Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Henkilökohtainen budjetti vammaispalveluissa - asiakkaan ja ammattilaisen tukeminen (HB-Pirkanmaa)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Henkilökohtaisen budjetoinnin mallin kehittämistä vammaispalveluihin Pirkanmaalla osana valtakunnallista HB-hanketta. Tavoitteena oli vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia. 

Toimintaympäristö **

Pirkanmaalla osallistuttiin valtakunnalliseen Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeeseen kahdeksan muun alueellisen hankkeen kanssa. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa käyttäjä on keskiössä suunnittelemassa, valitsemassa ja päättämässä palvelujensa toteuttamisesta. Henkilökohtaisen budjetoinnin tavoitteena on mahdollistaa yksilölliset palvelun, tuen ja avun ratkaisut.

Henkilökohtaisen budjetoinnin valtakunnallinen kokeiluhanke perustui pääministeri Marinin hallitusohjelmaan, ja sen tavoitteena oli vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia siten, että apua ja tukea on saatavissa joustavasti elämän eri tilanteisiin ja tarpeisiin kullekin henkilölle parhaiten sopivalla toteutustavalla. 

Pirkanmaan alueellisen Henkilökohtainen budjetti vammaispalveluissa – asiakkaan ja ammattilaisen tukeminen -hankkeen tarkoituksena oli tuottaa tietoa valtakunnalliseen kehitystyöhön kehittämällä henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämisen käytäntöjä asiakkaiden tarpeiden ja käytännön tason asiakastyön näkökulmista. Henkilökohtaisen budjetoinnin mallia kehitettiin linjassa Pirkanmaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kanssa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Vammaispalveluiden tavoitteena on yksilöllisten ja sopivien palveluiden järjestäminen sekä vammaisten henkilöiden tasavertaisuuden edistäminen suhteessa muihin kansalaisiin. Hankkeessa tuli esille, että nykyisten vammaispalveluiden koetaan toimivan osalle asiakkaista hyvin, mutta kaikkiin asiakkaiden tarpeisiin ei tällä hetkellä pystytä vastaamaan. Tämä johtuu esimerkiksi palveluiden saatavuuteen liittyvistä haasteista, kapeista mahdollisuuksista yksilöllisiin palveluratkaisuihin, lakien monitulkintaisuudesta sekä resurssipulasta ja suuresta työmäärästä. Esimerkiksi edellä mainittujen haasteiden takia syntyy niin sanottuja väliinputoaja-asiakkaita. Väliinputoajilla viitataan asiakkaisiin, joiden tarve palveluille on tunnistettu, mutta joiden tarpeisiin ei nykyisessä palvelujärjestelmässä pystytä vastaamaan. Hanketyössä vammaispalveluiden väliinputoajiksi on nimetty muun muassa vammaiset henkilöt, joilla on mielenterveyden häiriöitä, päihdeongelmia tai neuropsykiatrisia haasteita, aggressiivisesti käyttäytyvät tai ikääntyneet vammaispalveluiden asiakkaat sekä syrjäytyneet kehitysvammaiset nuoret.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä hankkeessa olivat kaikki vammaispalveluiden asiakkaat, erityisryhmänä kuurosokeat, joita alueella on paljon. Hanketyössä kohderyhmää ei kuitenkaan haluttu rajata koskemaan esimerkiksi mitään tiettyä vammaryhmää, koska se ei olisi yhdenvertaista, ja henkilökohtaisesta budjetoinnista voi olla hyötyä monenlaisissa eri tilanteissa. 

Hankkeeseen perustettiin asiakaskehittäjäryhmä, jonka osallistujien valinnassa huomioitiin mahdollisimman laaja näkökulma palveluiden käyttäjiltä mukaan lukien hankkeen erityiskohderyhmänä olleet kuurosokeat. Hankkeelle nimettiin osa-aikainen osallisuus- ja verkostokoordinaattori, joka vastasi asiakaskehittäjäryhmien tapaamisista sekä yhteydenpidosta asiakkaisiin. Hankkeessa hyödynnettiin tarvittaessa myös Pirkanmaan omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskuksen asiakasosallisuusryhmää. 

Ratkaisun perusidea **

Hankkeessa laadittiin henkilökohtaisen budjetoinnin toteuttamisen elementit sekä henkilökohtaisen budjetoinnin prosessi.

Henkilökohtaisen budjetoinnin toteuttamisessa tarvittavat elementit ovat:

  • asiakas
  • omatyöntekijä
  • asiakkaan lähiverkosto eli minun tiimini
  • oman tuen ja palvelutarpeen arviointi
  • henkilökohtaisen budjetoinnin toteutussuunnitelma
  • henkilökohtaisen budjetoinnin keskus eli HB-keskus

Henkilökohtaisen budjetoinnin prosessi noudattaa nykyisen vammaispalveluprosessin raameja, mutta tuo siihen myös uusia elementtejä. Prosessi on jaettu kuuteen eri vaiheeseen, jotka käytännön työssä voivat mennä osittain päällekkäin ja limittäin:

  1. Tunnistetaan toiveet ja tarpeet – asiakas hakee palveluita
  2. Oman tuen ja palvelutarpeen arviointi – asiakas valitsee henkilökohtaisen budjetoinnin
  3. Asiakkaan aktiivinen rooli palveluiden suunnittelussa ja valinnassa
  4. Budjetin määrittely
  5. Suunnitelmat ja päätökset
  6. Toteutus, seuranta ja arviointi
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallin käyttöönotto vaatii yhteistä tahtotilaa ja kehittämistä. Työntekijöillä tulee olla lupa kokeilla uudenlaista työtapaa sekä käytännön työkalut sen toteuttamiseen. Lisäksi tarvitaan riittävät resurssit ja aikaa asiakastyöhön. Henkilökohtaisesta budjetoinnista tarvitaan lisää tietoa ja kokemuksia, ja niitä on mahdollista saada esimerkiksi asiakaskohtaisten kokeilujen avulla. Monet asiakkaat hyötyisivät myös läpileikkaavista ja poikkihallinnollisista palveluista; arjen sujuvuuden sekä palveluiden vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että monialainen yhteistyö toimii hyvin. Digitaalisten ratkaisujen suhteen merkittävimmät tarpeet liittyvät budjetin seurantaan ja hallinnointiin. Tarvitaan järjestelmä, jossa budjetin laskeminen, seuraaminen ja hallinnointi mahdollistuu kunkin asiakkaan kohdalla yksilöllisesti ja helposti ilman merkittävää lisätyötä.

Keskeisiä tarpeita jatkotyölle ovat:

  • Yhteisten toimintamallien, -prosessien ja pelisääntöjen kuvaaminen
  • Pilotoinnit, joissa huomioidaan kustannusten ohella erityisesti palveluiden vaikuttavuus
  • Pirkanmaan yhteisen HB-keskuksen toimintamallin, rakenteiden ja yhdyspintojen suunnittelutyötä tulee jatkaa
  • Tulevaisuudessa on tärkeää huomioida myös HB:n prosessia tukevien työkalujen rakentaminen ja niiden käyttöönotto
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamalli on kehitetty vammaispalveluissa hyödynnettäväksi. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia, miten henkilökohtainen budjetointi soveltuisi muiden sektorien palveluiden järjestämiseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Kehitettyä toimintamallia ei ole vielä päästy kokeilemaan käytännössä, mutta se on saanut hyvää palautetta niin asiakkailta, työntekijöiltä kuin muilta sidosryhmiltä. Toimintamallin kokeilu käytännössä jää hankkeen jälkeiseen aikaan.