Hyvinvointilähete ja -lähetti tukena Covid-19 -pandemian jälkeisessä arjessa
Hyvinvointilähete-toimintamallin avulla tuetaan sodankyläläisten hyvinvointia ja vahvistetaan resilienssiä erilaisissa tarpeissa yhteisöllisin keinoin. Hyvinvointilähete toimii yli palvelujärjestelmän sektorirajojen linkittäen esim. kunnan, soten ja järjestöjen toimijoita.
Oivalla ja ymmärrä
Sodankylä sijaitsee Keski-Lapissa ja kunnassa asuu 8 265 asukasta (2020).
Kunnan sosiaali- ja terveysalan toimijat työskentelevät Hyvinvointikeskus Sopukassa, lukuun ottamatta osaa ikäihmisten ja sosiaalipalveluiden toimintoja. Sodankylässä hyvinvoinnin ja osallisuuden keskeisiä toimijoita ovat myös muun muassa kansalaisopisto, järjestökeskus Kitinen ja seurakunta.
Kunnan toiminnan tarkoituksena on luoda hyvän elämän edellytyksiä alueen asukkaille. Vuoden 2020 kehitysvisio on ollut olla hallitusti kasvava ja kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa on hyvät liikenneyhteydet ja ihmisten turvallista elää, asua ja yrittää. Kunnan arvot ovat luonto, yhteisöllisyys, innovatiivisuus ja taloudellinen vastuullisuus.
Kyseessä on toimintamalli, jossa ihmistä tuetaan yhteisöllisin keinoin. Kohderyhmänä ovat aikuiset henkilöt, joiden tarpeisiin on vaikea vastata olemassa olevilla sosiaali- ja terveyspalveluilla tai hyvinvointilähetetoiminta toimii niiden rinnalla. Ihminen voi tarvita tukea elämäntapamuutoksissa, yksinäisyyden lievittymisessä, suruprosessissa tai muussa arkea haastavassa elämäntilanteessa.
Tavoitteena on saatella hyvinvointilähettien tukemana ihminen näkemään ja kokemaan itsensä osana yhteisöä, osallistumaan kansalaisyhteiskuntaan sekä muuttaa tilannetta, joka olisi ollut uhka hänen hyvinvoinnilleen sekä psyykkiselle että fyysiselle terveydelle.
Kehitettävän toimintamallin eli hyvinvointilähetteen ajatuksena on toimia vaihtoehtona, apuna tai lisänä muille kunnan tuottamille palveluille. Tarkoituksena on saattaa tuensaaja toimimaan itsenäisesti aktiivisena osallisena yhteisössä.
Hyvinvointiläheteprosessissa käytetään THL:n osallisuusindikaattoria sekä positiivisen mielenterveyden mittaria. Keräämme myös kyselyn avulla tietoa hyvinvointiläheteiltä, näin saamme arvioita hyvinvointilähettilään työstä, koulutuksesta ja kokemuksista.
Kohderyhmänä hyvinvointilähete-hankkeessa ovat sodankylälaiset työikäiset sekä sellaiset ikäihmiset, joille toimintamallista on hyötyä. Kohderyhmällä saattaa olla haasteina elämässä yksinäisyys, terveysongelmat tai esimerkiksi sosiaaliset haasteet. Hyvinvointilähetteen avulla pystytään tarjoamaan tukea, joka täydentää muita palveluita tai jopa ennalta ehkäisee sote-palveluiden tarpeen. Akuutti kriisi tai selkeä ammattilaisavun tarve on kuitenkin erotettava hyvinvointilähetteestä.
Kuvittele ja kokeile
Toimintamallin pohjana on Britanniassa luotu social prescribing, jota on hyödynnetty Lapin sairaanhoitopiirin Linkki lappilaiseen hyvinvointiin- hankkeessa. Sodankylän toimintamalli hyödyntää em. hankkeessa luotua toimintamallia huomioiden Sodankylän kunnan erityispiirteet.
Tulevaisuutta ajatellen on mietitty esimerkiksi positiivisen mielenterveyden mittarin täyttämisen ajankohtaa ja sitä, kuka mittarin täyttää. On pohdittu olisiko hyvä, että lähettävä taho täyttäisi lähetteen saajasta positiivisen mielenterveyden mittarin ja sitten asiakkuuden lopussa lähetteen saaja täyttäisi saman mittarin omalla arviolla mahdollisesta muutoksesta.
Lähetteen tekemisessä on mietitty tulevaisuutta ajatellen, että olisiko helpompaa, jos eri lähetteet olisi koottuna samalle verkkoalustalle sen sijaan, että olisi eri ohjelmia eri lähetteille. Tällöin ammattilaisen ei tarvitsisi luoda tunnuksia eri alustoille vaan saisi tehtyä samoilla tunnuksilla lähetteen mihin tahansa. Tällöin olisi vaivattomampaa löytää oikea palvelu oikealle asiakkaalle.
Hyvinvointilähettien koulutus kehittyy koko ajan esille tulleiden tarpeiden ja koulutuksen järjestäjän mukana. Läheteiltä ja koordinaattoreilta on tullut esille tarpeita lisäkoulutukselle.
Hyvinvointilähettien koulutuksen jatkuvuus ja kehittäminen.
Hyvinvointilähettien kouluttaminen tulisi olla säännöllistä. Koulutus hyvinvointilähetiksi tulisi olla tarpeeksi lyhyt kokonaisuus, jotta päästäisiin mahdollisimman pian kentälle toimimaan tuensaajien kanssa. Siitä huolimatta olisi hyvä tarjota hyvinvointiläheteille säännöllistä lisäkoulutusta mentoroinnin ja tukitoiminnan ohella, jotta taidot ja tiedot ovat tuoreita ja toiminta kehittyy sitä mukaan entisestään.
Hyvinvointilähetit kokevat tarvitsevansa lisää koulutusta erilaisiin asiakastilanteisiin ja oman osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen.