IBD-potilaan hoito- ja palveluketju, Kainuun hyvinvointialue (RRP P4, I1 ja I4)
Toimintamalli kokoaa IBD-potilaan tarvitsemat palvelut hoito- ja palveluketjuun. Hoito- ja palveluketju kuvataan asiakaslähtöisesti hyvinvointialueen verkkosivuille.
Oivalla ja ymmärrä
Vuoden 2023 syksyllä Kainuun hyvinvointialueelle valmistui Saila Tiirolan YAMK-opinnäytetyö "IBD- potilaan digihoitopolku erikoissairaanhoidon poliklinikalla". Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää asiakaslähtöinen hoitopolku erikoissairaanhoidon poliklinikalle. Nyt Kestävän kasvun Kainuu II- hankkeessa on tarkoituksena kehittää jo luotua hoito- ja palveluketjua ja sen sisältöä sekä saada se kuvattua hyvinvointialueen verkkosivuille.
Tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD=Inflammatory Bowel Diseases) ovat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus eli colitis ulcerosa. Kainuun hyvinvointialueella IBD- potilaita on noin tuhat. IBD-potilaiden määrä on kasvamaan päin Kainuussa, kuten valtakunnallisestikin. Potilaiden seuranta on järjestetty Kainuun hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon poliklinikalla.
Varhainen oireiden tunnistaminen ja oikea-aikainen hoidon aloitus lisäävät IBD-potilaan toimintakykyä ja hyvinvointia sekä vähentävän sairaudesta aiheutuvia kustannuksia.
Tarve IBD-potilaan hoito- ja palveluketjun kehittämiselle on noussut Kainuun väestöpohjasta sekä hyvinvointialueen toimijoiden tarpeesta.
Asiakaslähtöisen IBD-potilaan hoito- ja palveluketjuun liittyen Kainuun hyvinvointialueella on tehty ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, jonka pohjalta yhteiskehittämisen toimin hoito- ja palveluketjua muokataan ja täydennetään. Hoito- ja palveluketju ja sen sisältö tuotetaan hyvinvointialueen verkkosivuille, joten se jokaisen kansalaisen saavutettavissa.
IBD-potilaan hoito- ja palveluketjun yhteiskehittämiseen osallistuvat vatsatautien poliklinikalta hoitajia, lääkäreitä sekä kehittäjäasiakkaita.
- Yhteiskehittämisen työryhmässä tarkasteltiin opinnäytetyön aikaansaannoksena tullutta IBD-potilaan hoito- ja palveluketjua. Tämän pohjalta pohdittiin potilaan hoidon kontaktipisteet ja haasteet, joita esiintyy potilaan hoidossa. Näiden pohjalta tehtiin tarvittavia muutoksia hoito- ja palveluketjuun.
- Toisesssa yhteiskehittämisen työryhmässä käytiin läpi ensimmäisessä tapaamisessa muodostunut uudistunut hoito- ja palveluketju. Yhteiskehittämisen työryhmässä keskusteltiin ja tuotettiin sisältöä asiakkaan näkökulma huomioiden hoito- ja palveluketjuun. Yhteiskehittämisen työryhmässä keskusteltiin Kainuun Omasoten hyödyntämisestä osana potilaan hoitoa.
IBD-potilaan hoito- ja palveluketjulla tavoitellaan varhaisempaa tunnistamista, oikea-aikaista palveluntuotantoa, tietouden lisäämistä, toimintakykyisiä elinvuosia ja hoidon- sekä palvelun jatkuvuutta.
Hoito- ja palveluketjujen vaikuttavuuden seurantaa varten keräämme tietoa erikoissairaanhoidon poliklinikalle suunnatulla seuranta lomakkeella. Tarkoituksena on saada tietoa siitä, pystytäänkö asiakaslähtöisellä hoito- ja palveluketjulla vaikuttamaan hoitajien työmääriin ja työn sujuvoittamiseen.
Toimintamallin kohderyhmänä on palveluita käyttävät IBD-potilaat ja heidän omaiset sekä organisaation henkilöstö.
Asiakasymmärrystä syvennetään hyödyntämällä potilaille ja heidän omaisilleen luotua kyselylomaketta.