Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Hoidon jatkuvuusmalli mielenterveysasiakas sote-keskuksessa Pohjois-Pohjanmaan hva, Sujuvat-palvelut valmennus ( RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuella Oulussa Tuiran ja Kontinkankaan sote-keskuksissa terveyden - ja sairaanhoidon palveluiden ja mielenterveyspalveluiden monipalveluasiakkaiden hoidon jatkuvuuden kehittäminen yhteistyössä. 

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että mielenterveys- ja päihdepalveluita on saatavissa sote-keskuksista. Asiakas on kaikessa toiminnassa keskiössä ja on aktiivinen toimija. Hyvinvointialueen tavoitteena on ennaltaehkäisevän perustason hoitoon pääsyn paraneminen ja nopeutuminen. Järjestämissuunnitelmassa luvataan apun saaminen yhdellä yhteydenotolla.  Mielenterveysasioissa ajan voi varata työntekijälle oman sote-keskuksen kautta ja lyhytaikaista keskusteluapua on saatavilla nopeasti, kun sitä tarvitsee. Palveluita tarjotaan moniammatillisena ja monialaisena yhteistyönä. 

Pohteen sosiaali- ja terveyskeskuksissa rakennetaan toimintamalleja sellaisiksi, että ne tukevat paremmin ammattilaisen ja asiakkaan välisen hoitosuhteen jatkuvuutta. Hoitosuhteen jatkuvuus turvataan nimeämällä asiakkaalle omalääkäri, omahoitaja tai molemmat. Hoidon jatkuvuusmalliin siirryttäessä pitkäaikaiset asiakassuhteet huomioidaan pitämällä pysyvät hoitosuhteet voimassa. Hoidon jatkuvuusmalli koskee kiireetöntä hoitoa. Kiireellisessä vastaanottotyössä hoidon jatkuvuutta ei pystytä aina huomioimaan, vaan siinä hoito tapahtuu asiakaskohtaisesti oikean ammattilaisen toimesta. Pohteen alueella myös kehitetään ammattilaisten välisiä konsultaatiokäytäntöjä hoidon jatkuvuus huomioiden ja tiivistetään kuntoutuspalvelujen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, sosiaalipalvelujen ja terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen yhteistyötä sote-keskuksissa. Uusien toimintamallien tavoitteena on sujuvampi moniammatillinen yhteistyö, tiimityön hyödyt ja parempi diagnostiikka ja hoidon koordinaatio. 

Kestävän kasvun ohjelman RRP2- hankkeessa tavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä ja palveluiden saatavuutta. 

Kehitettävää toimintamallia pilotoidaan Oulussa Tuiran ja Kontinkankaan sote-keskukissa. Tuiran sote-keskuksen väestömäärä on 63 300 asukasta ja Kontinkankaan 83 500. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Potilaan hoidon jatkuvuudessa palvelualueiden yli on haastetta. Moniammattillisesta tiimistä puuttuu mielenterveys- ja päihdetyön henkilöstö. Ammattilaiset eivät löydä toisistaan vastinparia eri palvelualueiden välillä. Palvelualueilla (terveyden -ja sairaanhoito sekä mielenterveyspalvelut) on erilaiset tiimijaot, jotka eivät mahdollista selkeää hoitosuhteen jatkuvuutta palvelualuiden välillä. Konsultaatiokäytänteissä ei ole selkeää ohjeistusta, mikä tekee konsultaatioista haastavaa. 

Potilas ei tiedä mihin ottaa yhteyttä. Potilas joutuu olemaan yhteydessä useampaan paikkaan, yhden luukun periaate ei toimi. Potilas ei tiedä tuliko hänen asiansa hoidettua yhteydenoton jälkeen. Potilas ei aina tiedä, kuka hänen hoidostaan vastaa. Potilaat eivät saa heille kuuluvaa palvelua riittävän ajoissa, he joutuvat jonottamaan mielenterveyspalveluihin pääsyä. Hoitotakuu ei toteudu. 

Asiakkaista Oulussa perustason mielenterveyspalveluihin Tuiran sote-keskuksen alueella 75 % ja Kontinkankaalla 85 % jonottivat yli 3 kuukautta. Mielenterveys - diagnoosit terveyden- ja sairaanhoidon vastaaotoilla LifeCare-raportti: Tuira 2843 ja Kontinkangas 2942. 

Asiakas hakeutuu sote- keskukseen tesan hoitajan hoidontarpeenarvioon. Asiakas ohjautuu vaihtelevasti joko terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin (hoitaja/lääkäri) tai mielenterveyspalveluihin hta-hoitajalle kiireellisyyden ja alueen palvelurakenteen mukaisesti suoraan vastaanotolle tai asian edistämistä jatketaan puhelimitse. Asiakas ohjautuu tarvitsemiinsa palveluihin eri käytänteiden mukaan. Hoidon tarpeen arvioin jälkeen asiakas joutuu odottaamaan mielenterveyspalveluiden hoitointerventioihin pääsyä. Mielenterveyspalveluiden portailla 1-3/4 yleislääkäri vastaa hoidosta. Ammattilaisilla on tarve konsultoida ammattilaisten välillä hoidon toteuttamisen ja suunnittelun näkökulmasta.      

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehitettävän toimintamallin kohteena on sote-keskuksen hoidon alkuvaiheessa oleva mielenterveysasiakas. 

ARVOVIRTAKUVAUS  MIELENTERVEYSPOTILAS SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSESSA

Aikuinen asiakas havaitsee mielenterveysongelman. Hän on yhteydessä sote-keskukseen puhelimella, chatin kautta tai hän menee sote-keskuksen infoon tai akuuttiin. Hän voi myös ottaa ongelmansa puheeksi jonkin sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla. Yhteydenoton ottaa vastaan sote-keskusken vastaanoton sairaanhoitaja, joka tekee alustavan hoidon tarpeen arvion ja tunnistaa asiakkaan ongelman. Vastaanoton hoitaja voi konsultoida tiimilääkäriä tai psyk.hta hoitajaa. Kiireellissä tilanteissa asiakas ohjataan akuuttilääkärin vastaanotolle, hän voi saada myös puolikiireellisen ajan lääkärille. Psykiatrinen hta-hoitaja voidaan joissakin tilanteissa pyytää käymään akuuttivastaanotolla, aina tämä ei ole mahdollista. 

Kiireettömissä tilanteissa vastaanoton hoitaja ohjaa asiakkaan täyttämään Terapianavigaattorin ellei hän ole sitä itsenäisesti täyttänyt. Asikas ohjataan psykiatrisen hoidon tarpeen arviohoitajalle tarkempaa arviota varten. Asiakkaan tiedot laitetaan psyk. HTA-ajanvarauskirjalle ja hänelle soitetaan 1-3 vrk kuluttua. Psykiatrisen hta-hoitajan tarkempia arvio tehdään puhelimitse, arvio kestää 35-90 min. Asiakas ei tiedä milloin hänelle soitetaan eikä hän osaa valmistautua hoidon tarpeen arvioon puhelimitse. Asiakkaan kanssa sovitaan uusi soittoaika, mikäli soitettu ajankohta ei hänelle käy. Asiakkaan asia voi hoitua ensijäsennysajalla eikä hän tarvitse muuta hoitoa, hän voi saada uuden ajan psyk.hta-hoitajalle tai hänet ojataan lyhytinterventioihin 1-2 portaan hoitoihin, odottamaan mielenterveyspalveluihin pääsyä 3-4.portaan hoitoihin tai ohjataan kolmannen sektorin toiminnan pariin. Psyk. HTA hoitaja voi kunsultoida lääkäriä, psykiatria tai muita ammattilaisia. Mielenterveyspalveluissa 2-3 portaan hoitoihin on pitkät jonot ja riskinä on, että asiakas hakeutuu hoitoon saman asia vuoksi uudestaan. Jonotusaikana hän ei saa tarvitsemaansa tukea. Potilas voi myös palautua mielenterveyspalveluista takaisin psyk.hta hoitajalle, mikäli erikoissairaanhoidon kriteerit eivät täyty. 

Lääkäri antaa joissakin tilanteissa kontrolliajan/soiton lääkärille, joka voi ensikontaktin jälkeen vaihtua, mikäli asiakas on käynyt akuuttilääkärin vastaanotolla. Lääkärin vastaanotolta potilas ohjautuu psykiatrisen hoidon tarpeen arviohoitajalle, joka tekee potilaan kanssa hoitosuunnitelmaa ja ohjaa eteenpäin. Tässä vaiheessa lääkäri ei tiedä, miten potilaan hoito jatkuu ja kuka on omahoitaja ( asiakkaan ollessa jo mielenterveyspalveluiden hoidossa).  Psyk.hta hoitajan työ painottuu hoidon tarpeen arvioon, matalan kynnyksen vastaanottoihin on vähän resursseja. Jatkokontakti voi olla myös vastaanoton sairaanhoitajalla. 

Huomioitavaa: kun asiakas on suoraa yhteydessä Mielenterveys chatin kautta, saa hän heti kontaktin psykiatriseen sairaanhoitajaan, joka tekee hoidon tarpeen arvion, ensijäsennyksen ja matalan kynnyksen lyhytinterventio alkaa nopeasti.

 

JUURISYYANALYYSI

Ongelma: Miten minua Hoidetaan?

  • Ympäristö/Organisaatio:
  1. Moniammatilliset tiimit: tehtävänjako on epäselvä, yhteiset pelisäännöt puuttuvat. Ei tiedetä toisten ammattilaisten osaamista. Työskennellään liikaa itsekseen, moniammatillisuus puuttuu. 
  2. Vaihtuvuus hankaloittaa vastuutyöntekijöiden nimeämistä.
  3. Perusterveydenhuollon laaja-alainen hoito vs.esh sairaskeskeinen hoito. Osaamisen kohdentaminen/hyödyntäminen.Otetaanko max.hyöty irti. 
  • Koneet, laitteet, ohjelmistot:
  1. Eri tietojärjestelmät terveys/sosiaalitoimi
  2. Soitonsiirto: viesti oikealle henkilölle
  3. Potilaan yhteydenpitokanavat hoitaviin henkilöihin
  4. Potilastietojärjestelmä hidas, useita eri ohjelmia, ei mahdollista sijaisen merkkaamista. Hoitosuunnitelmia ei hyödynnetä.  Omahoitaja merkkaaminen.
  • Materiaalit, tilat
  1. Työntekijät eri puolilla taloa, vaikea saada yhteyttä, vastaanottohuoneet eivät ole henkilökohtaisia.
  • Työyhteisö ja osaaminen
  1. Liian isot työyhteisöt- kommunikaatio hankalaa
  2. Järjestöjen hyödyntäminen: kokemustoimijat /vertaistukihenkilöt yhteistyötä ei ole
  3. Ovenrako konsultaatio ongelmallista, ei tunneta toisia. Omahoitaja-omalääkäri yhteistyöstä puuttuu psyk.sh.
  4. Vastaanoton hoitajilta puuttuu menetelmät/ työkalut mielenterveyspotilaidenkohtaamiseen
  • Kysyntä ja asiakas
  1. Tarjotaan hoidon tarpeen arvioita ratkaisuksi, hoito pysähtyy tähän
  2. Potilaat laitetaan jonoon, mitä tilalle?
  3. Resurssit este asiakkaan oikea-aikaiselle hoidolle
  4. Tehty suunnitelma ei toteudu, esim. kontrollikäynnit 
  • Toimintatapamme (prosessit)
  1. Vastuutyöntekijää ei tiedetä
  2. Lääkäri ei ota vastuuta potilaan hoidosta
  3. Vastinpareja/hoitavaa tiimiä ei ole
  4. Prosessit liian epäselviä, monimutkaisia, pompottelua
  5. Epätietoisuutta kuka tekee mitä tekee: prosessi on epäselvä asiakkaalle.
  6. Lääkäri vaihtuu akuutista vastaanotolle
  7. Hoitosuunnitelma potilas vai organisaatiolähtöinen?
  8. Toimintatavoissa eroa: ei toimita annettujen ohjeiden mukaan. esim. ohjaaminen lääkärille? 

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen
  • Terveyden ja sairaanhoidon palvelut: apulaisylilääkäri, yleislääkäri, vastaanoton hoitajat (2)
  • Mielenterveyspalvelut: alueelliset mielenterveyspalvelut sairaanhoitajat (2), psykiatrisen hoidon tarpeen arviohoitaja (1)
  • Kokemustoimija
  • RRP2 Hoidon jatkuvuushanke Mipä-osion projektisuunnittelija

Toimintamallin omistajuus: terveyden ja sairaanhoidon palvelut apulaisylilääkäri Tuira sekä Mielenterveyspalvelut vastuuyksikköpäällikkö Kontinkangas

Kokoontuu n. 1 x vk 1 tunti Teamsilla. Tarvittaessa työpajoja livenä pidempia aika. Osallistetaan kaikki mukaan, avoin keskusteleva ilmapiiri.

  • Täydennetty  Sujuvat palvelut kotitiimi: vastuuyksikköpäälliköt mt-palvelut, tarvittaessa ayl mielenterveyspalvelut, mielenterveyspalveluiden hoitaja ja psykiatriset hta-hoitajat tiimivastaava ja hoitaja, projektisuunnittelijat RRP2 Mipä (2) ja Tesa(2-3), projektipäällikkö. Tarpeen mukaan kutsutaan eri asiantuntijoita mukaan.
  • Sosiaalipalvelut eivät nimenneet edustajaansa vielä alkuvaiheessa
Tavoiteltu muutos

Asiakas pääsee tarvitsemalleen ammattilaiselle oikea-aikaisesti ja sujuvasti. Saa tarvitsemansa palvelun. Prosessi on selvä. Hoitava henkilö/henkilöt ovat tiedossa. Konsultaatiot sujuvia. 

IDEAALIPROSESSI:

  1. Työikäinen asiakas havaitsee mielenterveysongelman 
  2. Hoidon tarpeen arviointi ensikontaktissa ja nopea yhteys psykiatriseen sairaanhoitajaan kanavasta riippumatta
  3. Moniammatillisen tiimin muodostuminen: käynnit, soitot, roolien muodostuminen
  4. Asiakkaan asioita hoitaa tiimi: lääkäri, vastaanoton hoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, päihdesairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti jne.
  5. Asiakkaan mielenterveysongelma on hoidossa

Asiakas ohjautuu yhdellä kertaa oikeaan paikkaan ja hän tietää kuka hänen hoidostaan vastaa. 

Tarvitaan tehtävänjaon selkeyttämistä eri palvelualueiden ammattilaisten välillä: 

  • Lääkäri-psyk.sh yhteistyö ja konsultaatiot 
  • Työnjako vastanoton sh- psyk.sh ja konsultaatiot
  • Lääkäri-psykiatri konsultaatiot

Asiakaspolku selkeäksi: 

  • akuuttivastaanotolta psyk.hta:lle tai päihdesairaanhoitajalle
  • Yleislääkäriltä psyk.sh:lle tai päihdesairaanhoitajalle

POHJANTÄHTI-TAVOITE: 

Mielenterveysasiakkaista 90 %  pääsee mielenterveyspalveluiden hoitoon 3 kk sisään vuonna 2027

 

Muutoksen mittaaminen

Kyselyt:

  • Sote-keskus lääkäreille ja vastaanoton hoitajille
    • Kartoitetaan sote-keskus lääkäreiden ja hoitajien ja psykiatristen sairaanhoitajien välisen yhteistyön sujuvuutta. Tarkastellaan tietämystä mielenterveyspotilaiden ensilinjan arviointiin sekä lievien mielenterveysoireiden hoitoon ja neuvontaan liittyvistä työkaluista.
  • Mielenterveyspalveluiden psykiatrisille hoitajille Tuiran ja Kontinkankaan tiimeissä
    • Kartoitetaan psykiatristen sairaanhoitajien ja sote-keskusten lääkäreiden ja vastaanottojen hoitajien välisen yhteistyön sujuvuutta
  • Psykiatriset hoidon tarpeen arviohoitajat sote-keskuksessa: 2 viikon ajan uusien asiakkaiden tarkastelu
    • Kuinka nopeasti asiakas sai psy.hta-hoitajan kontaktin, konsultaation ja jatkohoidon tarve
  • Asiakaskysely
    • Miten asiakas koki saamansa hoidon, mitä kautta hakeutui hoitoon, mitä sai ensimmäisellä yhteydenotolla, kuinka kauan odotti lääkärille tai psykiatriselle hoitajalle pääsyä, milloin psykiatrinen hta- hoitaja otti yhteyttä ja mitä sai ensikontaktin jälkeen.

Kyselyt toteutetaan kehittämisen aikana 3 kertaa ( kevät 2024, alkusyksy 2024 ja loppuvuosi 2024)

VÄLITAVOITTEET

•85 % psykiatriseen hoidon tarpeen arvioon tulevista on täyttänyt Terapianavigaattorin v.2024 loppuun mennessä:  Tesan hoitaja on ohjannut asiakasta täyttämään terapianavigaattorin ennen tarkempaan psyk.hta hoitajan yhteydenottoa

•Psykiatrinen hta-hoitaja tekee 85% asiakkaista ensijäsennyksen 3 vrk sisään vuoden 2024 loppuun mennessä: Asiakas saa ensijäsennysajan ensimmäisellä yhteydenotolla sote-keskukseen

•Asiakas tietää miten häntä hoidetaan: Asiakas tietää hoitosuunnitelmansa. Hoitosuunnitelma on käyty läpi potilaan kanssa. 

•Lääkäri tietää keneen psykiatriseen sairaanhoitajaan on yhteydessä: Ammattilaisten välinen yhteistyö on sujuvaa, konsultaatiokäytännöt ovat selvillä.

•Psykiatrinen sairaanhoitaja tietää keneen lääkäriin hän on yhteydessä: Ammattilaisten välinen yhteistyö on sujuvaa, konsultaatiokäytännöt ovat selvillä.

•Terveyden- ja sairaanhoidon lääkärit ja hoitajat tietävät mielenterveyspalveluiden interventioista: Mielenterveyspalveluiden tarjoamat hoitomuodot ovat tesan tiedossa. Mielenterveystalon tuntemus lisääntyy

•Asikas saa tietoa kolmannen sektorin toiminnasta: Kolmas sektori tunnetuksi ryhmätoiminnoissa.

Toteutussuunnitelma

PDSA- SUUNNITELMAT

  • Ohjeistetaan terapianavigaattorin käyttö hoitajille ja lääkäreille
  • Mt-oirearvio chatiin ja puhelimeen hoitajien työn ja hta:n tueksi. Hoidon perusteet fi. käytössä.
  • Pilotoidaan tesan yhden tiimin ja psyk.hta kesken Kontinkankaalla suora ajanvarauksen antaminen
  • Hoitajille tarvittavat lisäkoulutukset mt-palveluista: yhteisessä tiimikokouksessa yleisinfoa hoidon porrastuksesta, terapianavigaattorista ja lyhytinterventioista. 
  • Tiimiytyminen: yhteisen työkokouksen järjestäminen terveyden- ja sairaanhoidon ja mielenterveyspalveluiden kesken sekä säännölliset kokoontumiset sovittu.
  • Henkilökunta tuntee Oulun 3. sektorin toimintaa: kolmas sektori mukaan ryhmätoimintoihin
  • Lääkärin vastaanotolta psykiatriselle sairaanhoitajille ohjattujen potilaiden hoitosuunnitelma, hoitopolku ja hoidon jatkuvuudesta huolehtiminen kaikille potilaille
  • Mielitiimin ja psykiatrisen HTA-sairaanhoitajan lääkärin ja vastaanoton hoitajan välinen konsultaatio toimii. Selkeä konsultaatiomalli kiireettömät ja kiireelliset konsultaatio kuvattu. 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on sote-keskukseen hakeutuva mielenterveysasikas. Asiakkaita on osallistettu tekemällä asiakaskysely. Kysely välitettiin Oulun Hyvän Mielen talon ja Mielenvireys ry:n toiminnassa oleville. Kysely kohdentui asiakkaille, jotka olivat hakeutuneet sote-keskukseen mielenterveysasioissa viimeisen kahden vuoden aikana. Kaksi vuotta rajattiin, koska Oulun sote-keskukissa on ollut mielenterveyspalveluiden psykiatriset hoidon tarpeen arviohoitajat tämän ajan. Aikaisemmin olivat psykiatriset sairaanhoitajat terveyskeskuksissa tekemässä matalan kynnyksen mielenterveystyötä. 

Kohderyhmänä on myös Tuiran ja Kontinkankaan sote-keskusten terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden lääkärit ja hoitajat sekä Mielenterveyspalveluiden hoitajat ja psykiatrit. 

Maaliskuussa 2024 tehtyjen kyselyiden pohjalta tavoitteita täsmennetään. 

Kyselyiden tulokset:

  • Psykiatrisen hoidon tarpeen arvion hoitaja sai yhteyden potilaaseen 1-3 vrk sisällä Tuirassa 41 % ja Kontinkankaalla 52 % 
  • Ennen psykiatrisen hoidon tarpeen hoitajan vastaanottoa Terapianavigaattorin oli täyttänyt Tuirassa 33% ja Kontinkankaalla 47 %. 
  • Asiakkaan asia hoitui yhdellä psyk.hta-hoitajan vastaanotolla Tuirassa 63 % ja Kontinkankaalla 51%
  • Mielenterveyspalveluiden lyhytinterventioihin ohjatui Tuirassa 27 % ja Kontinkankaalla 20 % asiakkaista
  • Psykiatrinen hoidon tarpeen arvio hoitaja konsultoi terveyden- ja sairaanhoidon lääkäriä Tuirassa 40% ja Kontinkankaalla 10 %, terveyden-  ja sairaanhoidon hoitajaa molemmissa 10 %, psykiatria Tuirassa 10 % ja Kontinkankaalla 20%, mielenterveyspalveluiden hoitajaa Tuirassa 10% ja kontinkankaalla 40%
  • Psykiatriset sairaanhoitajat saivat varattua asiakkaalleen lääkäriajan ei juuri koskaan tai harvoin Tuirassa 64% ja Kontinkankaalla 57 %
  • Psykiatrisista sairaanhoitajista Tuirassa 41 % ja Kontinkankaalla 52 % ei tiennyt miten voi konsultoida terveyskeskuslääkäriä
  • Psykiatristen sairaanhoitajien ja terveyskeskuslääkäreiden sekä hoitajien  välisiä konsultaatiotapoja oli useita
  • Terveyskeskuslääkäreistä Tuirassa 67 % ja Kontinknakaalla 90 % ei tuntenut psykiatrista sairaanhoitajaan keneen voi olla yhteydessä asiakkaan asioissa
  • Terveyskeskuslääkärit ovat viestitelleet tai keskustelleet psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa asiakkaan hoitoon liittyvässä asiassa ei koskaan tai harvoin Tuirassa 48 % ja Kontinkankaalla 66% 
  • Terveyskeskuslääkäreistä oli käyttänyt Mielenterveystalon ammattilaisten osiota potilastyössä ei koskaan tai harvoin Tuirassa 61 % ja Kontinkankaalla 81 %
  • Terveyskeskuslääkäreistä tunsi Mielenterveyspalveluiden hoidon porrastuksen jossain määrin Tuirassa 52% ja Kontinkankaalla 47 % 
  • Terveyskeskuslääkärit eivät tienneet mielenterveyspotilaiden hoidossa käytettyjä matalan kynnyksen interventioita ja niiden kestoa Tuirassa 36 % ja Kontinkankaalla 66 %
  • Vastaanoton sairaanhoitajat käyttivät useita ajanvarauskirjoja saadakseen yhetyttä psykiatriseen hoitajaan 
  • Vastaanoton hoitajat olivat viestitelleet tai keskustellleet psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa asiakkaan hoitoon liittyvässä asiassa ei koskaan/ harvoin/ joskus Tuirassa 79 % ja Kontinkankaalla 91 %
  • Vastaanoton hoitajista oli ohjannut potilaan Mielenterveystalon omahoito-ohjelmiin harvoin Tuirassa 38 % ja Kontinkankaalla 36 %
  • Vastaanoton hoitajista tunsi mielenterveyspalveluiden hoidon porrstuksen jossain määrin Tuirassa 39 % ja Kontinkankaalla 36 %
  • Vastaanoton hoitajat eivät tienneet mielenterveyspotilaiden hoidossa käytettyjä matalan kynnyksen interventioita ja niiden kestoa Tuirassa 76 % ja Kontinkankaalla 82 %
  • Kysellyyn vastanneista asiakkaista jäi odottamaan hoidon jatkumista mielenterveyspalveluista Tuirassa 50 %ja Kontinkankaalla 10%. 
  • Vastanneista asiakkaista hoitoon pääsyä jonotti yli vuoden Tuirassa 66 % ja Kontinkankaalla 100% 
  • Asiakas ohjattiin kolmannen sektorin toimintaan Tuirassa 7 % ja Kontinkankaalla 20 % 
Idean valinta

Pilotoidaan 2 kk ajan terveyden- ja sairaanhoidon yhden tiimin ja psykiatrisen hoidon tarpeen arvio tiimin  kesken Kontinkankaalla suora ajanvarauksen antaminen psykiatriselle hoidon tarpeen arviohoitajalle.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Nykytilanteessa asiakas soittaa sote-keskukseen terveyden- ja sairaanhoidon hoidon tarpeen arvioon. sairaanhoitaja tekee ensimmäisen hoidon tarpeen arvion ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa tarkempaa arviota varten psykiatriselle hoidon tarpeen arviohoitajalle. Asiakaan asia laitetaan psyk.hta-ajanvarauskirjalle. Psyk.hta-hoitaja soittaa potilaalle lähipäivinä. Tehdyn kyselyn mukaan hoitajat eivät saa potilaaseen yhteyttä aina ensimmäisellä soitolla tai potilaan tilanteesta johtuen hänelle pitää soittaa uudestaan myöhemmin. Toimintatapa aiheuttaa viivettä asiakkaan tarkemman hoidon tarpeen arvioinnin aloituksessa ja vie hoitajien työaikaa. Sujuvampi tapa olisi, että terveyden- ja sairaanhoidon palveluista annetaan asiakkaalle aika, milloin psyk.hta hoitaja soittaa hänelle. 

Idean testaus asiakkaalla

Pilotin aikana toteutetaan asiakasseuranta erillisen excel-taulukon avulla. Psykiatriset hoidon tarpeen arviohoitajat täyttävät taulukkoa. 

Ratkaisun testaaminen
  • Pilotista päättäminen: Mt-johtotiimi 5/2024
  • Suunnittelupalaveri: projektisuunnittelija, psyk.hta vastuuyksikköpäällikkö ja tiimivastaava. Aikataulu ja työlista
  • Ajanvarauskirjojen muokkaus 6/2024
  • Terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden vahvistus pilotin ajankohdasta 8/2024
  • Excel- taulukon tekeminen 8/2024
  • Pilotista info: 8-9/2024
  • Pilotti alkaa 9/2024
  • Väliseuranta 9/2024: vastuuyksikköpäälliköt
  • Pilotti päättyy 11/2024
  • Pilotin tulokset_ terveyden- ja sairaanhoidon vastuuyksikköpäälliköt
  • Juurruttamisen päätös 11/2024

 

Kokeilun tavoitteet
  • Asiakkaan hoito alkaa sujuvammin eikä hän joudu odottamaan yhteydenottoa psyk.hta-hoitajalta. 
  • Asiakas saa Terapianavigaattorin ensijäsennysajan ensimmäisellä yhteydenotolla sote-keskukseen.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hoidon jatkuvuusmallin laajempaan käyttöönottoon tähtäävä kehittämistyö alkaa suunnittelu vaiheella. Suunnitteluvaiheeseen kuuluu ymmärryksen muodostaminen hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotosta ja kehittämistyötä tekevistä yksiköistä. Kehittämistyötä tukevan materiaalin tuottaminen ja erilaisten verkostojen rakentaminen kuuluvat myös suunnitteluvaiheeseen. Yksikkötasolla suunnitteluvaiheessa kuuluu tunnistaa niin hoidon jatkuvuutta tukevat tekijät kuin ne tekijät jotka vaativat muutosta, jotta hoidon jatkuvuuteen päästään. 

Tärkeä osa kehittämistyötä on mielenterveyspalveluiden tiimimallin uudistaminen vastaamaan terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden tiimijakoa.  Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönoton edellys on, että ajanvarauskirjojen suunnittelu tukee hoidon jatkuvuutta. Myös muut toiminnan ja käytänteiden muutokset tukevat uuden toimintamallin  juurruttamista osaksi organisaatioiden toimintaa. 

Koko kehittämistyön ajan tehtyjä muutoksia arvoidaan ja kehitetään tarpeen mukaisesti. Kehittämistyön tavoitteena on luoda toimintamalleja, jotka jäävät käyttöön ja niitä kehitetään jatkuvasti myös hankerahoituksen päättymisen jälkeen.