IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämisprojekti Varhassa
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistämisen malli mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden työllistymisen, työhönpaluun ja työssä pysymisen tueksi.
• Suomen kestävän kasvun ohjelma tukee Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
• Tavoitteena on muun muassa nostaa työllisyysastetta, nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä purkaa Covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa.
• Näitä osioita toteutetaan Suomessa hyvinvointialueilla. Rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä Next Generation EU. Hanketta hallinnoi Suomessa STM ja koordinoi THL.
Vaikeisiin mielenterveydenhäiriöihin sairastuneilla on usein haasteita työllistyä ja pysyä työelämässä. Psykiatrinen hoito ja kuntoutus on myös eriytetty työllisyydenhoidosta. Mielenterveyden häiriö ei kuitenkaan usein ole este työnteolle.
IPS - Sijoita ja valmenna! -kehittämisprojektissa laatuperusteista työhönvalmennusmallia pilotoitiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen psykoosityöryhmissä. Työhönvalmentajat integroituvat psykiatrisiin tiimeihin, jolloin apua työllistymiseen on mahdollista saada matalalla kynnyksellä ja niin kauan kuin apua tarvitaan.
Verkostoituminen on ollut oleellista hankekauden aikana. Kehittämistyötä ovat tukeneet mm. moniammatillinen ja -alainen ohjausryhmä, THL, kansallinen IPS-verkosto, Varhan hankehallinto, psykiatriset tiimit ja -hallinto.
Asiakastyössä onnistuminen ja asiakkaiden työllistyminen taas on vaatinut hyvää yhteistyötä työllisyyspalveluiden kanssa sekä aktiivista työnantajayhteistyötä. Hankekauden ollessa lyhyt on, on verkostoituminen vasta päässyt vauhtiin ja yhteistyö jatkuu uusien työllisyysalueiden kanssa juurruttamisen myötä. Tietoisuus IPS-työhönvalmennuksesta on kuitenkin hankekaudella levinnyt mm. Varsinais-Suomen työkykyverkoston kautta sekä yksittäisten asiakkaiden virkailijoiden kautta. IPS-työhönvalmentajat ovat päässeet asiakkaiden mukana mm. työllisyyssuunnitelmien laadintaan ja näin ollen tietoisuus puolin ja toisin toistemme rooleista asiakkaan työllistymisen polulla on kirkastunut.
Työnantajat ovat työhönvalmennuksessa myös asiakkaita, ja ilman heitä ei olisi työpaikkoja jonne työllistää asiakkaita. On oleellista, että työhönvalmennuksen avulla voidaan palvella niin työnhakija-asiakasta kuin työnantajaakin. Onnistuneen työhönvalmennuksen avulla työnantajan on mahdollista saada osaava, motivoitunut ja sitoutunut työntekijä palvelukseensa. IPS-toimintamalli ohjaa aktiiviseen työnantajakontaktointiin. Ajan myötä verkosto kasvaa kun alueen yritykset ja työllistäjät tulevat tutuiksi. Oleellista on myös, että työpaikkoja etsitään asiakkaiden tarpeisiin, ettei kohtaanto-ongelmaa pääse syntymään.
EUROHIS-8
Tyks psykiatrian sosiaalityöntekijä teki opinnäytetyönään tutkimuksen IPS-työhönvalmennuksen merkityksistä osallistuneiden asiakkaiden elämänlaatuun. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa käytettiin mittarina Eurohis-8 elämänlaatumittaria. Elämänlaatumittarilomakkeella vastaajaa pyydettiin arvioimaan kokemustaan elämänlaadustaan, terveydestään ja muista arkielämän asioistaan kahdeksan kysymyksen kohdalla.
Tutkimuskysymyksenä oli, että millaisia muutoksia elämänlaadussaan IPS-kehittämishankkeeseen osallistuvat potilaat kokivat IPS-kehittämishankkeen aikana. Kerätyistä elämänlaatumittareista saatujen tulosten perusteella mittareihin vastanneiden potilaiden tyytyväisyys yleiseen elämänlaatuunsa oli valtaosalla hyvää molempina keräyskertoina vuonna 2023 ja vuonna 2024. Vastaajien tyytyväisyys terveyteensä ja asuinolosuhteisiinsa pysyi elämänlaatumittareiden mukaan tutkimuksen aikana suht samana. Rahan riittävyys ja tyytyväisyys ihmissuhteisiin kasvoi selvästi tutkimuksen aikana, kun taas tyytyväisyys arkielämän tarmoon, kykyyn selviytyä päivittäistoiminnoista sekä itseensä laski.
Tutkimus ei anna tutkimuksen luonteen takia syvällistä tietoa tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimuksessa ei voida myöskään varmaksi sanoa asiayhteyksien merkitystä, että juuri IPS-hankkeeseen osallistuminen vaikutti elämänlaatuun ja tyytyväisyyteen eri elämänosa-alueisiin. Tutkimus kuvaa millaiseksi vastaajat kokivat elämänlaatunsa vuosina 2023 ja 2024, mutta ei anna syytä miksi näin.
Koska elämänlaatumittarit kerättiin nimettömänä, ja keräysten välillä oli aikaa noin vuosi, on todennäköistä, että kyselyyn vastasi eri kerroilla eri henkilöt. Asiakkuuksien kesto oli Varhassa hankeaikana keskimäärin 7kk. Näin ollen tutkimus ei paljasta syy-seuraussuhdetta vaan sillä hetkellä olevan tilanteen kunkin vastanneen elämässä.
Eurohis-8 voisi olla kuitenkin jatkossa hyvä mittari selvittämään IPS-työhönvalmennuksen vaikutusta elämänlaatuun. Tutkimus olisi silloin paras toteuttaa haastatteluna ja se tulisi tehdä alku- ja loppumittauksena samoille henkilöille, että tulokset antaisivat oikeaa kuvaa työhönvalmennuksen vaikutuksista yksilön elämänlaatuun.
IPS-työhönvalmennus jäisi pysyväksi osaksi mielenterveyskuntoutusta Varsinais-Suomen hyvinvointialueella.
Muutosta seurataan asiakaspalautteilla ja tulosten (asiakasmäärät, työllistyneet, opintoihin tai työkokeiluihin lähteneet) aktiivisella, seurannalla. Lisäksi palautetta on pyydetty hoitohenkilökunnalta ja työnantajilta. Lyhyellä aikavälillä on haasteellista löytää taloudenseurantaan tarvittavia mittareita, joten tiedolla johtamisen mittareiden avulla pyrimme tuomaan vaikuttavuutta lukujen avulla näkyväksi.
Tiiminvetäjän taulukon avulla on helppo seurata prosessin edistymistä. Työllistymistulokset eivät kuitenkaan kerro kaikkea onnistumisesta. Onnistunut prosessi voi johtaa esimerkiksi siihen, että asiakkaan työnhakutaidot paranevat ja rohkeus itsenäisesti hoitaa omia asioitaan kasvaa.
Palautteiden lisäksi asiakkailta on kysytty hankekauden alussa ja lopussa Toimia kysely, jossa selvitetään numeerisesti valmiutta palata työelämään.
THL on tehnyt hankekauden aikana arviointitutkimusta valtakunnallisesti. Alueellisia tuloksia on saatu ja niitä on tulossa myöhemmin lisää. Lisäksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on tulossa käyttöön sosiaalityöntekijän opinnäytetyöhön liittyvää tutkimustietoa IPS-työhönvalmennuksen vaikuttavuudesta koettuun hyvinvointiin.
Tavoitteena on saada työhönvalmennus sujuvaksi ja luontevaksi osaksi psykoosityöryhmien toimintaa. Asiakkaita pyritään parhaamme mukaan työllistämään avoimille työmarkkinoille. Tuloksista tiedotetaan säännöllisesti niin psykiatrian hoitohenkilökunnalle kuin johtotason henkilöille uutiskirjeiden muodossa ja toimintatapoja muokataan matkan varrella soveltuvammaksi.
Työhönvalmentajat saavat kirjata potilastietojärjestelmään, mikä luo näkyvyyttä ja uskottavuutta ammattiryhmälle. Lisäksi Varhassa on saatu työhönvalmentaja ammattinimikkeet, mikä myös osaltaan helpottaa juurruttamistyötä.
Yksi merkittävimmistä asioista onnistuneessa palvelun integroinnissa on ollut se, että olemme olleet alusta asti osa moniammatillista tiimiä psykoosityöryhmissä. Jalkautuminen yksiköihin on tehnyt palvelusta aidosti matalan kynnyksen palvelun.
• Tuetun työllistymisen IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä.
Varhan IPS-kehittämisprojekti toteutettiin psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon psykoosilinjalla:
-Hankekautena työryhmiksi valikoitui Turun psykoosi- ja bipolaarityöryhmä, Turun kuntoutustyöryhmä, Salon, Kaarinan, Liedon, Uudenkaupungin ja Raision työryhmät.
Kohderyhmänä toimivat vaikeisiin mielenterveydenhäiriöihin sairastuneet asiakkaat, psykoosityöryhmien ammattilaiset, työnantajat ja muu verkosto, kuten TE-palvelut.
Moniammatillisiin työryhmiin kiinnittyminen on ollut oleellista asiakasohjauksen ja laadukkaan asiakaspalvelun näkökulmasta. Työryhmät ovat ottaneet työhönvalmennuksen positiivisin mielin uudeksi työkaluksi palveluvalikoimaan.
Asiakkaat ovat hyvin motivoituneita ja muutos näkyy jo siinä vaiheessa kun mitään konkreettista ei ole vielä tapahtunut. Potilas muuttuu työhönvalmennuksessa työtä etsiväksi asiakkaaksi, joka jo itsessään voi luoda muutosta itsetuntoon ja käsitykseen omasta kyvykkyydestä. Toimintamalli on voimavarakeskeinen ja jokaisen osaaminen ja potentiaali löydetään ja valjastetaan käyttöön.
Palautekyselyiden tulokset kertovat, että IPS-työhönvalmennus koetaan työryhmissä erittäin hyväksi, ja palaute on kauttaaltaan ollut hyvää niin asiakkailta, ammattilaisilta kuin työnantajiltakin.
Asiakasosallisuus:
Asiakasosallisuutta ollaan toteutettu asiakaspalautteen lisäksi asiakasraadin muodossa, jossa kehityksen kohteeksi nousi psykiatrisen tiimin kanssa näkyvämmin tehtävä työ. On tärkeää, että asiakas ymmärtää IPS-työhönvalmentajien olevan osa hoitotiimiä, jolloin heidän ei tarvitse pohtia työhönvalmentajien kohdalla sitä mitä kertovat esimerkiksi sairaudestaan. Työhönvalmennuksessa ei kuitenkaan koskaan edetä diagnoosi edellä. Palautteen jälkeen olemme lisänneet ns. kolmikantatapaamisia, joissa tavataan omahoitajan kanssa yhdessä asiakasta. Näin myös omahoitajien tieto ja ymmärrys IPS-työhönvalmennuksesta lisääntyy.
Asiakasraati ei nähnyt vertaistuellista ryhmätoimintaa tarpeelliseksi, mutta väljästi järjestettävät kokoontumiset koettiin hyväksi ideaksi. Elokuussa -24 järjestettiin kaikille halukkaille IPS-työhönvalmennukseen osallistuneille asiakkaillemme yhteinen pikniktapahtuma. Tapaamista ohjasi kokemusasiantuntija, jolloin oli mahdollista saada objektiivista palautetta asiakkailta työvalmennuksesta. Tapaamisella oli mahdollisuus vaihtaa kokemuksia muiden työhönvalmennukseen osallistuvien kesken. Jälkikäteen pohdittuna olisi pitänyt eriyttää piknik-tapahtuma ja kokemusasiantuntijan ohjaama ryhmä, jolloin kehittämisenkohteita olisi voinut nousta helpommin esille, mutta se ei ollut ajankäytöllisesti enää mahdollista.
Juurruttamisen myötä olisi hienoa jos IPS-työhönvalmennusta saanut asiakas voisi tulevaisuudessa kouluttautua Varhan omaksi kokemusasiantuntijaksi, jolloin hän voisi toimia IPS-työhönvalmentajien apuna vaikka asiakastapaamisissa. Olisi myös luonnollista siinä kohtaa järjestää säännöllisiä vertaisryhmiä asiakkaille kokemusasiantuntijaa hyödyntäen.
Case-työparimalli:
IPS:n laatukriteereissä ohjataan säännöllisiin työhönvalmentajien tapaamisiin, joissa on mahdollista jakaa kokemuksia ja saada vinkkejä työpaikoista jne. Meillä Varhassa asiakastyö lähti vauhdikkaasti käyntiin, mikä on tarkoittanut sitä, että asiakaspaikat ovat olleet alusta asti kaikilla täynnä. Tämä on haastanut kalenteria, ja vaikka olemmekin viikottain pitäneet tiimipalavereita, emme ole pystyneet viikottain tapaamaan toisiamme livenä. Lisäksi tiimipalaveriaika on kulunut nopeasti tilastointeihin ja muihin akuutteihin asioihin ja asiakaskeisseille on ollut vain vähän tilaa. Lisäksi työskentelemme osittain etäällä toisistamme.
Tähän ongelmaan ratkaisuksi otimme kesäkuussa -24 kokeiluun case-työparimallin. Joka kuukausi jokaisella on työpari, jota on tarkoitus tavata (mielellään livenä) viikoittain esimerkiksi lounaan, kävelylenkin tms. parissa ja tarkoituksena on käsitellä haastavia asiakastilanteita ja löytää työllisyysratkaisuja niille asiakkaille, joille ei ole löytynyt töitä. Parien vaihtuessa jokainen saa toivottavasti uusia näkökulmia ja työkaluja omaan työhönsä.
Case-työparimallin tavoitteena on lisätä myös työhyvinvointia. Projektissa työskentely on erilaista kuin ns. rakenteissa työskentely. Silloin on oleellista, että tiimi toimii ja vedetään yhtä köyttä. Kun tiimi tuntee toisensa myös henkilökohtaisemmalla tasolla, on todennäköisempää, että yhteishenki nousee ja sen myötä myös riskit työntekijöiden vaihtuvuudelle pienenee.
Erityisasiantuntijan rooli:
IPS-työpaketissa on työskennellyt alusta asti erityisasiantuntija, ylilääkäri 50%:n työpanoksella jakaen sen IPS-työpakettiin ja Työkykyohjelman laajentamisen-työpakettiin. Erityisasiantuntija on toiminut projektipäällikön aisaparina ja mahdollistanut nopeamman keskusteluyhteyden esimerkiksi hoitotyön linjauksista päättävien henkilöiden kanssa. Olemme kokeneet erityisasiantuntijan roolin erittäin hyvänä toiminnan käynnistymisen ja juurruttamisen näkökulmasta.