Matalan kynnyksen neuvontaa, ohjausta ja keskustelua mielialan laskuun ja lievään masennukseen Seniorineuvolassa.

Toimintamallin nimi
IPC-menetelmä Seniorineuvolassa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Matalan kynnyksen neuvontaa, ohjausta ja keskustelua mielialan laskuun ja lievään masennukseen Seniorineuvolassa.

Toteutuspaikka
Limingan Seniorineuvola ja Popsote Mielenterveys-ja päihdepalvelut sekä Ikähanke
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Pohjanmaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Mari Viljas

Luotu

16.11.2022

Viimeksi muokattu

18.12.2023
Ratkaisun perusidea

Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden vahvistaminen ikäihmisten palveluissa. Tarjotaan seniorineuvolassa IPC- menetelmän mukaista ohjausta, neuvontaa ja tukea. 

Interpersonaalinen ohjaus pohjautuu ajatukseen siitä, että masennus kytkeytyy henkilön ihmissuhteisiin. ​IPC-jakso sisältää 6 tapaamista, joilla käsitellään ihmissuhteita ja merkittäviä elämäntapahtumia, sekä näiden ja masennusoireiden keskinäisiä yhteyksiä​.

IPC:n ajatellaan tuottavan toivottua muutosta ainakin seuraavien muutosmekanismien kautta: ​

  • kevytrakenteinen hoito voidaan aloittaa nopeasti ​
  • sosiaalisen tuen aktivoiminen ja lisääminen  ​
  • ihmissuhteisiin liittyvän stressin vähentäminen  ​
  • emotionaalisen prosessoinnin tukeminen ​
  • vuorovaikutustaitojen parantaminen  ​
  • masennuksen ja mielialaoireiden ennaltaehkäisyn menetelmä
  • Erityisesti IPC sopii tilanteisiin, joissa mielialaoireiluun on yhdistettävissä jokin ihmissuhteisiin liittyvä fokusalue.​
Toimintaympäristö

Väestön ikääntymisen myötä tulee tunnistaa ikäihmisten toimintakykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Ikääntyminen tuo mukanaan sekä myönteisiä kokemuksia että tarvetta sopeutua ei-toivottuihin muutoksiin. Voimavarat, erilaiset taidot ja elämänkokemuksen kautta saatu viisaus vahvistuvat, toimintakyvyn heikentyminen ja mahdolliset sairaudet lisääntyvät iän myötä. Ikääntymiseen liittyvät  muutokset ovat yksilöllisiä. Mielenterveyden riskitekijöinä vanhenemisessa ovat mm: fyysiset ja kognitiiviset heikentymät, läheisten ihmisten menetykset, ihmissuhteisiin liittyvät haasteet ja ongelmat.

Tutkimusten mukaan ikääntyessä myönteisten tunteiden määrä lisääntyy. Myönteiset ominaisuudet kannattelevat ikääntyvää esimerkiksi toimintakyvyn heikentyessä. 

Tutkimuksissa on havaittu, että iäkkään ihmisen voi olla muita vaikeampaa saada mielenterveysammattilaisen apua psyykkisiin ongelmiinsa eikä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ikääntyneiden parissa ole panostettu riittävästi. Huomio näyttää usein kiinnittyvän fyysisen toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen heikentymiseen. Toimintakyvyn arvioinnissa ja tukemisessa ei ole riittävästi otettu huomioon kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Fyysisen toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen kysymykset näyttävät jättävän varjoonsa psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tarkastelun. Ikäihmisen riittämättömät selviytymiskeinot elämänmuutoksissa ja menetyksissä voivat vaikuttaa mielen tasapainoon.  

Ikäihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemisen ja heidän kotona asumisensa edistämisen kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota myös mielen hyvinvointiin liittyviin seikkoihin. Ikäihmisten mielen hyvinvointia tarkasteltaessa oleellisia seikkoja ovat muutoksista ja menetyksistä selviytymisen keinot ja yksilölliset voimavarat.

Ikäihmisten mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin tukeminen on saavuttamassa vahvempaa asemaa Suomessa.  Erityisesti ikäihmisten masennukseen on kiinnitetty huomiota ja tunnistettu sen moninaiset haavoittuvuutta ja inhimillistä kärsimystä aiheuttavat vaikutukset (Suni 2010). Ikäihmisten yksinäisyys on noussut tarkastelun kohteeksi mielenterveyteen vaikuttavana tekijänä (Tiikkainen 2007). Saarenheimon (2004) mukaan iäkkään voi olla muita vaikeampaa saada koulutetun mielenterveysammattilaisen apua psyykkisiin ongelmiinsa. Saarenheimon mukaan ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ei ole riittävästi panostettu, mikä näyttäytyy siten, että ikäihmisten ei ole helppoa löytää väyliä psyykkisen tuen äärelle elämän kriisien kohdatessa tai löytää kanavia huolehtia yleisesti henkisestä hyvinvoinnistaan.

IPC eli interpersonaalinen ohjaus sopii menetelmänä perustason mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja erilaisiin ennaltaehkäiseviin palveluihin. IPC:tä voidaan kouluttaa kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, joiden tehtävänä on mielenterveyden häiriöiden hoito ja ennaltaehkäisy. IPC on mielialaoireiden ja lievän masennuksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon kehitetty interventio. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat olleet lievää tai keskivaikeaa masennusta kärsivät ikääntyneet  > 65 vuotiaat henkilöt. Fokuksena parisuhderistiriidat, ahdistus, masennus ja roolimuutos. Asiakkaat ovat ohjautuneet seniorineuvolaan terveyskeskuslääkärin kautta tai ottamalla itse yhtyttä seniorineuvolaan. IPC-ohjauksessa lähdetään liikkeelle nykyhetkestä ja suunnataan katse tulevaisuuteen.  

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Tärkeätä on,että ikääntynyt pääse IPC-ohjaukseen mahdollisimman lyhyellä viiveellä.
  • Terapiat etulinjaan mallissa on kirjattu ikäihmisten IPC
  • Seuraava tehtävä on päättää ketkä tulevat toteuttamaan ikäihmisten IPC ohjausta. Toteutuuko se mielenterveyspalveluissa vai tuleeko se osaksi ikäkeskuksen toimintaa. 
  • Suunnitelmissa on pilotoida vuoden 2023 aikan psykiatrisen saiaanhoitajan roolia ikäkeskuksessa. IPC-ohjaus on kirjattu yhdeksi ikäkeskuksen psykiatrisen sairaanhoitajan tehtäviä. 
  • Tarvitaan lisää IPC-koulutuksen käyneitä hoitajia
  • Prosessi ja toimintamalli selkiintyy vuoden 2023 aikana. 
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

IPC- menetelmä pilotti seniorineuvolassa on vahvistanut mielipidetämme siihen,että ikäkeskuksessa tulee olla psykaitrisen sairaanhoitajan resurssia käytettävissä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli soveltuu erinomaisesti myös muualle kuin mielenterveyspalveluihin. Tämä vaatii kuitenkin kouluttautumista ja mielenterveysosaamisen lisäämistä eri toimialueille. IPC-ohjaus vaatii erilliset resurssit, koska sama henkilö käy useamman kerran (5-7 kertaa) saman hoitajan vastaanotolla. 

Kehittämisen vaihe

Valmis

Kohderyhmä