Intensiivinen arkivalmennus itsenäistyville nuorille lastensuojelun jälkihuollossa
Arkivalmennus on matalan kynnyksen rinnalla kulkevaa toimintaa, joka keskittyy nuoren kokonaisvaltaiseen tukeen. Tapaamisia on vähintään kerran viikossa riippuen nuoren tarpeesta. Valmennuksessa on esillä nuorelle tärkeät asiat. Kesto on n. 8 kk
Toimintamallin nimi
Arkivalmennus on matalan kynnyksen rinnalla kulkevaa toimintaa, joka keskittyy nuoren kokonaisvaltaiseen tukeen. Tapaamisia on vähintään kerran viikossa riippuen nuoren tarpeesta. Valmennuksessa on esillä nuorelle tärkeät asiat. Kesto on n. 8 kk
Arkivalmennuksen alussa tutustumiselle ja luottamuksen rakentamiselle varataan aikaa. Luottamusta rakennetaan antamalla aikaa, ilmaisemalla kiinnostusta, hyväksyntää ja välittämistä sanoin, ilmein ja teoin. Tapaamisilla vaalitaan kiireettömyyttä ja läsnäoloa. Valmennus keskittyy nuorelle merkityksellisiin asioihin.
Työntekijät tekevät rinnalla kulkevaa matalan kynnyksen työtä. Intensiivinen arkivalmennus yksilötyönä tarkoittaa tapaamisia kerran tai useammin viikossa. Valmennus voi alkaa nuoren kotoa. Valmennus voi toteutua nuoren toiveiden mukaisesti esimerkiksi kahvilassa, kuntosalilla tai ruuanlaiton lomassa. Valmentaja voi lähteä nuoren tueksi lääkäriin tai asiakassuunnitelmapalaveriin tai auttaa nuorta täyttämään Kelan lomakkeita. Valmentaja tukee nuorta toimimaan itse ja ilmaisemaan rohkeasti omia toiveitaan ja odotuksiaan.
Tekemisen yhteydessä keskustellaan nuorelle tärkeistä asioista. Valmennuksessa edetään pienin askelin kohti työ- ja koulutuspolkuja. Tapaamisten välillä valmentaja ja nuori pitävät yhteyttä viesteillä tai etäyhteyksin. Yhteydenpito auttaa luottamuksellisen suhteen syntymistä. Valmennus voi olla myös ryhmämuotoista, jolloin toiminta ja käsiteltävät teemat nousevat nuorten toiveista ja tarpeista.
Vuonna 2020 lastensuojelun jälkihuollon tuen ikärajaa nostettiin 21-ikävuodesta koskemaan alle 25-vuotiaita. Tämä laajentaa tulevaisuudessa jo nykyisten lakien piirissä olevien nuorten määrää merkittävästi. Tämä merkitsee myös väistämättä muutoksia palvelun ja tuen tarjonnassa ja tavoissa. Usein 20-vuotiaan elämäntilanne muuttuu nopeastikin ja monen kertaan muutamassa vuodessa. Vuonna 2021 lastensuojelun jälkihuollon asiakkaana oli 9521 lasta tai nuorta. Heistä suurin osa (88 %) oli yli 18-vuotiaita. Tulevaisuudessa jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten määrä tulee moninkertaistumaan.
Lastensuojelulaki velvoittaa kunnan järjestämään jälkihuollon. Velvoite koskee sijaishuollon päättymisen jälkeen tarvittavaa tukea, mutta myös jälkihuoltoon on oikeutettuja ne lapset ja nuoret, jotka ovat olleet sijoitettuna avohuollon tukitoimena keskeyttämättömästi vähintään puolen vuoden ajan. Lisäksi kunnan on halutessaan mahdollisuus järjestää jälkihuoltoa myös sellaiselle nuorelle, joka ei lastensuojelulain mukaan olisi muutoin oikeutettu jälkihuoltoon. Jälkihuolto järjestetään aina yksilöllisesti tarpeiden pohjalta. Kunta voi ostaa jälkihuoltopalveluja yksityisiltä yrityksiltä tai järjestöiltä.
Intensiivistä arkivalmennusta saaneet nuoret kokevat yksinäisyyttä ja syrjään jäämistä. Nuori on usein työn ja koulutuksen ulkopuolella. Osa nuorista on jumittunut kotiin pitkäksi aikaa ja heillä on vain vähän kontakteja ympäröivään yhteiskuntaan. Nuorilla on sosiaalisia pelkoja ja ahdistusta. Nuorella voi olla myös kehittymässä oleva päihderiippuvuus. Työntekijän ja nuoren välisen luottamussuhteen rakentaminen vaatii paljon aikaa. Valmennus lähtee nuoren tarpeesta ja toiveesta. Valmennuksessa tehdään niistä asioita, joita nuori toivoo. Valmentaja ja nuori voivat esimerkiksi tavata kahvilassa, tehdä yhdessä ruokaa, täyttää yhdessä Kelan lomakkeita tai valmentaja voi lähteä nuoren kanssa lääkärikäynnille tai vaikka kuntosalille. Valmentaja voi osallistua verkostokokoukseen, jossa tehdään tai päivitetään jälkihuollon asiakassuunnitelmaa. Tällöin valmentajan tehtävänä on taata, että nuoren toiveet ja odotukset tulevat kuulluksi. Intensiivinen valmennus voi olla myös ryhmämuotoista, jolloin ryhmän toiminta ja käsiteltävät teemat ovat niitä, joita nuoret toivovat ja ehdottavat.
Intensiivinen arkivalmennus voi olla osana jälkihuollon sosiaaliohjausta tai hyvinvointialue voi olla palvelun tilaaja. Yhdellä työntekijällä voi olla korkeintaan 15 jälkihuollossa olevaa nuorta valmennettavana samaan aikaan. Valmennussuhteen tulee jatkua noin puoli vuotta ja sen tulee toteutua säännöllisin väliajoin ja riittävän tiheästi, vähintään kerran viikossa. Työntekijällä tulee olla traumasensitiivistä osaamista ja kykyä kuunnella nuorta ja olla läsnä myös silloin, kun käsitellään vaikeita asioita nuoren elämässä. Palvelun tuottajan tulee mitata toiminnan hyvinvointi ja muita vaikutuksia. Toiminta tähtää työ- ja koulutuspoluille, jolloin myös toiminnan yhteiskunnallista hyötyä ja kustannusvaikuttavuutta voidaan mitata.
Toiminnan aikana nuoren toimijuus ja osallisuus vahvistuvat ja hänestä tulee yhteisön jäsen. Nuoren on helpompi luoda uusia suhteita tai vahvistaa vanhoja läheisiin, yhteisöihin tai jälkihuoltoon päin yhdessä valmentajan kanssa. Nuori ottaa aiempaa enemmän vastuuta arjen toiminnoista ja tulevaisuuden päätöksistä. Nuoret saavat rutiinia ja rytmiä arkeen. Nuoret saavat mielekästä tekemistä arkeensa. Tulevaisuuden pohdinnan myötä nuori hakeutuu myös koulutus- ja työpoluille. Nuoret oppivat käyttämään palvelujärjestelmää ja hakeutuvat ja kiinnittyvät tarvitsemiinsa palveluihin. Toiminta vahvistaa jälkihuollon onnistumista ja vaikuttavuutta.
Kansikuva
