IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishanke
IPS-kehittämishanke ja sen laajennus edistävät mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä, osana kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa.
Hankkeessa edistetään IPS-toimintamallin käyttöönottoa Suomessa. IPS-työhönvalmennuksessa on kyse paradigmamuutoksesta, jossa työllistymisen tuki ja työnteko nähdään osana toipumista ja kuntoutumista.
Aluehankkeissa mallinnetaan käytänteet, joilla palvelu integroituu psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen. Onnistumista selvitetään arviointitutkimuksella. Mallintamisen jälkeen keskitytään juurtumiseen. Hanke laajeni uusille alueille osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP).
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
IPS-kehittämishanke ja sen laajennus edistävät mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä, osana kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa.
Hankkeessa edistetään IPS-toimintamallin käyttöönottoa Suomessa. IPS-työhönvalmennuksessa on kyse paradigmamuutoksesta, jossa työllistymisen tuki ja työnteko nähdään osana toipumista ja kuntoutumista.
Aluehankkeissa mallinnetaan käytänteet, joilla palvelu integroituu psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen. Onnistumista selvitetään arviointitutkimuksella. Mallintamisen jälkeen keskitytään juurtumiseen. Hanke laajeni uusille alueille osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP).
IPS-kehittämishankkeessa työllistymisen tuen ja psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palveluista muodostetaan kokonaisuus niin, että niistä rakentuu toisiaan tukeva palveluprosessi. Kehittämishankkeen tavoitteet ovat:
- Mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työllistymisen ja työllisyyden edistäminen
- Ammattilaisten osaamisen lisääminen ja vahvistaminen
- IPS-toimintamallin laajempi käyttöönotto ja juurtuminen Suomessa
IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishankkeen ja sen laajennuksen toimiaika on 1.5.2020 – 31.12.2024.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi kehittämishanketta ja sen laajennusta (thl.fi/ips).
IPS-kehittämishankkeen kokeiluja toteuttivat 2000-2023:
- Helsingin kaupunki
- HUS Psykiatria ja Uudenmaan TE-toimisto
- Pohjois-Karjalan hyvinvointialue (Siun sote)
- Lapin hyvinvointialue
- Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
IPS-kehittämishankkeen laajennuksen aluehankkeita toteuttavat 2023-2024:
(Suomen kestävän kasvun ohjelma, Euroopan unionin Next Generation -elpymisväline, Recovery and Resilience Plan RRP)
- Kainuu
hyvinvointialue.kainuu.fi/sijoita-ja-valmenna - Pohjois-Savo
pshyvinvointialue.fi/sijoitajavalmenna - Keski-Suomi
hyvaks.fi/tyohonvalmennus-ips - Keski-Pohjanmaa (Soite)
soite.fi/ips-tyohonvalmennus - Pohjanmaa
suomeksi: pohjanmaanhyvinvointi.fi/tietoa-meista/hankkeet/prima-botnia-hyvinvoiva-pohjanmaa-2/ips-sijoitajavalmenna/
ruotsiksi: osterbottensvalfard.fi/om-oss/projekt/prima-botnia-valmaende-osterbotten-2/ips-placeraochtrana/ - Varsinais-Suomi
varha.fi/sijoitajavalmenna
Aluehankkeiden Innokylä-sivut löytyvät Liitetyt toimintamallit -sivulta.
Päämäärä ja tavoitteet
Yhtenä merkittävänä osatyökykyisyyden syynä ovat erilaiset mielenterveysongelmat. Psykiatriset sairaudet heikentävät toimintakykyä ja johtavat usein syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Suomessa mielenterveyden häiriöt ovat yksi yleisimmistä syistä pitkille sairauslomille, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiselle sekä epävakaalle työuralle.
IPS-työhönvalmennuksessa on kyse paradigmamuutoksesta, jossa työllistymisen tuki ja työnteko nähdään osana asiakkaan toipumista ja kuntoutumista. Psykiatristen kuntoutuspalveluiden vahvistuksena IPS-työhönvalmennus on keino kohdentaa psykiatrinen hoito tukemaan ihmisiä eteenpäin – kohti osallisuutta, opintoja ja työelämää.
IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishankkeen keskeisimpänä tavoitteena on mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien työmarkkinoille pääsyn, paluun ja siellä pysymisen edistäminen. Hankkeella pyritään tuetun työllistymisen näyttöön perustuvan IPS -toimintamallin (Individual Placement and Support) laajempaan käyttöönottoon Suomessa. Toimintamalli on kehitetty Yhdysvalloissa.
Toimintaa ohjaa kansainvälinen laatukriteeristö, jonka avulla toiminnan metodiuskollisuutta arvioidaan tasaisin väliajoin: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/ips-sijoita-ja-valmenna-kehittamishanke/materiaalit/ips-tyohonvalmennuksen-laatukriteerit
Osana kehittämishanketta ja sen laajennusta toteutettavalla arviointitutkimuksella selvitetään toimintamallin käyttöönoton onnistumista sekä tutkitaan IPS-työhönvalmennuksen soveltuvuutta ja vaikuttavuutta suomalaisessa kontekstissa.
IPS-toimintamalli
IPS-työhönvalmennuksessa etsitään työpaikka, joka vastaa asiakkaan osaamista, voimavaroja ja mielenkiinnon kohteita. Samalla vastataan työnantajien rekrytointitarpeisiin tarjoamalla osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille palkkatyösuhteeseen.
Asiakkaan tukena on IPS-työhönvalmentajan lisäksi psykiatrinen hoitotaho.
IPS-toimintamalli on kansainvälisesti tuottanut hyviä työllistymistuloksia erityisesti vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden keskuudessa. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että IPS-palvelun tuloksellisuus on kaksi- tai kolminkertainen verrokkipalveluihin nähden.
IPS-työhönvalmennus toteutetaan viidessä vaiheessa:
1. PALVELUUN HAKEUTUMINEN; SOPIMINEN TYÖNHAKIJA-ASIAKKAAN KANSSA
Palvelua tarjotaan kaikille töihin haluaville ja siihen osallistuminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja asiakkaan tietoiseen valintaan. Palvelu on yksilöllinen ja pitkäkestoinen tuki työllistymiseen.
2. OSAAMISEN KARTOITTAMINEN; AMMATILLINEN PROFILOINTI
Palvelun alussa kartoitetaan työnhakija-asiakkaan kanssa yhteistyössä hänen toiveensa, tavoitteensa ja osaamisensa sekä tehdään ammatillinen profilointi.
3. NOPEA TYÖN ETSINTÄ; AVOIMET TYÖMARKKINAT
Palvelussa keskeistä on nopea työnhaku sekä työhönvalmentajan iso rooli työnhaussa.
4. TYÖSKENTELY TYÖNANTAJA-ASIAKKAAN KANSSA; TUESTA SOPIMINEN
Palvelussa työhönvalmentaja työskentelee työnantaja-asiakkaan kanssa löytääkseen hänen tarpeeseensa sopivan työntekijän. Palvelussa työhönvalmentaja tukee työnantajaa ja työyhteisöä työsuhteen alkaessa sekä työhön kiinnittymisessä.
5. TYÖSUHTEEN YLLÄPITÄMISEN TUKI; TUKI TYÖSSÄ JA TYÖPAIKAN ULKOPUOLELLA
Palvelussa työhönvalmentaja tukee työnhakija-asiakasta työsuhteeseen orientoitumisessa, työn oppimisessa ja työkulttuuriin tutustumisessa sekä tilanteen vakauttamisessa ja seuraa asiakkaan tilannetta.
IPS-työhönvalmennuksen periaatteet
- Palvelun tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille.
- Palvelu on avoin kaikille asiakkaille, joiden henkilökohtaisena tavoitteena on työllistyminen palkkatyöhön.
- Palvelu on integroitu psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen.
- Palvelu on vapaaehtoista ja työnhaku käynnistyy asiakkaan omien toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaan.
- Palvelussa varmistetaan taloudellisiin tukiin ja etuuksiin liittyvän ohjauksen ja neuvonnan saaminen (sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkaat).
- Palvelun lähtökohtana on nopea työnhaku, jota ei edellä esimerkiksi asiakkaan työllistymisedellytysten arviointi, työharjoittelu- tai työkokeilujaksot, työtoiminta tai niin sanotut siirtymätyöt.
- Tiivis työnantajayhteistyö; työhönvalmentaja työskentelee työnantaja-asiakkaiden kanssa löytääkseen heidän tarpeisiinsa sopivia työntekijöitä sekä kartoittaakseen ja neuvotellakseen olemassa olevista ja uusista työtehtävistä, ja tukee työnantajia ja työyhteisöjä työsuhteen alkaessa sekä työhön kiinnittymisessä.
- Palvelu on yksiköllistä ja kestoltaan rajaamatonta (ns. jatkettu tuki), joka ei pääty työllistymisvaiheessa, vaan jatkuu niin kauan kuin työllistynyt asiakas sitä tarvitsee.
Työllistymis- ja taloudelliset tavoitteet:
− Alueellisiin kokeiluihin osallistuvat mielenterveyden häiriöihin sairastuneet henkilöt työllistyvät erityyppisiin ja erimittaisiin työsuhteisiin.
− Kokeiluihin osallistuvien asiakkaiden osaaminen ja työpanos ovat yhteiskunnan ja työnantajien käytössä.
− Työllistyneiden kokonaisansiot lisääntyvät ja tarve täydentäville sosiaaliturvaetuuksille vähentyy.
Hyvinvointitavoitteet:
− IPS-toimintaan osallistuminen ja työllistyminen lisäävät kokeiluihin osallistuvien koettua terveyttä ja elämänlaatua, työ- ja toimintakykyä, omaa toimijuutta ja yhteiskunnallista osallisuutta.
− Toimintaan osallistuminen ja työllistyminen tukevat kokeiluihin osallistuvien kuntoutumista ja vähentävät riippuvuutta hoitojärjestelmästä.
Ammattilaisten osaamiseen vahvistamiseen liittyvät tavoitteet:
− Alueellisiin kokeiluihin osallistuvan psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen henkilöstön ymmärrys työn merkityksestä osana mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden toipumista syvenee, kun työllistymiseen liittyvät kysymykset tulevat osaksi hoitoa.
− Alueellisten kokeilujen työllistymistä tukevissa palveluissa työskentelevien ymmärrys erityistä tukea tarvitsevien tarpeista lisääntyy. Työllistymistä tukevia palveluita osataan räätälöidä mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden yksilöllisiä tarpeita vastaaviksi.
− Alueellisiin kokeiluihin osallistuvat ammattilaiset työskentelevät hallinnonalat ylittäen moniammatillisissa tiimeissä ja koordinoivat monialaisia verkostoja, joihin kuuluu myös työnantajia, läheisiä sekä kokemusasiantuntijoita.
Arviointi
− Osana kehittämishanketta ja sen laajennusta toteutetaan arviointitutkimus, jolla selvitetään toimintamallin käyttöönoton ja toimeenpanon toteutusta, soveltuvuutta sekä toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.
− Arviointitutkimus tuottaa tietoa, jota hyödynnetään IPS-toimintamallin juurtuessa suomalaisiin rakenteisiin.
