| Innokylä

Toimintaympäristö

• Satakunnassa väestö on voimakkaasti ikääntyvää ja yli 75-vuotiaiden osuus on maan viidenneksi suurin.

• Kansallisessa ikäohjelmassa vuoteen 2030 edellytetään iäkkäälle väestölle kohdennettuja ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä kohentavia toimia.

• Yksinäisyys on kansanterveysongelma, jolla on laajat terveysvaikutukset.

• Toiminnan avulla pyritään siirtämään palvelutuotannon painopistettä enemmän ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee.

Lainsäädännön tuoma lähtökohta

Vanhuspalvelulaki. Hyvinvointialueen on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Palveluihin on sisällytettävä:

1) hyvinvoinnin, terveellisten elintapojen ja toimintakyvyn edistämiseen sekä sairauksien, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävä ohjaus;

2) ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki;

3) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskeva ohjaus;

4) sairaanhoitoa, monialaista kuntoutusta ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus

5) ohjaus kunnassa ja hyvinvointialueella tarjolla olevien hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävien palvelujen käyttöön.

Sosiaalihuoltolaki. Hyvinvointialueen tehtävänä vahvistaa peruspalveluita, siirtäen painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen sekä järjestää syrjäytymistä vähentävää etsivää työtä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ikäkeskuksella kiinteä toimipiste Porissa ja Raumalla. Toimintamalli tulee laajentaa koko Satakunnan hyvinvointialueen laajuudelle, jotta palvelut ovat saatavilla tasavertaisesti.

Muutoksen mittaaminen

Toiminnan vaikuttavuutta seurataan seuraavin mittarein.

1. Kohdattujen lukumäärä

2. Sidosryhmätyöskentely

2. Asiakaspalaute

3. Päivän ilmiöt

4. Henkilöstökokemus

Pilotin puolivälissä ja lopussa
Sata-alueella ikääntyneiden parissa työskenteleviltä sekä pysäkeille osallistuvilta sidosryhmiltä

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat kotona asuvat ikääntyneet ja omaishoitajat, jotka eivät vielä ole palvelujen piirissä.

Työtä tehdään etsivän vanhustyön periaatteita noudattaen. Vaikka apua ja tukea on olemassa, tieto niistä ei aina tavoita tarvitsijaa. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on monen ikääntyneen näkökulmasta heikentynyt, mm. palvelujen siirtyminen kauemmaksi, monimutkainen palvelujärjestelmä sekä digitalisaatio aiheuttavat uudenlaista avuttomuutta ja kyvyttömyyttä pärjätä omin voimin. Arjen haasteet ja elämänhallinnan vaikeudet jäävät liian usein piiloon. Ikääntynyt voi sinnitellä ja olla pyytämättä apua hyväntahtoisuuttaan. Apua vaille voi jäädä myös osaamattomuuttaan tai päättämättömyyttään. Kun oikeanlaista tukea ja apua ei saa riittävän ajoissa, ongelmat kasaantuvat ja monimutkaistuvat. Etsivän vanhustyön tarkoituksena on löytää ja auttaa tuen tai avun tarpeessa olevia oikea-aikaisesti. Se on työtä hyvinvointialueen, kunnan ja muiden auttajatahojen rajapinnoille verkostomaisessa yhteistyössä. Kiireetön kohtaaminen, riskien ja avuntarpeen tunnistaminen, puheeksi ottaminen, opastaminen palvelujärjestelmässä sekä ohjaaminen sopivan toiminnan piiriin, ovat työnteon välineitä.

Jo toimintamallia suunniteltaessa on järjestetty sidosryhmien kanssa verkostoitumistilaisuudet jakaen hyvinvointialue kolmeen maantieteelliseen alueeseen. Tilaisuuksiin on kutsuttu kattavasti osallistujia: kuntien hyvinvointipalvelujen, seurakuntien, vanhusneuvostojen, yhdistysten, järjestöjen ja yhteisökeskuksen edustajat. Tilaisuuksissa on esitelty Ikäkeskuksen toimintaa, kartoitettu alueen toimijoiden yhteistyön nykytilaa, kuultu ja keskusteltu osallistujien näkemyksistä liittyen Ikäkeskuksen pysäkin suunnitelmiin, keskusteltu uuteen toimintamalliin liittyvästä yhteistyöstä ja suunniteltu yhteistyön jatkoa. Osallistujat liitettiin jäseniksi Satakunnan laajuiseen Ikäystävällinen verkosto -Teams ryhmään, jonka tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen ja monipuolinen verkosto ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toimintamallia suunnitellessa ja kehittäessä on benchmarkattu muiden toimijoiden vastaavia malleja. Toimijoiden kanssa on järjestetty verkostoitumistilaisuuksia kokemusten, haasteiden ja hyvien käytänteiden jakamiseksi ja niistä oppimiseksi.

Ratkaisun testaaminen

Toimintamallia testattiin vuoden mittaisen pilottijakson avulla. Ikäkeskuksen pysäkillä työskentelee työparina geronomi ja lähihoitaja sekä asiantuntijavieraat vaihtuvien teemojen mukaisesti.

Kokeilun tavoitteet

Kokeilun tavoitteena oli löytää satakuntalainen malli toteuttaa lakisääteistä neuvontaa ja ohjausta ikäihmisille ennaltaehkäisevästi.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Ikäkeskuksen pysäkillä työskentelee geronomi-lähihoitaja-työpari. Lisäksi pysäkeille saapuu asiantuntijavieraita vaihtuvien teemojen mukaisesti. Tavoitteena on välittää tietoa ikääntyneille ajankohtaisista asioista mahdollisimman monipuolisesti; terveyden ja toimintakyvyn edistämisestä eri näkökulmista, tulevaisuuden ennakoinnista, palvelujärjestelmästä sekä paikallisista mahdollisuuksista harrastuksiin ja osallisuuteen. Pysäkillä voidaan auttaa myös henkilökohtaisten asioiden hoitamisessa ja ohjata tarvittaessa eteenpäin sopivan palvelun tai paikallisen toiminnan piiriin. Lisäksi annetaan digiopastusta mm. hyvinvointialueen sähköiseen asiointiin. Kohtaamiset ovat mahdollisimman kiireettömiä eikä ajanvarauksia tarvita. Ikäkeskuksen pysäkeillä tehdään aktiivisesti yhteistyötä kuntien, vanhusneuvostojen, seurakuntien, järjestöjen ja paikallisyhdistyksien kanssa.

Pilottijakson aikana Ikäkeskuksella oli käytettävissään matkailuauto, jonka kustannukset katettiin EU:n tuella. Auto mahdollistaa työntekijöiden liikkumisen ja ikääntyneiden kohtaamisen myös sellaisissa paikoissa, missä ei ole sopivia kiinteitä tiloja tarjolla. Auto pysäköidään paikoille, joihin on helppo tulla ja sen edustalla voi kokoontua isommallakin porukalla. Keskeisenä pysäkin ideana onkin mennä sinne, missä ikääntyneitä liikkuu, kuten toreille tai yleisille pihoille. Paikallisten verkostojen avulla löydetään tärkeät paikat ja olennaiset tapahtumapäivät kullakin paikkakunnalla. Talvikaudella hyödynnetään enemmän erilaisia kunnista löytyviä tiloja. Pysäkkien paikat tiedotetaan paikkakuntakohtaisesti hyvinvointialueen nettisivuilla ja somessa sekä kuntien ja vanhusneuvostojen verkostoissa.

Kokemuksia, tuloksia ja palautetta arvioidaan pitkin vuotta ja palvelua muokataan tarpeen mukaan. Tärkeää on saada kokemusta toimintamallista ja kokeilla erilaisia toimintatapoja jatkoa silmällä pitäen; mikä toimii, mikä ei toimi ja mitä tarvitaan jatkossa. Tavoitteena on luoda pysyviä, hyviä käytäntöjä ennaltaehkäisevälle toiminnalle, joka edistää ikääntyneiden hyvinvointia laajasti.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Mikäli toimintaa toteutetaan myös ajoneuvossa, ajoneuvon suunnittelussa, hankinnassa ja toteutuksessa riittävän laajan asiantuntemuksen hyödyntäminen edistää hyvää ja toimivaa lopputulosta. Ajoneuvon tulee kooltaan, tiloiltaan ja ominaisuuksiltaan soveltua siellä tuotettaviin palveluihin. Mikäli ajoneuvo on vain kulkuväline, tilanne on toinen.

Toimintamallin juurruttaminen alueelle vaati etukäteen hyvin suunnitellut pysähtymispaikat , viestintää sekä sisäisesti että ulkoisesti ja myös riittävästi aikaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Pilotoinnista saadut hyvät asiakas- ja henkilöstökokemukset vahvistavat ja edistävät toimintamallin juurtumista niin sanotuksi normaaliksi toiminnaksi.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa monille eri kohderyhmille. Liikkuvan toimintamallin kehittäminen vaatii yhteistyötä useiden eri toimijoiden sekä kaikkien alueen liikkuvien palveluiden kanssa, jotta vältetään yleisimmät sudenkuopat ja päällekkäisyydet. Huolellinen, moniammatillinen suunnittelu sekä riittävä viestintä suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa edistää onnistunutta lopputulosta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ikäkeskuksen pysäkin pilotin ajan käytössä oli matkailuajoneuvo. Ajoneuvo toimi henkilökunnan sosiaalitilana ja mahdollisti muiden töiden tekemisen pysäkkitoiminnan ohella esimerkiksi, jos pysäkille ei tullut kohdattavia henkilöitä. Ajoneuvossa oli joka säällä sopiva lämpötila ja siellä oli mahdollista kohdata ikääntyneet yksityisyyttä vaativissa tilanteissa. Ajoneuvoon pääsy ei ollut esteetön. Pilotin aikana ei kuitenkaan ollut tilanteita, joissa tämä olisi muodostunut ongelmaksi.

Ajoneuvo mahdollisti pysäkkien vaihtamisen nopeastikin sekä etsivän vanhustyön toteuttamisen esimerkiksi ruokajaossa, kauppojen parkkipaikoilla ja toreilla. Ajoneuvossa oli myös mahdollista säilyttää toiminnassa tarvittavat tarvikkeet, kuten kalusteet ja esitteet. Mukana kulkevat sosiaalitilat mahdollistivat huolettoman liikkumisen syrjäseuduillakin, ilman suunnitelmaa henkilökunnan biotauoista ja ruokailusta. Ajoneuvon avulla pysäkit ovat olleet toteutettavissa myös maantieteellisillä reuna-alueilla.

Pilotissa todettiin sääolojen tuovan haasteita vaihtuviin ulkopysäkkeihin. Sadesää ei sikäli haitannut toimintaa pilotoinnin aikana, leasing-ajoneuvon markiisin antaessa suojan sateelta. Sen avaaminen ei ollut kuitenkaan mahdollista tuulisella säällä, markiisin turvallisen käytön vaatiessa kohtuuttoman määrän painoja markiisin jalkoihin. Myös kovalla lumisateella ja pakkasella markiisin avaamisesta pidättäydyttiin, henkilöstön todettua sen koteloon saamisen haastavaksi. Sääolosuhteiden vuoksi jouduttiin kuitenkin perumaan pilotin aikana ainoastaan yksi pysäkki. Kävijöiden määrä oli pilotin aikana vähäisempää sade- ja pakkassäällä. Jos kävijöitä ei ollut, työntekijät pystyivät tekemään muita työtehtäviä ajoneuvossa.

Kirjallisten asiakaspalautteiden perusteella pysäkillä annettu ohjaus ja neuvonta on ollut ystävällistä ja selkeää. Palvelu on koettu hyväksi, tarpeelliseksi ja ikääntyneet ovat saaneet sen avulla uutta tietoa. Kiitosta on annettu palvelun jalkautumisesta syrjäseuduille sekä kädestä pitäen annetusta digituesta. Kirjallista palautetta antaneet ovat toivoneet palvelulle jatkoa. Palvelua on toivottu kehitettävän löytävän vanhustyön suuntaan. Yksittäisiä kriittisiä palautteita on annettu, jos kohdattujen kaikkiin so-te-kysymyksiin ei ole osattu vastata suoraan pysäkillä.

Henkilöstökokemuksen perusteella Ikäkeskuksen pysäkin toiminnassa on onnistuttu matalan kynnyksen ohjauksen ja neuvonnan antamisessa, yhteistyössä, palvelun jalkauttamisessa sekä viestinnässä. Vastausten perusteella Ikäkeskuksen pysäkkitoiminnalle on ollut selkeä tarve. Pysäkin henkilökunta on koettu palvelualttiiksi, ystävälliseksi ja helposti lähestyttäväksi. Kohdatuilla on ollut matala kynnys osallistua pysäkille. Pilotin aikana on osallistuttu lukuisiin sidosryhmien tilaisuuksiin ja onnistuttu välittämään tietoa eteenpäin. Toiminnan avulla on annettu ikääntyneille konkreettista tukea kädestä pitäen ja onnistuttu lisäämään kohdattujen turvallisuuden tunnetta.

Lisäksi sidosryhmien kanssa tehty yhteistyö on koettu onnistuneeksi. Yhteistyö on mahdollistanut kaksisuuntaisen palveluohjauksen, jossa Ikäkeskuksen pysäkiltä on ohjattu ikääntyneitä sidosryhmien toimintaan, ja sidosryhmät ovat ohjanneet ikääntyneitä pysäkille saamaan matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa. Pilotin aikana palvelu on onnistuttu jalkauttamaan koko maakunnan alueelle, edistäen alueiden välistä tasa-arvoa.

Ikäkeskuksen pysäkin kehittämiskohteiksi nähtiin suunnitelmallisuuden lisääminen, kiinteiden pysäkkien järjestäminen sekä varausjärjestelmän ja yhteistyön jatkokehittäminen.

Ikäkeskuksen pysäkin toiminta jatkuu pilotin jälkeen osana Sata-alueen normaalia toimintaa. Toimintaa on suunniteltu jatkettavan kolmena päivänä viikossa, kaksi pysäkkiä päivässä, kuten pilotinkin aikana. Päivän toisen pysäkin suunnitellaan olevan kiinteä piste, toisen sidosryhmien tilaisuuteen osallistuminen sekä etsivän vanhustyön pysäkki vaihtuvilla paikoilla.

Ikäkeskuksen pysäkki, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)