa asemassa oleville. Lisäksi palvelujen byrokraattisuuden ja joustamattomuuden koetaan vähentävän palvelujen saavutettavuutta, ja palveluiden moninaiset kriteerit sulkevat nuoria palveluiden ulkopuolelle.
Perustuslaki (1999/731, 19§) turvaa kuitenkin välttämättömän huolenpidon ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Vuoden 2023 alusta voimaan tullut Sote-uudistus ja myös Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastusstrategia tähtää palvelujen saatavuuden ja yhteentoimivuuden parantamiseen. Nuoret, joilla on erityisiä vaikeuksia saada ja vastaanottaa tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita, katsotaan olevan sosiaalihuoltolain (3 §) mukaisessa erityisen tuen tarpeessa. Myös terveydenhuoltolaki (24 §) velvoittaa huomioimaan erityisen tuen tarpeessa olevat.
Osaprojektin keskeisenä toimintaympäristönä toimivat Helsingin nuorten sosiaalityö, jälkihuolto ja opiskeluterveydenhuolto, jotka kuuluvat nuorten palveluiden ja aikuissosiaalityön palvelukokonaisuuteen, ja ovat kaupungin keskeisiä haavoittuvassa asemassa olevia nuoria kohtaavia tahoja. Nuorten palveluiden ja aikuissosiaalityön palvelukokonaisuus organisoituu uudelleen vuoden 2025 alusta siten, että nuorten sosiaalityö, jälkihuolto ja opiskeluterveydenhuolto muodostavat oman palvelukokonaisuuden. Tällä hetkellä resurssipula ja laajat palveluita koskevat säästöpaineet tuovat lisähaastetta palveluiden järjestämiseen. Myös jälkihuoltolain muutos koskien jälkihuolto-oikeuden ikärajan laskemista on heikennys haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tukeen.
Tämän osaprojektin kohderyhmästä käytetään käsitettä haavoittuvassa asemassa olevat 18-24-vuotiaat nuoret. Kohderyhmään tunnistetut nuoret voivat olla;
- sosiaalihuoltolain mukaisessa erityisen tuen tarpeessa, mikä liittyy erityiseen vaikeuteen hakea ja saada tarpeen mukaisia palveluita SHL 3.1§:ssa mainitun syyn vuoksi
- koulutuksen ja työelämän ulkopuolella tai vaarassa pudota niistä
- sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kartoituksen tarpeessa, mutta arviota ei ole saatu tehtyä, sillä nuoren palvelujen hakemista ja saamista vaikeuttavat mm.
- mielenterveyden oireilu, päihdeoireet, muut riippuvuudet (peli), somaattiset ja fyysiset oireet, nepsy-haasteet, sosiaaliset pelot
- yhtäaikaiset tuen tarpeet/paljon palvelutarvetta
- alentunut toimintakyky, vaikeus poistua kotoa (kotiin ”jumiutuminen”), heikot asiointitaidot
Nuoren palvelujen saamisen tilanne voi olla joku näistä:
- Nuori ei ole palvelujen piirissä
- Nuoren palvelukontaktit ovat keskeytyneet
- Nuoren nykyiset palvelut ovat vääränlaisia tai riittämättömiä
- Nuorella on tarve lisäpalveluille tai yksilöidymmille palveluiden tarve