Palvelupolut ja toimintamallit mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa, Etelä-Savon HVA (RRP, P4, I1, I2)
Etelä-Savon hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin luodaan sekä nuorten että aikuisten palveluihin yhtenäinen toimintamalli arviointijaksolle, hoitojaksolle ja hoidon päättämiselle.
Toimintamallin nimi
Etelä-Savon hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin luodaan sekä nuorten että aikuisten palveluihin yhtenäinen toimintamalli arviointijaksolle, hoitojaksolle ja hoidon päättämiselle.
Hoitoon hakeutuminen
Alle 18-vuotiaiden nuorten hoitoon hakeutuminen tapahtuu lasten ja nuorten Palveluluukun kautta. Palveluluukussa tehdään hoidon tarpeen arvio yhdessä nuoren ja/tai huoltajan kanssa ja mikäli hoidon tarve yhteydenotossa todetaan, annetaan Palveluluukusta ensikäyntiaika nuorten mielenterveysvastaanotolle.
18-vuotiaiden ja sitä vanhempien hoitoon hakeutuminen tapahtuu Terveysneuvon kautta, jossa toteutetaan ensivaiheen hoidon tarpeen arviointi ja asiakkaan ohjaaminen hoidonporrastuksen mukaisiin palveluihin. Täydennä!
Hoitoon hakeutumisen yhteydessä asiakas ohjataan täyttämään terapia- tai interventionavigaattori ennen ensikäyntiä.
Arviointijakson toimintamalli
Arviointijakso on tavoitteellinen, asiakasta ja sidosryhmiä osallistava sekä selkeästi etenevä kokonaisuus, jonka lopputuloksena asiakkaalla on arvioinnin perusteella laadittu hoitosuunnitelma tai hoidon tarpeen todetaan päättyneen. Arviointijakso koostuu noin 1-5 käynnistä ja se pyritään pitämään lyhyenä, max. 3-4 viikon pituisena. Jakso jakaantuu kolmeen vaiheeseen, jotka voivat toteutua yhdellä käynnillä tai jakaantua useille käynneille. Toimintamallin mukaisesti tehty arviointijakso mahdollistaa sujuvan ja nopean hoidon aloituksen.
-
Luottamuksen rakentaminen
-
Tavoitteet
-
Tilannekartoitus -> fraasipohja ohjaa
-
Mittarit
-
Verkoston huomioiminen
-
Kirjaaminen
-
Hoitosuunnitelma
Hoitojakson ja hoidon päättämisen toimintamalli
Hoitojakso on napakka, selkeä kokonaisuus, jolla on alku ja loppu. Hoitojakso koostuu pääsääntöisesti 8-10 käynnistä, mutta jakso voi olla lyhyempikin tai tarvittaessa yli 10 käyntiä. Hoitojakso pohjautuu arviointijakson aikana potilaan kanssa yhdessä sovittuun, perusteltuun hoitosuunnitelmaan, johon potilas on sitoutunut. Hoitojakson tavoitteet määritellään jakson alussa ja niitä seurataan väliarvioinnilla 3kk välein. Hoitojakso päätetään loppuarvioon, jossa hoidon vaikuttavuutta arvioidaan asetettuihin tavoitteisiin. Toimintamallin mukaisesti toteutettu hoitojakso varmistaa potilaalle ymmärrettävän ja yhdenmukaisen kokonaisuuden itse hoidon alueellisista tai tarpeen mukaisista eroavaisuuksista huolimatta
-
Hoitosuunnitelman tarkennus
-
Tavoitteet
-
Struktuuri
-
Hoidon lopetuksen valmistelu
-
Luottamuksen ja yhteistyösuhteen syventäminen, osallisuus
-
Verkoston huomiointi
-
Hoidon etenemisen seuranta, mittarit
-
Väliarvio viimeistään 3 kk päästä
-
Jakso voi olla lyhyempikin tai tarvittaessa yli 10 käyntiä
-
Hoitojakso päättyy perusteiden täyttyessä
-
Potilaan ja työntekijän arvio, mittarit
-
Palaute
-
Kirjaaminen
-
Jatkosuunnitelma, loppuarvio
Hoidon saatavuus perusterveydenhuollossa Etelä-Savossa on ollut haasteellista jo ennen Covid-19-pandemiaa. Asukkaiden palvelutarpeeseen ei ole pystytty vastaamaan, mikä on johtanut hoitovelan syntymiseen. Viime vuosina Etelä-Savon alueella nuorten ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet merkittävästi (kasvua 5–10 prosenttiyksikköä) ja joka viides lukiolaisista kärsii koulu-uupumuksesta.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa psykososiaalisten palveluiden kysyntä on kasvanut, samalla kun hoitoon pääsy on heikentynyt. Osa palvelutarpeesta on jäänyt pandemian vaikutusten vuoksi huomaamatta. Covid-19-pandemian seurauksena Etelä-Savossa hoitovelkaa on syntynyt pääasiassa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidon psykiatrian puolella.
Nuorten kouluterveyskyselyn mukaan sekä ahdistus että koulu-uupumus ovat lisääntyneet. Tilastojen perusteella näyttäisi siltä, että myöskään raskaammat hoitopolut eivät ole onnistuneet nuorten hyvinvoinnin lisäämisessä. Mielenterveys- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten osuus Etelä-Savossa on korkeampi kuin koko maan vertailuluku.
Toimintamallien kehittämisen kohderyhmänä on ollut sekä mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden pth-henkilöstö että asiakkaat.
Etelä-Savon hyvinvointialueella mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista kohderyhmänä ovat olleet perusterveydenhuollon yksiköt sekä nuorten että aikuisten palveluista. Yksiköt ovat koostuneet perusterveydenhuollon mielenterveys- ja riippuvuusvastaanotoista sekä perusterveydenhuollon osastosta. Osa yksiköistä sijoittuu hyvinvointialueen ns. suurempiin kaupunkeihin ja osa pienempiin ns. ympäristökuntiin.
Asiakkaina näissä palveluissa ovat 13-vuotiaat ja sitä vanhemmat nuoret sekä aikuiset.
Toimintamallin käyttöönotto ja käyttö ei vaadi uutta henkilöstöä hyvinvointialueella.
Toimintamallin kehittämisen ja käyttöönoton yhteydessä on käytetty ajallisia henkilöstöresursseja:
- Toimintamallin juurruttamisen tueksi järjestettiin työpaja, jossa suunniteltiin toimintamallin jalkautus sekä tuki mallin juurtumiselle käytäntöön. Työpajaan osallistuivat yksiköiden esihenkilöt sekä työntekijöitä.
- Juurruttamisen tueksi jokaiseen työyksikköön nimettiin ns. toimintamallilähettiläät, joiden tehtävänä on ollut ylläpitää keskustelua toimintamallista sekä toimia tarvittaessa tukena muille työntekijöille mallin käyttöönotossa. Toimintamallilähettiläiden toimintaa on tuettu säännöllisillä tapaamisilla hyödyntäen näin myös vertaistukea.
- Juurruttamisen tueksi esihenkilöistä kasattiin ns. jalkautustiimi, jonka tehtävänä on ollut varmistaa toimintamallin käyttöön ottaminen omissa yksiköissä sekä tuen tarjoaminen työntekijöille. Jalkautustiimissä on esihenkilöjäsen jokaisesta yksiköstä. Jalkautustiimiä on tavattu kahden viikon välein.
Toimintamallin käyttö käyttöönoton jälkeen ei vaadi enempää ajallista resurssia kuin perustyö.
Asiakkaiden osalta tavoitteena oli sujuva hoitoon pääsy, tasa-arvoinen ja laadukas palvelu sekä vaikuttava hoito. Kehittämistyön jälkeen voidaan todeta, että
- Hoitojonoja on pystytty lyhentämään ja osin purkamaan kokonaan.
- Hoitoon pääsy toteutuu yhdenvertaisesti hyvinvointialueella.
- Käyntimäärät pth-palveluissa ovat lisääntyneet ja esh:ssa sekä käynnit että lähetteet ovat vähentyneet. Painopistettä on tavoitteiden mukaisesti pystytty siirtämään pth-palveluihin.
- Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoitotakuu toteutuu. Ensikäyntiaika pystytään antamaan ensimmäisellä yhteydenotolla, mikäli hoidon tarve on todettu.
- Aikuisten palveluissa hoitotakuu?
Työntekijöiden osalta yhdenmukaiset toimintatavat helpottavat hoidon suunnittelua ja toteuttamista. Onko tähän päästy?
Kansikuva
