Implementaation arviointimittari, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallien implementoinnin arviointiin kehitetty arviointimittari.
Arviointimittarin kehittäminen käynnistyi keväällä 2024 Terveys- ja hoitosuunnitelma (tehosu) –toimintamalli ja -työväline, Pirkanmaan hva (RRP, P4, I1) -toimintamallin arviointisuunnitelmaa työstäessä. Tunnistimme tarpeen arvioida uuden toimintamallin implementaatiota sote-asemilla. Implementaation arviointia ei ole systemaattisesti aiemmin tehty. Pohdimme, että implementaation arviointi olisi tärkeä työväline keski- ja lähijohdolle toimintamallin tukemiseksi.
Arviointisuunnitelman taustaselvitystä tehdessä löysimme Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan tuottaman Kasvun tuen -sivulta käännöksen Newcastlen yliopistossa kehitetystä NoMAD-kyselystä (NoMAD-kysely implementoinnin seurannan tueksi - Kasvun tuki). Teoreettisena viitekehyksenä NoMAD:in taustalla on normalisointiprosessin teoria (Normalization Process Theory, NPT). Sen avulla pyritään keskittymään prosesseihin, joilla on vaikutusta menetelmän juurtumiseen ja voidaan ymmärtää uuden menetelmän käyttöönoton dynamiikkaa. NoMAD-kysely on rakennettu siten, että kysymykset mittaavat kutakin NPT-teorian pääosiota. Näitä ovat vapaasti suomennettuna johdonmukaisuus, tiedollinen osallistuminen, yhteinen toiminta ja refleksiivinen seuranta (coherence, cognitive participation, collective action, reflexive monitoring) Improving the normalization of complex interventions: part 2 - validation of the NoMAD instrument for assessing implementation work based on normalization process theory (NPT) | BMC Medical Research Methodology | Full Text (biomedcentral.com). Kyselyn suomalaisen version validiteettia ei ole toistaiseksi tutkittu.
Kasvun tuen -sivuille sovellettu NoMAD-kysely todettiin arviointisuunnitelman työryhmässä haastavaksi toteuttaa sellaisenaan koko vastaanottopalveluiden terveys- ja hoitosuunnitelman toimintamalliin koulutetulle henkilöstölle. Tutustuimme myös NoMAD:ista johdettuun NoMAD-N-kyselyyn, joka kehitettiin lasten ja nuorten hoidossa käytettävien psykososiaalisten menetelmien juurruttamiseen tähdänneessä ViVa-projektissa. Näiden pohjalta aloitimme implementaation arviointimittarin kehittämisen.
Implementoinnin arviointimittarin kohteena ovat sote-asemien työntekijät sekä heidän lähiesihenkilönsä. Kohderyhmä laajenee pilotoinnin edetessä muihin toimintamalleihin ja käyttöönottoon erilaisissa toimintamalleissa, johon kytkeytyy eri ammattiryhmiä.