Ikäihmisten suun terveydenhuollon palveluiden parantaminen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Sujuvat palvelut-valmennus, (RRP, P4, I1)

Toimintamallilla tavoitellaan ikääntyneiden palvelutalon asukkaiden suun hoidon saatavuuden parantamista, sekä vahvistetaan hoitohenkilöstön suun hoidon osaamista ja luodaan moniammatillista yhteistyötä digitaalisia menetelmiä hyödyntäen.

Toimintamallin nimi
Ikäihmisten suun terveydenhuollon palveluiden parantaminen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Sujuvat palvelut-valmennus, (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallilla tavoitellaan ikääntyneiden palvelutalon asukkaiden suun hoidon saatavuuden parantamista, sekä vahvistetaan hoitohenkilöstön suun hoidon osaamista ja luodaan moniammatillista yhteistyötä digitaalisia menetelmiä hyödyntäen.

Toteutuspaikka
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite, suun terveydenhuolto
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

05.03.2024

Viimeksi muokattu

29.08.2024
Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa on kyse ikäihmisten suun ja hampaiden hoidon osaamisen kehittämisestä, moniammattillisen yhteistyön parantamisesta, sekä palveluiden saatavuuden parantamisesta.

Toimintaympäristö

Kehittämistyössä huomioitavaa on Suomen väestö ikääntyy ja heillä omien hampaiden määrä lisääntyy. Terveydenhuoltolaki velvoittaa tarjoamaan suun th:n palveluita hyvinvointialueilla. Toimintamallien kehittämisellä on myös vaikutuksia hyvinvointialueiden talouteen ja palveluiden saatavuuteen. Suun terveydellä on todettu olevan yhteyttä ihmisen kokonaisterveyden tilaan.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmäksi on valittu kaksi Soiten hyvinvointialueen palvelukeskusta. Yksi palvelutaloista sijaitsee Kokkolan kaupunkialueella  ja toinen maaseudulla Toholammilla. Palvelukeskukset tarjoavat tehostettua palveluasumista ympäri vuorokauden. Palvelutaloissa on yhteensä noin 60 asukasta. Asukkaita on osallistettu kehittämistoimintaan hoitohenkilöstön kanssa yhteistyössä. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin kehittämisessä on ollut tiivis kehittäjäjoukko, missä on ollut mukana suun terveydenhuollon ammattilaisia. Hammashoitajia, suuhygienisti, hammaslääkäreitä, sekä pilotointiin osallistuneiden palvelutalojen sairaanhoitaja ja lähihoitaja. Lisäksi ryhmään on kuulunut kokemusasiantuntia. 

Juurruttamisessa on hyödynnetty RRP-hankkeessa mukana olevien kahden hammashoitajan työpanosta. He ovat pitäneet osaamisen vahvistamiseksi koulutuksia palvelutalojen henkilöstölle suun ja hampaiden hoidosta. Sama työpari on myös käynyt pitämässä ikääntyneiden suun ja hampaiden hoidosta yleisötilaisuuksia eri järjestöjen välityksellä. Järjestöjen kautta toteutetut luentojen tarkoituksena on ollut lisätä suun omahoidon tärkeyden merkitystä ikääntyneelle väestölle, mikä olisi jo pohja hyvälle suun terveydelle ikääntymisen myötä. Näin ikääntyneen siirtyessä esimerkiksi palveluasumisen piiriin hyvä suun terveys ja rutinoituneet suunhoidon käytänteet olisivat osa normaalia ihmisen kokonaishoitoa.

Soiten hyvinvointialueella suun terveydenhuollon henkilöstön osaamista vahvistetaan myös yhteisellä koulutuspäivällä. Hammashoitajille on myös tulossa kehittämisiltapäivään koulutusta, missä ohjeistetaan yhtenäiseen suun kirjauksen tekemiseen, mikä on tärkeä osa moniammatillisen yhteistyön toteutusta.

Lisäksi palvelutalojen asukkaiden omaisille järjestetään omaistenpäivään näyttelypöytä, missä tuodaan esille erilaisia suun hoidon tuotteita ja välineitä. Näyttelypöydän järjestävät hankkeessa mukana olevat hammashoitajat, samalla he voivat vastata omaisten ja asukkaiden mahdollisiin kysymyksiin. 

Toimintatavan juurruttamisessa on tärkeää, että palvelutalojen henkilöstölle pidetään säännöllisesti koulutuksia tukemaan uuden toimintamallin käyttöönottoa. Juurruttamisessa on myös tärkeää, että palvelutalojen esihenkilöstö ottaa ikääntyneiden suun hoidon merkitystä esille säännöllisesti ja uusia työntekijöitä perehdytetään uuteen toimintamalliin. Toimintamallin kuvaus on siirretty myös palvelutalojen henkilöstön perehdytysosioon. 

Toimitamallin juurruttamisessa on haasteena resurssit. Erityisesti palvelutaloissa resurssointi on haasteellista ja henkilöstön liikkuvuus on nopeaa. Toimintatapojen vakiinnuttamisessa olisi erityisen tärkeää, että henkilöstöresurssit olisivat vakaat, jolloin toimintaa voidaan kehittää ja vakiinnuttaa systemaattisesti. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin kehittämisessä on kahden palvelutalon pilotointiyksikön asukkaille tehty henkilökohtaiset suun ja hampaiston hoidontarpeen arviot. Lisäksi suun hoidon osuus löytyy palvelutalon asukkaan hoitokertomuksesta.  Palvelutaloista on luotu nopeampi yhteistyökanava suun terveydenhuollon yksikköön Lifecare videon avulla. Hammaslääkäri voi katsoa digitaalisella konsultaatiolla ikääntyneen suussa havaitun ongelman ja antaa sille hoito-ohjeet ilman erillistä vastaanottokäyntiä tai tarvittaessa ikääntynyt palvelutalon asukas kutsutaan hammaslääkärin vastaanotolle. 

Haasteellisimpina asioina esille nousi ikääntyneiden tiukka taloudellinen tilanne, koska heillä ei ollut suunhoitoon suositelluille hankinnoille ylimääräistä rahaa ja nämä välineet jäi usein hankkimatta. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltamisessa on ensisijaisen tärkeää rajata kohderyhmä ja mukana oleva kehittäjä joukko. Kehittäjoukko kannattaa pitää tiiviinä, mutta ryhmään kannattaa valita eriammattiryhmien osaajia ja pitkään työssä mukana olleita.  Toimintamallia voidaan soveltaa myös kotihoidon asiakkaille, sekä muille laitoshoidossa oleville asiakasryhmille iästä riippumatta. 

Toimintamallin käyttöön otossa kannattaa ottaa aluksi pari pienempää yksikköä tai osastoa. Toimintatapojen juurruttamisessa tuo haastetta sotehenkilöstön liikkuvuus ja henkilöstön pitovoima. 

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt

Kohderyhmä