Ikäkeskuksen pysäkki, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Liikkuvassa palvelussa tarjotaan ennaltaehkäisevää neuvontaa, ohjausta ja tukea erityisesti sellaisille ikääntyneille, jotka eivät vielä ole palveluiden piirissä. Myös omaishoitajat ja läheiset voivat hakea pysäkeiltä tukea ja tietoa.
- Satakunnassa väestö on voimakkaasti ikääntyvää ja yli 75-vuotiaiden osuus on maan viidenneksi suurin.
- Kansallisessa ikäohjelmassa vuoteen 2030 edellytetään iäkkäälle väestölle kohdennettuja ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä kohentavia toimia.
- Yksinäisyys on kansanterveysongelma, jolla on laajat terveysvaikutukset.
- Toiminnan avulla pyritään siirtämään palvelutuotannon painopistettä enemmän ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee.
Lainsäädännön tuoma lähtökohta
Vanhuspalvelulaki. Hyvinvointialueen on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Palveluihin on sisällytettävä:
1) hyvinvoinnin, terveellisten elintapojen ja toimintakyvyn edistämiseen sekä sairauksien, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävä ohjaus;
2) ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki;
3) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskeva ohjaus;
4) sairaanhoitoa, monialaista kuntoutusta ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus
5) ohjaus kunnassa ja hyvinvointialueella tarjolla olevien hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävien palvelujen käyttöön.
Sosiaalihuoltolaki. Hyvinvointialueen tehtävänä vahvistaa peruspalveluita, siirtäen painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen sekä järjestää syrjäytymistä vähentävää etsivää työtä.
Ikäkeskuksella kiinteä toimipiste Porissa ja Raumalla. Toimintamalli tulee laajentaa koko Satakunnan hyvinvointialueen laajuudelle, jotta palvelut ovat saatavilla tasavertaisesti.
Toiminnan alusta alkaen pyrittiin luomaan ja vahvistamaan toimivaa verkostoyhteistyötä alueen eri toimijoiden, kuten kuntien, seurakuntien, järjestöjen, hankkeiden, vapaaehtoistoimijoiden sekä Sata-alueen muiden toimialueiden kesken.
Ikäkeskuksen pysäkin pilotin seurantamittareina toimivat kohdattujen lukumäärä, päivän ilmiöt, asiakaspalaute, sidosryhmätyöskentely sekä henkilöstökokemus. Toiminnasta raportoitiin Sata-alueen sote-johtoryhmälle kahden kuukauden välein koko pilotin ajan.
Kohdattujen lukumäärä
Kohdatuksi laskettiin kaikki ajoneuvon luona ohjausta tai neuvontaa saaneet, keskusteluun osaa ottaneet ja esitteitä hakeneet henkilöt sekä sidosryhmien tilaisuuksiin osallistuneet. Koko pilotin aikana kohdattiin 3256 ikääntynyttä, omaishoitajaa tai heille tietoa välittävää kansalaista. Kuukausittain kohdattujen määrä vaihteli 70 ja 345 välillä. Vähiten kohdattuja tavoitettiin toiminnan käynnistyessä, kesäkuussa -24. Eniten kohdattuja tavoitettiin lokakuussa -24, jolloin osallistuttiin seitsemään sidosryhmän tilaisuuteen, joihin oli saatu erityisen monta kutsua vanhustenviikon kunniaksi.
Kohdattujen määriä seurattiin pilotin ajan myös kuntakohtaisesti, laskien lisäksi montako prosenttia kunnissa on kohdattu alueen ikääntyneestä väestöstä. Määrällisesti asukkaita kohdattiin pilotin aikana eniten Porissa (811 ikääntynyttä, omaishoitajaa tai heidän läheistään), Kankaanpäässä (298) ja Eurajoella (261), vähiten Jämijärvellä (55), Pomarkussa (63) ja Merikarvialla (70). Kuntien yli 65-vuotiaiden määrään suhteutettuna eniten ikääntyneitä kohdattiin Karviassa (18,1 %), Siikaisissa (17,3 %) ja Säkylässä (12 %), vähiten Raumalla (2,3 %), Ulvilassa (2,5 %) ja Porissa (3,8 %). Vertailussa tulee huomioida, ettei pysäkkejä pääsääntöisesti järjestetty Porin ja Rauman keskustoissa, joissa sijaitsee Ikäkeskuksen kiinteät toimipisteet.
Päivän ilmiöt
Pysäkillä työskentelevät kirjasivat ylös jokaisena pysäkkipäivänä ikääntyneiden, omaishoitajien ja heidän läheistensä kohtaamisissa esiin nousseita ajankohtaisia ilmiöitä. Niistä laadittiin kuukausittain kooste päivän ilmiöistä, ja pilotin päätyttyä koko pilottijakson aikaiset päivän ilmiöt. Päivän ilmiöt jakautuivat neljään kategoriaan: ohjaus, neuvonta ja kiireettömät kohtaamiset, asuminen, digitaalisuus sekä yhteistyö.
Päivän ilmiöiden perusteella ikääntyneillä ja heidän läheisillään oli todellinen tarve saada ohjausta ja neuvontaa. Pysäkeillä tavattiin toistuvasti ikääntyneitä, joille Sata-alueen yhteydenottokanavat olivat täysin vieraat. Osalla ikääntyneistä oli haasteita saada yhteys terveysasemille käytössä olevien kanavien avulla. Pysäkeiltä apua saaneet herkistyivät toisinaan helpotuksesta, kun rästissä olleita asioita hoidettiin yhdessä käytännön apua antaen. Ikääntyneet ilmaisivat myös suuren huolensa terveysasemien toiminnan jatkosta.
Painetun aineiston ja yhteystietojen menekki oli runsasta koko pilotin ajan. Kiireettömät keskustelut tuntuivat tarpeellisilta. Kohdatut saattoivat viipyä pysäkillä koko sen ajan, puhumisen tarpeen ollessa kova. Kiireettömillä kohtaamisilla onnistuttiin helpottamaan sairaudentunnottomien henkilöiden läheisten taakkaa. Ilmiönä nousi esiin myös omaishoitajien raskas arki. Pysäkillä kohdattuja onnistuttiin ilahduttamaan myös jaossa olevien kulttuurireseptien avulla.
Asumiseen liittyvistä päivän ilmiöistä esille nousi ikääntyneiden vahva tahtotila asua kotona mahdollisimman pitkään. Haasteita ikääntyneille ilmeni aiheutuvan kulkuyhteyksien haasteista. Talvella ikääntyneillä oli akuutti tarve löytää alueellaan lumitöitä tekevien tahojen yhteystietoja kodeissaan pärjätäkseen. Pilotin aikana käytiin ikääntyneiden kanssa lukuisia hyviä asumisen ennakointiin liittyviä keskusteluja.
Digitaalisuuteen liittyvinä päivän ilmiöinä kirjattiin kädestä pitäen annettu monipuolinen digituki, mm. chatteihin, laboratorion ajanvaraukseen, Sata-sovellukseen ja puolesta-asiointiin liittyen. Digisanaston todettiin olevan ikääntyneille vierasta. Erityisesti kaivattiin tietoa, mikä on chat, videoyhteys tai sovelluskauppa. Kohdatuilla ikääntyneillä ja sidosryhmillä oli huoli ikääntyneiden digisyrjäytymisestä. Kuitenkin osa kohdatuista ikääntyneistä oli erittäin kiinnostuneita digitaalisista palveluista ja niiden käytöstä.
Yhteistyöhön liittyviä päivän ilmiöitä olivat toistuva törmääminen hyvinvointialueeseen liittyvään negatiiviseen ajatteluun. Pysäkin työntekijät pyrkivät tilanteissa löytämään yhdessä positiivia asioita.
Ikäkeskuksen pysäkin paikallistuntemus ja yhteistyöverkko kasvoi ja laajentui pilotin aikana. Ikääntyneiltä saatua palautetta vietiin monipuolisesti eri tahoille. Pysäkin toiminnan avulla edistettiin eri tahojen välistä yhteistyötä eri puolilla Satakuntaa ikääntyneiden eduksi. Pysäkin henkilökunta huomasi ikääntyneille kunnissa järjestettävän toiminnan määrässä ja laadussa olevan isoja alueellisia eroja. Pysäkin toiminnalla edistettiin osallisuutta, vapaaehtoistoiminnan kiinnostaessa auttajia ja avun tarvitsijoita. Pysäkeiltä löydettiin ennaltaehkäisevistä hyte-ryhmistä kiinnostuneita ikääntyneitä. Pysäkillä kohdattujen käsitys toiminnasta muuttui heidän perehtyessään toimintaan luulojen sijaan.
Asiakaspalaute
Asiakkailla oli pilotin aikana mahdollisuus antaa asiakaspalautetta kirjallisesti paperisen palautelomakkeen tai sähköisesti pysäkeille tulostetun QR-koodin kautta. Paperiset palautelomakkeet palautettiin pysäkeillä esillä olleeseen pahviseen palautelaatikkoon. Kirjallista palautetta saatiin pilotin aikana 155 kertaa. Palautteet koostettiin kuukausittain hankkeen seurantamittareihin. Lisäksi palautetta annettiin pilotin aikana suullisesti. Ne kirjattiin päivittäin Word-tiedostoon yhdessä päivän ilmiöiden kanssa. Näistä tiedoista koottiin kuukausittain yhteenveto päivän ilmiöistä.
Kirjallisten asiakaspalautteiden määrällisen aineiston perusteella 96 % palautetta antaneista sai pysäkiltä tarvitsemansa tiedon, siis vain 4 % koki jääneensä ilman tarvitsemaansa tietoa. Pysäkillä vierailleista, palautetta antaneista 83 %:lle jäi hyvä mieli kohtaamisesta, 17 %:lle jäi kohtaamisesta neutraali tunne. Kenellekään pilotin aikana kohdatulle, palautetta antaneelle, ei jäänyt huono mieli. Pilotin aikana 116:sta palveluun ohjautumisesta palautetta antaneista 17 % ohjattiin kunnan tai järjestön toiminnan pariin ja 16 % Sata-alueen muun toiminnan pariin. Kahdeksan prosenttia ei osannut vastata kysymykseen. Näin ollen 59 % asiakkaista pystyttiin palvelemaan kokonaisvaltaisesti pysäkillä ilman jatko-ohjausta. Tieto pysäkistä saatiin yleisimmin yhteistyökumppaneilta (37 %), lehdestä (33 %), netistä (12 %), ilmoitustaululta (6 %) tai pysäkillä vierailtiin sattumalta (2 %). Loput palautetta antaneista saivat tiedon muualta (10 %).
Kirjallisten asiakaspalautteiden perusteella pysäkillä annettu ohjaus ja neuvonta oli ystävällistä ja selkeää. Palvelu koettiin hyväksi, tarpeelliseksi ja ikääntyneet saivat sen avulla uutta tietoa. Kiitosta annettiin palvelun jalkautumisesta syrjäseuduille ja kädestä pitäen annetusta digituesta. Kirjallista palautetta antaneet toivoivat palvelulle jatkoa. Palvelua toivottiin kehitettävän löytävän vanhustyön suuntaan. Yksittäisiä kriittisiä palautteita annettiin, jos kohdattujen kaikkiin so-te-kysymyksiin ei osattu vastata suoraan pysäkillä.
Koko pilotoinnin ajan palautetta saatiin hyvinvointialueen eri toiminnoista. Palautteet vietiin reaaliajassa tarkoituksenmukaiselle taholle. Esimerkkejä eteenpäin viedyistä palautteista: Ikääntyneiden on hankala jättää soittopyyntöä terveyspalveluihin, koska eivät tiedä mikä on risuaita/eivät osaa sitä annetuilla ohjeilla tehdä/kuule ohjeistusta/pysty tai ehdi painamaan puhelimesta pieniä näppäimiä ennen näytön sammumista. Vapaaehtoiset tahtoisivat ulkoiluttaa asumispalveluyksikön ikääntyneitä asukkaita, mutta käytössä olevissa apuvälineissä on puutteita. Toimipisteessä asioiminen koetaan hankalaksi yleisesti lainattavien apuvälineiden puutteellisen määrän vuoksi. Hyvinvointialueen asiakaslehden ilmaisjakeluhaasteet tietyillä alueilla.
Sidosryhmätyöskentely
Sidosryhmien edustajat osallistuivat pilotin aikana Ikäkeskuksen pysäkille yhteensä 39 kertaa. Sata-alueen edustajina pysäkillä vierailivat ravitsemusasiantuntija, sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä, omaishoitajien palveluohjaaja, muistihoitaja, fysioterapeutti ja terveydenhoitaja. Kunnissa yhteistyötä tehtiin pilotin aikana tiiviimmin hyte-koordinaattorien, liikuntaohjaajien, kirjaston henkilökunnan sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa. 3. sektorin toimijoista tärkeimpiä sidosryhmiä pilotin aikana olivat Avustajakeskus, Satakunnan Omaishoitajat, Suomen Punaisen Ristin Satakunnan piiri, seurakunnat, Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi, FinFami ry, Hyvis Satakunta ry, Satakunnan yhteisökeskus sekä lukuisat eläkeläisjärjestöt ja kyläyhdistykset.
Ikäkeskuksen pysäkki vieraili pilotin aikana yhteensä 55 sidosryhmien tilaisuudessa. Näissä tapahtumissa kohdattiin yhteensä 1823 ikääntynyttä, eli 56 % koko pilotin aikana kohdatuista.
Henkilöstökokemus
Henkilöstökokemusta kerättiin Ikäkeskuksen pysäkin pilotin puolivälissä, tammikuussa -25 ja lopussa, kesäkuussa -25 lähettämällä yhteistyötahoille kutsu vastaamaan Forms-kyselyyn sähköpostitse. Kysely lähetettiin Sata-alueella aikuisten ja ikääntyneiden parissa seuraavissa yksiköissä työskenteleville: palveluohjaus, omaishoidon palveluohjaus, sosiaalityö, muistipoliklinikat, asiakaspalvelu, terveysasemat sekä seuraaville pysäkin sidosryhmille: kuntien hyte-koordinaattorit, vanhusneuvostot ja 3. sektorin toimijat. Vastausaikaa kyselyyn oli tammikuussa kolme viikkoa ja kesäkuussa kaksi viikkoa. Vastauksia saatiin pilotin puolivälissä 36 ja pilotin lopussa 26.
Pilotin puolivälissä kyselyyn vastanneiden taustaorganisaatio oli 12 vastaajalla Sata-alueen aikuisten palvelu, 11 vastaajalla Sata-alueen ikääntyneiden palvelut, 7 vastaajalla kunta sekä 6 vastaajalla järjestö, yhdistys, yritys tai seurakunta. Pilotin lopussa kyselyyn vastanneiden taustaorganisaatio oli 13 vastaajalla järjestö, yhdistys, yritys tai seurakunta, 6 vastaajalla Sata-alueen ikääntyneiden palvelu, 5 vastaajalla kunta, 1 vastaajalla Sata-alueen aikuisten palvelu sekä 1 vastaajalla muu.
Kyselyyn pilotin puolivälissä vastanneista 58 % ei ollut vielä ollut tekemisissä Ikäkeskuksen pysäkin kanssa. Pilotin lopussa kyselyyn vastanneista 85 % oli tehnyt yhteistyötä pysäkin kanssa joko tutustumalla pysäkkiin oman tai läheisen mielenkiinnon pohjalta (42 %), toimimalla organisaattorina pysäkin vieraillessa yhteistyötahon tilaisuudessa (27 %) tai ollut pysäkillä mukana esittelemässä edustamaansa toimintaa (27 %).
Henkilöstökokemuksen perusteella Ikäkeskuksen pysäkin toiminnassa onnistuttiin matalan kynnyksen ohjauksen ja neuvonnan antamisessa, yhteistyössä, palvelun jalkauttamisessa sekä viestinnässä. Vastausten perusteella Ikäkeskuksen pysäkkitoiminnalle oli selkeä tarve. Pysäkin henkilökunta koettiin palvelualttiiksi, ystävälliseksi sekä helposti lähestyttäväksi ja kohdatuilla oli matala kynnys osallistua pysäkille. Pilotin aikana osallistuttiin lukuisiin sidosryhmien tilaisuuksiin ja onnistuttiin välittämään tietoa eteenpäin. Toiminnan avulla annettiin ikääntyneille konkreettista tukea kädestä pitäen ja onnistuttiin lisäämään kohdattujen turvallisuuden tunnetta.
Sidosryhmien kanssa tehty yhteistyö koettiin onnistuneeksi. Yhteistyö mahdollisti kaksisuuntaisen palveluohjauksen, jossa Ikäkeskuksen pysäkiltä ohjattiin ikääntyneitä sidosryhmien toimintaan, ja sidosryhmät ohjasivat ikääntyneitä pysäkille saamaan matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa. Pilotin aikana palvelu onnistuttiin jalkauttamaan koko maakunnan alueelle, edistäen alueiden välistä tasa-arvoa. Vastausten perusteella Ikäkeskuksen pysäkkiä markkinoitiin onnistuneesti.
Ikäkeskuksen pysäkin kehittämiskohteita ovat kyselyn vastausten perusteella suunnitelmallisuuden lisääminen, kiinteiden pysäkkien järjestäminen sekä varausjärjestelmän ja yhteistyön jatkokehittäminen. Suunnitelmallisuutta toivottiin lisättävän sopimalla säännölliset pysäkit paikkakunnille, jotta ikääntyneet tietävät pysäkin olevan tietyssä pisteessä esimerkiksi joka kuukauden ensimmäinen tiistai. Sidosryhmiä toivottiin tiedotettavan pysäkin vaihtuvista teemoista hyvissä ajoin parhaan mahdollisen kokonaisuuden järjestämiseksi.
Kyselyn vastausten perusteella Ikäkeskuksen pysäkin viestintä nähtiin onnistumisen lisäksi myös kehittämisen kohteena. Kehittämiskohteena sen nähneet uskovat tiedottamista pystyttävän helpottamaan järjestämällä toimintaa kiinteillä pysäkeillä. Kiinteiden pysäkkien avulla uskottiin myös mahdollistettavan riittävä määrä istumapaikkoja ikääntyneille sekä säältä suojaan pääseminen talvella, sateella ja helteellä.
Sidosryhmille toivotaan digitaalista ajanvarausjärjestelmää pysäkeistä sopimisen helpottamiseksi. Yhteistyötä odotetaan tehostettavan viemällä Sata-alueen yksiköihin tietoa pysäkin toiminnasta, jotta sieltä osataan ohjata asiakkaita palvelun pariin paremmin. Yhteistyötä vahvistamalla pysäkin työntekijöiden ohjausosaamisen odotetaan vahvistuvan entisestään, yksiköiden toiminnan tulessa heille tutummaksi. Pysäkeille toivotaan osallistujia lisääntyvässä määrin terveydenhuollon ammattilaisista. Lisäksi yhteistyötä toivotaan kehitettävän kartoittamalla uusia yhteistyömahdollisuuksia ikääntyneitä osallistamalla yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Pilotin aikana Ikäkeskuksen pysäkin toiminnan koettiin vaikuttaneen sidosryhmien toimintaan tiedon lisääntymisenä ikääntyneiden keskuudessa, tietoisuuden lisääntymisenä sekä uutena työvälineenä asiakas- ja palveluohjauksessa. Ikäkeskuksen pysäkkitoiminnan koettiin tulleen tutuksi sidosryhmien saadessa positiivista palautetta toiminnasta ikääntyneiltä. Pysäkki koettiin työvälineenä, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen asiakas- ja palveluohjauksen sidosryhmien kesken. Ikääntyneet voidaan ohjata pysäkiltä tarkoituksenmukaisen ohjauksen tai palvelun pariin. Samalla sidosryhmät voivat ohjata ikääntyneen pysäkille, jos heidän palvelunsa ei ole tarkoituksenmukainen ikääntyneen tilanteessa.
Kohderyhmänä olivat kotona asuvat ikääntyneet ja omaishoitajat, jotka eivät vielä olleet palvelujen piirissä.
Työtä tehtiin etsivän vanhustyön periaatteita noudattaen. Vaikka apua ja tukea on olemassa, tieto niistä ei aina tavoita tarvitsijaa. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on monen ikääntyneen näkökulmasta heikentynyt, mm. palvelujen siirtyminen kauemmaksi, monimutkainen palvelujärjestelmä sekä digitalisaatio aiheuttavat uudenlaista avuttomuutta ja kyvyttömyyttä pärjätä omin voimin. Arjen haasteet ja elämänhallinnan vaikeudet jäävät liian usein piiloon. Ikääntynyt voi sinnitellä ja olla pyytämättä apua hyväntahtoisuuttaan. Apua vaille voi jäädä myös osaamattomuuttaan tai päättämättömyyttään. Kun oikeanlaista tukea ja apua ei saa riittävän ajoissa, ongelmat kasaantuvat ja monimutkaistuvat. Etsivän vanhustyön tarkoituksena on löytää ja auttaa tuen tai avun tarpeessa olevia oikea-aikaisesti. Se on työtä hyvinvointialueen, kunnan ja muiden auttajatahojen rajapinnoilla verkostomaisessa yhteistyössä. Kiireetön kohtaaminen, riskien ja avuntarpeen tunnistaminen, puheeksi ottaminen, opastaminen palvelujärjestelmässä sekä ohjaaminen sopivan toiminnan piiriin, ovat työnteon välineitä.
Satakuntalaisten tarpeet palvelulle kartoitettiin kuulemalla eri sidosryhmien toimijoiden edustajia järjestetyissä yhteistyöpalavereissa Etelä-, Keski- ja Pohjois-Satakunnassa ennen toiminnan aloitusta. Tiivistä verkostoyhteistyötä jatkettiin koko pilotin ajan, järjestäen kaksi kertaa vuodessa yhteistyöpalaverit kasvokkain edellä mainituilla kolmella alueella. Kokouksiin osallistuneet sidosryhmien toimijat olivat pääsääntöisesti kuntien hyte-toiminnan, vanhusneuvostojen, yhdistysten ja järjestöjen edustajia. Sidosryhmien toimijat liitettiin jäseniksi Satakunnan laajuiseen Ikäystävällinen verkosto -Teams-ryhmään, jonka tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen ja monipuolinen verkosto ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
Ikäkeskuksen pysäkin toimintamallin suunnitteluvaiheessa tutustuttiin Varsinais-Suomen alueella toimivan, Turun lähimmäispalveluyhdistys ry:n Liikkuvan resurssikeskuksen, toimintaan. Toiminnan käynnistyttyä järjestettiin puolivuosittain yhteistyöpalaverit kokemusten, haasteiden ja hyvien käytänteiden jakamiseksi ja niistä oppimiseksi sekä toimintamallien kehittämiseksi Liikkuvan resurssikeskuksen ja Päijät-Hämeessä vastaavaa toimintamallia toteuttavien ammattilaisten kanssa.
Ikäkeskuksen pysäkkitoimintaa pilotoitiin Sata-alueella ajalla 1.6.2024–30.6.2025. Toiminta jalkautui suunnitelmallisesti kaikkien Satakunnan kuntien alueelle, missä se toteutettiin vaihtuvilla pysäkeillä. Pysäkeillä tarjottiin matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa ikääntyneille, omaishoitajille sekä heidän läheisilleen.
Pilottiin hankitun leasing-ajoneuvon toimituksen viivästyessä, pilotin ensimmäisen kuukauden aikana pysäkit järjestettiin soveltaen, työntekijöiden omia ajoneuvoja hyödyntäen. 5.7.2024-30.6.2025 välisenä aikana toimintamallin pilotointi toteutettiin BestCaravanin toimittamalla leasing-matkailuajoneuvolla eri kunnissa sijaitseville pysäkeille jalkautumalla. Pilotin aikana ajoneuvolla ajettiin yhteensä 13 339 kilometriä, ja sen polttoainekustannukset olivat 2 377 euroa.
Pysäkkitoiminta suunniteltiin pilotin aikana kuukausittain etukäteen. Hyvinvointialueen jokaisen kunnan alueella vierailtiin keskimäärin kuuden viikon välein. Pysäkit sijoittuivat vaihteleviin, helposti saavutettaviin paikkoihin, kuten kauppojen, kirjastojen, hautausmaiden, kylätalojen, apteekkien, taloyhtiöiden tai uimahallien parkkialueille. Toimintaa toteutettiin pääsääntöisesti kolmena päivänä viikossa, tiistaista torstaihin. Pysäkkipäivät sisälsivät yleensä kaksi muutaman tunnin mittaista kohtaamisaikaa, klo 9–11 ja klo 13–15, mutta ajankohtiin joustettiin tarvittaessa sidosryhmien toiveiden mukaan. Pysäkeillä vieraili säännöllisesti eri yhteistyötahojen edustajia jakamassa tietoa ajankohtaisista teemoista ja omasta toiminnastaan.
Ikäkeskuksen pysäkki vieraili pilotin aikana lukuisissa sidosryhmien tilaisuuksissa kutsuttuna. Tapahtumat mahdollistivat suuremman joukon kohtaamisen kerrallaan sekä ajankohtaisen tiedon siirtymisen aktiivisten kyläläisten kautta myös heille, joita ei toiminnan avulla olisi muuten tavoitettu. Sidosryhmien tilaisuuksissa Ikäkeskuksen pysäkin työntekijät pitivät tietoiskuja ajankohtaisista teemoista kutsujien toiveiden mukaisesti. Sidosryhmätyöskentelyn avulla lisättiin myös pysäkin työntekijöiden tietämystä sidosryhmien tarjoamista palveluista ikääntyneille. Tietämyksen avulla pysäkeillä kohdattuja onnistuttiin ohjaamaan myös sidosryhmän toiminnan pariin.
Pilotin aikana Ikäkeskuksen pysäkin suosituimpia teemoja olivat muisti, kuulo, ravitsemus, liikunta, digi, turvallisuus sekä ikääntyneiden asumisen ja tulevaisuuden ennakointi. Pysäkeillä jaettiin lukuisia yhteistyötahoilta, kuten DVV:lta, SPR:ltä sekä eri järjestöiltä ja yhdistyksiltä, veloituksetta tilattuja esitteitä.
Ikäkeskuksen pysäkkitoimintaa toteuttivat pilotin ajan hankkeessa projektisuunnittelijoina toimineet Ikäkeskuksen lähihoitaja ja geronomi työparina. Heidän poissaolojaan sijaistivat Ikäkeskuksen toinen lähihoitaja ja geronomi. Pilotin aikana toimintaan tutustui myös useita Ikäkeskuksessa työharjoittelussa olleita opiskelijoita.
Pilotoinnin alussa pysäkeistä tiedottaminen isolle kohderyhmälle oli haastavaa. Pilotin edetessä ja yhteistyöverkoston kanssa sujuvien toimintatapojen löytyessä, viestintä helpottui. Median tekemät lehti- ja radiohaastattelut toivat toiminnalle tunnettavuutta. Myös mainosten jakaminen, säännöllinen kiertäminen pysäkeillä ja vierailut eri ryhmissä toivat lisää näkyvyyttä hankkeen edetessä.
Tieto Ikäkeskuksen pysäkeistä julkaistiin hyvinvointialueen verkkosivuilla ja yhteistyötahojen kanavissa. Sata-alueen nettisivuilta kuukauden pysäkit löytyivät kätevästi paikkakuntien nimiä klikkaamalla. Digitaalisista ratkaisuista etäällä olevat saivat tiedon pysäkeistä lehtien menovinkki-palstoilta, kuntien tiedotteista tai digiä käyttäviltä läheisiltään. Pysäkin työntekijät ilmoittivat pysäkkien tiedot veloituksetta ilmaisjakelulehtien menovinkkeihin sekä Satakunta Eventsiin, josta ne integroituivat Satakunnan Kansa Länsi-Suomen menovinkkeihin ja kuntatiedotteisiin paikkakunnilla, joissa se oli käytössä. Pysäkkejä markkinoitiin lisäksi sidosryhmien kautta lukuisille paikallisille verkostoille.
Pilotin tavoitteena oli kehittää koko hyvinvointialuetta palveleva matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontamalli kohderyhmälle sekä vahvistaa etsivää vanhustyötä. Toiminnan alusta alkaen pyrittiin luomaan ja vahvistamaan toimivaa verkostoyhteistyötä alueen eri toimijoiden, kuten kuntien, seurakuntien, järjestöjen, hankkeiden, vapaaehtoistoimijoiden sekä Sata-alueen muiden toimialueiden kesken.
Toiminnan tavoitteena oli tukea ikäihmisiä oman hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä, jotta he voisivat asua kotona terveinä ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. Pilotin avulla pyrittiin vähentämään yksinäisyyttä ohjaamalla kohderyhmään kuuluvia osallistavaan toimintaan. Lisäksi tavoitteena oli jakaa laajasti tietoa Sata-alueen ja sen yhteistyökumppaneiden tarjoamista palveluista ikääntyneille, omaishoitajille sekä heidän kanssaan toimiville, ja ohjata ikääntyneet ja omaishoitajat oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisen tuen piiriin.
Pilotin tavoitteena oli myös vahvistaa ikääntyneiden digitaitoja ja lisätä heidän digiosaamistaan tarjoamalla henkilökohtaista ja käytännönläheistä digitukea. Erityistä huomiota kiinnitettiin heikommassa asemassa olevien ikääntyneiden ja niiden asiakkaiden tavoittamiseen, joihin ei aiemmin ollut saatu yhteyttä. Kiireettömien kohtaamisten ja neuvonnan avulla pyrittiin samalla vahvistamaan Sata-alueen positiivista imagoa ja edistämään hyvinvointia. Tavoitteena oli myös varmistaa toiminnan jatkuminen osana palvelutuotantoa pilotin päätyttyä.