Haavoittuvassa asemassa olevien 18-24- vuotiaiden nuorten palveluketjut, Helsingin HVA (RRP, P4, I1)

Edistämme haavoittuvassa asemassa olevien 18-24-vuotiaiden nuorten palveluketjujen toimivuutta tarkentamalla erityisen tuen tarpeen arviointia ja kehittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon työparityönä tehtävää palvelutarpeen arviointia.

Toimintamallin nimi
Haavoittuvassa asemassa olevien 18-24- vuotiaiden nuorten palveluketjut, Helsingin HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Edistämme haavoittuvassa asemassa olevien 18-24-vuotiaiden nuorten palveluketjujen toimivuutta tarkentamalla erityisen tuen tarpeen arviointia ja kehittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon työparityönä tehtävää palvelutarpeen arviointia.

Toteutuspaikka
Helsingin kaupungin nuorten sosiaalityö, jälkihuolto ja opiskeluterveydenhuolto
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Erika Valtonen

Luotu

28.03.2023

Viimeksi muokattu

16.04.2025
Ratkaisun perusidea

Kehitämme ja otamme käyttöön uuden työparimallin, jossa ammattilaiset tarjoavat haavoittuvassa asemassa oleville 18-24-vuotiaille asiakkaille sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä palvelutarpeen arviointia, tarvittaessa kotiin vietävänä palveluna tai etäyhteyksin. Erityisen tuen ohje tukee ammattilaisia tunnistamaan kohderyhmään kuuluvan nuoren sekä tukee arvioinnissa ja työskentelyssä.

Toimintaympäristö

Helsingin kaupungin nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa on havaittu, että osa aikuistuvista nuorista jää vaille tarvitsemiaan palveluita. Haasteet palveluiden saamisessa voivat liittyä joko nuoren omiin asioimisen vaikeuksiin tai toimimattomuuksiin palveluissa ja palveluketjuissa.

Erityisessä riskissä jäädä vaille tarvitsemiaan palveluita ovat nuoret, joiden toimintakykyä alentaa vaikea mielenterveyden oireilu, useat yhtäaikaiset tuen tarpeet, päihteidenkäyttö tai muut riippuvuudet, neuropsykiatriset oireet, sosiaaliset pelot tai tutkimattomat fyysiset oireet. Erityisesti päihteidenkäytön on koettu estävän mielenterveyspalveluiden saamista. Myös aiemmat huonot palvelukokemukset tai viranomaispelko voivat haastaa palveluasiointia.  Nuoren haasteet saattavat näyttäytyä satunnaisasiointina, varatuille ajoille saapumattomuutena, vaikeutena tavoittaa nuorta tai nuoren vaikeuksina poistua kotoa. Asiointi- ja kotoa poistumisen haasteet voivat johtaa esimerkiksi terveysongelmien vaikeutumiseen, taloudellisen tilanteen heikkenemiseen tai asunnottomuuteen.

Nuorten palvelutarpeisiin vastaamista vaikeuttavat  lisäksi moniammatillisen yhteistyön ja palveluketjujen toimimattomuudet. Palveluiden paljous ja eriytyneisyys tekevät niistä vaikeasti hahmotettavia ja tavoitettavia erityisesti heikoimmassa asemassa oleville. Lisäksi palvelujen byrokraattisuuden ja joustamattomuuden koetaan vähentävän palvelujen saavutettavuutta, ja palveluiden moninaiset kriteerit sulkevat nuoria palveluiden ulkopuolelle.

Tarvitsemiaan palveluita vaille jäävät nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Nuoret, joilla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita, ovat sosiaalihuoltolain (1301/2014) 3 §:n mukaisessa erityisen tuen tarpeessa. Myös terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 § velvoittaa huomioimaan erityisen tuen tarpeessa olevat. Perustuslain (1999/731) 19 § turvaa välttämättömän huolenpidon ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Vuoden 2023 alusta voimaan tullut Sote-uudistus ja myös Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastusstrategia tähtää palvelujen saatavuuden ja yhteentoimivuuden parantamiseen.

Nuorten palvelujen saanti ja palveluketjujen toimivuus kytkeytyvät laajasti palveluihin ja nuoria kohtaaviin tahoihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on tässä merkittävässä roolissa. Viime vuosina nuorten palveluja on Helsingissä kehitetty, mutta yhteiset prosessit eivät vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä hetkellä resurssipula ja laajat palveluita koskevat säästöpaineet tuovat lisähaastetta palveluiden järjestämiseen. Myös jälkihuoltolain muutos koskien jälkihuolto-oikeuden ikärajan laskemista on heikennys haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tukeen. Osaprojektissa kehittämisen kohteena on haavoittuvassa asemassa olevien 18-24-vuotiaiden palveluketjujen toimivuus. Kehittämistä tehdään nuorten sosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden yhteistyönä, jotka ovat Helsingin kaupungin keskeisiä haavoittuvassa asemassa olevia nuoria kohtaavia tahoja. Nuorten sosiaalityö, jälkihuolto ja opiskeluterveydenhuolto ovat muodostaneet organisaatiouudistuksessa vuoden 2025 alusta alkaen oman palvelukokonaisuuden.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tämän osaprojektin kohderyhmästä käytetään käsitettä haavoittuvassa asemassa olevat 18-24-vuotiaat nuoret. 

Kohderyhmän nuoret ovat pääsääntöisesti;

  • sosiaalihuoltolain mukaisessa erityisen tuen tarpeessa, mikä liittyy erityiseen vaikeuteen hakea ja saada tarpeen mukaisia palveluita SHL 3.1§ yleisimmin johtuen mielenterveyden oireilusta, päihde- tai muista riippuvuuksista, neuropsykiatrisista oireista, sosiaalisista peloista, fyysisistä oireista yhdistettynä edellä mainittuihin oireisiin/haasteisiin ja useista yhtäaikaisista tuen tarpeista
    • Oireet tai muut haasteet alentavat toimintakykyä, mikä voi näkyä nuorilla vaikeutena asioida Maisan/puhelimen kautta, poistua kotoa palveluihin, tapaamisille saapumattomuutena, tavoittamattomuutena
  • tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolella joko kokonaan tai osittain
  • koulutuksen ja työelämän ulkopuolella tai vaarassa pudota niistä, eli useimmiten myös opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolella

Kohderyhmän nuoret tarvitsevat;

  • sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen arvioinnin toteutettuna tarvittaessa kotiin vietävänä tai etäyhteyksin
  • lähetteet ja ohjauksen tarvitsemiensa palveluiden piiriin

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sosiaali- ja terveydenhuollon työparityö -toimintamallin kehittäminen käyttöönotto edellytti

  • työparityö -toimintamallin suunnittelua ja kuvaamista, josta vastasi pääasiassa projektiasiantuntija. Tätä varten hyödynnettiin ammattilaisten ja nuorten kuulemista ja osaprojektin alussa tehtyä selvitystä palveluketjuista, muiden monialaisten toimintamallien kuvauksia, sekä erilaisia tutkimuksia ja asiantuntijoiden raportteja
  • selvityksen, jolla varmistettiin työparityön lainmukaisuus ja etenkin lainmukainen tiedonvaihto ja kirjaaminen työparityössä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Keskeisenä konsultoitavana tahona tässä oli sotepen tietosuoja - ja tietoturvalakipalvelut
  • johdon tekemän sopimuksen mahdollisuudesta käyttää työparityössä opiskeluterveydenhuollon keskitettyjen palveluiden tiimin terveydenhuollon ammattilaisia
  • sopimuksen työparityön käyttöönotosta nuorten sosiaalityön tiimeissä

KESKEN..