Iäkkäiden yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden edistäminen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella (RRP,P4,I1)
Kohderyhmään kuuluville tarjotaan kodinhoidollista tukea, jossa huomioidaan asiakkaan osallisuus ja aktiivinen rooli. Tehtävät suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa ja yhdessä tekemiseen jätetään riittävästi aikaa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kohderyhmään kuuluville tarjotaan kodinhoidollista tukea, jossa huomioidaan asiakkaan osallisuus ja aktiivinen rooli. Tehtävät suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa ja yhdessä tekemiseen jätetään riittävästi aikaa.
Toimintamalli lyhyesti
Toimintamallin kohderyhmänä ovat 65 vuotta täyttäneet kotihoidon asiakkaat, jotka kokevat yksinäisyyttä ja osattomuutta, ja joiden arjen tukiverkostot ovat olemattomat. Kohderyhmällä on yksinäisyydestä johtuvan toimintakyvyn laskun vuoksi kyvyttömyys hoitaa arjen välttämättömiä tehtäviä.
Kohderyhmälle tarjotaan kodinhoidollista tukea, jossa huomioidaan asiakkaan osallisuus ja aktiivinen rooli. Tehtävät suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa ja yhdessä tekemiseen jätetään riittävästi aikaa. Yhteisen tekemisen kautta asiakasta aktivoidaan arjen askareisiin. Tällä vähennetään arjen toimettomuutta ja tyhjyyden kokemusta ja pyritään kohdentaman asiakkaan mielialaa.
Toimintamallia pilotoidaan vuoden 2024 aikana ja pilotin aikaisena palveluntuottajakumppanina toimii Gubbe Sydänystävät Oy. Yrityksen työntekijät on koulutettu yksinäisen ihmisen kohtaamiseen ja huomioimiseen.
Yksinäisyyttä kokevat asiakkaat kuormittavat nyt kotihoidon palvelua, koska palveluvalikoimassa ei ole soveltuvaa palvelua heidän tukemiseensa. Toimintamallin myötä pyritään tunnistamaan aiempaa paremmin asiakkaan yksinäisyys ja todellinen palveluntarve ja tätä kautta kohdentamaan heille soveltuvaa palvelua ja vähentämään näin ohjausta kotihoidon palveluihin. Näin kotihoidon hoitajat voivat keskittyä paremmin hoidollisiin asiakkaisiin.
Toimintamalli sisältää viisi vaihetta:
1. Yksinäisyyden tunnistaminen Kotikuntoutuksen arviointijaksolla: Asiakkaan mahdollinen yksinäisyyden kokemus ja arjen tukiverkostot tunnistetaan asiakasta haastattelemalla. Yksinäisyyttä ja verkostoja koskeva tieto kirjataan asiakastietojärjestelmään. Toimintakyvyn arvioinnissa erotetaan yksinäisyyteen liittyvät tarpeet muusta avun tarpeesta.
2. Palveluiden suunnittelu: Asiakkaan ongelmat ja tarpeet arvioidaan yhdessä asiakasvastaavan, hoitajan sekä mahdollisesti omaisen kanssa kotikuntoutusjakson päättyessä. Asiakkaan palveluntarve jaetaan hoidolliseen ja kodinhoidolliseen tarpeeseen ja sovitaan palveluiden tuottamistavasta ja arviointivälistä. Mikäli asiakas on jo kotihoidon asiakas, kotihoidon palvelutunteja vähennetään suhteessa muun palvelutuottajan (pilotissa Gubbe Sydänystävä Oy) palvelutunteihin.
3. Palveluiden toteutus: Asiakas siirtyy kotikuntoutuksesta kotihoitoon. Kotihoito saa tiedon palveluja koskevasta suunnitelmasta ja tilaa palvelun kodinhoidollisiin, yhdessä tehtäviin arjen askareisiin (pilotissa Gubbe-palvelu).
4. Palveluiden arviointi: Asiakas kertoo jokaisella käynnillä Gubben avustajalle, mikä on hänelle kulloinkin tärkein arjen askare. Gubben avustaja myös pyytää asiakkaalta palautetta jokaisen käynnin jälkeen. Tilaaja (hva:n kotihoito) ja palvelutuottajan (Gubbe) edustaja käyvät säännöllisesti läpi asiakkaan toimintakykyä, hänelle suunniteltuja palveluja ja käytettyjä auttamisen menetelmiä. Arviointi tehdään 6 kuukauden välein.
5. Toiminnallinen ja taloudellinen arviointi: Pilotin päättyessä arvioidaan sekä asiakashyötyjä että toimintamallin taloudellista vaikuttavuutta. Muutosta asiakkaiden mielialassa, yksinäisyyden ja osattomuuden kokemuksessa mitataan iRAi HC -arvioinnilla. Asiakkaiden osalta tarkastellaan myös hoito- ja palvelusuunnitelmien tavoitteiden toteutumista, mm. asiakkaan hakeutumista kodin ulkopuoliseen toimintaan. Asiakkailta kerätään lisäksi tietoa palvelukokemuksesta. Mallin taloudellista hyötyä tarkastellaan eri mittareilla, mm. asiakkaiden kotihoidon tuntien määrän, kotihoidon vähäisen palvelutarpeen asiakkaiden määrän sekä tuotannon tuntihintojen vertailun kautta.
Toimintamallilla halutaan vahvistaa erityisesti:
-
ikääntyneen yksinäisyyden ja osattomuuden tunnistamista ja tämän kirjaamista heti asiakkuuden alkuvaiheessa,
-
ongelman parempaa huomioimista palvelujen suunnittelussa sekä
-
asiakaslähtöistä toimintatapaa arjen aktiivisuuden ja osallisuuden lisäämisessä. Näin asiakas saa itselleen oikeantyyppistä palvelua riittävän ajoissa palveluntuottajalta, jonka työntekijät on perehdytetty erityisesti yksinäisyyden tukeen.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidon asiakkaista keskimäärin 28% kokee yksinäisyyttä ja 35% sosiaalista vetäytymistä. Alueelliset erot hyvinvointialueen sisällä ovat merkittäviä (lähde: iRAI HC -järjestelmä).
Ikääntyneiden yksinäisyyden kokemukseen on olennaista tarttua monesta eri syystä. Yksinäisyyden kokemuksella on suoria vaikutuksia ikääntyneen terveydentilaan, esim. kognitioon ja muistisairauksiin ja tätä kautta palvelutarpeen kasvuun. Yksinäisyyden kokemus näyttäytyy myös päivystyskäynteinä, neuvonta- ja ajanvarauspalveluiden sekä esim. terveyspalveluiden häiriökysyntänä sekä runsaina yhteydenottoina 112-palveluun.
Taloustilanne hyvinvointialueilla on haastava. Alijäämäinen talous pakottaa etsimään uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja aiempaa edullisemmin. Yksinäisyyden tunnistamisella ja tähän soveltuvia palveluja tarjoamalla, voidaan vähentää kalliimpien palvelujen kysyntää.
Hyvinvointialueet kärsivät henkilöstöpulasta: terveydenhuollon koulutettua henkilöstöä on ollut viime vuosina vaikea saada. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että hoitotyöhön koulutettu henkilöstö voi keskittyä hoitotyöhön ja muunlaisesta tuesta hyötyvät asiakkaat kyetään ohjaamaan heille paremmin soveltuviin palveluihin. Kotihoidon asiakkaiden osalta tämä voi tarkoittaa sitä, että kotihoidon asiakkaan palvelut rakentuvat jatkossa erilaisista kokonaisuuksista, joista vain osa toteutetaan kotihoidon resurssein.
Kohderyhmä on yli 65 vuotta täyttäneet kotihoidon asiakkaat, jotka kokevat yksinäisyyttä ja osattomuutta, ja joiden arjen tukiverkostot ovat olemattomat. Kohderyhmällä on yksinäisyydestä johtuvan toimintakyvyn laskun vuoksi kyvyttömyys hoitaa arjen välttämättömiä tehtäviä.
Asiakkaiden valinnassa on hyödynnetty iRAI HC –järjestelmää ja tästä on tarkasteltu mm. yksinäisyyden ja osattomuuden kokemusta sekä niitä asiakkaista, joilla ei ole yhtään läheistä ihmistä. Lisäksi on huomioitu kotihoidon henkilöstön kokemus asiakkaista. Asiakkaiden taustatietoja selvittäessä havaittiin myös, että useimmat heistä ovat vähävaraisia.
Asiakas on toimintamallin keskiössä. Toimintamalli perustuu asiakkaan osallistamiseen ja aktivointiin. Häntä tuetaan arjen askareissa ja vähennetään näin arjen toimettomuuden ja tyhjyyden kokemusta. Asiakas valitsee itse askareet, jotka kulloinkin ovat hänen mielestään tärkeimpiä. Yhdessä tekeminen tapahtuu rauhassa ja läsnäolo on vahvaa. Näin voidaan vaikuttaa yksinäisyyden kokemukseen ja mielialaan.
Pilotoitava toimintamalli vastaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen (LUVN) Kotiin vietävien palvelujen palvelustrategiaa ja on osaltaan tukemassa strategian jalkauttamista. Tämä tuo vahvan pohjan toimintamallin juurruttamiselle.
Pilotin aikana syntyviä tuotoksia työstetään yhdessä henkilöstön kanssa. Tällä varmistetaan, että näiden käyttöönotto olisi mahdollisimman sujuvaa. Projektipäällikkö tarjoaa pilottialueen henkilöstölle vahvaa sparraustukea pilotin aikana. Hän kiertää mm. pilotin aikana alueen kotihoidon yksiköt ja käy yhdessä esihenkilöiden ja henkilöstön kanssa läpi asiakkaiden hoitosuunnitelmia ja tukee uudenlaisen arviointitavan (yksinäisyydestä aiheutuva palvelutarve vs. hoidollinen palvelutarve) käyttöönottoa. Esihenkilöitä sparrataan myös asiakkuuksien kokonaishallinnan osalta.
Pilotin tuotoksia otetaan vakituiseen käyttöön jo pilotin aikana, esimerkkinä yksinäisyyden tunnistamiseen liittyvät haastattelukysymykset ja kirjauskäytännöt.
Toimintamalli tullaan konseptoimaan. Konseptiin sisältyvät prosessikuvaukset, ohjautumisen asiakaskriteerit ym. kuvataan huolellisesti, jolla varmistetaan pilotoinnin jälkeistä yhtenäistä käyttöönottoa.
Projektin kesto on pidempi kuin toimintamallin pilotti. Tällä on haluttu varmistaa, että projektiresurssia on käytössä juurruttamiseen pilotin jälkeen.
Parin kuukauden pilotoinnin jälkeen on saatavissa alustavia tuloksia:
Asiakkaiden yksinäisyyteen liittyvät tarpeet on kyetty erottelemaan muusta avuntarpeesta ja pilottialueen kotihoidon hoitajien käynnit on kyetty kohdentamaan aiempaa paremmin vain hoidolliseen avuntarpeeseen.
Asiakkaiden kotihoidon palvelutuntien määrää on kyetty vähentämään, kun asiakas saanut kotiapupalvelua palvelutuottajan tuottamana (Gubbe Sydänystävät Oy:n avustaja).
Asiakaskokemus on parantunut: asiakkaat ovat kertoneet pääsevänsä ulos ja voivansa tehdä itse omat kauppaostoksensa.