Jälkihuollossa olevan nuoren opiskelupolku toisen asteen oppilaitoksessa ja sen tuki ja turvaaminen, Sujuvat palvelut valmennus, Satakunnan HVA (RRP,P4, I1)
Toimintamallilla vahvistetaan yhteistyötä ja tiedonkulkua jälkihuollon ja koulun välillä luomalla selkeät prosessit. Prosessien luomisessa hyödynnetään jälkihuollon asiakasraatia ja kokemusasiantuntijoita.
Oivalla ja ymmärrä
Jälkihuollon asiakkailla (18–23 ikävuotta) on muita nuoria enemmän haasteita opinnoissaan. Toisella asteella opiskelevilla jälkihuollossa olevilla nuorilla on erilaisten haasteiden vuoksi suurempi riski keskeyttää opinnot. Yhteistyö eri viranomaisten välillä on osin puutteellista ja jäsentymättä. Tavoitteena on, että nuoren kokemus koulupolusta selkiytyy ja hän kokee saavansa tukea ja tunnistaa tukimahdollisuuksia.
Jälkihuollon asiakkaaksi tullaan viimeistään, kun nuori täyttää 18-vuotta. Asiakkaina nuoret ovat varsin erityisessä asemassa haavoittuvana kohderyhmänä. Lähtötilanteessa on havaittu haasteita siinä, miten jälkihuollon asiakkaana oleva nuori saa tarvitsemansa tuen toisen asteen opinnoissa. Yhteistyökuviot ovat olleet paikoin jäsentymättömiä sekä kontaktiverkosto ja tiedonkulku ammattilaisten välillä vaihtelevaa. Nuorelle erilaisten tukimuotojen ja koulunkäynnin vahvistamisen tärkeys on noussut esiin. Osahankkeen kehittämisen toimintaympäristöksi on pilotin omaisesti rajattu Porin ja Ulvilan 2. asteen oppilaitokset.
Arvovirtakuvaus kuvaa lineaarisesti nykytilaa jälkihuollossa olevan nuoren opiskelupolusta toisella asteella. Opiskelupolku voi olla hyvin erilainen nuorilla kuten myös siten tuen tarve. Kuvassa on esitetty tilanne siitä, kun nuori aloittaa opinnot toisella asteella ja, miten opinnot voivat myös takuta erinäisistä syistä. Ylimpänä oleva tilanne kuvaa ideaalitilannetta ja alemmat linjat, kun opinnoissa ilmenee haasteita. Näkykulmina on haasteet opiskelijan ja ammattilaisen näkökulmasta.
Nuorta on oppilaitoksen ja jälkihuollon toimesta vaikeaa kontaktoida esim. poissaoloista johtuen, josta syystä myös tukitoimet eivät pääse alkamaan oikea-aikaisesti. Lisäksi oman haasteensa tuo näiden kahden toimijan välinen tietämättömyys toisistaan, johtuen mahdollisesta luvan puutteesta nuorelta. Jälkihuolto toimii, mutta nuori saattaa jättää kertomatta haasteet opintojen suhteen. Toisaalta myös oppilaitoksella ei poissaoloihin välttämättä puututa aina ajoissa. Tällöin tieto jälkihuollollekaan ei kulje ajoissa.
Nuoren opinnot oppilaitoksella päättyy tukitoimista huolimatta. Hänestä ilmoitetaan etsivälle nuorisotyöntekijälle, joka jatkaa mahdollista kontaktointia. Jos nuori kertoo asiasta jälkihuollolle, voivat he alkaa selvittämään mahdollisia uusia opiskeluvaihtoehtoja.
Opintonsa keskeyttäneet nuoret palaavat usein uudelleen aloittamaan opintoja ja mahdollisesti ottavat myös tukea vastaan opintoihinsa ja alakin voi olla mielekkäämpi. Nuoren polku oppilaitoksella saattaa päättyä ennen valmistumista kaikista tukitoimista huolimatta. Tällöin nuori ohjataan oppilaitoksen puolesta jälleen muiden tukitoimien piiriin.
Työskentelyssä nuoren kanssa haasteeksi koetaan luvan saanti yhteydenpitoon toimijoiden välillä, vääränlainen tuki, tuki väärään aikaan, nuoren mielenterveydenhaasteet, päällekkäinen työ, opiskelumotivaatio, väärä ala, työntekijöiden vaihtuvuus ja eriävät kirjaamisohjelmat.
Kuva
Kuva
.png?itok=kyW3EYVp)
Kehittäjäjoukon tehtävänkuvat määräytyvät kunkin asiantuntijan osaamisen pohjalta. Jokaisella kehittäjällä on omaa asiantuntijuutta vastaava kehittämistoimenpide suoritettavana ja analysoitavana. Yhteiset tapaamiset niin etänä kuin läsnä auttaa kokoamaan asiat yhteen ja luo ryhmähenkeä yhteisen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Päämääränä kehittämistyössä on jälkihuoltonuoren opiskelupolun tukeminen toisella asteella. Tavoitteena on, että nuori saa opintonsa päätökseen tai etenee niissä suunnitellusti. Lisäksi tavoitteena on, että jälkihuollon ja oppilaitoksen henkilökunnan tietoisuus ja yhteistyö lisääntyy, jälkihuollon työntekijä on tietoisempi nuoren opiskelutilanteesta ja kuulluksi tulleiden nuorten määrä lisääntyy jälkihuollossa.
Kyselytutkimuksia toteutetaan kolme. Kysely jälkihuollon asiakasraadille tehdään opintoihin liittyen, joka mahdollisesti toistetaan muille jälkihuollossa oleville nuorille myös. Kyselyn avulla selvitetään opintojen aikaisia haasteita, ajatuksia oppilaitoksen ja jälkihuollon yhteistyöstä sekä tuen tarvetta. Lisäksi tehdään sisäinen kartoitus ja seuranta jälkihuollon työntekijöiden näkemyksistä liittyen oppilaitosyhteistyöhön ja jälkihuollossa olevien nuorten tilanteesta opiskelun suhteen. Kysely toistetaan säännöllisesti keväällä 2024. Oppilaitosten opiskelupalveluille liittyen tehdään kysely yhteistyöhön jälkihuollon kanssa ja jälkihuollossa olevien nuorten tilanteeseen opiskelun suhteen. Kyselyllä kartoitetaan jälkihuollon toiminnan tunnistettavuutta ja osanottamista tarvittaessa palveluiden kokouksiin.
Yhteistyön kehittämiseksi ja sujuvoittamiseksi pidetään infokierrokset jälkihuollosta Porin ja Ulvilan 2. asteen oppilaitoksiin. Lisäksi testataan oppilaitoksen, jälkihuollon ja jälkihuoltonuoren välillä tehtävän yhteistyön lisäämiseksi, miten yhteistyöluvan pyytäminen sujuu kymmenen nuoren kohdalla.
Tavoitteena on vakioida normaaliksi työkäytännöksi jälkihuollon ja oppilaitoksen aloituspalaveri, kun nuori aloittaa opinnot tai siirtyy jälkihuollon asiakkaaksi. Jälkihuollon toimintaohjeeseen kirjataan yhteistyön muodot yhdessä oppilaiston kanssa.
Välitavoitteiden asettamiseksi on hyödynnetty SMART -kriteerejä. Vaikuttavuutta ja toteutumisen sujuvuutta arvioitiin menetelmällä ja toimenpiteiden kohdistumista oikein tavoitteiden saavuttamiseksi.