Teema+ keskusteluhetki kysymyssapluunalla. Riihimäen seudun järjestösillassa luotu malli vuosina 2017-2020 järjestöjen toiveiden mukaisesti. Huomattiin: koulutuksia on paljon mutta verstaistukea ja kysymyspatteristoa välineenä käytetään vähemm. yhteisten ajatusten kuvaamiseen

Toimintaympäristö

Maailma muuttuu ja me sen mukana. Järjestöt saavat koulutusta usein keskusjärjestöltä, vapaaehtoisverkostolta tai vaikka Sivis-opintoverkosta. Silti koulutuksissa jää usein vähän aikaa keskustelulle. Sitä varten kehitimme mallin.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Järjestöt elävät muuttuvassa maailmassa. He tarvitsevat tietoa mutta tieto ei nivoudu ilman vapaata keskustelu ja vertaisten ajatuksia. Silti vapaa keskustelukin voi harhautua ohi aiheen. Asiassa pysyminen on usein vaikeaa, tarvitaan apukysymyspatteristoa. Kehitimme sellaisen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Järjestöt ilmaisivat tarpeen ja siihen vastattiin. Myös kunnat ja julkinen sektori hyötyvät siitä että järjestöt tietävät asioita kuten sote-muutoksen tärkeitä näkökulmia. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukkona oli Riihimäen seudun järjestösilta ja työntekijä järjestökoordinaattori Suvi Silvola ja Yhdistyksen hyvä hallinto- kysymyspatteriston luomisessa oli mukana Laura Kujala.

Tavoiteltu muutos

Järjestöt kokivat etteivät saa järjestöyhteistyön eri instansseissa puhua riittävästi keskenään omista kokemuksistaan. Hallitustreffeillä varmistetaan sekä ajallisesti että kysymyspatteriston avulla että vertaiskeskustelua on riittävästi ja että se hyödyttää kaikkia. Toki joskus voi kysymyspatteristossa vähän hellittää ja ajatella mikä on juuri tälle ryhmälle se paras mahdollinen hyvä ja tarve keskustelun kulkiessa eteenpäin.

Muutoksen mittaaminen

Koulutusarvosanat Hallitustreffeistä olivat jokaisessa koulutuksessa sisällön ja tavoitteiden puolesta yli 4/5.

Toteutussuunnitelma

Aiheen valinta

Luennoitsijan tai teemaan johdattelijan valinta

Keskusteluissa käytettävän kysymyspatteriston laadinta

Muut kokousjärjestelyt

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä olivat Riihimäen seudun erilaisten järjestöjen edustajat, enimmäkseen sote-järjestöjä, mutta myös kulttuuri- ja taidealan järjestöjä, eläkeläis- ym. järjestöjä.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Aikaisemmin on kehitetty malleja joissa on koulutusosuus ja keskusteluosuus, mutta Hallitustreffimallilla pyrittiin nostamaan myös keskustelun tueksi kysymyspatteristo joka syventää keskustelun suoraan "oikeisiin asioihin" rönsyilevän kahvipöytäkeskustelun sijaan.

Ideointi

Kysymyspatteriston käyttö oli hedelmällistä. Valmisteluun kannattaa käyttää aikaa riittävästi jotta osallistujat hyötyvät siitä parhaiten.

Idean valinta

Kysymyspatteristojen kehittäminen on yksi idea juuri siksi että niillä on tärkeä merkitys keskustelun kuljettajina.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Teemallinen alustus, kysymyspatteriston siivittämä keskustelu ja lopuksi palaute ja koonti. Kahvitteluja unohtamatta.

Idean testaus asiakkaalla

Palautelomakkeissa keskiarvot yli 4/5.

Ratkaisun testaaminen

Hallitustreffien aikataulu: 3 lukukautta ja 3 eri tilaisuutta. Prosessina yhteiskehittäminen ja resurssina 1-2 työntekijää.

Kokeilun tavoitteet

Tavoite.

Saadaan kehitettyä toimiva malli joka edistää keskustelukulttuuria ja yhteistä jakamista kysymyspatteriston avulla.

Kokeilussa opittua

Opittua:  Kysymyspatteriston kanssa on tärkeää säilyttää herkkyys ryhmän tarpeille. Joskus ihmiset viivähtyvät jonkun toisen äärelle mihin ei alunperin ajateltu juuri menevän aikaa. On kuitenkin hyvä kuunnella ryhmän tarpeita ja toiveita. Hallitustreffi-mallin lähtökohtana oli tehdä keskusteleva koulutus tavoitteellisin keinoin.

Ratkaisun perusidea

Hallitustreffi-sana viittaa sosiaaliseen kanssakäymiseen ja treffailuun. Koulutukset ovat olleet perinteisesti hyvin luentomaisia esityksiä, varsinkin järjestö- ja sote-maailmassa. Tähän haluttiin raikas tuulahdus yhteistä jakamista mutta kuitenkin niin että asiat pysyvät fokuksessa eli teemassa josta saadaan alussa alustus. Kysymyspatteriston avulla pysytään teemassa mutta kuitenkin ryhmän tarpeet ja toiveet etusijalla. Herkkyys sille mistä halutaan puhua ja mitkä ovat ne oikeat asiat joista pitäisi puhua, on fasilitoijalla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Prosessi, tämä prosessi on löytämisen prosessi, löydetään yhdessä yhteinen viisaus teemallisesti ja saadaan jakaa omaan järjestötoimintaan ja yhteistyöhön liittyviä ajatuksia riittävästi keskustellen niin että keskustelun aika on vähintään yhtä kauan kun luento tai alustus kestää.

Vaiheet, valmistelu, toteutus ja jälkitoimet (kiitosviesti ja palautteen arvosanat)

Toimenpiteet Paikka ja aika, luennoistijan valinta ja aikataulusta sopiminen, kahvitus, parkkipaikkakartta tms.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Järjestötoimijat rakastavat yhteiskehittämistä ja miten meillä miten teillä- keskusteluja. Tässä fasilitoijalla on merkittävä rooli, hän voi joko saada keskustelun lentämään tai latistaa sen. Ryhmätyön taitoja kannattaa kehittää. Myös kysymyspatteriston laadinnassa oppii koko ajan uutta. Joskus joku kysymys jonka kuvitteli olevan hyvä, ei oikein saa ihmisissä lämpenemistä aikaan ja keskustelu tyrehtyy, sitten pitää vaan keksiä joku muu näkökulma joka kiinnostaisi enemmän. Fasilitoinnin tärkein asia on yhteisen hyvän löytäminen. Hyvä fasilitoija esittää hyviä kysymyksiä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hallitustreffit kiinnostaa jo nimenä, on eri asia saada siitä jatkuva toiminto joka innostaa kerrasta toiseen. Tähän tarvittaisiin pitkää suunnitelmallisuutta ja innostavaa yhteiskehittämistä. Riihimäen seudulla Hallitustreffit loppuivat kun meidänhäme.fi-hanke loppui, mutta muualla Suomessa tämä voi saada uudenlaiset siivet...