Ikäkeskuksen pysäkki, Satakunnan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)

Liikkuvassa palvelussa tarjotaan ennaltaehkäisevää neuvontaa, ohjausta ja tukea erityisesti sellaisille ikääntyneille, jotka eivät vielä ole palveluiden piirissä. Myös omaishoitajat ja läheiset voivat hakea pysäkeiltä tukea ja tietoa.

Toimintamallin nimi
Ikäkeskuksen pysäkki, Satakunnan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Liikkuvassa palvelussa tarjotaan ennaltaehkäisevää neuvontaa, ohjausta ja tukea erityisesti sellaisille ikääntyneille, jotka eivät vielä ole palveluiden piirissä. Myös omaishoitajat ja läheiset voivat hakea pysäkeiltä tukea ja tietoa.

Toteutuspaikka
Satakunnan hyvinvointialue kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta suurimpien kaupunkien keskustat, joissa on kiinteä Ikäpiste.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Satakunnan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Luotu

06.06.2024

Viimeksi muokattu

17.06.2024
Ratkaisun perusidea

Ikäkeskuksen pysäkillä työskentelee geronomi-lähihoitaja-työpari. Lisäksi pysäkeille saapuu asiantuntijavieraita vaihtuvien teemojen mukaisesti. Tavoitteena on välittää tietoa ikääntyneille ajankohtaisista asioista mahdollisimman monipuolisesti; terveyden ja toimintakyvyn edistämisestä eri näkökulmista, tulevaisuuden ennakoinnista, palvelujärjestelmästä sekä paikallisista mahdollisuuksista harrastuksiin ja osallisuuteen. Pysäkillä voidaan auttaa myös henkilökohtaisten asioiden hoitamisessa ja ohjata tarvittaessa eteenpäin sopivan palvelun tai paikallisen toiminnan piiriin. Lisäksi annetaan digiopastusta mm. hyvinvointialueen sähköiseen asiointiin. Kohtaamiset ovat mahdollisimman kiireettömiä eikä ajanvarauksia tarvita. Ikäkeskuksen pysäkeillä tehdään aktiivisesti yhteistyötä kuntien, vanhusneuvostojen, seurakuntien, järjestöjen ja paikallisyhdistyksien kanssa.

Pilottijakson aikana Ikäkeskuksella on käytettävissään matkailuauto, jonka kustannukset katetaan EU:n tuella. Auto mahdollistaa työntekijöiden liikkumisen ja ikääntyneiden kohtaamisen myös sellaisissa paikoissa, missä ei ole sopivia kiinteitä tiloja tarjolla. Auto pysäköidään paikoille, joihin on helppo tulla ja sen edustalla voi kokoontua isommallakin porukalla. Keskeisenä pysäkin ideana onkin mennä sinne, missä ikääntyneitä liikkuu, kuten toreille tai yleisille pihoille. Paikallisten verkostojen avulla löydetään tärkeät paikat ja olennaiset tapahtumapäivät kullakin paikkakunnalla. Talvikaudella hyödynnetään enemmän erilaisia kunnista löytyviä tiloja. Pysäkkien paikat tiedotetaan kuukausittain hyvinvointialueen nettisivuilla ja somessa sekä kuntien ja vanhusneuvostojen verkostoissa.

Kokemuksia, tuloksia ja palautetta arvioidaan pitkin vuotta ja palvelua muokataan tarpeen mukaan. Tärkeää on saada kokemusta toimintamallista ja kokeilla erilaisia toimintatapoja jatkoa silmällä pitäen; mikä toimii, mikä ei ja mitä tarvitaan jatkossa. Tavoitteena on luoda pysyviä, hyviä käytäntöjä ennaltaehkäisevälle toiminnalle, joka edistää ikääntyneiden hyvinvointia laajasti.

Toimintaympäristö

 • Satakunnassa väestö on voimakkaasti ikääntyvää ja yli 75-vuotiaiden osuus on maan viidenneksi suurin. 

 • Kansallisessa ikäohjelmassa vuoteen 2030 edellytetään iäkkäälle väestölle kohdennettuja ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä kohentavia toimia.

• Yksinäisyys on kansanterveysongelma, jolla on laajat terveysvaikutukset.

 • Toiminnan avulla pyritään siirtämään palvelutuotannon painopistettä enemmän ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee.​

Lainsäädännön tuoma lähtökohta

​Vanhuspalvelulaki. Hyvinvointialueen on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Palveluihin on sisällytettävä:​

1) hyvinvoinnin, terveellisten elintapojen ja toimintakyvyn edistämiseen sekä sairauksien, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävä ohjaus;​

2) ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki;​

3) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskeva ohjaus;​

4) sairaanhoitoa, monialaista kuntoutusta ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus​

5) ohjaus kunnassa ja hyvinvointialueella tarjolla olevien hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävien palvelujen käyttöön.​

Sosiaalihuoltolaki. Hyvinvointialueen tehtävänä vahvistaa peruspalveluita, siirtäen painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen sekä järjestää syrjäytymistä vähentävää etsivää työtä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat kotona asuvat ikääntyneet ja omaishoitajat, jotka eivät vielä ole palvelujen piirissä.

Työtä tehdään etsivän vanhustyön periaatteita noudattaen. Vaikka apua ja tukea on olemassa, tieto niistä ei aina tavoita tarvitsijaa. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on monen iäkkään näkökulmasta heikentynyt, mm. palvelujen siirtyminen kauemmaksi, monimutkainen palvelujärjestelmä sekä digitalisaatio aiheuttavat uudenlaista avuttomuutta ja kyvyttömyyttä pärjätä omin voimin. Arjen haasteet ja elämänhallinnan vaikeudet jäävät liian usein piiloon. Iäkäs voi sinnitellä ja olla pyytämättä apua hyväntahtoisuuttaan. Apua vaille voi jäädä myös osaamattomuuttaan tai päättämättömyyttään. Kun oikeanlaista tukea ja apua ei saa riittävän ajoissa, ongelmat kasaantuvat ja monimutkaistuvat. Etsivän vanhustyön tarkoituksena on löytää ja auttaa tuen tai avun tarpeessa olevia oikea-aikaisesti. Se on työtä hyvinvointialueen, kunnan ja muiden auttajatahojen rajapinnoille verkostomaisessa yhteistyössä. Kiireetön kohtaaminen, riskien ja avuntarpeen tunnistaminen, puheeksi ottaminen, opastaminen palvelujärjestelmässä sekä ohjaaminen sopivan toiminnan piiriin, ovat työnteon välineitä.

Toimintamallia suunnitellessa on järjestetty sidosryhmien kanssa verkostoitumistilaisuudet jakaen hyvinvointialue kolmeen maantieteelliseen alueeseen. Tilaisuuksiin on kutsuttu kattavasti osallistujia: kuntien hyvinvointipalvelujen, seurakuntien, vanhusneuvostojen, yhdistysten, järjestöjen ja yhteisökeskuksen edustajat. Tilaisuuksissa on esitelty Ikäkeskuksen toimintaa, kartoitettu alueen toimijoiden yhteistyön nykytilaa,  kuultu ja keskusteltu osallistujien näkemyksistä liittyen Ikäkeskuksen pysäkin suunnitelmiin, keskusteltu uuteen toimintamalliin liittyvästä yhteistyöstä ja suunniteltu yhteistyön jatkoa. Osallistujat liitettiin jäseniksi Satakunnan laajuiseen Ikäystävällinen verkosto -Teams ryhmään, jonka tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen ja monipuolinen verkosto ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kansikuva
Piirroskuva matkailuautosta.

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä