Hoidon tarpeen arvioinnin kehittäminen
Tavoitteena on parantaa ja tehostaa hoidon tarpeen arviointia perusterveydenhuollon avopalveluissa, jotta potilas ohjautuisi jo ensikontaktissa oikealle asiantuntijalle.
Hoidon tarpeen arviointi (HTA) on keskeinen osa asiakkaan hoitopolkua. Se tapahtuu perusterveydenhuollossa joko puhelimitse tai digitaalisesti erilaisilla alustoilla. HTA:ta säätelee lait. Yhteys hoitoa tarjoavaan tahoon tulee saada saman päivän aikana terveyskeskukseen tai perusterveydenhuollon toimintayksikköön.
Arvioita tekevät terveydenhuollon ammattihenkilöt, joilla pitää olla tehtävän edellyttämä kokemus ja koulutus.
Tehtyjen hoidon tarpeen arvioiden pohjalta potilaita ohjautuu kohtalaisen suuri määrä usealle eri asiantuntijalle saman asian tiimoilta. Tämä koetaan ongelmalliseksi mm. käytössä olevien resurssien kannalta, että potilaan käyntien määrien lisääntyessä. Turhia käyntejä tulee jo tehdyn HTA:n pohjalta.
Terveysaseman sairaanhoitajat
22.10.2024 Järjestettiin terveysaseman sairaanhoitajille, ensimmäinen pajatyöskentely, Hukka-pajana. Hukkapajan tarkoituksena oli löytää sairaanhoitajan työssä löytyviä hukkia.
Kuvassa pajatyöskentelyn tuotos kyseiseltä päivältä.
21.1.2025 järjestettiin toinen paja työskentely. Työskentely tapahtui Learning cafe-mallilla.
Aiheena oli ensimmäisen pajan tuotoksen työstäminen kehittämiskohteeksi.
Kuvassa paja II:n työskentelyn tuotos.
Asiakas saa tarvitsemansa palvelun/hoidon mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti tarvitsemaltaan asiantuntijalta.
Hoitajan työajan ja osaamisen kustannustehokas käyttö.
Perusterveydenhuollon asiakkaat ja hoitohenkilökunta.
Käytämme kehittämistyössämme paja-työskentelyä.
Paja 1 22.10.2024
Pajatyöskentelyn pohjana käytössämme oli ennalta suunniteltu työpajamatriisi.
Ensimmäisen pajan aluksi kerrottiin koulutuksesta sekä avattiin pajatyöskentelyn tavoitteita. Pajan aluksi aktivoitiin ryhmäläisiä "fiiliskierroksella" , jossa kysyimme alun tuntemuksia tulevasta pajatyöskentelystä. Sama toistettiin vielä pajan päätteeksi.
Paja jatkui hukka-käsitteen avaamiseen. Yleistä keskustelua käytiin erilaisista hukista.
Sen jälkeen osallistuvat sairaanhoitajat jaettiin kolmeen pienryhmään, joissa lähdettiin keskustelemaan oman työn hukasta.
Ryhmät kirjasivat lapuille käytyjen ryhmäkeskustelujen perusteella esiin tulleet hukat.
Jokainen ryhmä kokosi laput taululle ja esittelivät omansa muille osallistujille samalla yhdistäen aiempien ryhmien vastaavien hukkien lähteisiin, mikäli päällekkäisiä hukkia tuli esiin.
Osallistujat antoivat henkilökohtaiset äänensä tärkeimmiksi kokemilleen hukille. (3 tärkeintä)
Paja 21.1.2025.
Toisen pajan aluksi halusimme kartoittaa muutoksen keskellä työyhteisön jäsenten työmotivaatiota. Jokainen osallistuja sai kertoa kouluarvosanoin omista tuntemuksistaan. Keskiarvoksi saimme 7. Keskustelimme vielä lisäksi työmotivaatioon vaikuttavista tekijöistä.
- Paljon muutoksia
- Toimimattomat laitteet ja yhteydet
- Informaatiotulva
- Tiedotus ja ohjeistus puutteellista
- Tiedon pirstaleisuus
- Työvoiman puute
Seuraavaksi työstimme keskustellen I-pajan tuloksista ja asetimme II-pajalle tavoitteet.
Learning Cafe-pajana kierrettiin keskustelemassa ja vastaamassa kuvissa esitettyihin kysymyksiin.
Purimme vastaukset koko ryhmän kesken keskustellen. Päätteeksi totesimme että lisäkoulutuksella saataisiin lisää kustannustehokkuutta hoidon tarpeen arvioon.
Ensimmäisen pajan tuotoksista jaottelun jälkeen nousi tärkeimmäksi toivotuksi kehittämiskohteeksi päällekkäisen työn tekeminen, sekä "turhien" käyntien määrä. Asiakkaita ohjautuu paljon saman asian tiimoilta eri asiantuntijoiden vastaanotoille.