Hyte osaksi monialaista asiakas- ja palveluohjausta Etelä-Savon hyvinvointialueella (RRP, P4, I2, I1, I4)

Toimintamalli edesauttaa hyte-palvelujen löydettävyyttä sekä entistä sujuvampaa ohjausta huomioiden kuntien ja järjestöjen palvelut. Toimintamallilla vahvistetaan ammattilaisten hyte-ajattelua ja yhteisiä alueellisia toimintatapoja.

Toimintaympäristö

Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa ja muutos hyvinvointialueeksi kosketti lähes 8000 työntekijää. Eloisa toimii 12 kunnan alueella ja noin 190:ssä palvelu- tai toimipisteessä. Eloisa tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut noin 133 000 asukkaalle. Silti Eloisa on kooltaan yksi maan pienimmistä hyvinvointialueista.

Hyte osaksi asiakas- ja palveluohjausta Etelä-Savon hyvinvointialueella on toimintamalli, joka edesauttaa hyte-palvelujen löydettävyyttä sekä oikea-aikaista ja entistä sujuvampaa hyte-palveluihin pääsyä huomioiden kuntien ja järjestöjen palvelut. Toimintamallilla vahvistetaan ammattilaisten hyte-ajattelua ja lisätään tietoisuutta alueella tarjolla olevista hyte-palveluista ja toiminnasta. Keskeisenä ohjauksen työkaluna toimii toimintamallityöskentelyssä kehitettävä Etelä-Savon hyvinvointitarjotin.  

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Monialaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluja ja toimintaa (esim. liikunta-, luonto-ja kulttuuripalveluja) järjestävät hyvinvointialueet, kunnat, järjestöt ja seurakunnat. Tällä hetkellä tieto näistä kaikista palveluista on hajallaan ja toimintamallit yhdyspinnoilla ovat vaihtelevat ja hajanaiset. Samalla kun kootaan monialaisia hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen palveluja, luodaan myös uudelle hyvinvointialueelle yhteistä hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen toimintatapaa. Hajallaan olevan tiedon etsiminen vie jatkuvasti myös asiakas- ja palveluohjaajien työaikaa. Yhteen paikkaan koottu tieto nopeuttaa ja selkeyttää työtä. Ammattilaisten perehdytys hyte-ajatteluun tuo hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen näkyväksi ja jatkuvaksi osaksi asiakas- ja palveluohjauksen prosesseja. Toimintamallilla pyritään edistämään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista.

 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hyte-palvelukonseptin tavoitteena on, että hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminta ovat sekä asukkaiden että ammattilaisten helposti löydettävissä ja tähän haasteeseen pyritään Kestävän kasvun Eloisa -hankkeen hyte-kokonaisuudessa vastaamaan. Tavoitteena on kehittää digitaalinen hyte-palvelutarjotin ja sen käyttöä tukemaan monialainen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli Etelä-Savon hyvinvointialueelle. 

Etelä-Savon alueen kuntalaiset:

  • Löytävät hyvinvointia tukevien palveluiden pariin esim. digitaalisen asiointialustan tai suoraan hyvinvointitarjottimen kautta.
  • Mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen vahvistuvat.

Sote-ammattilaiset:

  • Ajantasainen tieto Etelä-Savon alueen käytettävissä olevista eri toimijoiden hyte-palveluista on ammattilaisten käytettävissä. 
  • Hyvinvointitarjotinta hyödynnetään palveluohjauksen välineenä, jolloin asiakkaita voidaan ohjata heille sopiviin palveluihin.

Järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat:

  • Saavat näkyvyyttä asukkaiden ja julkisen sektorin suuntaan. 
  • Tieto palveluista ja toiminnasta saavuttaa kohderyhmää laajasti.
  • Tavoittavat paremmin toimintansa kohderyhmän ja saavat lisää osallistujia toimintaansa.
  • Yhteistyö kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä tiivistyy.

Etelä-Savon kunnat:

  • Tavoittavat paremmin toiminnan kohderyhmää.
  • Saavat lisää osallistujia toimintaan.
  • Yhteistyö kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä tiivistyy.

Etelä-Savon sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala:

  • Ennaltaehkäistään niiden kuntalaisten ohjautumista sote-palveluihin, jotka hyötyvät paremmin esim. kulttuuri- tai liikuntapalveluista tai järjestötoiminnasta.
  • Vähennetään kuntalaisten tarvetta raskaampiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
  • Digiratkaisut tukevat palvelutarpeisiin vastaamista.

Yhteiskunta:

  • Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät.
  • Terveyserot kaventuvat.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen kokonaisuudesta vastaa nelihenkinen tiimi Etelä-Savon hyvinvointialueella. Hankepäällikkö Pirjo Rimpiläinen vastaa kokonaisuudesta. Hankekoordinaattorit Anni Pietarinen ja Laura Kälviäinen vastaavat hankkeen koordinoinnista. Lisäksi Anni vastaa monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin kehittämisestä  ja sen kuvaamisesta Innokylään sekä kuntayhteistyöstä. Lauran vastuualueena on digitaalinen hyvinvointitarjotin ja järjestöyhteistyö. Neljäntenä tiimissä työskentelee asiantuntija Sari Vauhkonen, jonka vastuualueena on koulutuskokonaisuus.

Hyte-tiimin lisäksi kehittäjäjoukkoomme kuuluu ammattilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä kuntien ja järjestöjen palveluista. Olemme koonneet säännöllisesti kokoontuvan asiantuntijajoukon (heimoneuvosto), joka toimii Eloisan hyte-hanketiimin apuna yhteiskehittäen monialaista palvelukonseptia. Kehittämistyössä on alusta asti osallistettu edellä mainittuja tahoja edistäen yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Heimoneuvosto kokoontuu kerran kuukaudessa. Heimoneuvostossa on mukana: 

  • Viestintäasiantuntija
  • Hyvinvointialueen hyte-koordinaattori
  • Mikkelin kaupungin hyte-koordinaattori
  • Kriisikeskuksen johtaja
  • Hyvinvointialueen aluevaltuutettu
  • Vapaaehtointyön koordinaattori
  • Elintapaohjauksen koordinaattori
  • Johtava sosiaalityöntekijä
  • Tietojärjestelmäasiantuntija
  • Hyvinvointialueen palvelualuepäälliköitä ja esihenkilöitä
  • Sosiaalityöntekijä
  • Vastaava sairaanhoitaja

Alueen kuntien hyvinvointikoordinaattoriverkosto on käynnistetty kehittämistyön aikana ja on mukana kehittämistyössä. 

Etelä-Savon maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan (YhES) kanssa on käyty säännöllistä keskustelua kehittämistyön aikana. Järjestöneuvottelukunta on osa Etelä-Savon maakuntaliiton toimintaa ja sen tavoitteena on tuoda yhdistysten ääni esiin maakunnassa.

Hyvinvointialueen toimialoille ja yksiköille on pidetty esittely- ja infotilaisuuksia, joista on saatu ideoita ja palautetta kehittämistyöhön.

Lisäksi toimintamallin luomisessa ja hyvinvointitarjottimen pilotoinnissa on tehty yhteistyötä mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen, ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksen sekä avosairaanhoidon pitkäaikaissairaiden palveluissa.

Tavoiteltu muutos

Vahvistamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisten työssä sekä vahvistamalla yhteisiä alueellisia hyte-toimintamalleja voidaan alueen monialaisten palvelujen ja toiminnan mahdollisuuksia hyödyntää kattavammin. Sosiaali- ja terveydenhuollon viitekehyksessä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen voi tarkoittaa esimerkiksi hyvinvointia tukevien elintapojen edistämistä, ongelmien ehkäisemistä ja arjen tukea. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat hyötyvät siitä, että alueella saatavilla olevat hyte-palvelut ja -toiminta on koordinoitu kiinteäksi osaksi palvelupolkuja. Monialaisen palvelutarpeen tunnistamisen ja määrittelyn tarkoituksena on vastata asiakkaan palvelutarpeisiin mahdollisimman oikea-aikaisesti. 

Muutoksen mittaaminen

Hyvinvointialueen toimialoille on lähetetty alkukartoituskysely hyte-ohjauksesta asiakas- ja potilastyötä tekeville ammattilaisille. Kysely toistetaan myöhemmässä vaiheessa, jotta pystymme arvioimaan tavoiteltujen muutosten toteutumista. Muut seurattavat mittarit:

  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukokonaisuuden hallintamalli on muodostettu hyvinvointialueelle kyllä/ei
  • Palvelukokonaisuuden digitaalisen ratkaisun määrittelytyö ja käyttöönotto 
  • Verkkokoulutuksen valmistuminen ammattilaisille kyllä/ei
  • Toimialainfojen lukumäärä 
  • Konkreettisia työkaluja tuotu ammattilaisten käyttöön mm .hyvinvointitarjotin ja hyte-kortit
  • Kontaktoitujen järjestöjen lukumäärä
  • Järjestöjen määrä lähellä.fi:ssä
  • Kuntien lukumäärä, joilla hyte-palvelukuvauksia (minimikriteerit)
  • Alueellisten PTV-palvelukuvausten (hyte) seurantatyökalussa olevien palvelukuvausten määrä
  • Toimintamalli pilotoitu ikääntyneiden palveluissa
  • Toimintamalli pilotoitu mieleterveys- ja riippuvuuspalveluissa
  • Toimintamalli pilotoitu pitkäaikaissairaiden palveluissa
Toteutussuunnitelma

2023

  • Palvelukonseptin sekä digitaalisen palvelutarjottimen sekä alustan rakenteen ja sisällön suunnittelu ja palvelumuotoilu, toimintaperiaatteet ja keskeiset toimijat (kuntalaiset, kunnat, järjestöt, 3.sektori) 
  • Osallistutaan THL:n koordinoimaan kansalliseen kehittämiseen  
  • Aloitetaan järjestötiedon siirtäminen palvelutietovarantoon (PTV) tai digitaaliselle alustalle 
  • Tarjotaan toimijoille tukea tiedon siirtämiseen 

2024 

  • Määrittely- ja suunnitteluvaihe sekä käyttäjätarpeiden täsmennys tehdään yhdessä kuntalaisten, järjestöjen, kuntien, hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa huomioiden kansallisen kehityksen  
  • Käyttöönottoprojekti 
  • Koulutetaan ja tuetaan monialaisen palvelukonseptia ja hyte-toimintamalleja osaksi sote-ammattilaisten päivittäistä työtä 
  • Kuvataan inv.1 kanssa hyten ja palvelutuotannon digitaalinen asiakasohjausmalli 
  • Autetaan ja tuetaan järjestötiedon tuottamista ptv:oon tai lähellä.fi -alustalle 
  • Osallistutaan kansalliseen kehittämiseen 
  • Pilotoidaan hankkeessa valittujen kohderyhmien kohdalla toimintamalleja digitaalisissa palveluissa 
  • Suunnitellaan jatkokehitystoimenpiteitä muiden kohderyhmien osalta 

2025 

  • Laajennetaan käyttöönottoja siten, että hankkeessa kehitetyt hyte-palvelut ovat hankkeen päättyessä kaikille käytössä  
  • Iteratiivisen ja jatkuvan kehittämisen toimintamallin kehittäminen ja operointi 
  • Vaikuttavuuden arviointi ja mahdollisten tiedolla johtamisen toimintamallien kehittäminen
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen ja digitaalisen palvelutarjottimen kohderyhmänä on koko Etelä-Savon alueen väestö sekä asiakas- ja palveluohjusta tekevät ammattilaiset. 

Asukkaiden osallistamiseksi toteutettiin nimikilpailu uudesta digitaalisesta palvelutarjottimesta keväällä 2024.

Tarmoa palvelutarjottimen pilotointi toteutettiin huhti- toukokuussa 2024, josta saatuja kokemuksia ja palautetta hyödynnetään oman palvelutarjottimen kehittämistyössä. 

Asiakas- ja potilastyötä tekeviä ammattilaisia on osallistettu kehittämistyössä. Ammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia tämän hetkisestä hyte-ohjauksesta on kerätty kyselyn avulla. Alkukartoituskyselyn jälkeen kokoamme ammattilaiset yhteiskehittämisen työpajoihin valituissa pilottiryhmissä kehittämään yhteistä asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallia. Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen ensimmäiset pilotit kohdistuvat nuorten- ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä ikääntyneiden palveluihin ja lisäksi kolmanteen hankkeen kohderyhmään pitkäaikaissairaisiin. 

Toimintamallin kehitystyötä on esitelty vanhus- ja vammaisneuvostolle sekä Yhes-järjestöneuvottelukunnalle.

Etelä-Savon hyvinvointitarjottimen pilotointi on käynnissä marras-joulukuussa 2024 ja pilottiin osallistuu useiden kymmenien ihmisten joukko, joka koostuu sekä asukkaista, että eri tahojen (hyvinvointialue, kunnat ja järjestöt) ammattilaisista. Pilottiin osallistujilta pyydetään palautetta palautekyselyn muodossa. Pilotin jälkeen tarjotin suljetaan jatkokehittelyä varten ennen varsinaista julkaisua.

Ideointi
  1. Hyte-ajattelun herättelytyöpajat valittujen kohderyhmien ammattilaisille (ikääntyneet, MIERI ja pitkäaikaissairaat), joissa tunnistetaan hyte-palveluja ja toimintaa, mietitään ketkä asiakkaat hyötyvät hyte-toiminnasta ja missä vaiheessa palvelupolkuaan sekä pohditaan palvelutarpeen tunnistamista ja digitaalisen hyvinvointitarjottimen käyttöönottoa. Tämä osuus helpottaa ammattilaisia tunnistamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä osana omaa työtään ja lisää ammattilaisten valmiuksia tehdä hyte-ohjausta entistä tarkoituksenmukaisemmin.
  2. Hyte-esittelyt/perehdytykset eri toimialoille ja eri yksiköihin. Tämä lisää tietoisuutta hyvinvoinnin j terveyden edistämisestä ja tuo näkyväksi toimintamalliin liittyvien työkalujen kuten digitaalisen hyvinvointitarjottimen mahdollisuuksia osana sujuvampaa asiakas- ja palveluohjausta.
  3. Verkkokoulutuskokonaisuuden luominen ammattilaisille (hyvinvointia edistävä työote), joka on jokaisen saatavilla intrassa. Tämä koulutuskokonaisuus tuo hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen jokaisen ammattilaisen ulottuville.
  4. Matalan kynnyksen hyte-palvelujen tunnistaminen ja liittäminen osaksi monialaista asiakas- ja palveluohjausta (vapaaehtoistyön koordinaattorin, OLKA-toiminnan ja REISSU-ELLUN kanssa suunniteltu yhteistyö). Tämä osuus tuo näkyväksi olemassa olevia matalan kynnyksen hyte-palveluja ja liittää uudet työkalut (esim.hyvinvointitarjotin) osaksi olemassa olevia käytäntöjä.
  5. Yhteistyötä kuntien kanssa tiivistetään säännöllisillä hyte-koordinaattoreiden verkostotapaamisilla. Säännöllinen toimiva alueellinen verkosto takaa asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin jatkumisen ja juurtumisen, koska kunnilla on myös iso vastuu omien hyte-palvelujen kuvaamisessa palvelutietovarantoon.
  6. Järjestöjen osalta tehdään tiivistä yhteistyötä lähellä.fi:n kanssa ja aktiivisella tiedonjakamisella ja konkreettisella koulutuksella ja tuella pyritään saamaan järjestöt kuvaamaan omat hyte-palvelunsa joko lähellä.fi:in tai palvelutietovarantoon.
Liitteet
Kuva
Hyte-palvelujen ja toiminnan tunnistamista.
Työpajoissa tunnistettiin hyte-palveluja ja -toimintaa.
Kuva
Ketkä asiakkaat hyötyvät hyte-toiminnasta ja missä vaiheessa palvelupolkua?
Työpajoissa pohdittiin, ketkä asiakkaat hyötyvät hyte-toiminnasta ja missä vaiheessa palvelupolkua?
Kuva
Digitaalisen palvelutarjottimen käytön vaiheet.
Viimeisissä työpajoissa pohdittiin digitaalisen palvelutarjottimen käytön vaiheita.
Kuva
Muita toiveita digitaalisen palvelutarjottimen suhteen.
Työpajoissa ideoitiin tulevan hyvinvointitarjottimen ominaisuuksia.
Idean valinta

Lähdemme edistämään ja kehittämään hyte-koulutuskokonaisuutta sote-ammattilaisille. Koulutustuskokonaisuuden yleisenä tavoitteena on auttaa ammattilaisia tunnistamaan hyte-toiminta, sen tarve asiakastyössä ja sen merkitys yksilön hyvinvoinnin tukemisessa sekä sote-palvelujen keventämisessä.​

  • Koulutuskokonaisuuden toteutuksella taataan hyte-toiminnan tunnistaminen ja toimintaan ohjaaminen sote-palvelujen lisäksi tai niiden sijasta.​

  • ​Hyte-toiminnan tuntemus, toiminnan tarpeen tunnistaminen sekä toimintaan ohjaaminen on osa jokaisen asiakastyötä tekevän sote-ammattilaisen arkea. ​

     

Liitteet
Kuva
Hyte-koulutuskokonaisuus.
Hyte-koulutuskokonaisuuden perusidea.
Idean konkretisointi ja visualisointi

Koulutuskokonaisuus pitää sisällään useita eri toimenpiteitä, joista ensimmäinen kehittämisen vaihe on ollut hyte-työpajat valittujen kohderyhmien sote-ammattilaisille. Työpajoista nousseiden ideoiden ja ajatusten pohjalta kehittämistyötä jatketaan hyte-verkkokoulutusmateriaalin luomisella sote-ammattilaisille siten, että materiaali on jokaisen toimialan saatavilla. Työpajoista nousseiden ideoiden ja ajatusten pohjalta jatkuu myös oman hyvinvointitarjottimen kehittämistyö. Koulutuskokonaisuus tuo hyte-ajattelun asiakas- ja palveluohjauksen prosesseihin ja liittää myös uuden hyvinvointitarjottimen osaksi ohjausprosesseja ja ammattilaisten työtä. Verkkokoulutusmateriaalin lisäksi ammattilaisille suunnataan "Muista pelata hyte-kortti" -kampanja, joka tuo hyte-huoneentaulut työpisteille ja asiakastiloihin sekä ammattilaisten omat hyte-kortit ammattilaiskäyttöön ja asiakkaille jaettavat hyte-kortit, joista pääsee QR-koodin kautta uudelle Etelä-Savon hyvinvointitarjottimelle.

Liitteet
Kuva
Hyte työotteena sote-ammattilaisen työssä.
Hyte työotteena sote-ammattilaisen työssä.
Ratkaisun testaaminen

Toteutussuunnitelman aikataulu kuvina.

Liitteet
Kuva
Toteutuksen vuosikello 2024
Toteutuksen vuosikello 2024
Kuva
Totutuksen vuosikello 2025
Toteutuksen vuosikello 2025
Ratkaisun perusidea

Hyte osaksi asiakas- ja palveluohjausta Etelä-Savon hyvinvointialueella on toimintamalli, joka edesauttaa hyte-palvelujen löydettävyyttä sekä oikea-aikaista ja entistä sujuvampaa hyte-palveluihin pääsyä huomioiden kuntien ja järjestöjen palvelut. Toimintamallilla vahvistetaan ammattilaisten hyte-ajattelua ja lisätään tietoisuutta alueella tarjolla olevista hyte-palveluista ja toiminnasta. Keskeisenä ohjauksen työkaluna toimii Etelä-Savon hyvinvointitarjotin. Toimintamallissa kuvataan myös Etelä-Savon alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyörakenne.

 

Liitteet
Kuva
Alueellisen hyte-yhteistyörakenteen toimijat: alueelliset yhteistyöverkostot ja toiminnot, kunnat ja hyvinvointialue.
Etelä-Savon alueellinen hyte-yhteistyörakenne
Kuva
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut helposti löydettäväksi Etelä-Savossa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut helposti löydettäväksi Etelä-Savossa
Kuva
Etelä-Savon hyvinvointitarjotin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukena
Etelä-Savon hyvinvointitarjotin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukena
Kuva
Erilaisia polkuja hyte-toiminnan pariin: itsenäisesti tai läheisen kanssa, matalan kynnyksen ammattilaisen tuella, sote-ammattilaisen tuella tai OLKA-pisteen avustuksella.
Erilaisia polkuja hyte-toiminnan pariin
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyte osaksi monialaista asiakas- ja palveluohjausta -toimintamalli vaatii eri tahojen yhteistyötä ja pysyviä rakenteita yhteistyön toteuttamiseksi. Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi alueellisen kumppanuusstrategian 11.12.2024. Kumppanuusstrategiassa määritellään alueen yhteistyön toteuttamisesta eri toimijoiden (hva, kunnat, maakuntaliitto, järjestötoimijat, yritykset) kesken. Etelä-Savon hyvinvointialueella  kokoontuu myös säännöllisesti hyte-koordinaattoreiden verkosto, jossa on mukana hyvinvointialueen sekä alueen kuntien hyvinvointikoordinaattorit. Tämän verkoston lisäksi kokoontuu kuntien PTV-verkosto, jossa kunnat tekevät yhteistyötä palvelujen kuvaamiseksi palvelutietovarantoon. Verkostojen pysyvyys vaatii hankekauden jälkeisen koordinoinnin. Hyte-koordinaattoreiden verkostoa koordinoi hyvinvointialueen hyte-koordinaattori ja kuntien PTV-verkostoa jokainen alueen kunta omalla vorollaan. Kumppanuusstrategian ja  pysyvien verkostojen avulla varmistetaan palvelutietovarannon  päivitystyö ja ajantasaisuus myös tulevaisuudessa.

Toimintamallin keskiössä on uusi Etelä-Savon hyvinvointitarjotin, jonka levittäminen ja juurruttaminen tapahtuu vuoden 2025 alusta eteenpäin. Omassa organisaatossa toimintamalli levitetään "pelaa hyte-kortti" -kampanjalla, jossa ammattilaisten käyttöön tuodaan konkreettinen asiakkaille jaettava esite/kortti, josta pääsee QR-koodin kautta hyvinvointitarjottimelle. Tämän lisäksi hyvinvointialueen ammattilaisille luodaan hyte-koulutuskokonaisuus, joka löytyy intrasta sekä jokaisen työntekijän perehdytyskokonaisuudesta. Tällä koulutuskokonaisuudella vahvistetaan ammattilaisten hyte-ajattelua ja tuodaan hyvinvointitarjotin osaksi arkea. Hyte tai palvelutarjotin tuodaan myös osaksi eri yksiköiden fraaseja ja toimintakäsikirjoja, jolloin se leviää osaksi arjen toimintaa ja siitä tulee vakiintunut tapa toimia.

Levittämisen ja juurruttamisen vaiheessa tarvitaan aika- ja henkilöstöresursseja eli henkilöitä, jotka voivat luoda koulutuskokonaisuuden ja tiedottaa siitä organisaation sisällä eri yksiköille sekä jakaa tarvittavat materiaalit (hyte-kortit). Etelä-Savon toimintamallin juurruttamisessa on ollut kolme täysipäiväistä hankehenkilöä ja tämän lisäksi aikaa ja osaamista on saatu säännöllisesti kokoontuvalta asiantuntijoiden joukolta (heimoneuvosto) sekä organisaation viestintäyksiköltä ja muilta asiantuntijoilta. Sama kokoonpano hoitaa levittämisen ja markkinoinnin organisaation ulkopuolelle, vaikka siinä suurena apuna on alueen eri verkostot, joista maininta edellä. Verkostojen avulla Etelä-Savon hyvinvointitarjotin levitetään organisaation ulkopuolelle.

Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin juurruttaminen edellyttää Etelä-Savon hyvinvointitarjottimen levittämisen myös organisaation ulkopuolelle kaikkien alueen asukkaiden käyttöön. Tämä lisää asukkaiden itsenäistä tiedonhakua ja tuo ennaltaehkäisevät palvelut kaikkien ulottuville yhteen paikkaan. 

Erityistä tukea tarvitsevien ja heikossa asemassa olevien tukena monialaisessa asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallissa ovat monet matalan kynnyksen ohjauspaikat, kuten Etelä-Savon hyvinvointialueen elintapaohjaus, ikäneuvolatoiminta ja kolmelta paikkakunnalta löytyvät OLKA-pisteet.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Hyte osaksi monialaista asiakas- ja palveluohjausta on toimintamalli, joka soveltuu alueen jokaiselle asiakas- ja potilastyötä tekevälle ammattilaiselle ja työkaluna toimii Etelä-Savon hyvinvointitarjotin. Hyvinvointitarjotin on toki myös jokaisen asukkaan saatavilla itsenäisesti käytettäväksi. Hyte-ajattelun vahvistamisessa ja hyvinvointitarjottimen jalkautuksessa on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että ammattilaiset ovat mukana toimintamallin kehittämisessä ja rakentamisessa. Toimintamalli muotoutuu jokaisen toimialan omista tarpeista käsin ja voi sisältää erilaisia ratkaisuja toimialasta riippuen. Etelä-Savon hyvinvointialueella yhteiskehittämistä tehtiin ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksen, mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen sekä pitkäaikaissairaiden palvelujen kanssa. Yhteiskehittäminen sisälsi mm. työpajoja, joissa heräteltiin hyte-ajattelua ja pohdittiin mitä hyte on osana omaa työtä. Työpajojen kautta Etelä-Savon hyvinvointitarjotin tuli osaksi asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalleja ja prosesseja. Jos toimialat eivät ole kehittämistyössä mukana, on toimintamalli vaikea juurruttaa ja saada osaksi arjen työtä.

Tärkeänä osana toimintamallia on hyvinvointitarjottimelta löytyvien hyte-palvelujen ajantasaisuus ja tämä vaatii alueellisesti organisoitua pysyvää toimintaa ja toimintaa tukevia rakenteita. Etelä-Savon hyvinvointialueella tämä tarkoittaa alueellista kumppanuusstrategiaa, hyte-koordinaattoreiden verkostoa sekä PTV-päivittäjien verkostoa, joiden toiminta jatkuu toimintamallin käyttöönoton jälkeen ja Etelä-Savon hyvinvointitarjotin jää osaksi asiakas- ja palveluohjausta hyvinvointialueella ja muissa alueen organisaatioissa.

Palvelutietovarantoon on liittynyt toimintamallin kehittämisessä myös monia haasteita. Palvelutietovaranto voi tuntua liian raskaalta päivitettävältä monille pienille järjestötoimijoille. Tässä haasteessa on kansallisesti tarjottu järjestöille mahdollisuutta kuvata tiedot lähellä.fi -palvelun kautta, mikä onkin tuonut paljon järjestötoimijoita mukaan. Järjestöille olisi kuitenkin löydyttävä myös tukea lähellä.fi:n käyttöön omalta alueelta. Etelä-Savon alueella tällaista jatkuvaa ja pysyvää tukea järjestöille ei tällä hetkellä ole olemassa ja aiheuttaa haasteen järjestötiedon ajantasaisuudessa ja lisääntymisessä tulevaisuudessa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukokonaisuuden hallintamalli on muodostettu hyvinvointialueelle. Tämä tavoite on täyttynyt kumppanuusstrategian sekä pysyvien verkostojen (hyte-koorditaattorit ja PTV-verkosto)  luomisella hyvinvointialueella.
  • Palvelukokonaisuuden digitaalisen ratkaisun määrittelytyö ja käyttöönotto. Digitaalinen ratkaisu on Etelä-Savon hyvinvointitarjotin, jonka määrittelytyö tehtiin vuoden 2024 aikana, pilotointi 26.11.-31.12.2024 ja käyttöönotto tapahtuu tammi-helmikuussa 2025. 
  • Verkkokoulutuksen valmistuminen ammattilaisille. Verkkokoulutuksesta on valmistunut osa vuoden 2024 aikana ja koulutus täydentyy vuoden 2025 kuluessa. Valmistunut osa on jo ammattilaisten saatavilla intrassa.
  • Toimialainfojen lukumäärä :16
  • Konkreettisia työkaluja tuotu ammattilaisten käyttöön mm .hyvinvointitarjotin ja hyte-kortit. Hyvinvointitarjotin tuotu ammattilaisille pilotointiin marraskuussa 2024.  Tarjotin julkaistaan käyttöön tammi-helmikuussa 2025. Tällöin myös julkaistaan hyte-kortit ammattilaisten työkaluksi puheeksioton tueksi.
  • Kontaktoitujen järjestöjen lukumäärä: 561
  • Järjestöjen määrä lähellä.fi:ssä: 160 järjestöä Etelä-Savon alueella.
  • Kuntien lukumäärä, joilla hyte-palvelukuvauksia (minimikriteerit): 11
  • Alueellisten PTV-palvelukuvausten (hyte-minimikriteerit) seurantatyökalussa olevien palvelukuvausten määrä: 446 ( minimikriteerit ja niitä täydentävät: 519)
  • Toimintamalli on pilotoitu ikääntyneiden palveluissa joulukuussa 2024.
  • Toimintamalli on pilotoitu mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa joulukuussa 2024.
  • Toimintamalli on pilotoitu pitkäaikaissairaiden palveluissa joulukuussa 2024.