Hyvinvointia elintavoilla -digipolku. Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Hyvinvointia elintavoilla -digipolku tarjoaa tietoa ja työkaluja, joiden avulla asiakas voi tehdä elintapamuutoksia. Digipolku on osa Pohteen etäelintapaohjauksen toimintamallia.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue eli Pohde on yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista, josta löytyy 30 kuntaa. Pohjois-Pohjanmaan asukasluku on kasvanut vuosittain useiden vuosikymmenien ajan. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Hyvinvointialueista Pohde on väestöltään tällä hetkellä nuorin, mutta yksi alueista, joissa väestön ikärakenne muuttuu nopeimmin.
Pohjois-Pohjanmaalla sairastavuus on koko maan keskiarvoon verrattuna varsin yleistä, mutta työkyvyttömyydessä ero koko maan tasoon on pienempi. Suurin osa Pohjois-Pohjanmaan asukkaista kokee elävänsä hyvää elämää, mutta tyytyväisyys on heikentynyt. Sairastavuusindeksi on ollut Pohjois-Pohjanmaalla pitkään korkea.
Vuoden 2024 THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla 20–64-vuotiaiden lihavien aikuisten prosentuaalinen määrä on kasvussa vuoteen 2022 verrattuna (kehon painoindeksi BMI ≥ 30 kg/m2). Lisäksi 20-64-vuotiailla terveyttä ja hyvinvointia edistävät elintavat ovat pääasiassa heikentyneet kahden vuoden aikana: riittämättömästi nukkuvien, terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien, niukasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja syövien, päivittäin tupakka- tai nikotiinituotteita käyttävien ja riittämättömästi nukkuvien osuus on kasvussa. Onnelliseksi itsensä kokeneiden määrä on myös laskussa.
Hyvinvointialueen keskiössä on pohjoispohjalainen ihminen. Painopiste on peruspalveluissa ja varhaisessa ongelmien ehkäisyssä. Hyvinvointialueiden tehtävänä on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut.
Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus – yhdessä tehden on Pohteen strategiaan kirjattu palvelulupaus. Pohjois-Pohjanmaalla ennaltaehkäisy, omatoiminen riskeihin varautuminen, palvelujen vaikuttavuus ja toimivat lähipalvelut ovat lähtökohta sujuvalle arjelle. Järjestöt ja seurakunnat toimivat Pohteen kumppaneina hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä.
Lähteet:
Kuntien väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä ovat suurimmat maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla
Miten Pohjois-Pohjanmaalla voidaan? Hyvinvointikertomus aluehallituksen käsittelyssä
Pohde - Tietoa meistä
https://pohde.fi/tietoa-meista/
THL Sotkanet. Tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista.
Kuva
.png){kind=small}
Aikuisväestön toimintakyvyn positiivinen kehitys pysähtyi 2010-luvulla ja toimintarajoitteisten ihmisten määrä tulee väistämättä kasvamaan väestön ikääntyessä. Väestön työkyky ei ole enää parantunut ja se on jopa huonontunut työelämän vaatimusten samanaikaisesti kasvettua. Keskeiset kansantaudit ja monet epäsuotuisat elintavat ja riskitekijät, kuten lihavuus, huono ravitsemus, vähäinen liikunta, tupakointi ja päihteiden käyttö, heikentävät toimintakykyä.
Kansantaudit ja niiden riskitekijät vaikuttavat merkittävästi ihmisten toiminta- ja työkykyyn. Väestön terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia on tuettava pitkäjänteisellä yhteiskuntapolitiikalla sekä panostamalla sairauksien ehkäisyyn ja hyvään hoitoon. Suomessa aikuisväestöstä arviolta vähintään neljänneksellä on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tämä aiheuttaa merkittävää haittaa yksilön elämänlaatuun, mutta myös paljon kustannuksia yhteiskunnalle. Tyypin 2 diabetes on yksi esimerkki sairaudesta, jonka esiintyvyyttä on mahdollista ehkäistä elintapaohjauksella.
Väestörakenne ja sen kehitys vaikuttavat kehittämistyöhön. Kestävän kasvun ohjelma 2-kehittämishankkeen tavoitteena on esimerkiksi parantaa hoitoon pääsyä ja palvelujen saatavuutta. Hankkeen päätavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä ja palvelujen saatavuutta sekä purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Edistää hoito-, palvelu- ja kuntoutusketjujen saumattomuutta, hoidon jatkuvuutta, monialaista yhteistyötä ja palveluiden yhteensovittamista eri toimijoiden välillä. Erityishuomiota on kiinnitetty kansalliseen ja YTA-tasoiseen yhteistyöhön eri palveluiden kehittämisessä.
Hankkeessa vahvistetaan digitaalisten palveluiden katveeseen jääville asukkaille tarjottavia palveluita ja heitä tuetaan digitaalisten palveluiden käyttöönotossa. Digitaalisia palveluja kehittämällä ja käyttöön ottamalla edistetään fyysisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hoitotakuun toteutumista. Vaikuttavien digitaalisten palveluiden käyttö vapauttaa henkilöresurssia asiakastyöhön ja lisää palveluiden tasavertaista saatavuutta. Tavoitteena on vahvistaa työkyvyn ja työllistymisen tukea etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa ja lisätä osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta sekä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta.
Hyvinvoinnin edistämisen palvelukonseptissa edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Palvelukonseptissa on kyse hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen kokoamisesta yhteen paikkaan asukkaiden ja ammattilaisten helposti löydettäväksi sekä hyödynnettäväksi. Tarkoituksena on tukea ja motivoida asukkaita itsenäiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä asiakasohjauksesta ennaltaehkäiseviin, kuntien ja kolmannen sektorin tarjoamiin palveluihin.
Hyvinvointialueella on vastuu elintapaohjauksen kokonaiskoordinaatiosta. Hyvinvointialueen on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan. Vastaavasti kuntien tulee tukea asiantuntijuudellaan hyvinvointialuetta. Lisäksi on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Elintapaohjauksella tarkoitetaan prosessia, jossa yksilöille tai ryhmälle tarjotaan neuvoja, ohjausta ja tukea, jotta he voivat tehdä myönteisiä muutoksia elintapoihinsa. Näihin muutoksiin voi kuulua ruokavalion parantaminen, liikkumisen tai kulttuurin lisääminen, stressin hallinta, riittävä uni ja riskikäyttäytymisen, kuten nikotiinituotteiden ja liiallisen alkoholinkäytön välttäminen.
Elintapaohjauksen tavoitteena on auttaa omaksumaan tapoja ja käyttäytymistä, jotka voivat parantaa terveyttä ja hyvinvointia, vähentää kroonisten sairauksien riskiä ja parantaa elämänlaatua. Tekemällä kestäviä elämäntapamuutoksia voidaan vähentää lääketieteellisten toimenpiteiden tarvetta.
Digihyvinvointiin liittyen suomalaisilla työikäisillä on yleisesti hyvät digitaidot verrattuna muiden Euroopan maiden työikäisiin. Työikäiset hyödyntävät digitaalisia palveluita ja –ympäristöjä kohtuullisen aktiivisesti myös vapaa-ajallaan muun muassa arjen asioiden hoitamiseen ja sosiaaliseen yhteydenpitoon.
Työikäisten haasteet digihyvinvoinnin osalta muun muassa liittyvät seuraaviin asioihin:
- Jatkuvasti muuttuvien ja kehittyvien työelämän digitaalisten ohjelmien, alustojen ja vaatimusten mukana pysyminen – vaatii työelämän digitaitojen ja -osaamisen jatkuvaa kehittämistä sekä uuden oppimista, joka voi olla kuormittavaa ja vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiin.
- Osalla työikäisistä ei ole motivaatiota ja digipalveluista saatavia hyötyjä ei koeta riittäväksi – mikäli henkilön kokemus on, ettei digitaalisista laitteista ja palveluista ole hänelle tarpeeksi hyötyä, niin hän ei motivoidu opettelemaan käyttämään niitä. Tästä voi seurata syrjäytymistä yhteiskunnasta ja arjen sujuvuus heikkenee.
- Kohderyhmästä erityisesti digitukea tarvitsevina esille nousevat työttömät, toimintarajoitteiset, syrjäytymisuhan alaiset ja maahanmuuttajat – miten huolehditaan työelämän ulkopuolelle jäävien ja muiden heikommassa asemassa olevien digitaitojen ylläpitämisestä ja kehittämisestä?
Miten pohjoispohjalaiset voivat digihyvinvoinnin näkökulmasta?
Pohjoispohjalaisilla on yleisesti hyvät digitaidot ja he osaavat käyttää digitaalisia palveluita, alustoja ja yhteyksiä oman elämänsä tukena, joka lisää arjen sujuvuutta ja hyvinvointia. Taloudelliset haasteet saattavat vaikuttaa siihen, ettei henkilöillä ole varaa hankkia tarvittavia digitaalisia laitteita ja yhteyksiä, joka puolestaan lisää digitaalista epätasa-arvoa. Digitukea sitä tarvitseville ei ole riittävästi saatavilla tai se ei ole helposti löydettävissä. Digiturvallisuuteen liittyvät uhkat kasvavat, jotka aiheuttavat turvattomuutta ja pelkoa.
Lähteet:
Elintapaohjauksen tarkistuslistoista tukea yhdyspintatyön suunnitteluun
https://thl.fi/-/elintapaohjauksen-tarkistuslistoista-tukea-yhdyspintatyon-suunnitteluun-1
Kestävän kasvun ohjelma 2
Pohjoispohjalaisten hyvinvoinnin tietopaketti Digihyvinvointi
https://pohde.fi/wp-content/uploads/2023/05/Hyvinvointikertomus-liite-digihyvinvointi.pdf
Digipolun valmistelu ja suunnittelu alkoi hankkeessa 9/2024, jolloin ilmeni tarve asiakkaan elintapamuutosta tukevalle digitaaliselle työkalulle Pohteen yksilö- ja ryhmämuotoisen etäelintapaohjauksen rinnalle. Etäelintapaohjauspilotin aikana vuonna 2024 etäelintapaohjauksen asiakkailla oli mahdollisuus saada käyttöönsä Onnikka-sovellus, joka on käyttäytymisen ja elintapojen muutoksenhallintaa tukeva ohjelma. Onnikan käyttöä etäelintapaohjauksen toimintamallissa ei ollut enää pilotin jälkeen mahdollisuutta jatkaa. Digipolun avulla haluttiin lisäksi helpottaa viestintää asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Onnikan käyttö ei mahdollistanut yhteydenpitoa asiakkaan ja ammattilaisen välillä.
Digipolun sisältöjä tuotettiin yhdessä projektisuunnittelijan, projektityöntekijöiden sekä ravitsemusterapeutin kanssa. Digipolun sisällöissä sekä harjoituksissa hyödynnetään hyväksymis- ja omistautumisterapeuttista menetelmää (HOT). Lisäksi etäelintapaohjauspilotissa nousseiden asiakastarpeiden pohjalta polulle valikoitui aihesisältöä kehosuhteesta ja tunnesyömisestä. Pohteen Terveyskylän digitaalisten palveluiden asiantuntijoilta saatiin tukea digipolun kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.
Digipolulla on tietosisältöä, harjoituksia, harjoitusvideoita, kuuntelutehtäviä ja päiväkirjoja. Digipolku suositellaan läpikäytäväksi viikko kerrallaan järjestyksessä ja polulla on vapaa etenemisjärjestys. Jokainen viikko alkaa tietoisuustaitoharjoituksella. Jokaiseen viikkoon liittyy aihealue sekä siihen liittyvä itsenäisesti tehtävä harjoitus.
Kun digipolun sisällöt olivat valmiit, järjestettiin kehittäjäryhmän ja digitaalisten palveluiden asiantuntijoiden kanssa testaustilaisuus, jonka tehtiin teknisiä korjauksia ja parannuksia digipolun sisältöihin ja saavutettavuuteen. Digipolku käyttöönotettiin 1/25 alkaen ensimmäisillä etäelintapaohjauksen asiakkailla. Samalla alkoi polun pilotointi, joka jatkuu edelleen koko hankkeen ajan vuoden 2025 loppuun saakka. Asiakkailla on mahdollista antaa digipolusta palautetta polun eri vaiheissa. Palautetta polulla pyydetään erityisesti sen jälkeen, kun asiakas on käynyt koko digipolun läpi.
Digipolku tukee terveydenhuollon elintapojen yksilö/ryhmänohjausta. Digipolku tarjoaa tietoa ja työkaluja, joiden avulla voi muuttaa terveyskäyttäytymistä ja tehdä elintapamuutoksia kestävästi. Polun sisältöinä ovat liikkuminen, terveyttä edistävä ravitsemus, painonhallinta, uni, mielen hyvinvointi, alkoholi, nikotiinituotteet, suunterveys, taloudellinen hyvinvointi, kulttuurihyvinvointi ja elintapamuutos.
Polku tukee digitaalisin menetelmin Käypä Hoito-suositusten mukaista elintapasairauksien hoitoa ja ennaltaehkäisee sairauksien ilmaantuvuutta. Työskentely elämäntapamuutoksen polulla pohjautuu Hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiin (HOT). Se edustaa aktiivista työskentelytapaa ja tähtää siihen, että asiakas voi kehittyä, oppia uusia taitoja ja lisätä psykologista joustavuutta.
Työskentelyn tärkein päämäärä on auttaa elämään elinvoimaista ja merkityksellistä terveyttä ja hyvinvointia tukevaa elämää. Terveellisten elintapojen omaksuminen parantaa työ- ja toimintakykyä. Digipolun avulla mahdollistetaan elintapaohjaus nykyistä laajemmalle asiakaskunnalle. Digipolku ohjaa tarvittaessa erilaisten palvelujen piiriin ja yhdistyy hyvinvointialueen Reittis- Kohti hyvinvointia verkkosivustoon, jolloin asiakkaiden monialainen palveluohjaus helpottuu.
-
Laadulliset hyödyt asiakkaan kannalta:
Palvelu on helposti saatavilla.
Palvelu ei ole riippuvainen ajasta tai paikasta.
Säästää asiakkaalle aiheutuvia kustannuksia.
Tieto on luotettavaa ja ammattilaisten tuottamaa.
Yhteydenpito ammattilaisen ja asiakkaan välillä helpottuu.
Mahdollisuus saada ammattilaisen ohjausta.
Asiakas voi edetä polulla omaan tahtiin ja palata halutessaan aikaisempien aihesisältöjen pariin. - Laadulliset hyödyt ammattilaisen kannalta:
Puhelinkontaktien sijaan asiakkaan asioita voidaan hoitaa digipolun viestitoiminnoilla.
Asiakas voidaan ohjata tarkistamaan kysymiään tietoja digipolulta.
Ammattilainen kokee työn mielekkääksi.
Polku tehostaa työajan käyttöä.
Polun avulla voi tukea asiakkaan omahoitoa. -
Laadulliset hyödyt organisaation kannalta:
Hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden parannus ja kustannusten säästö.
Mahdollistetaan prosessinomaista elintapaohjausta tukeva palvelu entistä laajemmalle asiakaskunnalle.
Laadulliset mittarit:
- Asiakastyytyväisyys: Asiakkailta kerättävä palaute digipolun käytettävyydestä,
hyödyllisyydestä ja vaikutuksesta heidän elintapamuutokseensa. Tyytyväiset asiakkaat sitoutuvat paremmin omahoitoon, mikä voi vähentää pitkän aikavälin kustannuksia. - Ammattilaisten tyytyväisyys: Miten digipolku tukee heidän työtään? Esimerkiksi työajan säästö, järjestelmien käytettävyys ja työn mielekkyys.
- Parempi saavutettavuus: Digipolku mahdollistaa asiakkaille tuen ilman fyysistä käyntiä,
mikä lisää palveluiden yhdenvertaisuutta. - Hoidon tuloksellisuus: Digipolku tarjoaa jatkuvaa tukea, mikä voi parantaa elintapamuutosten pitkäaikaisuutta, kansantaudin hoitotasapainoa ja vähentää mahdollista lääkityksen tarvetta.
Tavoiteltujen muutosten saavuttamisen todentamiseen käytetään seuraavia tietoja:
- Palveluun lisättyjen asiakkaiden määrä
- Palveluun kirjautuneiden asiakkaiden määrä
- Asiakaspalautteet
- Ammattilaispalautteet
Elintapamuutosten vaikuttavuuden arvioinnissa pohditaan jatkoon eri mittaritietojen saamista ja hyödyntämistä osana etäelintapaohjauksen toimintamallin vaikuttavuuden arviointia.
Elintapaohjauksen ammattilainen motivoi ja ohjaa asiakkaan polulle, kun tarve elintapojen muuttamiseen on todettu ja asiakas on halukas muutostyöskentelyyn. Digipolulla hyödynnetään Pohteen Reittis -Kohti hyvinvointia -verkkosivuston tietosisältöjä, joiden avulla asiakas voi löytää lisää ammattilaisten koostamaa luotettavaa tietoa oman elintapamuutoksensa tueksi. Ammattilainen antaa tarvittaessa palautetta asiakkaan edetessä polulla. Elintapaohjauksen asiakastapaamisissa kannustetaan asiakasta kirjautumaan polulle ja etenemään siellä säännöllisesti. Säännölliset viikoittaiset polulle kirjautumismuistutukset sähköpostiviestillä ja/tai tekstiviestillä voivat auttaa lisäämään polun käyttöä.
Jos asiakkaalla ei ole riittävästi osaamista digitaalisen palvelun käyttöön, pyritään häntä ohjaamaan etäkontaktein polun käyttämiseen tarvittaessa. Riittävät kontaktit asiakkaan kanssa tukevat polun käyttöä. Asiakkaan lähettämiin viesteihin reagoidaan kolmen arkipäivän sisällä.
Johdon ja lähiesihenkilöiden sitoutuminen toimintamallin toteuttamiseen on tärkeää. Toiminnan käynnistäminen vaatii ammattilaisten kouluttamista ja perehdyttämistä. Polulla tarvitaan elintapaohjauksen ammattilaisia, joten riittävä työresurssi on turvattava.
Polun käyttöönottoa tuettiin kouluttamalla ammattilaisia etänä Teamsin välityksellä. Ammattilaisille tuotettiin Teamsin perehtymiskansioon perehtymismateriaalia käytön tueksi. Pohteen intranet-sivustolla on lisäksi yleisiä Terveyskylän digipolun ohjevideoita ammattilaisille. Teams toimii hankkeen aikana yhteydenpitokanavana elintapaohjauksen ammattilaisten ja hankkeen suunnittelijoiden välillä. Säännöllisesti järjestetään Teams-keskusteluja, joiden yhteydessä ammattilaisilla on mahdollisuus kysyä etäelintapaohjaukseen ja/tai Digipolkuun liittyviä kysymyksiä. Digipolkua kehitetään jatkossa edelleen ammattilais- ja asiakaspalautteiden perusteella.
Terveyden ja sairaanhoidon palveluissa käytettävä digipolku on tarkoitettu työikäisille 18–65-vuotiaille asiakkaille tukemaan elintapamuutosta. Asiakaskohderyhmänä ovat aikuiset Pohteen etäelintapaohjauksen asiakkaat. Digipolku rekisteröidään pääsääntöisesti kaikille etäelintapaohjauksen asiakkaalle. Se tukee etänä toteutettavaa elintapojen yksilö- tai ryhmänohjausta ja voi toimia myös itsenäisenä digitaalisena työkaluna.
Polun ammattilaiskohderyhmänä ovat Pohteen etäelintapaohjausta toteuttavat ammattilaiset.
Etäelintapaohjauksen pilotissa nousi tarve myös ikääntyvien, yli 65-vuotiaiden yhteneväiselle elintapaohjauksen toimintamallille. Digipolun jatkokehittämisessä tulisikin huomioida ikääntyvien elintapaohjaukseen liittyvät aihealueet samalla kun yli 65-vuotiaiden elintapaohjauksen toimintamallia kehitetään jatkossa Pohteelle.
Kuva
Digipolun suunnittelun alussa tutustuttiin Terveyskylän Pohteen Elintavat työkyvyn tukena -digipolkuun.
Etäelintapaohjauksen työpajassa havaittuja keskeisiä huomioita, jotka ovat hyvä huomioida myös digipolun jatkokehittämisessä.
- Asiakkaat kaipaavat konkreettisia työkaluja ja helposti omaksuttavaa tietoa.
- Digitaalisuus mahdollistaa laajemman tavoittavuuden, mutta sen tulee olla helppokäyttöistä ja tukea yksilöllistä muutosprosessia.
- Motivaation ylläpitäminen on keskeistä. On tärkeää panostaa pitkäjänteiseen tukeen ja seurantaan.
Digitaalisuus mahdollistaa laajemman tavoittavuuden, mutta sen tulee olla helppokäyttöistä ja tukea yksilöllistä muutosprosessia.
Jatkossa elintapaohjauksen toimintamallin kehittämisen rinnalla pyritään huomioimaan myös ikääntyvien tietosisällöt ja varmistamaan polun helppokäyttöisyys huolehtimalla digipolun ohjeiden selkeydestä ja saavutettavuudesta.
Digipolun käyttöön ottamisen ohjaamisella on iso merkitys erityisesti silloin, kun asiakkaan digitaidot ovat puutteelliset. Tukea digitaaliseen asiointiin -verkkosivulta asiakas voi saada opastusta digitaalisten palveluiden käyttöön Pohteella.