Hoitajien arviointiosaamisen vahvistaminen ( RRP, P4, I1)
VAKEhyva - Hyvät palvelut HYVÄikä-kärjen tavoitteena on vähentää ikääntyneiden asiakkaiden tarpeettomia päivystyskäyntejä vahvistamalla hoitajien arviointiosaamista. Tarkoituksena on parantaa hoidon laatua ja tukea ikääntyneiden kotona asumista.
Toimintamallin nimi
VAKEhyva - Hyvät palvelut HYVÄikä-kärjen tavoitteena on vähentää ikääntyneiden asiakkaiden tarpeettomia päivystyskäyntejä vahvistamalla hoitajien arviointiosaamista. Tarkoituksena on parantaa hoidon laatua ja tukea ikääntyneiden kotona asumista.
Kuva
Vahvistaa hoitajien osaamista toimintakyvyn arvioinnissa ja muutoksiin reagoinnissa oikea-aikaisesti sekä päivystyksellisissä tilanteissa voinnin arviointiosaamisen ja konsultaatio-osaamisen muodossa. Osaamisen osa-alueet määriteltiin uudessa 2024 jalkautetussa kotihoidon omalääkärimallissa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestörakenne on nuori, mutta 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 6 300 asukkaalla eli 40 % vuoteen 2030. Ikärakenteen muutoksiin perustuvien ennusteiden mukaan alueen sote-kustannusten kasvun ennakoidaan vuosina 2020–2030 olevan keskimäärin 2,3 % vuodessa (koko maassa 1,4 %). Palveluiden järjestämisessä tulee huomioida Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaympäristö.
HYVÄikä-hanke aloitti osaamisen vahvistamisen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kotihoidosta. Toimintamalli on skaalattavissa myös muihin toimialoille. Työ tämän edistämiseksi on jo aloitettu. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kokonaisuudessaan on mukana toimintamallin kehittämisessä.
HYVÄikä-kehittämiskärjen kohderyhmänä ovat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat iäkkäät, joilla on todettua tai piilossa olevaa psyykkiseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvää tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta. Kehittämistyöstä hyötyvät kuitenkin myös ikääntyneiden parissa työskentelevät ammattilaiset.
Hoitajien arviointiosaaminen vahvistamisessa hyödynnettiin moniammatillista tiimiä. Toimintaan on osallistunut muun muassa kotihoidon yksiköiden lähijohtajia, sairaanhoitajia sekä lähihoitajia, tehtäväaluepäälliköitä, lääkäreitä, Liikkuvan sairaalan työntekijöitä sekä viestinnän ja tietohallinnon asiantuntijoita. Menetelminä käytettiin osaamisen kartoituskyselyä ennen ja jälkeen koulutusten, sekä työpajoja, joissa syvennyttiin substanssiin. Myös kotihoidon asiakkaiden kokemuksia selvitettiin kyselyn avulla.
Toimintamallin juurtuminen osaksi organisaation arjen toimintaa on huomioitu läpi kehittämisen ja huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Kaikki toimintamallissa kehitetyt toimenpiteet pohjautuvat aitoihin arjen tarpeisiin, joita on saatu esille erilaisten selvitysten sekä kuulemisten kautta.
Kehittämistyö on tehty vahvasti vanhuspalvelujen toimialaan integroituna ja kaikilla toimenpiteillä on ollut vastinpari toimialalla. Kehittämistyössä pilotoidut toimenpiteet siirretään suunnitelmallisesti toimialan vastinparille kapulanvaihtona ennen hankkeen päättymistä. Pilottien perusteella muotoillaan toimiva, kestävä, kustannustehokas ja tarpeisiin vastaava ehdotus jatkossa hyödynnettäväksi.
Mittariosaaja- ja Arviointiosaajakoulutuksilla pystyttiin vahvistamaan kotihoidon lähihoitajien arviointiosaamista kaikilla osa-alueilla (asteikko 1-5):
- Osaan käyttää BRADEN-mittaria 3,1 -> 3,9
- Osaan käyttää IKINÄ-mittaria 3,3 -> 4,0
- Osaan käyttää MNA-mittaria 3,6 -> 4,1
- Osaan tutkia asiakkaan terveydentilan ABCDE-mallin mukaisesti 2,7 -> 3,3
- Osaan laskea NEWS-pisteet 2,6 -> 3,3
- Osaan konsultoida ISBAR-mallin mukaisesti 2,8 -> 3,1
Lisäksi lähihoitajat kokivat saavansa paremmin tukea päätöksentekoonsa (asteikko 1-5):
- Saan riittävästi tukea oman yksikön kokeneilta hoitajilta 4,3 -> 5,0
- Saan riittävästi tukea Liikkuvan sairaalan hoitajilta 2,8 -> 4,1
- Saan riittävästi tukea oman yksikön lääkäriltä 3,6 -> 4,4
- Saan riittävästi tukea Peijaksen ensiarviolääkäriltä 2,9 -> 4,0
Hoitajien arviointiosaamisen vahvistuminen näkyy myös muun muassa Liikkuvan sairaalaan käyttömäärien lisääntymisenä sekä kotihoidon asiakkaiden päivystyskäyntien ja keskeytysten vähentymisenä. Lisäksi 81 % kotihoidon asiakkaista kokee aina saavansa kotihoidon hoitajilta apua, kun heidän vointinsa huolestuttaa asiakasta (n = 319). Toimintamallin tulokset on esitetty tiivistettynä viereisessä kuvassa.
Kansikuva
