IPS Sijoita ja Valmenna! -toimintamalli Pohjanmaan hyvinvointialueella

IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. Pohjanmaalla IPS-työhönvalmennusta pilotoidaan osana psykiatrisen hoidon kuntoutusta. 

Toimintaympäristö **

Tuetun työllistymisen IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. 

Toimintamallissa käynnistetään IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallin mukainen työhönvalmennus mielenterveyden hoitoon ja kuntoutukseen integroituna palveluna. IPS-työhönvalmennuksen kohderyhmänä ovat mielenterveyden häiriöihin sairastuneet henkilöt. Mielenterveyden häiriöt ovat vakiintuneet yhdeksi yleisimmistä työkyvyttömyyseläkkeiden syistä ja työhönvalmennuksen avulla edistetään em. kohderyhmän työllistymistä, osallisuutta ja hyvinvointia.

Työhönvalmentajat kiinnittyvät mielenterveyden hoidosta ja kuntoutuksesta vastaaviin palveluihin ja tekevät aktiivisesti yhteistyötä työllistymistä edistävien palveluiden sekä alueen työnantajien kanssa. Toimintamalli käynnistetään ja IPS-työhönvalmennusta toteutetaan osana Pohjanmaan hyvinvointialueella sijaitsevan Psykososiaalinen palveluohjaus ja kuntoutus yksikön toimintaa (hva:n keskinen alue). Tavoitteena on vakiinnuttaa IPS-työhönvalmennus osaksi Pohjanmaan hyvinvointialueen psykiatrisen hoidon palveluita. Lisäksi hankkeen tuloksilla pyritään edistämään laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen levittämistä myös muille palvelusta hyötyville kohderyhmille. Laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta ei toteuteta Pohjanmaan hyvinvointialueella hankkeen alkaessa.

IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamalli on osa Pohjanmaan kestävän kasvun ohjelmaa.  Suomen kestävän kasvun ohjelma tukee Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Tavoitteena on muun muassa nostaa työllisyysastetta, nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä purkaa Covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Näitä osioita toteutetaan Suomessa hyvinvointialueilla. Rahoitus toimintamallin käynnistämiseen ja kestävän kasvun ohjelmaan saadaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) ja koordinoinnista vastaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL).

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallin mukaista työhönvalmennusta ei ole järjestetty aiemmin ko. kohderyhmälle Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimialajohto on suhtautunut IPS-työhönvalmennustoiminnan kokeiluun positiivisesti ja luonut edellytyksiä menestykselle. Toimialajohto seuraa IPS-kehittämishankkeen tekemistä ns. substanssiohjausryhmänä, jonka kokoonpano on sama kuin psykososiaalisen toimialajohtoryhmän lisättynä RRP hankejohtajalla ja IPS projektipäälliköllä sekä tiiminvetäjällä.

RRP Prima Botnian hankejohtaja esittelee IPS-kehittämishankkeen etenemistä hyvinvointalueen hankeohjausryhmälle sekä psykososiaalisen toimialan johtaja hyvinvointialueen johdolle.

Tavoiteltu muutos

Hankkeen aikana muodostetaan rakenteet IPS-työhönvalmennuksen kiinnittymiseen psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palveluihin sekä tehdään toimintamallia koskeva palvelukuvaus. Tätä palvelukuvausta voidaan käyttää, jos/ kun toimintaa laajennetaan koko hyvinvointialueelle. 

Palvelun avulla yhä useampi mielenterveyden häiriöihin sairastunut henkilö työllistyy avoimille työmarkkinoille.

Muutoksen mittaaminen

Palveluun osallistuneiden työllistymistä seurataan koko hankekauden ajan. Erinomaisena työllistymisen tasona voidaan pitää sitä, että 37 % palveluun osallistuneista työllistyy avoimille työmarkkinoille. Erinomainen taso on asetettu Kuntoustussäätiön selvityksessä nostettujen Eurooppalaisten tutkimusten pohjalta, joiden mukaan 37 % IPS-toimintamallin mukaisen työhönvalmennukseen osallistuneista on työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Palveluun osallistuneiden osallistumisasteeseen luetaan työelämän ohjautuneiden lisäksi kuuluvan koulutukseen ohjautuneiden määrät.

Palveluun osallistuneiden elämäntilannemuutosta seurataan 3X10D-elämäntilannemittarin antamien tietojen mukaan. Kysely toistetaan kaksi kertaa asiakkuuden aikana. Lisäksi toteutetaan Webropol-kysely, jonka avulla saadaan tietoa asiakkaiden kokemuksista liittyen työhönvalmennuksen hyödyistä. 

Muutosta seurataan myös toimintamallin hyvinvointialueelle juurtumisen ja leviämisen osalta. Tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä hankkeen aikainen toiminta muodostuu osaksi hyvinvointialueen psykososiaalisten yksiköiden palveluita, aluksi keskisellä alueella.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Tuetun työllistymisen IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. 

Pohjanmaan IPS-kehittämishankeen ja toimintamallin käyttöönoton aikana toiminnan kohderyhmä muodostuu Vaasan alueella asuvista vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneista henkilöistä, joilla on hoitokontakti Psykososiaalinen kuntoutus ja palveluohjaus –yksikössä.  Asiakkaat ohjautuvat työhönvalmennuspalveluun IPS-toimintamallin mukaisesti lähetteellä. Työhönvalmentajat osallistuvat hoitokokouksiin viikoittain.

Ymmärrystä tuetun työllistymisen palveluista on hankittu muun muassa Työkykyohjelman osahankkeen Osatyökykyisten työkyvyn tuki ja tuetun työllistymisen menetelmät Vaasassa kautta muodostuneen tiedon pohjalta. 

***

Asiakkaille on järjestetty kaksi ryhmätapaamista keväällä 2024, mutta ne peruttiin osallistuneiden puuttumisen takia. Kesälle ja syksylle 2024 on suunniteltu kaksi eri ryhmää. Kokemusasiantuntija on kutsuttu hankkeen kehitysryhmän kokouksiin.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toimintaa käynnistettäessä kokemuksia haettiin IPS - Sijoita ja valmenna! -kehittämishankkeen aiemmin käynnistyneistä alueellisista hankkeista. 

Idean testaus asiakkaalla

Hankkeessa on toteutettu kaksi asiakaspalautekyselyä (Webropol, sama kysely toistettu).  Kyselyllä kerätään tietoa asiakkaiden kokemuksista IPS-työhönvalmennusprosessin aikana. Vastausten perusteella saadaan kartoitettua palveluun osallistuneiden asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä sekä voidaan kehittää palvelua. 

Palveluun osallistuneille asiakkaille tarjotaan myös mahdollisuus osallistua asiakasosallisuutta edistävään ryhmätoimintaan, jonka yksi tavoite on kuulla asiakkaiden kokemuksia sekä saada heiltä ideoita toiminnan kehittämiseen.

Ratkaisun testaaminen

HANKKEEN AIKATAULU

IPS-Sijoita ja valmenna! -kehittämishankkeen  toimintakausi on 1.1.2023-31.12.2024. 

 

TOIMINTA-ALUE
Hankkeen aikana palvelua tarjotaan Pohjanmaan hyvinvointialueen keskisellä alueella.

 

RESURSSIT

Projektipäällikkö ja yksi hanketyöntekijä  (toimii myös tiiminvetäjänä) 1.1.2023 alkaen.  Kaksi työhönvalmentajaa 1.6.2023 alkaen. Hankekoordinaattori (toimii myös tiiminvetäjänä) ja kaksi työhönvalmentajaa 1.1.2024 alkaen, jolllin projektipäällikkö siirtyi muihin tehtäviin.

 

TYÖSKENTELYN ALOITTAMINEN

Toimintaa käynnistettiin vuoden 2023 alussa hankkeen esittelyillä ja yhteistyösopimusten tekemisellä. Kesällä 2023 työhönvalmentajien aloitettua käynnistettiin laajemmin IPS-työhönvalmennusmallin esittelyt muun muassa psykiatrian johdolle, pilottiin valitun yksikön työntekijöille, yhteistyötahoille kuten sosiaalitoimelle, Te-toimelle, kunnan työllistämispalveluille, Kelalle, yrityksille ja yhdistyksille jne. substanssiohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran keväällä 2023.

Työhönvalmentajat ja tiiminvetäjät sekä Te-toimiston työkykykoordinaattori osallistuivat THL:n järjestämään IPS-menetelmäkoulutukseen v 2023 ja syksyllä 2023 työhönvalmentajat aloittivat Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalveluiden (työvalmentaja) eat-koulutuksen. Työhönvalmennuksen tiimin jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisiin THL:n järjestämiin tilaisuuksiin. Keväällä 2024 toinen työhönvalmentajista aloitti TTL:n järjestämään Taite-ohjaajakoulutuksen.

Laatukriteereiden mukaisesti yhdellä työhönvalmentajalla voi olla valmennusprosessissa enintään 20 asiakasta ja tiimivetäjällä 10. Hankesuunnitelmassa on määritelty tavoitteeksi max 15 asiakasta/ työhönvalmentaja. Asiakastyö käynnistyi kesällä 2023.

 

ASIAKASTYÖ JA ASIAKKAIDEN OHJAUTUMINEN HANKKEESEEN
Asiakkaat ohjautuivat aluksi perusterveydenhuollosta eli Psykososiaalinen kuntoutus ja palveluohjaus -yksiköstä (nyk. Psykososiaallinen keskus, avokuntoutus, keskinen alue). Myöhemmin (syksy 2023) asiakkaita alettiin ohjaamaan myös erikoissairaanhoidosta (psykiatrian poliklinikan psykoosityöryhmä). Yksiköiden työntekijöille käytiin kertomassa IPS-työhönvalmennuksesta, jonka perusteella he osasivat kertoa asiakkailleen palvelusta. Palvelusta kerrottiin kaikille yksiköiden potilaille. Työhönvalmennuspalveluun pääsemiseksi asiakkaalla tulee olla halu työllistymiseen sekä säännöllinen hoitosuhde hoitavaan yksikköön.

Ensimmäiset asiakkaat ohjautuivat palveluun kesäkuun 2023 lopulla. Kesäkuussa 2024 palveluun osallistuneita asiakkaita on ollut 40. Päättyneitä asiakkuuksia on seitsemän (7). Palveluun ei ole jonoa. Palvelusta ohjautuu työelämän lisäksi tällä hetkellä asiakkaita myös opintoihin. Yksi asiakas on ohjattu vapaaehtoistyöhön.

 

YHTEISTYÖ TE-TOIMISTON JA KUNNAN TYÖLLISTÄMISPALVELUN KANSSA

Te-toimiston kanssa on tehty yhteistyötä hankkeen alusta alkaen. Hankkeelle nimettiin ns. yhdyshenkilö, jonka kanssa on tavattu säännöllisesti pl. kevään 2024 aikaa, jolloin em. työntekijä siirtyi toisiin tehtäviin ja uutta nimettyä työntekijää ei saatu. Näissä tapaamisissa on saatu tärkeää tietoa erilaisista etuuksista ja lakimuutoksista, joilla on vaikutusta työhönvalmentajien työhön ja joista heidän tulee olla tietoisia.  Lisäksi Te-toimiston kanssa on tehty yhteistyötä asiakaskohtaisesti asiakkaan oman virkailijan kanssa. 

Vaasan kaupungin työllistämispalvelut ovat hankkeen tärkeä ja aktiivinen yhteistyökumppani, joiden kanssa tehty yhteistyö on ollut onnistunutta. Työllistämispalvelut ovat auttaneet mm. palkkatukiasioiden kanssa sekä mahdollistaneet työhönvalmentajien asiakastyön toteuttamisen omissa tiloissaan, koska psykiatrian tiloista ei työhönalmentajille tiloja ole järjestynyt. Työhönvalmennustiimin jäsenet ovat ova Vaasan työllisyyden ekosysteemiä. 

 

IPS-TYÖHÖNVALMENNUKSEN PERIAATTEET

IPS-työhönvalmennus on laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen mukaista ja toipumisorientaatioon perustuvaa valmennusta. Valmennusprosessin aikana etsitään asiakkaan osaamisen, voimavarojen ja mielenkiinnon mukaista työtä avoimilta työmarkkinoilta. Työhönvalmentajan palvelut ja tuki ulottuvat myös työelämään. Työnantajien rekrytointitarpeisiin pyritään vastaamaan osaavan ja motivoituneen työvoiman tarjoamisella. Asiakkaiden työllistymistä tuetaan palveluprosessissa monialaisella yhteistyöllä IPS-työhönvalmentajien, psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palveluiden sekä työllisyyden palveluiden yhteensovittamisella asiakkaan tarpeen mukaisesti. Asiakkaan verkostoon voi kuulua myös muita toimijoita ja heidän kanssaan tehdään tarvittavaa yhteistyötä asiakkaan suostumuksella.

IPS-työhönvalmennuspalvelun 8 periaatetta:
 1) tavoitteena työllistyminen avoimille työmarkkinoille,
2) avoin palvelu kaikille asiakkaille, joilla on tavoitteena palkkatyöhön työllistyminen, 
3) integrointi psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen, 
4) palvelun on vapaaehtoista ja työnhaun käynnistyminen tapahtuu asiakkaan toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaan, 
5) varmistetaan taloudellisiin tukiin ja etuuksiin liittyvien ohjauksen sekä neuvonnan saanti (työnhakija- ja työnantaja-asiakkaat), 
6) nopea työnetsintä, 
7) tiivis työnantajayhteistyö ja 
8) palvelu on yksilöllistä sekä kestoltaan rajaamaton.

 

IPS-TYÖHÖNVALMENNUKSEN PROSESSIVAIHEET:

1.Palveluun hakeutuminen, sopiminen työhakijan kanssa
• Sovitaan, mitä työllistymisen tukemiseen liittyvää tietoa saadaan vaihtaa eri toimijoiden kanssa
• Varmistetaan työnhakijan taloudellisiin tukiin ja etuuksiin liittyvä ohjaus
• Laaditaan työnhakijan kanssa toimintasuunnitelma, jota päivitetään koko prosessin ajan

2. Osaamisen kartoittaminen ja ammatillinen profilointi
• Kartoitetaan työnhakijan toiveet, tavoitteet ja osaaminen sekä tehdään ammatillinen profilointi

3. Nopea työn etsintä avoimilta työmarkkinoilta
•Työnhakija ja työhönvalmentaja kartoittavat avoimia työpaikkoja, joissa työnantajan ja työnhakijan tarpeet kohtaavat
•Työhönvalmentaja kartoittaa työpaikkoja ja kohtaa työnantajia myös yleiselle tasolla keräten valikoimaa mahdollisista työantajista ja heidän rekrytointitarpeistaan

4. Työskentely työnantajan kanssa, tuesta sopiminen
•Muodostetaan kuva työnantajan rekrytointitarpeesta, räätälöidään työtehtäviä, tuetaan työllistämiseen liittyvien tukien löytämisessä ja hakemisessa
•Tuetaan työnantajaa ja työyhteisöä työsuhteen alkaessa ja työsuhteeseen kiinnittymisessä

5. Työsuhteen ylläpitämisen tuki
•Autetaan työyhteisöä rakentamaan työnhakijalle jatkotukea hyödyntäen työpaikan omia resursseja
•Tuetaan työnhakijaa työsuhteen ulkopuolella yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden asiakkaan verkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa

 

Kokeilun tavoitteet

Hankkeen tavoitteet ovat mielenterveydenhäiriöihin sairastuneiden työllistymisen ja työllisyyden sekä hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen. Lisäksi tavoitteena on lisätä ja vahvistaa ammattilaisten osaamista sekä IPS-toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen laajempaan käyttöön.

Ratkaisun perusidea **

IPS-työhönvalmennusta ohjaa 25-kohtainen laatukriteeristö. Toiminnan laatua arvioidaan laatukriteeristön pohjalta. Pohjanmaan IPS-kehittämishankkeen laatuarviointi on toteutettu 30.-31.5.2024. Arviointiraportti liitteenä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamalli on herättänyt kiinnostusta ja kyselyjä palveluun pääsystä on tullut eri tahoilta jonkin verran. Mallin soveltuvuutta voisi testata muidenkin hva:n psykiatrian yksiköiden asiakkaiden kohdalla tulevaisuudessa.  Toimintamalli on sovellettavissa myös muille asiakaskohderyhmille (esimerkiksi työikäiset osatyökykyiset, TYP-asiakkaat, kehitysvammaiset...) 

Toimintamallista ollaan kiinnostuneita ja alueella on tietoa toimintamallista, mutta integroituminen hva:n palveluihin on haastavaa. Kyseessä on kuitenkin uusi toimintamalli ja ammattiryhmä, eikä niitä välttämättä käsitetä osaksi psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta. Tiedottaminen eri tavoin ja eri kohderyhmille on tärkeää. THL:n koordinaatiolta voi pyytää tukea

Kahden työhönvalmentajan resurssi ei tule olemaan riittävä koko hva:n alueella. Nyt toimintamallia on kokeiltu sovitusti ja rajatusti pienellä asiakaskohderyhmällä, mikä on helpottanut työskentelyä. Hankkeen aikana asiakaskohderyhmä kannattaa rajata tarkasti ja niin, että jokaisella hankkeella on samanlaiset asiakaskohderyhmät. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on selvitettävä ja mahdollisesti jo sovittava, miten esimerkiksi asiakastyöhön liittyvä dokumentointi tehdään, mihin asiakastyössä syntyvä materiaali (asiakastyön lomakkeisto) tallennetaan ja missä työhönvalmentajat työskentelevät (asianmukaiset asiakasvastaanottotilat).