Intensiivinen arkivalmennus itsenäistyville nuorille lastensuojelun jälkihuollossa

Arkivalmennus on matalan kynnyksen rinnalla kulkevaa toimintaa, joka voi alkaa nuoren kotoa ja keskittyy nuoren kokonaisvaltaiseen tukeen. Tapaamisia on vähintään kerran viikossa riippuen nuoren tarpeesta. Valmennuksessa on esillä nuorelle tärkeät asiat. Valmennuksen kesto on n. 8 kk.

Toimintaympäristö **

Vuonna 2020 lastensuojelun jälkihuollon tuen ikärajaa nostettiin 21-ikävuodesta koskemaan alle 25-vuotiaita. Tämä laajentaa tulevaisuudessa jo nykyisten lakien piirissä olevien nuorten määrää merkittävästi. Tämä merkitsee myös väistämättä muutoksia palvelun ja tuen tarjonnassa ja tavoissa. Usein 20-vuotiaan elämäntilanne muuttuu nopeastikin ja monen kertaan muutamassa vuodessa. Vuonna 2021 lastensuojelun jälkihuollon asiakkaana oli 9521 lasta tai nuorta. Heistä suurin osa (88 %) oli yli 18-vuotiaita. Tulevaisuudessa jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten määrä tulee moninkertaistumaan. 

Lastensuojelulaki velvoittaa kunnan järjestämään jälkihuollon. Velvoite koskee sijaishuollon päättymisen jälkeen tarvittavaa tukea, mutta myös jälkihuoltoon on oikeutettuja ne lapset ja nuoret, jotka ovat olleet sijoitettuna avohuollon tukitoimena keskeyttämättömästi vähintään puolen vuoden ajan. Lisäksi kunnan on halutessaan mahdollisuus järjestää jälkihuoltoa myös sellaiselle nuorelle, joka ei lastensuojelulain mukaan olisi muutoin oikeutettu jälkihuoltoon. Jälkihuolto järjestetään aina yksilöllisesti tarpeiden pohjalta. Kunta voi ostaa jälkihuoltopalveluja yksityisiltä yrityksiltä tai järjestöiltä. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Jälkihuoltoon oikeutetut nuoret eivät saa riittävästi ja oikea-aikaisesti tukea arjessa selviytymiseen. Kunnan jälkihuollon sosiaalityöntekijöillä ja sosiaaliohjaajilla on vastuullaan liian suuri määrä nuoria, minkä lisäksi osa nuorista ei halua jälkihuoltoa kunnan viranhaltijoilta. 

Lastensuojelun jälkihuoltoon oikeutetut nuoret voidaan jakaa karkeasti neljään ryhmään: 1) ne, jotka aikuistuvat yleisten palvelujen ja kohdennetun tuen turvin, eivätkä tarvitse erityisiä jälkihuollon palveluja; 2) ne, jotka tarvitsevat apua yleisten palvelujen ja tuen hakemisessa ja järjestämisessä tai tarvitsevat yksittäiseen tarpeeseen kohdennettua erityisen vaativaa tukea; 3) ne, jotka tarvitsevat paljon monialaista ja vaativaa tukea sekä 4) ne, jotka kieltäytyvät jälkihuollosta. Kehitetty toimintamalli on suunnattu ryhmiin kolme ja neljä kuuluville nuorille.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lastensuojelun jälkihuoltoon oikeutetut nuoret tarvitsevat vahvaa arjen tukea sekä tukea työ- ja koulutuspoluille siirtymiseen ja niissä kiinni pysymiseen. Palvelujärjestelmä näyttäytyy nuorelle pirstaleisena ja moni jälkihuoltoon oikeutettu nuori tarvitsee rinnalla kulkevaa valmennusta kiinnittyäkseen esimerkiksi mielenterveyspalveluihin. Nuoren näkökulmasta haasteiksi nousevat erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden heikko saatavuus, mikä vaikeuttaa nuoren arjesta selviämistä. Tuen antaminen nuorelle on tärkeää paitsi inhimillisesti myös yhteiskunnallisesti kannattavaa, koska yhden nuoren osalta työllisyys- tai koulutuspolulle pääsy merkitsee 5000-7000 euron vuosittaista taloudellista hyötyä yhteiskunnalle lisääntyneinä tuloina ja vähentyneinä tulonsiirtoina ja muina kustannuksina. Koko työuran osalta tämä tarkoittaa 240 000 euron yhteiskunnallista hyötyä. 

Liitteet
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukkoon kuuluvat lastensuojelun jälkihuollosta vastaavat työntekijät, intensiivisen arjen valmennuksen toimijat, jälkihuoltoon oikeutetut nuoret ja mahdolliset muiden palveluiden tarjoajat (esim. mielenterveyspalveluiden ja Kelan työntekijät). Lastensuojelun jälkihuollon työntekijät arvioivat ketkä nuorista hyötyvät eniten valmennuksesta ja ohjaavat nuoret intensiiviseen valmennukseen. Säännöllisesti pidettävissä yhteistyökokouksissa arvioidaan mallin toimivuutta ja kehitetään sitä edelleen. Kokouksissa on myös nuorten edustus. Psykiatrinen sairaanhoitaja ja Kelan työntekijä voi olla sovittuna aikana tavattavissa valmennuksen matalan kynnyksen toimipisteessä, jolloin nuori voi tavata työntekijöitä jo ennestään tutussa ympäristössä. Valmentajalla on kokonaisnäkemys eri palveluiden toimivuudesta nuoren näkökulmasta. Valmentaja osallistuu nuoren asioita käsitteleviin verkostokokouksiin nuoren niin toivoessa. Hyvinvointialueiden tulee seurata ja arvioida haavoittuvassa asemassa olevien nuorten palveluiden toiminnan kokonaisuutta.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että jokainen nuori kokee elämänsä merkitykselliseksi ja löytää oman näköisen tien työ- ja koulutuspoluille. 

Muutosta voidaan mitata hyvinvointi- ja osallisuusmuutoksina, jolloin arvioinnin tekee nuori itse tai nuori ja valmentaja yhdessä. Lisäksi muutoksia voidaan mitata siirtyminä työ- ja koulutuspoluille. Lisäksi voidaan tarkastella myös muutoksia toimeentulossa. 

Muutoksen mittaaminen

Miten nuoren hyvinvointi muuttuu intervention aikana? Tätä voi mitata Tulostähti- tai Toipumistähtimittarilla tai 3x10D Jälkihuollon mittaristolla. Mittaukset tehdään nuoren tullessa palveluun, 3 kk tai 6 kk kuluttua ja valmennuksen päätyttyä.

Miten nuoren opintopolku etenee? Asiaa voi mitata opinnoissa pysymisenä tai opintoihin siirtymisen kautta. Mittaukset valmennuksen alussa ja lopussa. 

Miten nuoren työllisyyspolku etenee? Asiaa voi mitata nuoren työllisyysstatuksen kautta: työvoiman ulkopuolella, työtön, työssä, työharjoittelussa jne. asteikon kautta. Mittaukset valmennuksen alussa ja lopussa. 

Toteutussuunnitelma

Valmennuksessa tehdään useita nuoren hyvinvointia vahvistavia asioita. Kohtaaminen ja kiireettömyys ovat tärkeitä asioita. Nuoren tulee kokea tulevansa kuulluksi ja välitetyksi. Valmennus etenee pienin askelin, vaikka määränpää olisikin työ- ja koulutuspoluille eteneminen. Tärkeää on, että nuori näkee itsensä voimavarojensa ja vahvuuksiensa kautta. Ryhmämuotoisessa toiminnassa tärkeää on vahvistaa nuorten toisilleen antamaa positiivista palautetta ja vertaistukea. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Intensiivistä arkivalmennusta saaneet nuoret kokevat yksinäisyyttä ja syrjään jäämistä. Nuori on usein työn ja koulutuksen ulkopuolella. Osa nuorista on jumittunut kotiin pitkäksi aikaa ja heillä on vain vähän kontakteja ympäröivään yhteiskuntaan. Nuorilla on sosiaalisia pelkoja ja ahdistusta. Nuorella voi olla myös kehittymässä oleva päihderiippuvuus. Työntekijän ja nuoren välisen luottamussuhteen rakentaminen vaatii paljon aikaa. Valmennus lähtee nuoren tarpeesta ja toiveesta. Valmennuksessa tehdään niistä asioita, joita nuori toivoo. Valmentaja ja nuori voivat esimerkiksi tavata kahvilassa, tehdä yhdessä ruokaa, täyttää yhdessä Kelan lomakkeita tai valmentaja voi lähteä nuoren kanssa lääkärikäynnille tai vaikka kuntosalille. Valmentaja voi osallistua verkostokokoukseen, jossa tehdään tai päivitetään jälkihuollon asiakassuunnitelmaa. Tällöin valmentajan tehtävänä on taata, että nuoren toiveet ja odotukset tulevat kuulluksi. Intensiivinen valmennus voi olla myös ryhmämuotoista, jolloin ryhmän toiminta ja käsiteltävät teemat ovat niitä, joita nuoret toivovat ja ehdottavat. 

Ratkaisun perusidea **

Työntekijät tekevät rinnalla kulkevaa matalan kynnyksen työtä. Intensiivinen arkivalmennus yksilötyönä tarkoittaa tapaamisia kerran tai useammin viikossa. Valmennus voi alkaa nuoren kotoa. Valmentaja ja nuori voivat myös tehdä yhdessä jotain, mitä nuori toivoo, mennä esimerkiksi kuntosalille, käydä kahvilla jne. Tekemisen yhteydessä keskustellaan nuorelle tärkeistä asioista. Valmennuksessa edetään pienin askelin kohti työ- ja koulutuspolkuja. Työntekijä voi osallistua nuoren toiveesta myös verkostotapaamisiin. Tapaamisten välillä valmentaja ja nuori pitävät yhteyttä viesteillä tai etäyhteyksin. Yhteydenpito auttaa luottamuksellisen suhteen syntymistä. Valmennus voi olla myös ryhmämuotoista, jolloin toiminta ja käsiteltävät teemat nousevat nuorten toiveista ja tarpeista. 

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Intensiivinen arkivalmennus voi olla osana jälkihuollon sosiaaliohjausta tai hyvinvointialue voi olla palvelun tilaaja. Yhdellä työntekijällä voi olla korkeintaan 15 jälkihuollossa olevaa nuorta valmennettavana samaan aikaan. Valmennussuhteen tulee jatkua noin puoli vuotta ja sen tulee toteutua säännöllisin väliajoin ja riittävän tiheästi, vähintään kerran viikossa.  Työntekijällä tulee olla traumasensitiivistä osaamista ja kykyä kuunnella nuorta ja olla läsnä myös silloin, kun käsitellään vaikeita asioita nuoren elämässä. Palvelun tuottajan tulee mitata toiminnan hyvinvointi ja muita vaikutuksia. Toiminta tähtää työ- ja koulutuspoluille, jolloin myös toiminnan yhteiskunnallista hyötyä ja kustannusvaikuttavuutta voidaan mitata. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamalli on sovellettavissa työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille. Valmentajalla tulee olla riittävä koulutus, osaaminen ja kokemus kohderyhmän kanssa työskentelystä. Yhdellä valmentajalla ei saa olla liikaa nuoria vastuullaan. Yhteistyö nuoren verkostoihin tulee olla riittävän tiivis. Toiminnan tulee aina olla nuorilähtöistä ja joustavaa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toiminnan aikana nuoren toimijuus ja osallisuus vahvistuvat ja hänestä tulee yhteisön jäsen. Nuori ottaa aiempaa enemmän vastuuta arjen toiminnoista ja tulevaisuuden päätöksistä. Nuoret saavat rutiinia ja rytmiä arkeen. Nuoret saavat mielekästä tekemistä arkeensa. Tulevaisuuden pohdinnan myötä nuori hakeutuu myös koulutus- ja työpoluille. Nuoret oppivat käyttämään palvelujärjestelmää ja hakeutuvat ja kiinnittyvät tarvitsemiinsa palveluihin. Toiminta vahvistaa jälkihuollon onnistumista ja vaikuttavuutta.