Hyvinvointia elintavoilla -digipolku. Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Hyvinvointia elintavoilla -digipolku tarjoaa tietoa ja työkaluja, joiden avulla asiakas voi tehdä elintapamuutoksia. Digipolku on osa Pohteen etäelintapaohjauksen toimintamallia.
Toimintamallin nimi
Hyvinvointia elintavoilla -digipolku tarjoaa tietoa ja työkaluja, joiden avulla asiakas voi tehdä elintapamuutoksia. Digipolku on osa Pohteen etäelintapaohjauksen toimintamallia.
Digipolku on tarkoitettu työikäisille 18–65-vuotiaille Pohteen elintapaohjauksen asiakkaille, joilla on halu muuttaa elintapojaan ja jotka kokevat tarvitsevansa siihen tukea. Tarkoituksena on, että digipolku tukee terveydenhuollon etäyhteydellä tai kasvokkain tapahtuvaa elintapojen yksilö- ja ryhmänohjausta. Tavoitteena on, että asiakas saa monipuolista tukea elintapamuutokseen ja omahoitoon sitoutuminen paranee. Asiakas saa luotettavaa tietoa kellonajasta riippumatta.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue eli Pohde on yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista, josta löytyy 30 kuntaa. Pohjois-Pohjanmaan asukasluku on kasvanut vuosittain useiden vuosikymmenien ajan. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Hyvinvointialueista Pohde on väestöltään tällä hetkellä nuorin, mutta yksi alueista, joissa väestön ikärakenne muuttuu nopeimmin.
Pohjois-Pohjanmaalla sairastavuus on koko maan keskiarvoon verrattuna varsin yleistä, mutta työkyvyttömyydessä ero koko maan tasoon on pienempi. Suurin osa Pohjois-Pohjanmaan asukkaista kokee elävänsä hyvää elämää, mutta tyytyväisyys on heikentynyt. Sairastavuusindeksi on ollut Pohjois-Pohjanmaalla pitkään korkea.
Vuoden 2024 THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla 20–64-vuotiaiden lihavien aikuisten prosentuaalinen määrä on kasvussa vuoteen 2022 verrattuna (kehon painoindeksi BMI ≥ 30 kg/m2). Lisäksi 20-64-vuotiailla terveyttä ja hyvinvointia edistävät elintavat ovat pääasiassa heikentyneet kahden vuoden aikana: riittämättömästi nukkuvien, terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien, niukasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja syövien, päivittäin tupakka- tai nikotiinituotteita käyttävien ja riittämättömästi nukkuvien osuus on kasvussa. Onnelliseksi itsensä kokeneiden määrä on myös laskussa.
Hyvinvointialueen keskiössä on pohjoispohjalainen ihminen. Painopiste on peruspalveluissa ja varhaisessa ongelmien ehkäisyssä. Hyvinvointialueiden tehtävänä on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut.
Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus – yhdessä tehden on Pohteen strategiaan kirjattu palvelulupaus. Pohjois-Pohjanmaalla ennaltaehkäisy, omatoiminen riskeihin varautuminen, palvelujen vaikuttavuus ja toimivat lähipalvelut ovat lähtökohta sujuvalle arjelle. Järjestöt ja seurakunnat toimivat Pohteen kumppaneina hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä.
Lähteet:
Kuntien väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä ovat suurimmat maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla
Miten Pohjois-Pohjanmaalla voidaan? Hyvinvointikertomus aluehallituksen käsittelyssä
Pohde - Tietoa meistä
https://pohde.fi/tietoa-meista/
THL Sotkanet. Tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista.
Terveyden ja sairaanhoidon palveluissa käytettävä digipolku on tarkoitettu työikäisille 18–65-vuotiaille asiakkaille tukemaan elintapamuutosta. Asiakaskohderyhmänä ovat aikuiset Pohteen etäelintapaohjauksen asiakkaat. Digipolku rekisteröidään pääsääntöisesti kaikille etäelintapaohjauksen asiakkaalle. Se tukee etänä toteutettavaa elintapojen yksilö- tai ryhmänohjausta ja voi toimia myös itsenäisenä digitaalisena työkaluna.
Polun ammattilaiskohderyhmänä ovat Pohteen etäelintapaohjausta toteuttavat ammattilaiset.
Etäelintapaohjauksen pilotissa nousi tarve myös ikääntyvien, yli 65-vuotiaiden yhteneväiselle elintapaohjauksen toimintamallille. Digipolun jatkokehittämisessä tulisikin huomioida ikääntyvien elintapaohjaukseen liittyvät aihealueet samalla kun yli 65-vuotiaiden elintapaohjauksen toimintamallia kehitetään jatkossa Pohteelle.
Hankkeen jälkeen etäelintapaohjauksen toimintamallista ja sen kehittämisestä vastaa Pohteen terveyden ja sairaanhoidon palvelualueen asiantuntijat. Digipolun kehittämistä jatketaan RRP2 hankkeen toimesta 12/2025 asti ja sen jälkeen Terveyden ja sairaanhoidon palvelualueen nimettyjen ammattilaisten toimesta.
Hankkeen aikana valitaan digipolun vastuukäyttäjät, jotka voivat jatkossa antaa polun käyttöoikeudet uusille elintapaohjauksen ammattilaisille. Uudet työntekijät perehdytetään digipolun käyttöön osana elintapaohjauksen toimintamallin perehdyttämistä. Digipolulle on valittu pääkäyttäjä terveyden- ja sairaanhoidon palvelualueelta, joka vastaa digipolun pääkäyttäjän tehtävistä hankkeen jälkeen.
Toimintamallin toteuttaminen edellyttää johdon ja lähiesihenkilöiden sitoutumisen toimintamalliin sekä riittävien resurssien mahdollistamisen työntekijöille.
3/2025 digipolulle on linkitetty Pohteen Reittis -Kohti hyvinvointia -verkkosivuston eri teemasisältöjä, mikä tukee asiakkaan monialaista palveluohjausta.
Digipolkua kehitetään vuoden 2025 aikana polun pilotoinnin aikana kerätyn ammattilais- ja asiakaspalautteen perusteella.
Kansikuva
