Harrasteryhmien vertaisohjaus
Vertaisohjaajana pääsee suunnittelemaan ja toteuttamaan harrasteryhmän, jota varten käydään vertaisohjaajakoulutus. Vertaisohjaajana toimiminen kasvattaa osallisuutta ja toimintakykyä sekä vahvistaa yhteiskuntaan kuulumista vapaaehtoistyön kautta.
Model name
Vertaisohjaajana pääsee suunnittelemaan ja toteuttamaan harrasteryhmän, jota varten käydään vertaisohjaajakoulutus. Vertaisohjaajana toimiminen kasvattaa osallisuutta ja toimintakykyä sekä vahvistaa yhteiskuntaan kuulumista vapaaehtoistyön kautta.
Työelämän ulkopuolella oleva ihminen koulutetaan lyhyellä kahden päivän koulutuksella vertaisohjaajaksi. Hän saa koulutuksen kautta tarvittavan osaamisen ja tuen vertaisohjaamiseen, ryhmän kanssa työskentelyyn ja harrasteryhmän suunnitteluun sekä hän ymmärtää, mitä vertaisohjaaminen on. Tämän jälkeen vertaisohjaaja voi perustaa oman harrastekerhon oman kiinnostuksen kohteen mukaan. Toiminta on vapaaehtoista ja maksutonta.
Yhdistykset ja muut organisaatiot, jotka voivat tarjota tilat harrasteryhmän pitämiseen ja tukea vertaisohjaajalle. Muita organisaatioita esim. kaupunkien ja kuntien nuorisopalvelut, seurakunnat.
Kohderyhmä on työelämän ulkopuolella olevat tai muuten tukea tarvitsevat henkilöt, jotka haluavat olla yhteiskunnallisesti aktiivisia ja kokea kuuluvansa yhteisöön sekä kasvattaa toimintakykyä. Työelämän ulkopuolella olevat ihmiset, jotka eivät ole vielä toimintakyvyltään suoraan työelämään kykeneviä, mutta voivat matalalla kynnyksellä opetella ohjaustyön tekemistä sekä alanvaihtajat, jotka haluavat kokeilla ohjaustyön tekemistä ryhmälle.
Asiakasta osallistetaan niin, että hän luo harrastusryhmän oman kiinnostuksen kohteen mukaiseksi. Asiakas itse on vastuussa kerhon pitämisestä ja ohjaamisesta vertaisohjaajuuden periaatteiden mukaan eli niin, että hän on osallistuu kerhossa aktiviteetin tekemiseen samalla tavoin kuin muut kerholaiset. Vertaisohjaaja on vastuussa ryhmästä, ryhmän toiminnasta ja tilojen käytöstä kerhon ajan. Vertaisohjaajalta ei vaadita ohjaamispätevyyttä ja -vastuuta. Vertaisohjaus on vapaaehtoistyöhön rinnastettava tekeminen.
Tehtävät, joiden avulla toimintamallia juurrutetaan ja levitetään: Informointi, mitä kerhoissa tehdään. vertaisohjaajien kouluttamisen avulla.
Toimintamallin käytäntöön vieminen vaatii seuraavia resursseja: Vertaisohjaajien kouluttaja, kerhojen mainostaminen somessa ja julistein paikoissa, joissa on kohderyhmä, ohjaaja, joka tukee vertaisohjaajia tarvittaessa ja vastaa heidän kysymyksiinsä/ongelmiin, sopivat tilat harrastuskerhoille, materiaalit harrastuskerhoille, kuten asianmukaiset kynät ja paperit piirustuskerholle, teeseremonialle kupit ja tee. Yksi tärkeimmistä on vertaisohjaajien virkistyspäivien järjestäminen.
Prosessi, jolla käytännöstä saadaan vakiintunut tapa toimia on sitoutuminen vertaisohjaajien kouluttamiseen sekä tukemiseen, joka tarkoittaa yhden henkilön työmäärää. Jos kysymyksessä on yhdistys, niin hyvin pätevä vapaaehtoinen tai työntekijä kouluttaa vertaisohjaajia, jolloin uusia vertaisohjaajia on jatkuvasti. Sillä prosessi tarvitsee uusia vertaisohjaajia, sillä osa koulutetuista ei perusta harrastekerhoa, osa kokeilee kuukauden ja pieni osa jatkaa yli kolmen kuukauden verran harrastekerhon pitämistä.
Toimenpiteet, joilla käytännöstä tulee vakiintunut tapa toimia ovat: Aktiivinen yhteistyö kerhonohjaajien kanssa. Jos kerho meinaa hiipua kävijämäärän vähäisyyteen, mainostukseen panostetaan. Vertaisohjaajille tarjotaan keskustelutukea eli heitä ei jätetä yksin, vaan heidän kanssaan ollaan vuorovaikutuksessa, kysytään miten kerhon kanssa on mennyt, jolloin heidän motivaationsa pysyy yllä. Sen myötä myös heidän tekemänsä vapaaehtoistyön merkitys ja tärkeys säilyy. Vertaisohjaajia tulee muistaa erilaisin tavoin, esimerkiksi vuosi neljänneksittäin käydään syömässä yhdessä ja muistetaan pienellä lahjalla jokaista ohjaajaa ja kiitetään hyvästä työstä.
Toimenpide, joka vakiinnuttaa vertaistoiminnan jatkumista on laittaa kalenteriin pysyvä päivämäärä vertaisohjaajakoulutukselle. On ihminen, joka on vastuussa vertaisohjaajista ja heidän kouluttamisestaan.
Kulttuurivoimalan vertaisohjaajille tekemässä kyselyssä ilmeni seuraavaa. Anonyymin palautteen mukaan suurin osa koulutuksen käyneistä ovat tykänneet ryhmän pitämisestä todella paljon. Suurin positiivinen vaikutus kerhon pitämisessä oli sen antama ohjaamistaitojen kehittyminen. Muita kerhon ohjaamisen hyviä puolia ohjaajille olivat toiminnan mielekkyys, ohjaajakokemuksen saaminen sekä kokemus yhteisöllisyydestä. Haittapuolena toiminnassa mainittiin kerhon valmisteluun kuluva aika. Jokainen vertaiskoulutuksen käynyt koki saaneensa koulutuksesta työkaluja kerhon pitämiseen. Vertaiskoulutus koettiin todella tärkeäksi osaksi ryhmän perustamisessa etenkin, miten sen kautta sai vertaistukea muista ohjaajista sekä itsevarmuutta ja valmiutta perustaa kerho. Vertaiskoulutuksen lyhyt rakenne oli osallistujille mieleen sekä se, että koulutuksessa oli mahdollisuus kysyä ja keskustella hyvin kohdennetustikin omaan ohjaukseen ja kerhoon liittyvistä asioista.
Kansikuva
