IPC-menetelmä Seniorineuvolassa
Matalan kynnyksen neuvontaa, ohjausta ja keskustelua mielialan laskuun ja lievään masennukseen Seniorineuvolassa.
Väestön ikääntymisen myötä tulee tunnistaa ikäihmisten toimintakykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Ikääntyminen tuo mukanaan sekä myönteisiä kokemuksia että tarvetta sopeutua ei-toivottuihin muutoksiin. Voimavarat, erilaiset taidot ja elämänkokemuksen kautta saatu viisaus vahvistuvat, toimintakyvyn heikentyminen ja mahdolliset sairaudet lisääntyvät iän myötä. Ikääntymiseen liittyvät muutokset ovat yksilöllisiä. Mielenterveyden riskitekijöinä vanhenemisessa ovat mm: fyysiset ja kognitiiviset heikentymät, läheisten ihmisten menetykset, ihmissuhteisiin liittyvät haasteet ja ongelmat.
Tutkimusten mukaan ikääntyessä myönteisten tunteiden määrä lisääntyy. Myönteiset ominaisuudet kannattelevat ikääntyvää esimerkiksi toimintakyvyn heikentyessä.
Tutkimuksissa on havaittu, että iäkkään ihmisen voi olla muita vaikeampaa saada mielenterveysammattilaisen apua psyykkisiin ongelmiinsa eikä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ikääntyneiden parissa ole panostettu riittävästi. Huomio näyttää usein kiinnittyvän fyysisen toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen heikentymiseen. Toimintakyvyn arvioinnissa ja tukemisessa ei ole riittävästi otettu huomioon kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Fyysisen toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen kysymykset näyttävät jättävän varjoonsa psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tarkastelun. Ikäihmisen riittämättömät selviytymiskeinot elämänmuutoksissa ja menetyksissä voivat vaikuttaa mielen tasapainoon.
Ikäihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemisen ja heidän kotona asumisensa edistämisen kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota myös mielen hyvinvointiin liittyviin seikkoihin. Ikäihmisten mielen hyvinvointia tarkasteltaessa oleellisia seikkoja ovat muutoksista ja menetyksistä selviytymisen keinot ja yksilölliset voimavarat.
Ikäihmisten mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin tukeminen on saavuttamassa vahvempaa asemaa Suomessa. Erityisesti ikäihmisten masennukseen on kiinnitetty huomiota ja tunnistettu sen moninaiset haavoittuvuutta ja inhimillistä kärsimystä aiheuttavat vaikutukset (Suni 2010). Ikäihmisten yksinäisyys on noussut tarkastelun kohteeksi mielenterveyteen vaikuttavana tekijänä (Tiikkainen 2007). Saarenheimon (2004) mukaan iäkkään voi olla muita vaikeampaa saada koulutetun mielenterveysammattilaisen apua psyykkisiin ongelmiinsa. Saarenheimon mukaan ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ei ole riittävästi panostettu, mikä näyttäytyy siten, että ikäihmisten ei ole helppoa löytää väyliä psyykkisen tuen äärelle elämän kriisien kohdatessa tai löytää kanavia huolehtia yleisesti henkisestä hyvinvoinnistaan.
IPC eli interpersonaalinen ohjaus sopii menetelmänä perustason mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja erilaisiin ennaltaehkäiseviin palveluihin. IPC:tä voidaan kouluttaa kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, joiden tehtävänä on mielenterveyden häiriöiden hoito ja ennaltaehkäisy. IPC on mielialaoireiden ja lievän masennuksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon kehitetty interventio.
Seniorineuvolassa toteutetaan kokonaisvaltaista ikäihmisten kohtaamista. Ikäihmisten pääsy mielenterveyspalveluihin on vaikeampaa kuin muulla väestöllä. Pilottikokeilulla haluttiin löytää ratkaisu ikääntyneiden mielenterveyshaasteiden matalan kynnyksen palveluihin, niissä palveluissa missä ikäihmiset asioivat.
Seniorineuvolan hoitajalle mahdollistui toteuttaa IPC-ohjausta yhtenä päivänä viikossa. Taustalla oli vahva esihenkilön tuki. Tarvittaessa tukea sai myös asiakkaan omalta lääkäriltä. IPC-menetelmäohjausta oli tarjolla koko pilotin ajan.
Tavoitteena on se,että ikäihmisille on tarjolla matalankynnyksen ohjausta ja neuvontaa kohtuulisella odotusajalla. Samalla mielenterveyspalveluissa vapautuu aikoja niitä tarvitseville. Tavoitteena on myös se,että ikääntyneiden tarpeet voidaan huomioida kokonaisvaltaisesti, huomioiden myös mielenhyvinvoinnin haasteet.
Jokaisella kerralla tehdään PHQ-9 kysely.
Asiakkaalta kysytään viimeisellä kertaa ohjauksen kokonaispalaute.
Asiakkaat antavat spontaania palautetta käynneillä.
IPC- menetelmän käyttö edellyttää kouluttautumista. Koulutukseen pääsyn kriteeri oli psykiatrisen sairaanhoitajan koulutus. Asiakkaiden kriteeri on lievä tai keskivaikea masennus.
Kohderyhmänä ovat olleet lievää tai keskivaikeaa masennusta kärsivät ikääntyneet > 65 vuotiaat henkilöt. Fokuksena parisuhderistiriidat, ahdistus, masennus ja roolimuutos. Asiakkaat ovat ohjautuneet seniorineuvolaan terveyskeskuslääkärin kautta tai ottamalla itse yhtyttä seniorineuvolaan. IPC-ohjauksessa lähdetään liikkeelle nykyhetkestä ja suunnataan katse tulevaisuuteen.
Kehittämisessä hyödynnettiin Limingan mielenterveyspalvelujen ensilinjan toimintamallia.
IPC-menetelmä vaatii erilliset resurssit, koska käyntejä yhdellä asiakkaalla on 5-7 kertaa. Jotta menetelmää voidaan toteuttaa, tulee siihen olla esihenkilön tuki. Aikaisempi toimintatapa on ollut,että seniorineuvolaan on lähetetty mielialan laskun vuoksi asiakkaita, joiden tilanne on ollut tarpeen arvioida. Seniorineuvolan hoitajalla ei ole ollut aikaisemmin tämänkaltaista työkalua eikä resursseja käytössä ja asiakkaita onkin ohjattu esimerkiksi seurakunnan- tai mielenterveyspalveluihin. Asiakkaiden tarpeeseen IPC-menetelmän käyttöönotto tuo ratkaisun.
Lähdetään pilotoimaan IPC menetelmän soveltuvuutta ikäihmisten palveluihin.
IPC-menetelmässä on kyse siitä, että seniorineuvolassa ikääntyneille tarjotaan matalankynnyksen ohjausta ja neuvontaa tilanteissa, jossa kyse on lievästä tai keskivaikeasta mielialan laskusta tai elämän kriisistä.
Asiakkaat olivat tyytyväisiä, että olivat saaneet mahdollisuuden hoitoon. Asiakkaat kokivat IPC-ohjauksen hyväksi menetelmäksi. He kertoivat saaneensa konkreettisia käytännön neuvoja ongelmiinsa. He kokivat myös hyvänä sen, että asioita ei käsitellä lapsuudesta saakka vaan katse suunnataan tulevaisuuteen. Kenelläkään asiakkaista ei jatkunut hoito mielenterveyspalveluissa, vaan he kokivat IPC-ohjauskäynnit riittäviksi.
Koulutus kesti 3 päivää, joista kaksi toteutettiin helmikuussa 2022 ja yksi toukokuussa 2022.
Asiakkuudet alkoivat heti helmikuun koulutuksen jälkeen
Työnohjaus/menetelmäohjaus alkoi maaliskuussa 2022 ja sitä oli 10 kertaa kestäen marraskuulle 2022. Ohjaus toteutettiin ryhmäohjauksena, johon osallistui samassa koulutuksessa olleita.
Pilotilla on tavoitteena saada kokemusta miten IPC soveltuu ikäihmisten palveluihin. Kokemuksen perusteella arvioidaan missä ja kuka jatkossa toteuttaa ikäihmisten IPC-ohjausta ( esim. ikäkeskus, ikäneuvola)
Pilotti osoitti,että IPC on tehokas menetelmä ikäihmisten lievään ja keskivaikeaan masennukseen
Seniorineuvola on luonteva paikka toteuttaa IPC-ohjausta. Ikäihmisten on ollut luontevaa tulla seniorineuvolaan, ilman leimautumisen pelkoa.