IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämisprojekti Varhassa

Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistämisen malli mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden työllistymisen, työhönpaluun ja työssä pysymisen tueksi.

Toimintamallin nimi
IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämisprojekti Varhassa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistämisen malli mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden työllistymisen, työhönpaluun ja työssä pysymisen tueksi.

Toteutuspaikka
IPS-työhönvalmennusta pilotoitiin hankekaudella Varsinais-Suomen hyvinvointialueen psykoosien avohoidossa, psykoosityöryhmissä.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit

Luotu

19.05.2023

Viimeksi muokattu

22.01.2025
Ratkaisun perusidea

• Mielenterveyskuntoutujien nopea työllistyminen avoimille työmarkkinoille ja töissä pysyminen.

• Mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen.

• Ammattilaisten osaamisen lisääminen ja vahvistaminen.

• IPS-toimintamallin juurruttaminen osaksi psykoosiin sairastuneiden kuntoutusta.

Toimintaympäristö

• Suomen kestävän kasvun ohjelma tukee Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. 

• Tavoitteena on muun muassa nostaa työllisyysastetta, nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä purkaa Covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. 

• Näitä osioita toteutetaan Suomessa hyvinvointialueilla. Rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä Next Generation EU. Hanketta hallinnoi Suomessa STM ja koordinoi THL.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

• Tuetun työllistymisen IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. 

Varhan IPS-kehittämisprojekti toteutettiin psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon psykoosilinjalla:

-Hankekautena työryhmiksi valikoitui Turun psykoosi- ja bipolaarityöryhmä, Turun kuntoutustyöryhmä, Salon,  Kaarinan, Liedon, Uudenkaupungin ja Raision työryhmät. 

Kohderyhmänä toimivat vaikeisiin mielenterveydenhäiriöihin sairastuneet asiakkaat, psykoosityöryhmien ammattilaiset, työnantajat ja muu verkosto, kuten TE-palvelut. 

Moniammatillisiin työryhmiin kiinnittyminen on ollut oleellista asiakasohjauksen ja laadukkaan asiakaspalvelun näkökulmasta. Työryhmät ovat ottaneet työhönvalmennuksen positiivisin mielin uudeksi työkaluksi palveluvalikoimaan.

Asiakkaat ovat hyvin motivoituneita ja muutos näkyy jo siinä vaiheessa kun mitään konkreettista ei ole vielä tapahtunut. Potilas muuttuu työhönvalmennuksessa työtä etsiväksi asiakkaaksi, joka jo itsessään voi luoda muutosta itsetuntoon ja käsitykseen omasta kyvykkyydestä. Toimintamalli on voimavarakeskeinen ja jokaisen osaaminen ja potentiaali löydetään ja valjastetaan käyttöön. 

Palautekyselyiden  tulokset kertovat, että  IPS-työhönvalmennus koetaan työryhmissä erittäin hyväksi, ja palaute on kauttaaltaan ollut hyvää niin asiakkailta, ammattilaisilta kuin työnantajiltakin. 

Asiakasosallisuus:

Asiakasosallisuutta ollaan toteutettu asiakaspalautteen lisäksi asiakasraadin muodossa, jossa kehityksen kohteeksi nousi psykiatrisen tiimin kanssa näkyvämmin tehtävä työ. On tärkeää, että asiakas ymmärtää IPS-työhönvalmentajien olevan osa hoitotiimiä, jolloin heidän ei tarvitse pohtia työhönvalmentajien kohdalla sitä mitä kertovat esimerkiksi sairaudestaan. Työhönvalmennuksessa ei kuitenkaan koskaan edetä diagnoosi edellä. Palautteen jälkeen olemme lisänneet ns. kolmikantatapaamisia, joissa tavataan omahoitajan kanssa yhdessä asiakasta. Näin myös omahoitajien tieto ja ymmärrys IPS-työhönvalmennuksesta lisääntyy. 

Asiakasraati ei nähnyt vertaistuellista ryhmätoimintaa tarpeelliseksi, mutta väljästi järjestettävät kokoontumiset koettiin hyväksi ideaksi. Elokuussa -24 järjestettiin kaikille halukkaille IPS-työhönvalmennukseen osallistuneille asiakkaillemme yhteinen pikniktapahtuma. Tapaamista ohjasi kokemusasiantuntija, jolloin oli mahdollista saada objektiivista palautetta asiakkailta työvalmennuksesta. Tapaamisella oli mahdollisuus vaihtaa kokemuksia muiden työhönvalmennukseen osallistuvien kesken. Jälkikäteen pohdittuna olisi pitänyt eriyttää piknik-tapahtuma ja kokemusasiantuntijan ohjaama ryhmä, jolloin kehittämisenkohteita olisi voinut nousta helpommin esille, mutta se ei ollut ajankäytöllisesti enää mahdollista. 

Juurruttamisen myötä olisi hienoa jos IPS-työhönvalmennusta saanut asiakas voisi tulevaisuudessa kouluttautua Varhan omaksi kokemusasiantuntijaksi, jolloin hän voisi toimia IPS-työhönvalmentajien apuna vaikka asiakastapaamisissa. Olisi myös luonnollista siinä kohtaa järjestää säännöllisiä vertaisryhmiä asiakkaille  kokemusasiantuntijaa hyödyntäen. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Varhan IPS-projektin tiimissä olivat mukana:

  • Projektipäällikkö, joka toimi tiiminvetäjänä ja teki työhönvalmennusta 50% työajasta.
  • 3 työhönvalmentajaa
  • Lääkäritaustainen erityisasiantuntija noin 25%:n työpanoksella. Erityisasiantuntija-lääkärin mukana olo projektissa koettiin hyväksi, koska se helpotti viestintää psykiatrian johdon kanssa puolin ja toisin. 

    Tällä kokoonpanolla projekti saatiin toteutettua tuloksekkaasti ja juurruttamista vakituisiin palveluihin pystyttiin valmistelemaan heti alusta lähtien panostamalla näkyvyyteen, viestintään ja neuvotteluihin psykiatrian johdon kanssa.

Työhönvalmentajat integroituivat nopeasti psykiatrisiin tiimeihin osallistuen potilasasioita käsitteleviin tiimipalavereihin.

Katselu- ja kirjaamisoikeudet psykiatrian potilastietojärjestelmään saatiin nopeasti. Tämä nähtiin ensiarvoisen tärkeänä, jotta asiakastyö pääsi käynnistymään nopeasti ja tietojenvaihto hoidosta vastaavan tahon ja työhönvalmentajien välillä onnistui mutkattomasti. 

Laadukkaan työhönvalmennuksen tueksi koko tiimi kävi THL:n menetelmäkoulutukset sekä kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinnon hankesuunnitelman mukaisesti. 

 

IPS-toimintamallilla on vakiintuneet toimintaperiaatteet, joita Varhassa pyritään noudattamaan jatkossakin:

  • IPS-toimintatapaa ohjaa 25 laatukriteeriä ja 8 periaatetta, joita pyritään noudattamaan mahdollisimman tarkasti. 
  • Työhönvalmennuksen 8 periaatetta ovat:
    • Palvelun tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille.  
    • Palvelu on avoin kaikille asiakkaille, joiden henkilökohtaisena tavoitteena on työllistyminen palkkatyöhön.
    • Palvelu on integroitu psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen.
    • Palvelu on vapaaehtoista ja työnhaku käynnistyy asiakkaan omien toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaan.
    • Palvelussa varmistetaan taloudellisiin tukiin ja etuuksiin liittyvän ohjauksen ja neuvonnan saaminen (sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkaat).
    • Palvelun lähtökohtana on nopea työnetsintä, jota ei edellä esimerkiksi asiakkaan työllistymisedellytysten arviointi, työharjoittelu- tai työkokeilujaksot, työtoiminta tai niin sanotut siirtymätyöt.
    • Tiivis työnantajayhteistyö: työhönvalmentaja työskentelee työnantaja-asiakkaiden kanssa löytääkseen heidän tarpeisiinsa sopivia työntekijöitä sekä kartoittaakseen ja neuvotellakseen olemassa olevista ja uusista työtehtävistä. Työhönvalmentaja myös tukee työnantajia ja työyhteisöjä työsuhteen alkaessa sekä työhön kiinnittymisessä.
    •  Palvelu on yksilöllistä ja kestoltaan rajaamatonta (ns. jatkettu tuki), joka ei pääty työllistymisvaiheessa, vaan jatkuu niin kauan kuin työllistynyt asiakas sitä tarvitsee.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Projektin kannalta oleellisia tapahtumia:

Toukokuu 2023: työhönvalmentajat jalkautuivat Turun kahteen psykoosityäryhmään sekä Salon ja Raision psykoosityöryhmiin. 

Kesäkuu 2023: Asiakastyö käynnistyi. 

Marraskuu 2023: Kaikilla työhönvalmentajilla  asiakaspaikat täynnä, lisäksi asiakkaita jonossa. Palvelu laajennettiin kattamaan myös Kaarinan ja Liedon psykoosityöryhmät.  Varhan verkkosivuille on luotu IPS-työhönvalmennukselle oma asiakaspalautekanava psykoosien hoidon alle. IPS-työhönvalmennuksesta on tiedotettu uutiskirjeillä. Julkaisu myös Vatesin Kyvyt käyttöön-lehdessä sekä Turun seudun sanomissa.

Huhtikuu 2024: IPS-työhönvalmennuksen tuotteistus psykiatrialle valmistui. Se tehtiin kehittämistyönä työhönvalmentajien toimesta. 

Kesäkuu 2024: Kaikki työhönvalmentajat ovat saaneet Kuntoutus- tuki ja ohjauspalveluiden erikoisammattitutkinnon suoritettua. Asiakaspalautetta on kerätty ja saatu hyvää palautetta. Asiakasraati järjestetty. 

elokuu 2024: Kaikille työhönvalmentajien asiakkaille avoin asiakaspiknik, jota ohjasi kokemusasiantuntija

Syyskuu 2024: THL:n Laatuarviointi, josta 111/125 pistetä eli hyvä tulos. Ruotsin Örebrosta tuli paikallinen IPS-tiimi yhteistyötahoineen tutustumaan Varhan IPS-työpakettiin. 

Lokakuu 2024: Juurruttamisneuvotteluja käytiin aktiivisesti, mutta Varhan vaikea taloudellinen tilanne oli haasteena. Loppuseminaari yhdessä Työkykyohjelman laajentumisen-työpaketin kanssa.

Marraskuu 2024: Saatiin täyttölupa Tyksin psykoosityöryhmiin kahdelle vakituiselle työhönvalmentajalle kuntoutusohjaaja-nimikkeellä. Vakituiset työhönvalmentajat jatkavat työtä heti projektin jälkeen 1.1.2025 alkaen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Projektin käynnistys vaatii aikaa. Sovi ainakin työskentelytilat, tiimit, joihin työhönvalmentajat integroituvat ja työvälineet. Selvitä onko organisaatiossa työhönvalmentaja-ammattinimike käytössä. Jos ei ole, niin varaudu, että uuden ammattinimikkeen luominen organisaation järjestelmiin voi viedä aikaa.

Varmista työhönvalmentajille katselu- ja kirjaamisoikeus hoitavan tahon kanssa samaan potilastietojärjestelmään. Järjestä työhönvalmentajielle tarvittassa perehdytys potilastietojärjestelmän käyttöön.

Selvitä asiakastietoja sisältävien paperilomakkeiden tallennuspaikat ja tee tietosuojaseloste yhdessä organisaatiosi tietosuojavastaavan kanssa.

Työhönvalmentajille tulee tarjota kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinnon suorittamista, mikäli heillä ei sitä entuudestaan ole. Työhönvalmentajilla ei tarvitse olla sosiaali- tai terveydenhuollon koulutusta, vaan muukin soveltuva koulutus käy. Työhönvalmentajien tulee olla itseohjautuvia ja rohkeita ottamaan yhteyttä yrityksiin ja muihin yhteistyötahoihin sekä luovuutta löytää asiakkaille sopivia työpaikkoja.

Toimintamalli näyttää olevan sovellettavissa myös laajemmalla asiakasryhmälle. Malli on jo nyt herättänyt kiinnostusta muilla psykiatrian aloilla, mm.  mielialahäiriöpuolella, neuropsykiatrialla ja nuorisopsykiatrialla. Mallin soveltuvuutta voisi hyvin testata esimerkiksi syrjäytymisvaarassa oleville nuorille, kehitysvammaisille, vankilasta vapautuneille ja kipupotilaille.

Kansikuva
osatyökykyisten työllistämishanke

Kehittämisen vaihe

Valmis