Ikäkeskuksen pysäkki, Satakunnan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Liikkuvassa palvelussa tarjotaan ennaltaehkäisevää neuvontaa, ohjausta ja tukea erityisesti sellaisille ikääntyneille, jotka eivät vielä ole palveluiden piirissä. Myös omaishoitajat ja läheiset voivat hakea pysäkeiltä tukea ja tietoa.
• Satakunnassa väestö on voimakkaasti ikääntyvää ja yli 75-vuotiaiden osuus on maan viidenneksi suurin.
• Kansallisessa ikäohjelmassa vuoteen 2030 edellytetään iäkkäälle väestölle kohdennettuja ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä kohentavia toimia.
• Yksinäisyys on kansanterveysongelma, jolla on laajat terveysvaikutukset.
• Toiminnan avulla pyritään siirtämään palvelutuotannon painopistettä enemmän ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee.
Lainsäädännön tuoma lähtökohta
Vanhuspalvelulaki. Hyvinvointialueen on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Palveluihin on sisällytettävä:
1) hyvinvoinnin, terveellisten elintapojen ja toimintakyvyn edistämiseen sekä sairauksien, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävä ohjaus;
2) ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki;
3) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskeva ohjaus;
4) sairaanhoitoa, monialaista kuntoutusta ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus
5) ohjaus kunnassa ja hyvinvointialueella tarjolla olevien hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävien palvelujen käyttöön.
Sosiaalihuoltolaki. Hyvinvointialueen tehtävänä vahvistaa peruspalveluita, siirtäen painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen sekä järjestää syrjäytymistä vähentävää etsivää työtä.
Ikäkeskuksella kiinteä toimipiste Porissa ja Raumalla. Toimintamalli tulee laajentaa koko Satakunnan hyvinvointialueen laajuudelle, jotta palvelut ovat saatavilla tasavertaisesti.
Kohderyhmänä ovat kotona asuvat ikääntyneet ja omaishoitajat, jotka eivät vielä ole palvelujen piirissä.
Työtä tehdään etsivän vanhustyön periaatteita noudattaen. Vaikka apua ja tukea on olemassa, tieto niistä ei aina tavoita tarvitsijaa. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on monen iäkkään näkökulmasta heikentynyt, mm. palvelujen siirtyminen kauemmaksi, monimutkainen palvelujärjestelmä sekä digitalisaatio aiheuttavat uudenlaista avuttomuutta ja kyvyttömyyttä pärjätä omin voimin. Arjen haasteet ja elämänhallinnan vaikeudet jäävät liian usein piiloon. Iäkäs voi sinnitellä ja olla pyytämättä apua hyväntahtoisuuttaan. Apua vaille voi jäädä myös osaamattomuuttaan tai päättämättömyyttään. Kun oikeanlaista tukea ja apua ei saa riittävän ajoissa, ongelmat kasaantuvat ja monimutkaistuvat. Etsivän vanhustyön tarkoituksena on löytää ja auttaa tuen tai avun tarpeessa olevia oikea-aikaisesti. Se on työtä hyvinvointialueen, kunnan ja muiden auttajatahojen rajapinnoille verkostomaisessa yhteistyössä. Kiireetön kohtaaminen, riskien ja avuntarpeen tunnistaminen, puheeksi ottaminen, opastaminen palvelujärjestelmässä sekä ohjaaminen sopivan toiminnan piiriin, ovat työnteon välineitä.
Toimintamallia suunnitellessa on järjestetty sidosryhmien kanssa verkostoitumistilaisuudet jakaen hyvinvointialue kolmeen maantieteelliseen alueeseen. Tilaisuuksiin on kutsuttu kattavasti osallistujia: kuntien hyvinvointipalvelujen, seurakuntien, vanhusneuvostojen, yhdistysten, järjestöjen ja yhteisökeskuksen edustajat. Tilaisuuksissa on esitelty Ikäkeskuksen toimintaa, kartoitettu alueen toimijoiden yhteistyön nykytilaa, kuultu ja keskusteltu osallistujien näkemyksistä liittyen Ikäkeskuksen pysäkin suunnitelmiin, keskusteltu uuteen toimintamalliin liittyvästä yhteistyöstä ja suunniteltu yhteistyön jatkoa. Osallistujat liitettiin jäseniksi Satakunnan laajuiseen Ikäystävällinen verkosto -Teams ryhmään, jonka tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen ja monipuolinen verkosto ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi.