Implementaation arviointimittari, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallien implementoinnin arviointiin kehitetty arviointimittari.
Toimintamallin nimi
Toimintamallien implementoinnin arviointiin kehitetty arviointimittari.
Terveys- ja hoitosuunnitelman toimintamallin hyvin tunteva, lääkäreistä ja hoitajista koostuva työryhmä arvioi ensin NoMAD- ja NoMAD-N-kysymykset. Kysymyksiä muokattiin terveys- ja hoitosuunnitelman toimintamalliin soveltuvaksi. Kysely haluttiin pitää mahdollisimman lyhyenä. Kaikkien kysymysten kohdalla mietittiin “mihin tämä johtaa?” eli mitä konkreettista tietoa implementaation tueksi mittarivastaus voisi johtajalle antaa. Kysymyksistä koitettiin saada mahdollisimman yksiselitteisiä. Mittariin sisällytettiin kysymyksiä kaikista neljästä NPT-teorian mukaisesta osiosta.
Lopputuloksena kehitimme kyselyn, joka poikkesi alkuperäisestä NoMAD-kyselystä siinä määrin, että sen ei enää voi sanoa olevan sama mittari tai mittariversio, vaan kokonaan uusi. Nimesimme sen “implementaation arviointimittariksi”. Teimme mittarista omat versiot sekä henkilöstölle että lähiesihenkilöille. Henkilöstön mittarissa on 9 kysymystä sekä 2 lisäkysymystä, joita voidaan käyttää seurantamittauksessa. Lähiesihenkilöiden mittarissa on 8 kysymystä. Lisäksi kysytään henkilöstön kohdalta ammattiryhmä, soteasema ja se, ovatko he tehneet terveys- ja hoitosuunnitelmia uudella sähköisellä työvälineellä. Lähiesihenkilöiltä kysytään vain, ovatko he lääkäreiden vai hoitajien esihenkilöitä.
Kyselyn sisällön validiteettia arvioitiin haastattelemalla 10 henkilöstön edustajaa (lääkäreitä ja hoitajia) touko-kesäkuussa 2024 sekä 7 esihenkilöä (lääkäreitä ja hoitajia) elo-syyskuussa 2024. Haastateltavia pyydettiin ensin täyttämään implementaation arviointimittari. Haastattelussa heitä pyydettiin kertomaan, miten he tulkitsevat kysymysten sisällön. Lisäksi pilotoijat arvioivat numeerisesti kysymysten olennaisuutta, ymmärrettävyyttä ja mitta-asteikon sopivuutta. Haastattelut tallennettiin ja litteroitiin ja litteraateista tehtiin sisällönanalyysi.
Terveys- ja hoitosuunnitelman toimintamallin hyvin tunteva, lääkäreistä ja hoitajista koostuva työryhmä arvioi ensin NoMAD- ja NoMAD-N-kysymykset. Kysymyksiä muokattiin terveys- ja hoitosuunnitelman toimintamalliin soveltuvaksi. Kysely haluttiin pitää mahdollisimman lyhyenä. Kaikkien kysymysten kohdalla mietittiin “mihin tämä johtaa?” eli mitä konkreettista tietoa implementaation tueksi mittarivastaus voisi johtajalle antaa. Kysymyksistä koitettiin saada mahdollisimman yksiselitteisiä. Mittariin sisällytettiin kysymyksiä kaikista neljästä NPT-teorian mukaisesta osiosta.
Lopputuloksena kehitimme kyselyn, joka poikkesi alkuperäisestä NoMAD-kyselystä siinä määrin, että sen ei enää voi sanoa olevan sama mittari tai mittariversio, vaan kokonaan uusi. Nimesimme sen “implementaation arviointimittariksi”. Teimme mittarista omat versiot sekä henkilöstölle että lähiesihenkilöille. Henkilöstön mittarissa on 9 kysymystä sekä 2 lisäkysymystä, joita voidaan käyttää seurantamittauksessa. Lähiesihenkilöiden mittarissa on 8 kysymystä. Lisäksi kysytään henkilöstön kohdalta ammattiryhmä, soteasema ja se, ovatko he tehneet terveys- ja hoitosuunnitelmia uudella sähköisellä työkalulla. Lähiesihenkilöiltä kysytään vain, ovatko he lääkäreiden vai hoitajien esihenkilöitä.
Kyselyn sisällön validiteettia arvioitiin haastattelemalla 10 henkilöstön edustajaa (lääkäreitä ja hoitajia) touko-kesäkuussa 2024 sekä 7 esihenkilöä (lääkäreitä ja hoitajia) elo-syyskuussa 2024. Haastateltavia pyydettiin ensin täyttämään implementaation arviointimittari. Haastattelussa heitä pyydettiin kertomaan, miten he tulkitsevat kysymysten sisällön. Lisäksi pilotoijat arvioivat numeerisesti kysymysten olennaisuutta, ymmärrettävyyttä ja mitta-asteikon sopivuutta. Haastattelut tallennettiin ja litteroitiin ja litteraateista tehtiin sisällönanalyysi.
Arviointimittarin kehittäminen käynnistyi keväällä 2024 Terveys- ja hoitosuunnitelma (tehosu) –toimintamalli ja -työväline, Pirkanmaan hva (RRP, P4, I1) -toimintamallin arviointisuunnitelmaa työstäessä. Tunnistimme tarpeen arvioida uuden toimintamallin implementaatiota sote-asemilla. Implementaation arviointia ei ole systemaattisesti aiemmin tehty. Pohdimme, että implementaation arviointi olisi tärkeä työväline keski- ja lähijohdolle toimintamallin tukemiseksi.
Arviointisuunnitelman taustaselvitystä tehdessä löysimme Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan tuottaman Kasvun tuen -sivulta käännöksen Newcastlen yliopistossa kehitetystä NoMAD-kyselystä (NoMAD-kysely implementoinnin seurannan tueksi - Kasvun tuki). Teoreettisena viitekehyksenä NoMAD:in taustalla on normalisointiprosessin teoria (Normalization Process Theory, NPT). Sen avulla pyritään keskittymään prosesseihin, joilla on vaikutusta menetelmän juurtumiseen ja voidaan ymmärtää uuden menetelmän käyttöönoton dynamiikkaa. NoMAD-kysely on rakennettu siten, että kysymykset mittaavat kutakin NPT-teorian pääosiota. Näitä ovat vapaasti suomennettuna johdonmukaisuus, tiedollinen osallistuminen, yhteinen toiminta ja refleksiivinen seuranta (coherence, cognitive participation, collective action, reflexive monitoring) Improving the normalization of complex interventions: part 2 - validation of the NoMAD instrument for assessing implementation work based on normalization process theory (NPT) | BMC Medical Research Methodology | Full Text (biomedcentral.com). Kyselyn suomalaisen version validiteettia ei ole toistaiseksi tutkittu.
Kasvun tuen -sivuille sovellettu NoMAD-kysely todettiin arviointisuunnitelman työryhmässä haastavaksi toteuttaa sellaisenaan koko vastaanottopalveluiden terveys- ja hoitosuunnitelman toimintamalliin koulutetulle henkilöstölle. Tutustuimme myös NoMAD:ista johdettuun NoMAD-N-kyselyyn, joka kehitettiin lasten ja nuorten hoidossa käytettävien psykososiaalisten menetelmien juurruttamiseen tähdänneessä ViVa-projektissa. Näiden pohjalta aloitimme implementaation arviointimittarin kehittämisen.
Implementoinnin arviointimittarin kohteena ovat sote-asemien työntekijät sekä heidän lähiesihenkilönsä. Kohderyhmä laajenee pilotoinnin edetessä muihin toimintamalleihin ja käyttöönottoon erilaisissa toimintamalleissa, johon kytkeytyy eri ammattiryhmiä.
Implementoinnin arviointimittari liitetään osaksi Pirkanmaan hyvinvointialueen jatkuvan kehittämisen toimintamallia, implementaation tuen -osuuteen.
Implementaation arviointimittari esitellään keski- ja lähijohdolle Vastaanottotoiminnan kehittämispäivässä 8.11.2024. Lähiesihenkilöitä pyydetään täyttämään mittari omalta osaltaan ja heitä pyydetään huolehtimaan, että heidän alaisensa täyttävät mittarin marraskuun 2024 aikana. Koostamme tulokset sote-asemittain keski- ja lähijohdolle sekä henkilöstölle. Tavoitteena on, että jokaisella sote-asemalla saadaan mittarin avulla kuvattua toimintamallin käyttämisen nykytila ja suunniteltua jatkotoimet toimintamallin käytön vahvistamiseksi. Tavoitteena on seurantamittaus toukokuussa 2025.