Ikäihmisten suun terveydenhuollon palveluiden parantaminen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Sujuvat palvelut-valmennus, (RRP, P4, I1)

Toimintamallilla tavoitellaan ikääntyneiden palvelutalon asukkaiden suun hoidon saatavuuden parantamista, sekä vahvistetaan hoitohenkilöstön suun hoidon osaamista ja luodaan moniammatillista yhteistyötä digitaalisia menetelmiä hyödyntäen.

Toimintaympäristö **

Kehittämistyössä huomioitavaa on Suomen väestö ikääntyy ja heillä omien hampaiden määrä lisääntyy. Terveydenhuoltolaki velvoittaa tarjoamaan suun th:n palveluita hyvinvointialueilla. Toimintamallien kehittämisellä on myös vaikutuksia hyvinvointialueiden talouteen ja palveluiden saatavuuteen. Suun terveydellä on todettu olevan yhteyttä ihmisen kokonaisterveyden tilaan.  

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Suun terveydenhuollon palveluiden saatavuus on mahdollistettava hoitotakuun puitteissa. Suun terveydellä on vaikutuksia kokonaisterveyteen, mikä vaikuttaa sekä asiakkaan omaan talouteen ja kokonaishyvinvointiin. Ikääntyvän motorinen ja fyysinen toimintakyky laskee, millä on vaikutuksia muun muassa suun omahoitoon, mikä aiheuttaa riskin ikääntyneen erilaisille suun ja hampaiston sairauksille. Lähihoitajille ja sairaanhoitajille vahvistetaan osaamista suun ja hampaiden hoidon osa-alueella. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehittämistyön lähtökohtana oli parantaa ikäihmisten hoitoon pääsyä palvelutaloista, huomioiden heidän mahdollinen heikko yleisvointi ja jaksaminen. Ammattilaisille haluttiin vahvistaa omaa osaamista ikäihmisten kohtaamisessa ja suun hoidossa. Hoitohenkilöstöllä yleisesti ei ole suun hoidosta tarpeeksi osaamista ja tietoa, millä voidaan vaikuttaa potilaan kokonaishyvinvointiin. Organisaatiotasolla on tärkeää muodostaa yhtenäisiä prosesseja, millä varmistetaan potilaiden nopea hoitoon pääsy. Yhteiskunnallisesti prosessin kehittämisellä on terveydellisiä vaikutuksia, sekä taloudellisia vaikutuksia. Nopealla hoitoon pääsyllä voidaan tukea ikääntyneen yleisterveyttä ja  parantaa elämänlaatua. Tärkeää on myös saada jaettua tietoa suun terveyden merkityksestä yleisterveyteen.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjä ryhmään kuului sairaanhoitaja, lähihoitaja, jotka työskentelivät palvelutaloissa. Lisäksi ryhmään kuului suun terveydenhuollosta suun terveydenhuollon johtoryhmän jäseniä, sekä hammaslääkäri, suuhygienisti, sekä hammashoitaja. Ryhmämme asiakasnäkökulmasta vastasi asiakas, joka on aktiivisesti mukana ikääntyneiden palveluiden kehittämisessä ja toiminnassa.

Tavoiteltu muutos

Tavoiteltu muutos on moniammatillisen yhteistyön kehittäminen suun terveydenhuollon ja palvelutalojen henkilöstön välillä. Palvelutalon asukkaille halutaan tarjota hyvää ja kokonaisvaltaistahoitoa, missä suun hoidon osaamista, halutaan vahvistaa hoitohenkilöstölle, sekä lisätä omaisille tietoa hyvästä suun hoidon vaikutuksesta ikääntyneen kokonaishyvinvointiin. Tärkeänä tavoitteena on myös osata tunnistaa, milloin ikääntyneelle tulee varata aika suun terveydenhuollon yksikköön - hoidontarpeen tukemiseen tarvitaan konsultointikanava, millä palvelutalojen hoitohenkilöstö voi aluksi digitaalisesti olla yhteydessä suun terveydenhuollon yksikköön ja saada vastauksia ikääntyneen suun hoidossa.

 Digitaalisten palveluiden yhteistyöllä halutaan vähentää ikääntyneen liikkumisia suun terveydenhuollon vastaanotoille ja tarjota etähoito-ohjausta mahdollisissa ongelmatilanteissa. Näin pyritään myös varmistamaan, että ikääntyneet saavat apua suun hoidon ongelmiin nopealla aikataululla, koska kipeä suu ja syömättömyys voi altistaa ikääntyneen yleisvoinnin laskun nopeasti.  Digitaalisella konsultoinnilla ja etäyhteydellä säästetään myös ikääntyneiden voimavaroja. 

Muutoksen mittaaminen

Mittareina on, että palvelutalojen asukkailla on tehtynä suun hoidontarpeen arvio ja se löytyy RAI-hoitoisuusjärjestelmästä, sekä hoitoisuuskertomuksesta. Kyselyt mittaroinnin tarkastukseen lähetetään kuuden kuukauden ja vuoden välein kehittämistoiminnan aloittamisesta. Mittarina toimii palvelutalojen suun hoidontarpeen arvio prosenttimääräisesti koko palvelutalon asukkaille tehtynä, sekä koko Soiten hyvinvoitinialueen vanhusväestön tilanne.

Toteutussuunnitelma

Tavoiteltujen muutosten saavuttamiseksi kehittämisryhmän työn tulee olla yhtenäistä ja eriammattilaisten työtä kunnioittavaa. Tavoitellun muutokseen käytettäviä toimenpiteitä on alkukartoituksen jälkeen osaamisen kehittäminen palvelutalojen henkilöstölle, missä suun terveydenhuollon henkilö käy pitämässä osastotunteja henkilöstölle suun ja hampaiden hoidosta. Osaamisen kehittämistä tulee palvelutaloissa seurata ja varmistaa, tähän tarvitaan systemaattista seurantaa ja tiedottamista. Suun terveydenhuollon ja palvelutalojen välille tulee kehittää toimintamalli, missä huomioidaan nopea ja ajantasainen konsultaatiomahdollisuus. Ikääntyneiden omaisille tulee saada tietoutta suun terveyden vaikutuksista kokonaisterveyteen. Myös suun terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee tietoa ikääntymisestä ja hoitokäytänteistä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmäksi on valittu kaksi Soiten hyvinvointialueen palvelukeskusta. Yksi palvelutaloista sijaitsee Kokkolan kaupunkialueella  ja toinen maaseudulla Toholammilla. Palvelukeskukset tarjoavat tehostettua palveluasumista ympäri vuorokauden. Palvelutaloissa on yhteensä noin 60 asukasta. Asukkaita on osallistettu kehittämistoimintaan hoitohenkilöstön kanssa yhteistyössä. 

Liitteet
Kuva
Männistön palvelutalo Kuva: Soiten kuvapankki 2024
Linkkiosoitteet palvelukeskuksia esittäville nettisivuille:
https://soite.fi/palvelupaikat/honkaharju/
https://soite.fi/palvelupaikat/mannisto/

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toimintamlli on kehitetty itse kehittäjäryhmässä.

Kokeilussa opittua

Asukkaat usein huonokuntoisia ja kliinisen hoidon toteutus voi olla iso haaste. Yhteistyössä voi olla haasteita omaisten välillä, omaisilla ei ole tarpeeksi ajantasaista tietoa ikääntyneiden suun ja hampaidenhoidosta. Suun terveydenhuollon ammattilaisille voi olla haaste tehdä kliinisiä hoitolinjauksia huomioiden ikääntyneen kokonaisvointi. Kliinisen työn eettiset kysymykset voivat aiheuttaa haasteita. Ikääntyneen suun ja hampaidenhoidon kokonaishoitoa voi olla vaikea toteuttaa, tärkeintä on kuitenkin että ikääntyneellä on kivuton ja toimiva hampaisto.

Ratkaisun perusidea **

Toimintamallissa on kyse ikäihmisten suun ja hampaiden hoidon osaamisen kehittämisestä, moniammattillisen yhteistyön parantamisesta, sekä palveluiden saatavuuden parantamisesta.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallin kehittämisessä on ollut tiivis kehittäjäjoukko, missä on ollut mukana suun terveydenhuollon ammattilaisia. Hammashoitajia, suuhygienisti, hammaslääkäreitä, sekä pilotointiin osallistuneiden palvelutalojen sairaanhoitaja ja lähihoitaja. Lisäksi ryhmään on kuulunut kokemusasiantuntia. 

Juurruttamisessa on hyödynnetty RRP-hankkeessa mukana olevien kahden hammashoitajan työpanosta. He ovat pitäneet osaamisen vahvistamiseksi koulutuksia palvelutalojen henkilöstölle suun ja hampaiden hoidosta. Sama työpari on myös käynyt pitämässä ikääntyneiden suun ja hampaiden hoidosta yleisötilaisuuksia eri järjestöjen välityksellä. Järjestöjen kautta toteutetut luentojen tarkoituksena on ollut lisätä suun omahoidon tärkeyden merkitystä ikääntyneelle väestölle, mikä olisi jo pohja hyvälle suun terveydelle ikääntymisen myötä. Näin ikääntyneen siirtyessä esimerkiksi palveluasumisen piiriin hyvä suun terveys ja rutinoituneet suunhoidon käytänteet olisivat osa normaalia ihmisen kokonaishoitoa.

Soiten hyvinvointialueella suun terveydenhuollon henkilöstön osaamista vahvistetaan myös yhteisellä koulutuspäivällä. Hammashoitajille on myös tulossa kehittämisiltapäivään koulutusta, missä ohjeistetaan yhtenäiseen suun kirjauksen tekemiseen, mikä on tärkeä osa moniammatillisen yhteistyön toteutusta.

Lisäksi palvelutalojen asukkaiden omaisille järjestetään omaistenpäivään näyttelypöytä, missä tuodaan esille erilaisia suun hoidon tuotteita ja välineitä. Näyttelypöydän järjestävät hankkeessa mukana olevat hammashoitajat, samalla he voivat vastata omaisten ja asukkaiden mahdollisiin kysymyksiin. 

Toimintatavan juurruttamisessa on tärkeää, että palvelutalojen henkilöstölle pidetään säännöllisesti koulutuksia tukemaan uuden toimintamallin käyttöönottoa. Juurruttamisessa on myös tärkeää, että palvelutalojen esihenkilöstö ottaa ikääntyneiden suun hoidon merkitystä esille säännöllisesti ja uusia työntekijöitä perehdytetään uuteen toimintamalliin. Toimintamallin kuvaus on siirretty myös palvelutalojen henkilöstön perehdytysosioon. 

Toimitamallin juurruttamisessa on haasteena resurssit. Erityisesti palvelutaloissa resurssointi on haasteellista ja henkilöstön liikkuvuus on nopeaa. Toimintatapojen vakiinnuttamisessa olisi erityisen tärkeää, että henkilöstöresurssit olisivat vakaat, jolloin toimintaa voidaan kehittää ja vakiinnuttaa systemaattisesti. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallin soveltamisessa on ensisijaisen tärkeää rajata kohderyhmä ja mukana oleva kehittäjä joukko. Kehittäjoukko kannattaa pitää tiiviinä, mutta ryhmään kannattaa valita eriammattiryhmien osaajia ja pitkään työssä mukana olleita.  Toimintamallia voidaan soveltaa myös kotihoidon asiakkaille, sekä muille laitoshoidossa oleville asiakasryhmille iästä riippumatta. 

Toimintamallin käyttöön otossa kannattaa ottaa aluksi pari pienempää yksikköä tai osastoa. Toimintatapojen juurruttamisessa tuo haastetta sotehenkilöstön liikkuvuus ja henkilöstön pitovoima. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimintamallin kehittämisessä on kahden palvelutalon pilotointiyksikön asukkaille tehty henkilökohtaiset suun ja hampaiston hoidontarpeen arviot. Lisäksi suun hoidon osuus löytyy palvelutalon asukkaan hoitokertomuksesta.  Palvelutaloista on luotu nopeampi yhteistyökanava suun terveydenhuollon yksikköön Lifecare videon avulla. Hammaslääkäri voi katsoa digitaalisella konsultaatiolla ikääntyneen suussa havaitun ongelman ja antaa sille hoito-ohjeet ilman erillistä vastaanottokäyntiä tai tarvittaessa ikääntynyt palvelutalon asukas kutsutaan hammaslääkärin vastaanotolle. 

Haasteellisimpina asioina esille nousi ikääntyneiden tiukka taloudellinen tilanne, koska heillä ei ollut suunhoitoon suositelluille hankinnoille ylimääräistä rahaa ja nämä välineet jäi usein hankkimatta.