Jälkihuollossa olevan nuoren opiskelupolku toisen asteen oppilaitoksessa ja sen tuki ja turvaaminen, Sujuvat palvelut valmennus, Satakunnan HVA (RRP,P4, I1)
Toimintamallilla vahvistetaan yhteistyötä ja tiedonkulkua jälkihuollon ja koulun välillä luomalla selkeät prosessit. Prosessien luomisessa hyödynnetään jälkihuollon asiakasraatia ja kokemusasiantuntijoita.
Jälkihuollon asiakkailla (18–22 ikävuotta) on muita nuoria enemmän haasteita opinnoissaan. Toisella asteella opiskelevilla jälkihuollossa olevilla nuorilla on erilaisten haasteiden vuoksi suurempi riski keskeyttää opinnot. Yhteistyö eri viranomaisten välillä on osin puutteellista ja jäsentymättä. Tavoitteena on, että nuoren kokemus opiskelupolusta selkiytyy ja hän kokee saavansa tukea ja tunnistaa tukimahdollisuuksia.
Nuoret, joilla on toimivia sosiaalisia suhteita sekä mielekästä toimintaa, kokevat enemmän itsensä osaksi yhteiskuntaa. Koska jälkihuoltoikäiset eivät saa aina tarvitsemaansa tukea omasta lähipiiristään tai tukiverkostot ovat muuten heikkoja, on eri ammattilaisten tuki tärkeää. Kontaktit sosiaalipalveluihin voivat olla nuorelle myönteinen tapahtuma.
Jälkihuollon asiakkaaksi tullaan viimeistään, kun nuori täyttää 18-vuotta. Asiakkaina nuoret ovat varsin erityisessä asemassa haavoittuvana kohderyhmänä. Lähtötilanteessa on havaittu haasteita siinä, miten jälkihuollon asiakkaana oleva nuori saa tarvitsemansa tuen toisen asteen opinnoissa. Yhteistyökuviot ovat olleet paikoin jäsentymättömiä sekä kontaktiverkosto ja tiedonkulku ammattilaisten välillä vaihtelevaa. Nuorelle erilaisten tukimuotojen ja koulunkäynnin vahvistamisen tärkeys on noussut esiin. Osahankkeen kehittämisen toimintaympäristöksi on pilotin omaisesti rajattu Porin ja Ulvilan 2. asteen oppilaitokset.
Arvovirtakuvaus kuvaa lineaarisesti nykytilaa jälkihuollossa olevan nuoren opiskelupolusta toisella asteella. Opiskelupolku voi olla hyvin erilainen nuorilla kuten myös siten tuen tarve. Kuvassa on esitetty tilanne siitä, kun nuori aloittaa opinnot toisella asteella ja, miten opinnot voivat myös takuta erinäisistä syistä. Ylimpänä oleva tilanne kuvaa ideaalitilannetta ja alemmat linjat, kun opinnoissa ilmenee haasteita. Näkökulmina on haasteet opiskelijan ja ammattilaisen näkökulmasta.
Nuorta on oppilaitoksen ja jälkihuollon toimesta vaikeaa kontaktoida esim. poissaoloista johtuen, mistä syystä myös tukitoimet eivät pääse alkamaan oikea-aikaisesti. Lisäksi oman haasteensa tuo näiden kahden toimijan välinen tietämättömyys toisistaan, johtuen mahdollisesta luvan puutteesta nuorelta. Lisäksi jälkihuollon asiakasnuori saattaa jättää kertomatta haasteet opintojen suhteen. Toisaalta myös oppilaitoksella ei poissaoloihin välttämättä puututa aina ajoissa. Tällöin tieto jälkihuollollekaan ei kulje ajoissa.
Jos nuoren opinnot oppilaitoksella päättyvät tukitoimista huolimatta, hänestä ilmoitetaan etsivälle nuorisotyöntekijälle, joka jatkaa mahdollista kontaktointia. Jos nuori taas kertoo asiasta jälkihuollolle, voivat he alkaa selvittämään esimerkiksi mahdollisia uusia opiskeluvaihtoehtoja.
Opintonsa keskeyttäneet nuoret palaavat usein uudelleen aloittamaan opintoja ja mahdollisesti ottavat myös tukea vastaan opintoihinsa ja alakin voi olla mielekkäämpi. Nuoren polku oppilaitoksella saattaa päättyä ennen valmistumista kaikista tukitoimista huolimatta. Tällöin nuori ohjataan oppilaitoksen puolesta jälleen muiden tukitoimien piiriin.
Työskentelyssä nuoren kanssa haasteeksi koetaan luvan saanti yhteydenpitoon toimijoiden välillä, vääränlainen tuki tai tuki väärään aikaan, nuoren mielenterveydenhaasteet, päällekkäinen työ, opiskelumotivaatio, väärä ala, työntekijöiden vaihtuvuus ja eriävät kirjaamisohjelmat.
Kuva
Kuva
.png)
Muutosta prosessin sujuvoittamiseksi tavoitellaan eri näkökulmista. Muutoksen saavuttamiseksi on tärkeä koota monialainen toimijajoukko, jossa huomioidaan kaikkien kehittämisprosessin kohteiden kuulluksi tuleminen. Myös asiakasosallisuus on tärkeä elementti. Näin prosessin kehittäjätiimi on muotoutunut seuraavanlaiseksi. Mukana ovat jälkihuollon päällikkö, kaksi sosiaaliohjaajaa ja sosiaalityöntekijä sekä kaksi koulukuraattoria, toisen asteen erityisopetuksen koordinaattori, kokemusasiantuntija ja hankekoordinaattori.
Lisäksi kehittämisen tukena on tukiryhmä, joka koostuu monialaisesta osaajajoukosta: opiskelijahuollon, oppilaitoksen tukipalveluiden, sijaishuollon ja erilaisten yhteistyötahojen ammattilaiset. Prosessin omistajaryhmä vastaa tavoitteista ja on mukana juurruttamistyössä.
Kehittäjäjoukon tehtävänkuvat määräytyvät kunkin asiantuntijan osaamisen pohjalta. Jokaisella kehittäjällä on omaa asiantuntijuutta vastaava kehittämistoimenpide suoritettavana ja analysoitavana. Yhteiset tapaamiset niin etänä kuin läsnä auttavat kokoamaan asiat yhteen ja luo ryhmähenkeä yhteisen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Päämääränä kehittämistyössä on jälkihuoltonuoren opiskelupolun tukeminen toisella asteella. Tavoitteena on, että nuori saa opintonsa päätökseen tai etenee niissä suunnitellusti. Lisäksi tavoitteena on, että jälkihuollon ja oppilaitoksen henkilökunnan tietoisuus ja yhteistyö lisääntyy, jälkihuollon työntekijä on tietoisempi nuoren opiskelutilanteesta ja kuulluksi tulleiden nuorten määrä lisääntyy jälkihuollossa.
Kyselytutkimuksia toteutetaan kolme. Kysely jälkihuollon asiakasraadille tehdään opintoihin liittyen, joka mahdollisesti toistetaan muille jälkihuollossa oleville nuorille myös. Kyselyn avulla selvitetään opintojen aikaisia haasteita, ajatuksia oppilaitoksen ja jälkihuollon yhteistyöstä sekä tuen tarvetta. Lisäksi tehdään sisäinen kartoitus ja seuranta jälkihuollon työntekijöiden näkemyksistä liittyen oppilaitosyhteistyöhön sekä jälkihuollossa olevien nuorten tilanteesta opiskelun suhteen. Kysely toistetaan säännöllisesti keväällä 2024. Oppilaitosten opiskelupalveluille liittyen tehdään kysely yhteistyöhön jälkihuollon kanssa ja jälkihuollossa olevien nuorten tilanteeseen opiskelun suhteen. Kyselyllä kartoitetaan jälkihuollon toiminnan tunnistettavuutta ja osanottamista tarvittaessa palveluiden kokouksiin.
Yhteistyön kehittämiseksi ja sujuvoittamiseksi pidetään infokierrokset jälkihuollosta Porin ja Ulvilan 2. asteen oppilaitoksiin. Lisäksi testataan oppilaitoksen, jälkihuollon ja jälkihuoltonuoren välillä tehtävän yhteistyön lisäämiseksi, miten yhteistyöluvan pyytäminen sujuu kymmenen nuoren kohdalla.
Tavoitteena on vakioida normaaliksi työkäytännöksi jälkihuollon ja oppilaitoksen aloituspalaveri, kun nuori aloittaa opinnot tai siirtyy jälkihuollon asiakkaaksi. Jälkihuollon toimintaohjeeseen kirjataan yhteistyön muodot yhdessä oppilaiston kanssa.
Välitavoitteiden asettamiseksi on hyödynnetty SMART -kriteerejä. Vaikuttavuutta ja toteutumisen sujuvuutta arvioidaan menetelmällä ja toimenpiteiden kohdistumista oikein tavoitteiden saavuttamiseksi.
Muutoksen seuraamiseksi ja arvioimiseksi kerätään erilaista dataa. Tavoitteiden saavuttamiseksi selvitetään tietoa ja näkemystä niin asiakkailta, jälkihuollon työntekijöiltä kuin oppilaitosten henkilöstöltä.
Kehittäjäasiakas on ollut tuomassa asiakasymmärrystä sekä lisäksi kehittämisen alkuvaiheissa muodostettu jälkihuollon asiakasraadille toteutetaan kysely. Myös jälkihuollon kaikille asiakkaille lähetetään sähköinen kysely. Kyselyillä selvitetään mm. opiskelujen aikaisia haasteita, tuen saantia, yhteistyötä ja luvan kysymistä yhteistyölle.
Jälkihuollon asiantuntijat kävivät pitämässä infon oppilaitosten opiskeluhuolloille sekä opiskelija- ja ohjauspalveluille (Sataedu, WinNova ja Ulvilan lukio) maalis-huhtikuussa 2024. Ulvilan lukion infossa oli mukana myös opetushenkilöstöä. Infot pitivät sisällään informaatiota hankkeesta ja yleistietoa jälkihuollosta. Infojen jälkeen toteutettiin kysely, jossa tiedusteltiin tietoisuutta jälkihuollon toiminnasta, yhteistyötä ja sen hyödyllisyyttä sekä nuorten haasteita ja oppilaitoksen tukipalvelujen käyttöä.
Tavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan työsuunnitelma, johon kirjataan kehittämistoimenpiteet, joilla varmistetaan keinot muutoksen aikaan saamiseksi. Kaikille toimenpiteillä nimetään vastuuhenkilöt ja aikataulu. Kyselyt toteutetaan talvella- keväällä 2024 ja uusitaan tarpeen mukaisesti. Myös kyselyjen uusimisen ajankohta merkitys pohditaan.
Lisäksi toimintatapojen selkiyttämiseksi jälkihuollon ja oppilaitoksen aloituspalaveri pyritään vakioimaan. Jalkauttaminen on toimintamallin kannalta tehtävä myös laajemmin hyvinvointialueen toisen asteen oppilaitoksiin myöhemmin. Yhteistyön lisääntyminen on havaittu merkittäväksi myös omistajatasolla. Omistaja- ja tukiryhmä kokoontuu säännöllisesti kehittämisprosessin aikana ja omistajaryhmälle toteutetaan myös oma kysely.
Jälkihuollon asiakkaat ovat iältään alle 23-vuotiaita nuoria, joilla on taustallaan sijaishuollon asiakkuus tai pitkä avohuollon sijoitus. Kehittämistyön kohteena on asiakkaat, jolloin heidän tilanteensa ja taustansa ymmärtäminen on tärkeää. Jälkihuollon nuorilla on moninaisia haasteita niin perhesuhteissaan kuin tukiverkostoissa muutenkin. Koulunkäynnin sujuvuuteen vaikuttavia seikkoja on moninaisesti.
Asiakasraadille tehdyn kyselyn perusteella lupaa jälkihuollon ja oppilaitoksen yhteistyölle ei ollut kysytty suurimmalta osalta opintojen aikana. Asiakasraadin vastauksien tuloksissa saattoi näkyä se, ettei suuri osa opiskellut juuri vastaushetkellä toisella asteella. Eroavaisuutta kyselyn vastauksissa tuli nimenomaan opintojen keskeyttämistä harkinneissa, jossa asiakasraadin vastauksissa tuli merkittävästi suurempi osa vastauksia keskeyttämistä harkinneissa.
Lupaa kouluyhteistyöhön on kysytty vähäisesti. Luvan antaisi kuitenkin suurin osa nuorista. Läsnäolopalaverit ovat toivotuin yhteistyön muoto. Suurimpina haasteina ovat elämäntilanne ja mieliala sekä unirytmi. Suuri osa vastaajista kokee, että kouluasioista on keskusteltu kuitenkin riittävästi jälkihuollossa.
Kuva
Laaja-alaiset ja kattavat kyselyt niin asiakkaille, ammattilaisille kuin omistajaryhmälle ovat olleet merkittävässä roolissa kehittämistyössä. Kyselyillä on haettu taustatietoa, lisätty informaatiota ja yhteistyötä sekä osallistettu ja vastuutettu eri tahoja omasta näkökulmastaan.
Prosessin yhtenä tärkeimpänä kokeiluna on se, että jälkihuollon toimintaohje tullaan päivittämään kehittämisen myötä. Toimintaohje ohjeistaa työntekijää mm. kysymään nuorelta opinnoista - myös miten siirto- ja aloituspalavereissa toimitaan ja sovitaan yhteistyöstä koulun kanssa.
Toimintaohjetta varten on kerätty toteutettujen kyselyjen pohjalta yhteenveto. Yhteenveto toimii tausta-ajatuksena, jonka avulla pohjustetaan ohjeeseen tärkeimpinä asiakokonaisuuksina kirjattavat tekijät. Toisella asteella opiskelevien jälkihuoltonuorten merkittävimpiä yhteistyötahoja ja - kontakteja on oma sosiaalihuollon työntekijä, jonka rooli yhteistyön luomisessa korostuu. Työntekijä ohjaa nuorta ja tukee sekä mahdollistaa yhteistyön nuoren luvalla. Jälkihuollon rooli on avainasemassa opiskeluikäisen nuoren varhaisessa ja tarpeen mukaisessa tukemisessa.
Jälkihuollon asiakkailta on kyselyissä selvitetty halukkaatta antaa lupa yhteistyölle oppilaitoksen kanssa. Vastanneista suurin osa antaisi luvan jälkihuollolle yhteistyöhön, mikäli sitä tiedustellaan rajaten sen joko opintojen sujumiseen tai laajemminkin elämäntilanteeseen. Vastaajista suurin osa toivoisi pääasiassa yhteistyönmuotona läsnäolopalaveria, jossa asiakas on itse myös paikalla.
Jälkihuollon työntekijöiltä on kyselyllä selvitetty, miten hyvin he ovat mielestään asiakkaiden koulukuulumisista tietoisia ja kuinka paljon palavereita oppilaitoksen kanssa järjestettiin tai oltiin muutoin yhteydessä. Koulukuulumisia kyseltiin säännöllisesti. Yhteistyölle toisaalta koettiin, ettei ole aikaa aina riittävästi. Oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä on tehostettu pitämällä infoja jälkihuollosta.
Tavoitteena on, että jälkihuollon työntekijät kysyvät säännöllisesti nuorelta opinnoista sekä mahdollisista haasteista. Oppilaitoksen kanssa sovitaan yhteistyöstä ja aloituspalaverit otetaan toimivaksi käytännöksi, josta on selkeä toimintamalli. Tiedonsaantia ja informaatiota jälkihuollosta sekä tehdystä kehitystyöstä lisätään markkinoinnin avulla. Viestintäsuunnitelmassa on tavoitteena toteuttaa erilaisia materiaaleja kaikille toimijoille, mikä tukee myös juurruttamistyötä samalla.
Asiakkaiden näkökulman esille tuonti on havaittu tärkeäksi. Kokeilussa opittiin tämä merkittäväksi tiedonsaantitavaksi eri kyselyiden kohdalla. Kyselyistä tuli myös ilmi, että tietoa on ollut vähäisesti eri toimijoista ja toimintatavoista. Tämä on hankkeen aikana tietämys lisääntynyt huomattavasti. Kehittämismyönteisyys ja nuoren opintopolun eri vaiheiden tukeminen on ollut eri toimijoiden yhteinen pyrkimys ja siihen on ollut halua sekä tahtotilaa vaikuttaa.
Toimintamallilla vahvistetaan yhteistyötä ja tiedonkulkua jälkihuollon ja koulun välillä luomalla selkeät prosessit. Jälkihuollossa nuoren kanssa keskustellaan aiempaa tehokkaammin koulukuulumisista sekä sovitaan yhteistyöstä oppilaitoksen kanssa. Myös nuoren kokemus tuen saamisesta vahvistuu ja hän tunnistaa eri tukimahdollisuuksia.
Kuva
Toimintatapojen juurtumiseksi tarvitaan edelleen säännöllistä yhteistyötä oppilaitoksen ja jälkihuollon välillä. Oppilaitosinfoja on suunniteltu jatkossa säännöllisiksi, joka lukuvuosi tapahtuviksi kontakteiksi. Näin oppilaitoksen eri ammattiryhmät pysyvät tietoisina jälkihuollon toiminnasta ja yhteistyö sujuu luontevasti. Nuorelta kysytään jälkihuollossa aina lupa yhteistyölle oppilaitoksen suuntaan. Oppilaitoksen kanssa yhteistyössä järjestetään aina aloituspalaveri, kun nuori aloittaa opintonsa.
Kyselyt jälkihuollon asiakasraadille toivat tietoa nuorten kokemuksista opinnoissaan ja erityisesti millaisia haasteita he olivat kohdanneet. Yksi tärkeimmistä havainnoista oli se, että nuoret antaisivat herkästi luvan oppilaitosyhteistyölle, mikäli sitä heiltä kysyttäisiin. Jälkihuollon ammattilaisille tehtävä kysely vahvisti ajatusta siitä, että yhteistyötä tehdään jo ja sitä tullaan tiivistämään. Opiskelupalveluille pidettyjen infojen yhteydessä selvisi, että jälkihuolto on suurelle osalle hieman vieras toimintana. Toimintatapojen selkiyttämisiksi päädyttiin vakioimaan aloituspalaverit oppilaitoksen kanssa. Oppilaitosyhteistyö on kasvanut monella tapaa prosessin aikana. Yhteistyön lisääntyminen omistajatasolla ja vastuun otto sekä asian tärkeyden huomiointi lisäsi muutoksen vaikuttavuutta.