Henkilökohtainen budjetti vammaispalveluissa - asiakkaan ja ammattilaisen tukeminen (HB-Pirkanmaa)
Henkilökohtaisen budjetoinnin mallin kehittämistä vammaispalveluihin Pirkanmaalla osana valtakunnallista HB-hanketta. Tavoitteena oli vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Henkilökohtaisen budjetoinnin mallin kehittämistä vammaispalveluihin Pirkanmaalla osana valtakunnallista HB-hanketta. Tavoitteena oli vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia.
Toimintamalli lyhyesti
Hankkeessa laadittiin henkilökohtaisen budjetoinnin toteuttamisen elementit sekä henkilökohtaisen budjetoinnin prosessi.
Henkilökohtaisen budjetoinnin toteuttamisessa tarvittavat elementit ovat:
- asiakas
- omatyöntekijä
- asiakkaan lähiverkosto eli minun tiimini
- oman tuen ja palvelutarpeen arviointi
- henkilökohtaisen budjetoinnin toteutussuunnitelma
- henkilökohtaisen budjetoinnin keskus eli HB-keskus
Henkilökohtaisen budjetoinnin prosessi noudattaa nykyisen vammaispalveluprosessin raameja, mutta tuo siihen myös uusia elementtejä. Prosessi on jaettu kuuteen eri vaiheeseen, jotka käytännön työssä voivat mennä osittain päällekkäin ja limittäin:
- Tunnistetaan toiveet ja tarpeet – asiakas hakee palveluita
- Oman tuen ja palvelutarpeen arviointi – asiakas valitsee henkilökohtaisen budjetoinnin
- Asiakkaan aktiivinen rooli palveluiden suunnittelussa ja valinnassa
- Budjetin määrittely
- Suunnitelmat ja päätökset
- Toteutus, seuranta ja arviointi
Pirkanmaalla osallistuttiin valtakunnalliseen Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeeseen kahdeksan muun alueellisen hankkeen kanssa. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa käyttäjä on keskiössä suunnittelemassa, valitsemassa ja päättämässä palvelujensa toteuttamisesta. Henkilökohtaisen budjetoinnin tavoitteena on mahdollistaa yksilölliset palvelun, tuen ja avun ratkaisut.
Henkilökohtaisen budjetoinnin valtakunnallinen kokeiluhanke perustui pääministeri Marinin hallitusohjelmaan, ja sen tavoitteena oli vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia siten, että apua ja tukea on saatavissa joustavasti elämän eri tilanteisiin ja tarpeisiin kullekin henkilölle parhaiten sopivalla toteutustavalla.
Pirkanmaan alueellisen Henkilökohtainen budjetti vammaispalveluissa – asiakkaan ja ammattilaisen tukeminen -hankkeen tarkoituksena oli tuottaa tietoa valtakunnalliseen kehitystyöhön kehittämällä henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämisen käytäntöjä asiakkaiden tarpeiden ja käytännön tason asiakastyön näkökulmista. Henkilökohtaisen budjetoinnin mallia kehitettiin linjassa Pirkanmaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kanssa.
Kohderyhmänä hankkeessa olivat kaikki vammaispalveluiden asiakkaat, erityisryhmänä kuurosokeat, joita alueella on paljon. Hanketyössä kohderyhmää ei kuitenkaan haluttu rajata koskemaan esimerkiksi mitään tiettyä vammaryhmää, koska se ei olisi yhdenvertaista, ja henkilökohtaisesta budjetoinnista voi olla hyötyä monenlaisissa eri tilanteissa.
Hankkeeseen perustettiin asiakaskehittäjäryhmä, jonka osallistujien valinnassa huomioitiin mahdollisimman laaja näkökulma palveluiden käyttäjiltä mukaan lukien hankkeen erityiskohderyhmänä olleet kuurosokeat. Hankkeelle nimettiin osa-aikainen osallisuus- ja verkostokoordinaattori, joka vastasi asiakaskehittäjäryhmien tapaamisista sekä yhteydenpidosta asiakkaisiin. Hankkeessa hyödynnettiin tarvittaessa myös Pirkanmaan omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskuksen asiakasosallisuusryhmää.
Toimintamallin käyttöönotto vaatii yhteistä tahtotilaa ja kehittämistä. Työntekijöillä tulee olla lupa kokeilla uudenlaista työtapaa sekä käytännön työkalut sen toteuttamiseen. Lisäksi tarvitaan riittävät resurssit ja aikaa asiakastyöhön. Henkilökohtaisesta budjetoinnista tarvitaan lisää tietoa ja kokemuksia, ja niitä on mahdollista saada esimerkiksi asiakaskohtaisten kokeilujen avulla. Monet asiakkaat hyötyisivät myös läpileikkaavista ja poikkihallinnollisista palveluista; arjen sujuvuuden sekä palveluiden vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että monialainen yhteistyö toimii hyvin. Digitaalisten ratkaisujen suhteen merkittävimmät tarpeet liittyvät budjetin seurantaan ja hallinnointiin. Tarvitaan järjestelmä, jossa budjetin laskeminen, seuraaminen ja hallinnointi mahdollistuu kunkin asiakkaan kohdalla yksilöllisesti ja helposti ilman merkittävää lisätyötä.
Keskeisiä tarpeita jatkotyölle ovat:
- Yhteisten toimintamallien, -prosessien ja pelisääntöjen kuvaaminen
- Pilotoinnit, joissa huomioidaan kustannusten ohella erityisesti palveluiden vaikuttavuus
- Pirkanmaan yhteisen HB-keskuksen toimintamallin, rakenteiden ja yhdyspintojen suunnittelutyötä tulee jatkaa
- Tulevaisuudessa on tärkeää huomioida myös HB:n prosessia tukevien työkalujen rakentaminen ja niiden käyttöönotto
Kehitettyä toimintamallia ei ole vielä päästy kokeilemaan käytännössä, mutta se on saanut hyvää palautetta niin asiakkailta, työntekijöiltä kuin muilta sidosryhmiltä. Toimintamallin kokeilu käytännössä jää hankkeen jälkeiseen aikaan.
Kansikuva
