Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Hoidon tarpeen arvioinnin malli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Mallin tavoitteena on varmistaa, että potilas saa aina näyttöön perustuvan ja laadukkaan hoidon tarpeen arvioinnin, joka ohjaa hänet hoitoon oikea-aikaisesti oikealle ammattilaiselle sekä vahvistaa hoidon tarpeen arviointia tekevien työntekijöiden osaamista.

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta, joka aloittaa toimintansa 1.1.2023. Alueeseen kuuluu 20 kuntaa ja yli 400 000 asukasta. 

Hoidon tarpeen arvioinnin mallin kehitystyö on osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman Hoitotakuuhanketta, jossa tavoitellaan mm. palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta, jatkuvuuden parantamista, palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamista sekä kustannusten nousun hillitsemistä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Mallin kohderyhmä on hoidon tarpeen arviota tekevät perusterveydenhuollon ammattilaiset. Mallin työstämiseen osallistuneilla projektisuunnittelijoilla oli omakohtaisia kokemuksia vastaavista tehtävistä. Mallille tehtiin käyttöönottotestaus, johon osallistui hyvinvointialueeltamme ammattilaisia erilaisilla kokemustaustoilla. Mallin todettiin kuvaavan hyvin toimintaa, yhdenmukaistavan toimintaa ja siihen kuuluvan hoidonperusteet.fi -työkalun helpottavan oirekuvan kartoitusta. Suurimmat haasteet liittyivät hoitoonpääsytietojen oikeanlaiseen kirjaukseen. Haasteisiin pyrittiin vastaamaan koulutuksella ja käyttöönoton tuella.

Ratkaisun perusidea

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei ole ollut yhtenäistä hoidon tarpeen arvioinnin mallia, vaan jokainen ammattilainen on toteuttanut sitä parhaaksi näkemällään tavalla. Tämä johtaa vaihtelevaan laatuun ja asukkaiden eri arvoiseen asemaan. Myös hoidontarpeen arvioinnin tietosisältöjen kirjaamisen tasossa oli vaihtelua.

Yhtenäisen hoidon tarpeen arvion mallin avulla asukas saa laadukkaan ja yhtenäisen arvion riippumatta siitä missä tai kenen ammattilaisen toimesta hänen hoidon tarpeensa arvioidaan. Malli huomioi myös hoidon tarpeen arvion kirjaamisen ja tilastoinnin tukien tietojohtamista ja tiedon toisiokäyttöä. Mallista tehtiin ensin versio perusterveydenhuollon vastaanottojen käyttöön ja sen jälkeen suun terveydenhuoltoon, molempiin malleihin tehtiin käyttöönottotestaus ennen koulutuksia ja käyttöönottoa. Mallien luomiseen otettiin mallia Päivystysapu 116117 kirjaamisoppaan ISBAR mallia hyödyntävästä hoidon tarpeen arvion prosessista. Mallissa hyödynnetään työkaluna Hoidonperusteet.fi -sivustoa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Mallin kehittämisessä oli mukana moniammatillinen joukko (18 hlöä) projektisuunnittelijoita, kirjaamisen asiantuntijoita, hoitotieteen opiskelija ja käyttöönottotestauksessa alueemme terveydenhuoltoalan ammattilaisia. 

Käyttöönottotestausten perusteella ja prosessiin kuuluvien osioiden pohjalta suunniteltiin koulutussisältö, joihin pohjautuvat koulutukset järjestettiin keväällä ja syksyllä 2022. Koulutukset olivat samansisältöisiä ja ne nauhoitettiin, jotta ne pystyi katsomaan myös jälkikäteen. Koulutuksia markkinoitiin tehokkaasti ja kuntakohtaisten osallistujien määriä seurattiin. Ei-aktiivisiin kuntiin tehtiin uudelleen markkinointia sähköpostitse. Koulutuksilla tavoitettiin noin kolmasosa perusterveydenhuollon ammattilaisista alueellamme. Molempien koulutusten jälkeen järjestettiin kolmen käyttöönottoa tukevan kyselytunnin sarjat, joihin koulutuksen osallistuneet pääsivät kysymään käyttöönoton myötä heränneitä kysymyksiä Hoitotakuuohjelman projektisuunnittelijalta ja kirjaamisen asiantuntijoilta. Tämän lisäksi kirjaamisen asiantuntijat tekivät käyttöönottoa tukevia käyntejä suoraan toimintayksiköhin. Käyntejä myös markkinoitiin kohdennetusti yksiköihin, joissa ei mittareiden mukaan tapahtunut muutoksia. 

Vuonna 2023 tulemme järjestämään vielä esihenkilöille suunnatut koulutukset, jotta esihenkilöillä olisi valmiudet seurata laadun kehittymistä sekä juurruttaa mallia toimintayksiköihin. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltuvuutta käytäntöön kannattaa pohtia moniammatillisessa työryhmässä. Malli voi olla sovellettavissa eri toiminta-alueille tarvittavien muutosten myötä. Käyttöönottotestaus käyttöympäristössä on suositeltavaa, sillä toimintayksiköt ja alueet ovat erilaisia. Toisella alueella/työympäristössä onnistunut käyttöönottotestaus ei tarkoita, että malli toimii sellaisenaan joka paikassa. Käyttöönottotestauksessa kannattaa olla mukana ammattilaisia, joilla on eri pituisia työkokemustaustoja hoidon tarpeen arviosta. Käyttöönotossa tarvitsee vahvaa tukea tietohallinnosta kirjaamisen osalta ja käyttöönottoa on tuettava myös koulutusten jälkeen (esim. kyselytunnit tai käynnit yksiköissä). Lisäksi mittareihin liittyvistä muutoksista kannattaa viestiä suoraan yksiköihin ja kannustaa onnistumisista ja tarjota tukea sitä tarvitseville. Tietojärjestelmään liittyvät ongelmat tai siihen liittyvä toimintojen tietämätön väärinkäyttö voi estää prosessin onnistumisen kirjaamisen ja tilastoinnin osalta. Nämä ongelmat tai väärinkäytöt saattavat tulla ilmi vasta käyttöönoton jälkeen, kun mittareissa ei näy muutoksia, vaikka toimintaa tehdään näennäisesti ohjeen mukaisesti.

Toimintamallia käyttöönottavilla alueille suositellaan järjestävän koulutukset niin päin, että ensin koulutetaan esihenkilöt ja sitten ammattilaiset. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Mittareina tavoitteille toimivat THL:n hoitoonpääsyn tietokanta- ja laaturaporttien laadun muutokset sekä hoidonperusteet.fi -sivuston käyttömäärät. Mallin myötä hoitoonpääsytietojen laatu on parantunut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ja hoidonperusteet.fi -työkalun käyttö lisääntynyt. Hoitoonpääsytietojen laadun parantumisen myötä on huomattu, että hoitoonpääsyn odottamisen aika näyttää tilastoissa pidentyneen. Tiedon laadun parantuminen tuo ilmi paremmin todellisen tilanteen hoitoonpääsystä.