Pirkanmaalla osallistuttiin valtakunnalliseen Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeeseen kahdeksan muun alueellisen hankkeen kanssa. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa käyttäjä on keskiössä suunnittelemassa, valitsemassa ja päättämässä palvelujensa toteuttamisesta. Henkilökohtaisen budjetoinnin tavoitteena on mahdollistaa yksilölliset palvelun, tuen ja avun ratkaisut.
Henkilökohtaisen budjetoinnin valtakunnallinen kokeiluhanke perustui pääministeri Marinin hallitusohjelmaan, ja sen tavoitteena oli vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia siten, että apua ja tukea on saatavissa joustavasti elämän eri tilanteisiin ja tarpeisiin kullekin henkilölle parhaiten sopivalla toteutustavalla.
Pirkanmaan alueellisen Henkilökohtainen budjetti vammaispalveluissa – asiakkaan ja ammattilaisen tukeminen -hankkeen tarkoituksena oli tuottaa tietoa valtakunnalliseen kehitystyöhön kehittämällä henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämisen käytäntöjä asiakkaiden tarpeiden ja käytännön tason asiakastyön näkökulmista. Henkilökohtaisen budjetoinnin mallia kehitettiin linjassa Pirkanmaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kanssa.
Vammaispalveluiden tavoitteena on yksilöllisten ja sopivien palveluiden järjestäminen sekä vammaisten henkilöiden tasavertaisuuden edistäminen suhteessa muihin kansalaisiin. Hankkeessa tuli esille, että nykyisten vammaispalveluiden koetaan toimivan osalle asiakkaista hyvin, mutta kaikkiin asiakkaiden tarpeisiin ei tällä hetkellä pystytä vastaamaan. Tämä johtuu esimerkiksi palveluiden saatavuuteen liittyvistä haasteista, kapeista mahdollisuuksista yksilöllisiin palveluratkaisuihin, lakien monitulkintaisuudesta sekä resurssipulasta ja suuresta työmäärästä. Esimerkiksi edellä mainittujen haasteiden takia syntyy niin sanottuja väliinputoaja-asiakkaita. Väliinputoajilla viitataan asiakkaisiin, joiden tarve palveluille on tunnistettu, mutta joiden tarpeisiin ei nykyisessä palvelujärjestelmässä pystytä vastaamaan. Hanketyössä vammaispalveluiden väliinputoajiksi on nimetty muun muassa vammaiset henkilöt, joilla on mielenterveyden häiriöitä, päihdeongelmia tai neuropsykiatrisia haasteita, aggressiivisesti käyttäytyvät tai ikääntyneet vammaispalveluiden asiakkaat sekä syrjäytyneet kehitysvammaiset nuoret.
Kohderyhmänä hankkeessa olivat kaikki vammaispalveluiden asiakkaat, erityisryhmänä kuurosokeat, joita alueella on paljon. Hanketyössä kohderyhmää ei kuitenkaan haluttu rajata koskemaan esimerkiksi mitään tiettyä vammaryhmää, koska se ei olisi yhdenvertaista, ja henkilökohtaisesta budjetoinnista voi olla hyötyä monenlaisissa eri tilanteissa.
Hankkeeseen perustettiin asiakaskehittäjäryhmä, jonka osallistujien valinnassa huomioitiin mahdollisimman laaja näkökulma palveluiden käyttäjiltä mukaan lukien hankkeen erityiskohderyhmänä olleet kuurosokeat. Hankkeelle nimettiin osa-aikainen osallisuus- ja verkostokoordinaattori, joka vastasi asiakaskehittäjäryhmien tapaamisista sekä yhteydenpidosta asiakkaisiin. Hankkeessa hyödynnettiin tarvittaessa myös Pirkanmaan omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskuksen asiakasosallisuusryhmää.